Työhyvinvointi kriisissä: Miksi organisaation kannattaa panostaa palautumiseen ja myötäintoon?

Pandemia jätti pysyvät jäljet suomalaisten työelämään eikä työhyvinvointi ole vieläkään palautunut aiemmalle tasolle. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vuosilta 2019–2024 kertoo karua kieltä: työn imu ja työkyky ovat laskeneet vuosi vuodelta, kun taas työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kasvussa. Erityisesti nuoret aikuiset uupuvat herkemmin kuin ennen, ja arviolta joka kymmenes työntekijä kamppailee työuupumuksen kanssa. 

Pitkäaikainen kuormitus laskee työn laatua, lisää virheitä ja johtaa pahimmillaan sairauslomiin – ja jokainen sairauslomapäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 420 euroa. Mitä tämä tarkoittaa organisaatioille, jotka tavoittelevat korkeaa tuottavuutta, tehokkuutta ja houkuttelevaa työnantajamainetta? Lyhyesti sanottuna: työhyvinvointi ei ole enää valinnainen satsaus, vaan elintärkeä osa yrityksen menestystä. 

Energinen työntekijä on kestävästi tuottava

Hyvä työyhteisö koostuu hyvinvoivista yksilöistä, ja tiimin menestys on suoraan riippuvainen työntekijöiden jaksamisesta. Työhyvinvointi ei siis ole vain työntekijän etu – se on myös tiimin ja koko organisaation menestyksen edellytys. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat sitoutuneempia, tuottavampia ja innostuneempia työssään. 

Mitä siis organisaatio voi tehdä, jotta työyhteisö voi hyvin ja organisaatio menestyy? Pitää huolta työntekijöidensä palautumisesta ja luoda edellytykset hyvään yhteistyöhön ja myötäinnon syntyyn.

Työhyvinvointi ei synny itsestään. Jatkuva epävarmuus, roolikonfliktit ja tunnetyön kuormittavuus vievät veronsa, mutta palautumisen puute on usein se tekijä, joka syö työntekijän jaksamisen lopullisesti. Kun työntekijä ei palaudu, hänen kognitiivinen suorituskykynsä heikkenee: keskittymiskyky, muisti ja luovuus kärsivät. Tämä vaikuttaa suoraan työn tuloksiin.

Palautuminen on siis työnteon perusedellytys. Työnantajan on tärkeää varmistaa, että työntekijöillä on tilaa ja aikaa palautua – ei vain lomilla tai viikonloppuisin, vaan myös työpäivän aikana. Palautumiseen panostaminen ei ole vain kulu, vaan se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti parantuneena tehokkuutena, luovuuden nousuna ja vähentyneinä sairauspoissaoloina.

Hyvinvoivat yksilöt luovat myötäintoa tiimiin

Kun yksilön itsetuntemus saa kehittyä ja hän tunnistaa omat vahvuutensa, hän kukoistaa työssään. Kun lisäksi tiimin jäsenet tuntevat toisensa riittävästi, luottamus mahdollistaa syvempää yhteistyötä ja luovaa ajattelua. 

Kun tiimillä on yhteinen selkeä tavoite ja sen jäsenet voivat hyvin yksilöinä, he luottavat itseensä sekä toisiinsa ja jakavat positiivisia tunteita. Tälläinen positiivinen kierre synnyttää tiimiin myötäintoa. Myötäintoinen ilmapiiri rohkaisee tiimin jäseniä kehittämään toistensa ajatuksia eteenpäin sekä vahvistaa tiimin yhteistä kehitystä ja sitoutumista. 

“Kun tunnemme vahvuutemme ja toimimme niiden kautta, kulutamme vähemmän energiaa ja olemme tuottavia ja luovia,” kuvailee työhyvinvoinnin valmentaja Jouko Mikkola. “Parhaimmillaan myötäinnon lisääntyminen johtaa koko tiimin yhteiseen flow-tilaan.”

Myötäintoinen tiimi saavuttaa moninkertaisesti enemmän yhdessä kuin erikseen. Myötäinto vahvistaa myös tiimin resilienssiä, jolloin se kykenee paremmin sopeutumaan haasteisiin ja ylläpitämään korkeaa työmotivaatiota pitkällä aikavälillä. 

Voimaa ja myötäintoa työyhteisöön Arffmanin työhyvinvointipalveiden avulla

Arffmanin työhyvinvointivalmennukset keskittyvät yksilöiden ja tiimien voimavarojen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Ne tarjoavat työkaluja, jotka auttavat parantamaan suorituskykyä ja resilienssiä ja löytämään yhteisen flow’n. Räätälöimme valmennukset organisaation tarpeiden mukaan tavoitteena luoda pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka edistävät kestävää työhyvinvointia. 

Kiinnostuitko? Lue lisää hyvinvointivalmennuksistamme nettisivuiltamme.