Avainsana: verkkokoto

Kasvokkain ja verkossa: Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

 

Arffman tarjoaa perinteisten kotoutumiskoulutusten lisäksi kotoutumiskoulutuksia, jotka järjestetään verkossa. Verkkokotossa opiskelu on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Päivittäiset oppitunnit järjestetään videotapaamisina, ja lisäksi ryhmällä on keskustelukanava ja kurssin kotisivut internetissä. Mikäli opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta, Arffman lainaa tietokoneen kurssin ajaksi. Kotoutumisen ja kielitaidon lisäksi kotoutujan digitaidot kehittyvät huimasti.

Vaikka Verkkokoton opetus tapahtuu pääosin verkossa, pidämme kasvokkaisia tapaamisia erittäin tärkeinä. Sekä opettajat että kotoutujat työskentelevät pääsääntöisesti kotoa käsin, mutta järjestämme lähitapaamisia erityisesti kurssin alussa ja lopussa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä kurssin sujuvan alun ja kunkin osallistujan paikalliseen lähiympäristöön tutustumisen kannalta.

Tutustu Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 
Kenelle verkkokotoutumiskoulutus sopii?

Syitä kotoutumiskoulutuksen hankintaan etänä voi olla useita. “Tällä hetkellä meillä rullaa kahdenlaisia verkkokoulutuksia: Asiantuntijaryhmien opiskelijoilla on taustalla korkeakouluopintoja ja he suuntaavat asiantuntijatehtäviin myös Suomessa. Opiskelu yhdessä muiden korkeasti koulutettujen kanssa verkossa on monen mielestä mielekkäämpää kuin lähiopiskelu perusryhmässä”, kertoo Arffmanin Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

“Niin sanotut alueelliset koulutukset keräävät taas osallistujia useilta pieniltä paikkakunnilta, joiden lähialueilla ei ole tarpeeksi kotoutujia luokkaryhmän muodostamiseen. Heidän jatkopolkunsa ovat moninaisemmat”, Atkinson jatkaa.

 
Kotoutumiskoulutus alkaa kasvokkaisella tapaamisella

Verkkokotoutumiskoulutus aloitetaan orientaatioviikolla, jolloin verkko-opiskelun pohjaksi järjestetään lähitapaamisia. Vastuukouluttaja kiertää orientaatioviikolla eri paikkakunnilla tapaamassa opiskelijoita samalla kun toinen kouluttaja pitää oppitunteja verkossa.

Orientaatioviikon tapaamispaikat ja paikkakunnat valitaan opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Suurten kaupunkien lähellä asuvat opiskelijat kokoontuvat yhteen aloitustapaamiseen, ja sen lisäksi kouluttaja kiertää pienemmillä paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa ohjausta kädestä pitäen.

Verkkokouluttaja Vilja Välimäki on juuri aloittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen alueellisen koulutuksen, jossa opiskelee 20 kotoutujaa. “Tällä kertaa Tampereen ja Oulun kotoutujien tapaamisten lisäksi vierailin itse Ikaalisissa ja Nivalassa. Lisäksi minua aloituksessa avustaneet kouluttajat vierailivat Kuusamossa, Ruovedellä ja Virroilla tapaamassa siellä asuvia opiskelijoita”, Välimäki kertoo.

Jo orientaatioviikolla tarvitaan verkko-opettajan monipuolista osaamista monella tavalla. Mukana on kouluttajan ja opiskelijoiden kaikki kielitaito ja lisäksi pantomiimi ja käännössovellukset selvittävät ongelmia livenä varsin tehokkaasti. 

“Joidenkin opiskelijoiden kanssa voi alussa kommunikoida englanniksi, jolloin voin heti alkaa ohjata korkeakoulutettuja opiskelijoita esimerkiksi tutkinnon rinnastamisen kysymyksissä. Joidenkin kanssa taas harjoitellaan ilman yhteistä kieltä sitä, miten tietokone käynnistetään ja ja videoyhteys oppitunnille avataan”, Välimäki sanoo. 

 
Digitaidot ovat tärkeitä kotoutumisessa

Lähitapaamisten tarkoitus on luoda opiskelijalle vahva pohja tulevaa opiskelua varten. Orientaatiotapaamisen merkitys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden digitaidot ovat koulutuksen alussa heikot. “On helpompi neuvoa kädestä pitäen ‘klikkaa tästä’, kuin tehdä sama videoyhteydellä”, Vilja Välimäki toteaa. 

Alkukankeuksien jälkeen verkko-opiskelu hyödyttää kuitenkin usein eniten juuri niitä, joille se on aluksi vaikeinta. Suomi on digitaalinen yhteiskunta, ja kotoutumiskoulutuksen yhdeksän kuukautta on hyvä digitaitojen tehokurssi. Verkkokurssin taidot hyödyttävät opiskelijaa itseään tulevaisuudessa rutkasti. 

Orientaatiotapaamisten sisällöt räätälöidään ryhmäkohtaisesti digitaidoista ohjaukseen, mutta yhtä kaikki ne luovat pohjan luottamuksen rakentumiselle ja hyvälle opiskelulle yhteisessä ryhmässä. Seuraavan kerran tavataankin jo sujuvasti verkossa videoyhteyden ja chatin välityksellä! 

 
Lähitapaamisissa tutustutaan paikallisiin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin 

Ohjaus verkkokursseilla on aina yksilöllistä ja paikallista: Mitä opiskelumahdollisuuksia juuri tällä paikkakunnalla on? Mitä yrityksiä ja työnantajia on opiskelijan lähellä? Lähitapaamiset antavat arvokasta tietoa myös kouluttajalle, kun hän pääsee näkemään jo koulutuksen alussa, millaisella paikkakunnalla opiskelija asuu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen ylipäänsä. 

Verkkokoulutuksen aikana kouluttaja tapaa opiskelijan myös kahden kesken, kun hän vierailee kurssin loppupuolella työssäoppimispaikoissa. Samassa yhteydessä myös jatkosuunnitelman teko on usein ajankohtaista. Nämä tapaamiset tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia niin opiskelijalle, kouluttajalle kuin paikkakunnan työnantajillekin. 

“Kouluttajalle lähitapaamiset ovat yksilöllisen ohjauksen kannalta arvokkaita kohtaamisia ja tuovat samalla vaihtelua normaaliin etätyöarkeen. Tässä työssä ei viihdy, ellei ole valmis matkustamaan ja utelias tutustumaan uusiin paikkoihin!” kertoo kouluttaja Vilja Välimäki. 

 
Verkkokoton tiimi 2024 (1)

Arffmanin Verkkokoton kouluttajat tapasivat huhtikuussa 2024 tiimipäivillä Tampereella.

Teksti: Vilja Välimäki ja Saara Purtanen

Kuvat: Saara Purtanen 

Vaikuttavaa kotoutumista verkossa – Arffmanin Verkkokoton raportti vuosilta 2021–2024 on valmistunut

 

Arffmanin Verkkokoton data viimeisten kolmen vuoden ajalta on nyt koottu tiiviiksi raportiksi. Kun uudet työllisyysalueet ja työvoimaviranomaiset pohtivat kotoutumiskoulutuksen järjestämistä ja keskinäistä yhteistyötä, meiltä löytyy ratkaisu! Tutustu tuloksiimme ja Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 

Miksi Verkkokoto?

Kotoutumiskoulutus verkossa on saavutettava ja taloudellisesti kestävä ratkaisu erityisesti silloin, kun kunnassa on vain vähän kotoutujia tai he asuvat etäällä toisistaan ja ryhmiä on tarpeen saada käyntiin ilman pitkää odottelua tai jonotusta. 

”Me Arffmanin Verkkokotossa olemme jo yhdeksän vuoden ajan palvelleet yli kahtatuhatta kotoutujaa yli alue- ja kuntarajojen. Työnantajaverkostomme ulottuu Suomessa joka niemeen ja notkelmaan”, kertoo palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

Verkkokoton laaja työnantajaverkosto ja vankka ohjausosaaminen tukee monipuolisesti erilaisia kotoutujia  yhtä hyvin hyvin suoraan ammatillisten alojen työtehtäviin hakeutuvia kuin myös koulutuksiin suuntaavia sekä korkeasti koulutettujen asiantuntijatehtäviin tähtääviä asiakkaita. 

Lue lisää: Kasvokkain ja verkossa – Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

 

Kysy lisää:

Anna-Leena Atkinson
palvelujohtaja
+358 44 350 6452
anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi

Palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson

Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson

Kuva: Saara Purtanen

Kotoutumista ruotsin kielellä (Integration på svenska)

Suomeksi

Turun keskiaikaisen linnan uumenista löytyy iloisesti rupatteleva pieni ryhmä. Keskustelussa ruotsin ja englannin kieli vaihtelee sopuisasti, kun kotoutumisryhmä vaihtaa kuulumisiaan ja kertaa linnan historiasta oppimiaan asioita. 

Suomen historia on saanut alkunsa näillä seuduilla, ja vuosisatojen ajan se on kaikunut linnan muureista ruotsin kielellä. “Turun linna historiallinen linkki Ruotsiin. Maamme historia on alkanut täällä, ja asiat ovat tapahtuneet ruotsin kielellä.” sanoo kurssin kouluttaja Catarina Mikkonen. Vaikka ruotsinkieliset ovatkin nykyään vähemmistö, varsinkaan täällä historiamme juurilla kielen asemaa ei tulisi mieleen kyseenalaistaa.


Arffmanin Verkkokoto on monikielinen opiskeluyhteisö


Turun linnassa rupatteleva joukko on kotoutujia Arffmanin ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta. Tänään historialliseen linnaan on tutustumassa ryhmän 20 opiskelijasta kuusi Turussa tai lähiseudulla asuvaa. 

Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus on noin vuoden mittainen monimuotokurssi. Ruotsin kielen lisäksi kurssilla tutustutaan suomenruotsalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja suomen kielen alkeisiin. Kurssin keskeinen osa on työelämä- ja työnhakutaitojen opiskelu sekä kuuden viikon mittainen työharjoittelu. Kurssin kielitaitotavoite on B1, eli itsenäisen kielenkäyttäjän taito arkielämän tilanteissa.

Kotoutumiskoulutus järjestetään Arffmanin Verkkokotossa, jossa järjestetään myös suomenkielistä kotoutumiskoulutusta. Verkkokoto on Suomen ensimmäinen ruotsin- ja suomenkielisten reaaliaikaiseen verkko-opetukseen perustuvien kotoutumiskoulutusten kehittäjä. Ensimmäinen verkkokurssi oli vuonna 2014, ja sen jälkeen Verkkokotossa on kehitetty verkko-opetuksen pedagogiikkaa jo 9 vuoden ajan. Ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkoivat maaliskuussa 2020. 


Ruotsin kieli kotouttaa oman asuinseudun lisäksi pohjoismaiseen yhteisöön


Vietnamilainen
Duyen Nguyen on tullut aikanaan Suomeen opiskelemaan Vaasan ammattikorkeakouluun kansainvälistä liiketaloutta. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun, jossa on asunut nyt kaksi vuotta. Hän valitsi ruotsinkielisen kotoutumisen, koska se auttaa työnhaussa Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, joissa suomalaista korkeakoulutusta arvostetaan.

Unkarilainen Ágnes Tothne ja ukrainalainen Olha Astakhova asuvat Turunmaan saaristossa. Ruotsin kielen opiskelu oli heille luonnollinen valinta, sillä saaristo on ruotsinkielinen. Molempien lapsetkin opiskelevat ruotsinkielisessä koulussa.

Olha Astakhova kertoo, että hän voi muutaman kuukauden opiskelun jälkeen jo keskustella ruotsiksi, kun keskustelukumppani puhuu hitaasti. Hän puhuu ruotsia ystäviensä kanssa ja lukee paikallisia sanomalehtiä. “Joka päivä tulee puhuttua jotakin ruotsiksi. Kun kieltä käyttää koko ajan, se kehittyy ja pysyy yllä.” Erityinen onnistumisen kokemus oli, kun hänet kutsuttiin Paraisten seurakuntaan esittelemään itsensä ja kertomaan elämästään. Koko esitys ja yleisön kysymykset olivat ruotsin kielellä. “Minua jännitti, mutta kaikki meni hyvin.” hän iloitsee.


Monimuoto-opiskelu tarkoittaa etäopiskelua ja yhteisiä tapaamisia


Ágnes Tothne on ensimmäistä kertaa Turun linnassa käymässä ja on nauttinut tästä vierailusta. Hän asuu miehensä ja lastensa lastensa kanssa Houtskarissa. Samalla kurssilla opiskeleva puoliso on jäänyt lasten kanssa kotisaarelle. Koska kurssin tapaamisia on eri kaupungeissa, vanhemmat osallistuvat tapaamisiin vuorotellen. Mies aikoo osallistua kurssin Helsingin-tapaamiseen seuraavalla viikolla. 

Ruotsinkielisessä kotoutumiskoulutuksessa opiskelu on monimuotoista. Päivittäisen verkko-opiskelun lisäksi tavataan parin viikon välein kasvokkain. Ryhmän Turun alueen opiskelijoiden kesken on käyty Turun linnan lisäksi muun muassa kirjastossa, työväenopistossa, maahan muuttaneiden neuvontapisteessä Monitorissa, yliopiston apteekissa ja marttojen keittiössä. Lisäksi tutustuttiin muihin Turun alueen kotoutujiin Arffmanin Turun toimipisteessä.

Ruotsinkieliset koulutukset kokoavat kotoutujia pääasiassa Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta, mutta myös muilta alueilta otetaan halukkaita mukaan. Tällä hetkellä eniten opiskelijoita on Turun seudulla ja Uudellamaalla, joten säännöllisiä tapaamisia on Turun lisäksi Helsingissä ja Raaseporissa. Suomessa voi valita kotoutuskieleksi suomen tai ruotsin riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Arffmanin ruotsinkielinen monimuotoinen kotoutumiskoulutus mahdollistaa sen, että kuka tahansa kotoutuja Suomessa voi valita ruotsin kielen, niin kuin laki edellyttää. 


Opiskelijoiden palaute kurssista on kiittävää


Ágnes Tothne kiittelee kurssin opettajia: “Arvostan opettajiamme todella paljon. He ovat avuliaita, ja matkustavat todella paljon tapaamisten takia. Olen myös huomannut, että he osaavat ottaa vastaan palautetta. Catarina on rauhallinen opettaja, ja hän selittää opittavat asiat hyvin selkeästi ja perusteellisesti. Pekka taas on energinen opettaja, ja oppitunnit ovat vauhdikkaita ja kiinnostavia. On tosi hienoa, että meillä on erilaisia opettajia rikastuttamassa kurssia.” hän sanoo.

Kurssitoveri, ranskalainen Pascal Donzelot kehuu myös kurssin pedagogiikka ja monikulttuurista ilmapiiriä “Meitä on täällä todella monia kansalaisuuksia, mikä tekee ryhmästä rikkaan.” Donzelot osaa sujuvasti useita kieliä. Hän valinnut kotoutumiskielekseen ruotsin siksi, että puolison suku on ruotsinkielistä. Hän uskoo myös, että ruotsi on suomea helpompi omaksua, ja siksi tie työelämään on näin nopeampi.

Duyen Nguyenin mukaan kotoutumiskoulutuksessa on parasta joustavuus ja se, että opetusta on päivittäin. “Kokoaikainen opiskelu tekee mahdolliseksi nopean kielenoppimisen. Kurssilla on myös paljon työharjoittelua, jonka avulla pääsee sisään suomalaiseen työelämään.”


Seuraava kurssi alkaa syksyllä 2023

Seuraavat Arffmanin ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkavat syyskuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Kohderyhmänä on työttömät työnhakijat. Palvelun hankinta painottuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, mutta koska se toteutetaan pääosin verkossa, siihen otetaan kotoutujia myös muilta alueilta.


Lisätietoja: 

https://www.arffman.fi/wp-content/uploads/2023/03/ruotsinkielinen-verkkokoto.pdf 

https://www.arffman.fi/wp-content/uploads/2023/03/ruotsinkielinen-verkkokoto_engl.pdf 


Catarina Mikkonen
catarina.mikkonen@edu.arffman.fi  p. +358 44 475 7320

Anna-Leena Atkinson, anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi, p. +358 44 350 6452


Teksti: Saara Purtanen

Ruotsinkielinen käännös: Jesper von Hertzen

Kuva: Agnes, Olha, Pascal, Duyen, Catarina

Ruotsinkielinen monimuotokotoutumiskoulutus

Tietoja:

  • monimuotokoulutus, johon kuuluu reaaliaikainen etäopetus ja lähitapaamisia
  • pituus 260 päivää
  • työelämäjakso 6 viikkoa
  • kielitaitotavoite B1

Svenskspråkigt flerformsintegrationsutbildning

Fakta:

  • flerformsutbildning med distansundervisning i realtid samt fysiska träffar
  • längd 260 dagar
  • arbetspraktik 6 veckor
  • språknivåmål B1

Toistoa, toistoa, toistoa

Suomenkielinen versio
Toisen kielen oppiminen vaatii heittäytymistä

Kuin muukalainen tiputettu kylttien keskelle. Kylteissä käsittämättömiä viestejä, joista ei saa mitään selvää. Entä jos jokin niistä varoittaa vaarasta enkä ymmärrä? Siltä Gustavo Pereirasta tuntui vielä viime vuoden syksyllä. Hän oli saapunut Tampereelle, vaimonsa kotimaahan Suomeen, ja tiesi, että edessä on maailman vaikeimmaksi sanotun kielen opiskelu.

ー Nyt tuntuu mahtavalta, että ymmärrän kylttien tekstin. Pystyn jo puhumaan kahvilassa itse, ja tuntuu siltä, että olen osa Suomea ja suomalaisuutta. 

Gustavo Pereira opiskelee suomea verkossa. Nopeasti etenevä kotoutumiskoulutusryhmä akateemisille täyttää arkipäivät aamusta iltapäivään ja sen päälle hän tekee kotitehtävät. Pelkkä kieliopin ja sanaston tankkaaminen ei riitä. Toisen kielen oppimiseen tarvitaan enemmän: heittäytymistä uuteen kieleen ja päivittäisen elämän kielen vaihtamista. Eikä se ole millään tavalla vaivatonta.

Gustavo Pereira on vaihtanut puhelimensa kielen suomeksi, asioi suomeksi, katsoo televisiota suomeksi, etsii YouTubesta kiinnostavia suomenkielisiä videoita ja lukee kirjoja selkosuomella. Muutamassa kuukaudessa hän on ottanut kielen haltuun niin, että kesällä, vain puoli vuotta opintojen alkamisesta, hän on täysin valmis menemään oman alansa työpaikalle kieliharjoitteluun.

ー Totta kai minua jännittää ja tietenkin teen virheitä. Sehän kuuluu tähän prosessiin. Eikä arjen tilanteessa ole aikaa jäädä miettimään kielioppia vaan pitää vain puhua.

Kaava menee näin: Vaimo puhuu asiointitilanteessa, Gustavo kuuntelee. Kun hän on kuullut samat fraasit tarpeeksi monta kertaa, hän tuntee jo tilanteen käsikirjoituksen ja voi puhua myös itse. Kotonakin vaimo antaa mallia kielestä. Gustavo kysyy, vaimo vastaa. Ei edes yritetä rakentaa hienoja, monimutkaisia lauseita vaan pysytään arkisten tarpeiden tasolla ja tavoitellaan mahdollisimman autenttista suomea. Puhutaan niin kuin suomalaiset puhuvat eikä kikkailla ollenkaan. Gustavo kysyy saman uudelleen, vaimo vastaa kärsivällisesti samaan kysymykseen, sillä toistoa tarvitaan.

ー Ehkä noin kymmenen toiston jälkeen muistan, miten asia sanotaan. Sen lisäksi tarvitsen paljon suomen kieltä ympärilleni. Parasta on, kun on kiinnostunut jostain asiasta ja etsii siitä tietoa suomeksi. Saatan katsoa saman retkeilyaiheisen YouTube-videon monta kertaa peräkkäin suomen- tai englanninkielisillä teksteillä.

Aivan oma lukunsa on suomalaisten syvä kiintymys lemmikkeihinsä, erityisesti koiriin. Tässäkin Gustavo Pereira on nähnyt mahdollisuuden: oman koiran ulkoilutus kotikulmilla on mahdollisuus käyttää suomea. Välillä kieli saattaa vaihtua englanniksi tai sitten puhutaan suomea ja englantia limittäin. Se on ihan ok. Tärkeintä kun on, että tulee ymmärretyksi. 

 

Opi suomea!
  • Käytä uutta kieltä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
  • Älä pelkää virheitä. Niitä tulee aina. Ei haittaa!
  • Hyödynnä kieliympäristö: lue kyltit, laput, ilmoitukset; kuuntele radiota, televisiota, musiikkia, muita ihmisiä; kirjoita listat, viestit, muistilaput suomeksi; puhu suomea aina, kun voit.
  • Toista paljon. Hyvin harva oppii sanat ja rakenteet heti.
  • Pelaa internetissä pelejä: Wordwall, Quizlet
  • Sukella suomen kieleen. Hyväksy, että suomen kielellä on erilainen tapa ilmaista asiat kuin äidinkielelläsi. Älä yritä kääntää äidinkielen lauseita suomeksi.
  • Kielioppia voi oppia muutenkin kuin pänttäämällä. Opettele ensin joukko sanoja ja lauseita, että pääset alkuun kielessä.
  • Pyydä apua ympäristöltä. Puhu suomenkielisten ystävien ja perheen kanssa välillä suomea. Puoli tuntia päivässä on oikein hyvä!

Tue suomen oppijaa!
  • Tarjoa mahdollisuus käyttää suomea. Älä käännä puhetta heti englanniksi.
  • Anna onnistua. Onnistumisen ja pärjäämisen kokemus kannustaa ja auttaa jaksamaan.
  • Salli keskeneräisyys. Kaikkia virheitä ei tarvitse korjata.
  • Puhu hitaasti ja äännä selkeästi. Toista tarvittaessa. 
  • Käytä helppoja sanoja ja lauseita.
  • Kohtele vertaisena. Ihminen ilmaisee itseään tarkimmin äidinkielellä. Vieraalla kielellä ilmaisu on vaikeampaa.