Avainsana: valmennus

Kansalliset osaamiskuvaukset terävöittämään ohjaustyötä

Posted on 6 maaliskuun, 2024 by - Blogi, Uutinen

 
Ihmisillä on oikeus saada laadukasta ohjausta

Elinikäisellä ohjauksella edesautetaan työllistymistä ja tuetaan sopivien koulutus- ja työurien rakentumista – nimensä mukaisesti läpi elämän. Sillä saadaan välittömiä hyötyjä sekä laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuuteen, hyvään ja itselle merkitykselliseen työelämään sekä uudistumiskykyyn. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. 

 
Kansalliset ohjausalan osaamiskuvaukset kehitettiin yhteistyössä

Ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisen kansalliset osaamiskuvaukset julkaistiin viime vuonna 2023. Ne tehtiin osana työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumia (2020–2028). Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos laati selvityksen ja koordinoi projektin, jossa hyödynnettiin yhteiskehittämisprosessia. Ensimmäinen yhteiskehittämisen kokoontuminen oli keväällä 2023 ja valmiit osaamiskuvaukset julkaistiin marraskuussa.

Yhteiskehittämisprosessissa oli mukana valtakunnallisesti erilaisissa ohjaustehtävissä toimivia ohjausalan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Osaamiskuvausten taustoituksessa hyödynnettiin vastaavia kansainvälisiä toteutuksia. Arffmanilta yhteiskehittämisprosessiin osallistui kehityspäällikkö Tiina Saarinen ja projektipäällikkö Taru Hallikainen.

 
Osaamisen kehikko kuvaa ohjausosaamisen eri osa-alueita

Ohjausosaaminen kattaa ohjaustehtävissä toimivien tiedot, taidot, arvot ja asenteen. Ydinosaaminen kattaa kaikille yleisiä ja yhteisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erikoisosaamiset painottuvat tietyssä ohjaustehtävässä tarvittavaan osaamiseen. 

Valmistuneessa osaamiskuvauskehikossa on kolme pääaluetta: professionaalisuus, asiakastyöosaaminen ja systeeminen osaaminen. Professionaalisuus sisältää muun muassa eettisen osaamisen, vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen sekä digitaalisen osaamisen. Asiakastyöosaamisen alle lukeutuu muun muassa tavoitteiden tarkastelu ja asettaminen sekä asiakaslähtöinen ja vaikuttava ohjausprosessi. Systeemiseen osaamiseen kuuluu muun muassa jatkuva kehittäminen sekä taito hyödyntää ohjausalan verkostoja. 

Osaamiskuvausten laatimisen taustalla on ohjausalan laadun, vaikuttavuuden ja eettisyyden varmistaminen. Yksittäisen ohjaajan ei tarvitse hallita syvällisesti kaikkia osa-alueita, mutta on hyödyllistä osata peilata, arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Tiimistä on tärkeää löytyä laajasti eri vahvuuksista käsin toimivia ohjausalan asiantuntijoita.  

 
Ohjausalan_ammattilaisten_osaamiskuvaukset

Yllä olevassa kuvassa näkyy ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten kehikko. Kuvaa voi tarkastella tarkemmin ohjaustyön osaamiskuvausten yhteiskehittämisen internetsivulla peda.net-verkkosivustolla.

 
Osaamiskehikon hyödyntäminen tulevaisuudessa

Osaamiskuvausta voidaan hyödyntää ohjausalalla toimivien sekä alalle tulevien koulutusten suunnittelussa, työnkuvien selkiyttämisessä, asiakaspalvelun parantamisessa, rekrytoinneissa ja hankinnoissa sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehikon pohjalta on mahdollista luoda myös ammattilaisten rekisteri ja sertifikaatti, jolla voi toimia ohjaajana.

Tulevaisuuden täydennyskoulutuksesta puhuttaessa nousi esille muun muassa vihreän siirtymän mukanaan tuoma kestävä ohjaus, antirasismi, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen sekä sukupuolitietoisuus. Sukupuolitietoisuudella tarkoitetaan ohjausta muun muassa sen edistämiseksi, että nykyistä useammalle alalle hakeutuisi tasaisesti kaikkien sukupuolten edustajia.

 

Kumppanuus keskiössä muuttuvassa maailmassa

Ohjausalalla tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa työtä. Asiakaslähtöisellä ja laadukkaalla ohjaustyöllä on toimintahorisontin kiihtyvässä muutoksessa yhä suurempi merkitys. Työ tehdään verkostoissa ja samalla yhteistä osaamista kehittäen. Kukaan ei pysty hallitsemaan pirstaloitunutta ja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä yksin. Myös verkostot saavat osaamiskuvauskehikosta työkaluja yhteiseen kumppanuuteen, tekemiseen ja kehittämiseen. 

 

Ohjaus on myös Arffmanin palvelujen ytimessä

Arffmanilla työskentelee tällä hetkellä satakunta ohjausalan osaajaa. Meillä kaikilla on kertyneen työ- ja elämänkokemuksen ja korkeakoulutuksen lisäksi monipuolinen kattaus lisä- ja täydennyskoulutuksia ohjausosaamisen eri osa-alueilta. Joukostamme löytyy muun muassa mentaalivalmentajia, lyhytterapeutteja, neuropsykiatrisia valmentajia, opinto-ohjaajia, uraohjaajia, työhönvalmentajia, kuntoutuksen ammattilaisia, työkyvyn kartoittamisen erikoisosaajia ja business coacheja.

Työmme on auttaa valmennukseen tulevia ihmisiä omassa elämässään eteenpäin. Tavoitteena on työkykyä, vahvuuksia ja osaamista vastaava työllistyminen. Autamme valmennuksissamme olevia asiakkaitamme ennen kaikkea tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, joten on selvää että olemme katsoneet usein peiliin ja pohtineet samaa myös omalla kohdallamme.

 

Linkkejä:

 

Teksti: Taru Hallikainen ja Tiina Saarinen

Täsmätyökykyisten työllistäminen puhutti Arffman LIVEssä

Posted on 4 joulukuun, 2023 by - Blogi, Tapahtuma

Toisessa Arffman LIVE -lähetyksessämme 16.11 aiheena oli osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus. Erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli tapahtumassamme kertomassa uusista osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja meiltä Arffmanin Taru Hallikainen kertoi Arffmanin käytännön palveluista ja tuloksista täsmätyökykyisiä työllistävissä palveluissa. Linkki tallenteeseen.

 
Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen?
 

Keyriläisen mukaan osatyökykyisyydelle ei ole yleistä määritelmää, mutta yleensä sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnsaannin ja -tekemisen mahdollisuudet on heikentyneet terveydentilan tai vamman takia. Vaikka termissä on sana “osa”, henkilö voi olla täysin työkykyinen kun työnkuva on räätälöity hänelle sopivaksi. TEM:issä käytetään termiä osatyökykyinen, mutta esim. Arffmanilla käytetään täsmätyökykyinen-termiä, jotta se kuvaisi työntekijän pystyvyyttä paremmin.

 
Tavoitteena työtä kaikille
 

Marianne Keyriläinen totesi puheevuoronsa aluksi, että terveyteen liittyvät tekijät ovat keskeinen työllistymistä heikentävä tekijä Suomessa (OECD 2020, Sosiaalibarometri 2023). Hänen mukaansa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa “Vahva ja välittävä Suomi” on selkeä tavoite, että kaikki mahdolliset työhön kykenevät löytäisivät oman työpaikan. 

Keyriläisen mainitsemia toimia osatyökykyisten työllistämiseen ovat mm. osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ja etuudet, työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyö, työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, työkykyohjelma, toimenpideohjelmat syrjinnän vähentämiseen, digihankkeet sekä osatyökykyisten palvelut osana koko TE-palveluiden palvelurakenteen uudistusta.


Palveluissa puretaan esteitä täsmätyökykyisten tieltä
 

Projektipäällikkö Taru Hallikainen aloitti puheenvuoronsa kertomalla Arffmanin kyvyillä ja valmiuksilla -palvelupilotin tuloksista: liki 50 prosenttia pilottiin osallistuneista työllistyi tai aloitti opiskelut, ja jos lasketaan mukaan muutkin selkeät asiakasta palvelevat siirtymät, prosentti on jopa 85.

Hallikaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen on pitkälti työllistymisen esteiden purkamista. Asiakkailla saattaa olla useitakin esteitä työllisyyden edessä, ja silloin muutoksiin menee paljon aikaa. Valmennusta saatetaan tarvita jopa yli vuoden ajan.

Arffmanin täsmätyökykyisiä valmentavissa palveluissa tukena on moniammatillinen tiimi (ammatinvalintapsykologi, uraohjaaja, nepsyvalmentaja, erityisopettaja, työkykykoordinaattori, yritysneuvoja). Palveluihin kuuluu työ- ja työllistymiskyvyn kartoitukset, digitaitojen parantaminen sekä verkostoyhteistyö. Olemme osa verkostoa, johon kuuluvat palvelun tarjoajan lisäksi esimerkiksi työnantajat, oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialueet, kuntakokeilut, te-palvelut, kela, nuorisotyö ja kielikoulutukset.

 
Tukea tarvitsevat niin työnhakijat kuin työnantajatkin
 

Hallikainen kiinnitti huomiota myös siihen, että työllistymisen edellytyksiä parannetaan ei vain työnhakijaa, vaan myös työnantajia tukemalla. Työnhakijan on tärkeää oppia sanoittamaan omaa työ- ja toimintakykyä, löytää itsestään psykologista vahvuutta ja optimismia sekä itsetuntemusta. Joskus työkyvyn haasteet piilevät työn ja perheen sovittamisen ongelmissa, ja apua tarvitaan siihen.

Hallikaisen mukaan työnantaja taas tarvitsee ymmärrystä siitä, että työ- ja toimintakyky määrittyy suhteessa työympäristöön. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen voidaan tarvita joitain töiden uudelleenjärjestelyjä. Monilla ei ole tarpeeksi tietoa palkkatuesta tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta työn ohessa. Monimuotoisuuden hyödytkin tulevat monille työnantajille uutena tietona: esimerkiksi vammaiset työntekijät voivat auttaa tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai autismin kirjolla oleva työntekijä voi viedä työyhteisön luovuuden uudelle tasolle.


Syrjintä ja ennakkoluulot karisevat rekrytointien myötä
 

Webinaarin lopussa esiintyjät vastasivat vielä katsojien kysymyksiin. TEMin Marianne Keyriläinen muistutti, että henkilö voi olla täysin työkykyinen toiseen tehtävään, vaikka työkyky ei välttämättä riitä toiseen tehtävään. Työllistymisen esteitä täytyy raivata pois: on tärkeää tarjota työnantajille tietoa sekä vähentää syrjintää ja ennakkoluuloja.

Taru Hallikainen toi lopuksi vielä esiin sen, että suurelle osalle työnantajista työnkuvien muokkaaminen on ihan tuttua jo olemassa olevien työntekijöiden ikääntyessä ja elämäntilanteiden vaihtuessa. Ensimmäisen täsmätyökykyisen rekrytoinnin jälkeen työnantajan varovaisuus yleensä karisee pois, ja jatkossa on helpompi tehdä lisää vastaavia rekrytointeja.

Arffman LIVE -lähetykset on suunnattu työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.

Teksti: Saara Purtanen, Markku Häikiö

Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.

Tallenteeseen

Etelä-Pohjanmaan nuorten työnhakuvalmennus

Posted on 29 huhtikuun, 2022 by - Uutinen

Kirsi Pajamäki. Kuva Feenix visual 

 
Etelä-Pohjanmaalla saa apua työllistymiseen

ー Parasta oli, että katsottiin asioita yhdessä eikä vain heitetty syvään päähän ja sanottu, että koita pärjätä, kertoo eteläpohjanmaalaisten nuorten työllistymispalveluun osallistunut Maria.

Etelä-Pohjanmaan nuorten työllistymisvalmennuksessa 24-vuotias Maria ja muut osallistujat saivat työnhakunsa tueksi oman valmentajan, työnhaun personal trainerin, jonka kanssa pureuduttiin työnhaun ytimeen: oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, CV:n ja työhakemuksen laatimiseen sekä valmistauduttiin työpaikkahaastatteluihin.

Puolivuotinen valmennus ja työnhaku tuottivat tulosta, ja Maria, entinen kirjakaupan myyjä, vastailee nyt Verohallinnon puhelinpalvelussa asiakkaiden kysymyksiin. Työ sopii kirjasto- ja tietohallinnon tradenomille hyvin. Valmentajalleen, Kirsi Pajamäelle, Maria lähettää terveisiä.

ー Olen kiitollinen siitä monipuolisesta avusta ja tuesta, jota sain. Hienoa, että on olemassa tällainen matalan kynnyksen paikka, joka auttaa uuden työn etsimisessä.

 
Sosiologi löysi OMA-valmentajaksi

Mila, 27-vuotias valtiotieteen maisteri, on juuri aloittanut uuden työn Seinäjoella kuntakokeilun OMA-valmentajana. Ennen sitä hän työskenteli Ilmajoella etsivässä nuorisotyössä. Kun Kirsi Pajamäki tuli juttelemaan työpaikan nuorille tarjolla olevasta työllistymisen tuesta, koukkuun tarttuikin uransa alussa oleva ohjaaja, joka haki omaa paikkaansa työmarkkinoilla.

ー Kun Kirsi lähti, minulle jäi sellainen olo, että hänen apunsa olisi tarpeen. Sosiologin koulutukseni on laaja, ja halusin selvittää omia ajatuksiani ja kiinnostuksen kohteitani Kirsin kanssa. 

Tärkeimpänä Milan käteen jäi taito tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan. CV ei tänä päivänä enää ole pelkkä luettelo koulutus- ja työpaikoista vaan lukijan, eli juuri sopivaa työntekijää etsivän työnantajan, pitäisi saada siitä käsitys henkilöstä paperin takana.

ー Kirsi haastoi minua. Hän kysyi: Miten sanot tämän omin sanoin? Mitä opit? Mitä teit? Lopputulos oli se, että avasin CV:ssä enemmän ja syvemmin sitä, mitä olen oppinut.

Kolmen etätapaamisen tuloksena Milalla oli uudistettu CV, lista työpaikoista, joita voisi hakea sekä kyky etsiä piilotyöpaikkoja.

ー Ja onhan todella hyvä asia, että  tässä nykyisessä työpaikassani OMA-valmentajana myös itselläni on kokemus työnhakuvalmennuksesta.

 
Apua muuttuvassa työnhaussa

Työnhakutaidot ovat taitoja siinä missä muutkin, eli niitä voi opetella ja vahvistaa. Työnhaku myös muuttuu koko ajan ja haastaa tätä kautta sekä työnhakijaa että työnantajia.

ー Usein suurin kysymys liittyy kohtaamiseen: miten uutta työtä hakevat henkilöt löytävät ne työnantajat, joiden kanssa osaamiset ja intressit kohtaavat, kertoo Nuorten työllistymispalvelun valmentaja ja projektipäällikkö Kirsi Pajamäki. 

Nuorten kanssa on kartoitettu ja sanoitettu heidän osaamistaan, heitä on tuettu työnhaun monipuolistamisessa, käyty läpi osaamisen ja motivaation sanoittamista CV:ssä ja hakemuksessa, tutkittu piilotyöpaikkamahdollisuuksia sekä sparrattu haastatteluihin. Lisäksi on selvitetty opiskeluvaihtoehtoja, tuettu työkokeilupaikkojen hankinnassa sekä työllistymiseen liittyen käyty läpi muun muassa työsuhdeasioita ja mitä minnekin ilmoittaa. Valtaosa palveluun osallistuneista nuorista on työllistynyt palvelun aikana, osalla prosessit ja työnhaku on vielä kesken. 

Nuorten työllistymispalveluun on mahdollista hakeutua 31.5.22 asti. Palvelu on maksuton ja vapaaehtoinen, kesto ja sisältö yksilöllistä. Toiminta on tarkoitettu alle 30-vuotiaille eteläpohjanmaalaisille nuorille, työnhaun, työllistymisen ja urasuunnitelmien tueksi. Hae palveluun Arffmanin verkkosivulla: https://www.arffman.fi/palvelumme/tyonhakijoille/nuorten-tyollistymispalvelu/. Hakeminen ei vielä sido aloittamaan toimintaa. Lopullisen valinnan palveluun hyväksymistä tekevät TE-toimisto ja kuntakokeilu. Palvelun rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 

Vaikuttavaa työtä, Työ-SIB-valmennus

Posted on 25 tammikuun, 2022 by - Blogi

ー Henkilökohtainen valmentaja oli se juttu. Kun itsellä tunteet vaihtelivat, valmentajalta sai buustia jatkaa työnhakua. Lisäksi osallistuin webinaareihin, katsoin tallenteita ja käytin tukimateriaalia Thinkificistä.

Näin kuvaa Arffmanin toteuttamaa Työ-SIB-valmennusta Jorma Tanninen, jota voi nyt tuloksekkaan valmennuksen jälkeen tituleerata palvelupäälliköksi. 

Työpaikka it-alan palveluita tarjoavalla Atealla avautui pitkän prosessin jälkeen.

Lukuisten YT-neuvottelujen jälkeen viimein myös 30 vuotta talossa olleen palvelupäällikön piti siivota työpöytänsä Ricohilla viimeisen kerran. Jorma Tanninen oli kaksi vuotta ilman työtä, opiskeli lyhyempiä kursseja, lähetti kymmeniä hakemuksia, kävi useissa haastatteluissa mutta joutui kuitenkin aina pettymään. Syksyllä 2020 TE-palveluista hänelle tarjottiin mahdollisuutta Työ SIB -valmennukseen. Siellä selvisi, että kesken jääneet tradenomiopinnot olisi mahdollista suorittaa loppuun Laurean L160-erillishaussa. 

ー Samaan aikaan, kun olin valmennuksessa, hain edelleen töitä. Loppuvuodesta 2021 kaiuttelin LindedInissä lopputyötäni varten. Päivitykseni luki vanha työkaveri, joka vinkkasi minusta Atean rekrytointipäällikölle. Hän soitti minulle ja sovimme Teams haastattelusta. Haastattelun jälkeen hän sanoi, että lopputyölle löytyy kyllä aihe, mutta Atealla voisi olla myös töitä tarjolla. Seuraavaksi minulle soitti torstaina Atean palvelupäällikköryhmän esimies, ja pitkän keskustelun päätteeksi hän tarjosi minulle työpaikkaa. Perjantaina kirjoitin vakituisen työsopimuksen ja maanantaina aloitin työt. Voin sanoa, että silloin eivät jalkani koskettaneet lattiaa.


Somessa kiinni piilotyöpaikkaan


Atealla oli tulossa organisaatiomuutos, eikä palvelupäällikön paikkaa ollut laitettu julkiseen hakuun. Jorma Tanninen oli siis löytänyt piilotyöpaikan. Ilman valmennusta ja sosiaalista mediaa se ei olisi löytynyt.

ー Valmentaja Henna Uutela selvitti puolestani, että voin jatkaa Laureassa kesken jääneet opintoni loppuun. Linkkarissa olin ollut jo toistakymmentä vuotta, mutta valmentaja Kirsi Pajamäki sai minut päivittämään profiilini. Lisäksi otin käyttöön Instagramin. Löysin sosiaalisen median kautta vanhoja työkavereita, joiden kanssa olen saanut takaisin keskusteluyhteyden.

Sitä se on, tämän päivän työnhaku. Enää ei riitä, että luettelee CV:ssä työpaikat ja opinnot aikajärjestyksessä ja lähettää sen hakuviestin liitteenä työkkärin sivuilta löytämäänsä avoimeen työpaikkaan.

ー Minunkin CV:ni meni uusiksi. Henna Uutela auttoi muokkaamaan siitä toiminnallisen. Neljä sivua tiivistyi yhdeksi ja osaamiseni tuli paremmin näkyviin. Opin myös käyttämään Canvaa CV:n visuaalisen ilmeen muokkaamiseen.

Tärkeintä kuitenkin oli, että valmennuksessa juurrutettiin usko mahdollisuuksiin onnistua työnhaussa. Katso, miten valtavan hieno ja laaja osaaminen sinulla on. Näitä valmentajan Kirsi Pajamäen sanoja Jorma Tanninen ei ikinä unohda.


Työ-SIB on Työ- ja elinkeinoministeriön tulosperusteisesti rahoitettu vaikuttavuusinvestointihanke (Social Impact Bond), jossa palveluntuottajalle maksetaan palkkio vain tuloksesta. Työ-SIB-valmennuksia toteuttaa nyt Entry Education, joka on yrityskaupan myötä nyt osa Arffmania.

 

Valmennus vie kohti työpaikkaa

Posted on 13 tammikuun, 2022 by - Blogi

Valmentajamme Henna Uutela työskentelee työllisyydenhoidon palvelujen asiantuntijana Oulun toimipisteessämme. Hennan valmentamaan Kompassi-palveluun osallistui 60-vuotias asiakas, joka oli vasta muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen ja etsi uusia töitä. Palvelun alettua asiakas kertoi Hennalle olevansa osatyökykyinen. Hakusessa oli työ arkistointi-, asiakaspalvelu- tai aulapalvelutehtävistä. 

Jari Ruotsalainen tuli valmennukseen realistisin, mutta toiveikkain mielin. 

ーEihän tämä miun tilanne kovin häävi ole, mutta yritämmä kuitenki, muistelee Henna Jarin sanoneen.

Valmennuksen ja yhteistyön onnistumista tuki Jarin nöyrä ja positiivinen asenne tehdä töitä: osallistua palveluun, laatia työhakemuksia, lähettää sähköposteja työnantajille, soittaa hakemusten perään ja ennen kaikkea opetella paljon kaikkea uutta, mitä työnhakuun tänä päivänä liittyy. Jari ja Henna tapasivat Rovaniemellä melkein viikoittain. Henna auttoi asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä hakemaan omaan työkykyyn sopivaa työtä. Valmennuksessa iso merkitys ja onnistuminen oli myös tietoteknisten taitojen haltuun ottamisella. Tapaamisia pystyttiin järjestämään myöhemmin myös etänä.

Työnhaku on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Työnhaku kuormittaa ja hallitsee siinä hetkessä koko elämää. Joskus on haasteellista pysyä periksiantamattomana ja positiivisena. Jaksaminen ja innostus ovat usein kiinni pienistä asioista. 

ーHei Henna, Kyläniemi vastasi sähköpostiin, ettei juuri nyt ole työtä tarjolla, mutta laittaa hakemuksen talteen. Oli kuitenkin kiva saada elämäni ensimmäinen vastaus työhakemukseen! kertoo Jari lähettämässään viestissä.

Unelma toteutuu

Kompassi-valmennuksen päätyttyä Jarin valmennukselle haettiin jatkoa uudelleenpoluttamisen kautta ja hän jatkoi Hennan asiakkaana toisessa palvelussa. Jari oli ehtinyt olla yhden päivän Vahvana työhön -palvelussa, kun sai kutsun työhaastatteluun. Ja Jari sai työn! Uusi työ on Arktisen keskuksen virastotehtävissä. Työpaikka, onnistuminen, unelmien täyttymys, tulevaisuus. Niin paljon sisältyy asioita ja tunteita tilanteeseen, kun työnhakija saa työpaikan. 

ーKyllä on mukava olla taas työelämässä kiinni, kommentoi Jari valmentajalleen töiden aloittamisen jälkeen.

Henna vieraili Jarin työpaikalla joulukuussa. Arktinen keskus on monitieteisen arktisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen kansainvälinen keskus. Arktinen keskus sijaitsee Arktikum-talossa Ounasjoen rannalla. Keskus on erittäin kaunis ja viihtyisä. Työyhteisö on kansainvälinen, keskuksessa on paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Jari kehuu työpaikkaa ja työkavereita. Henna tapasi myös Jarin työkaverin Pertin. Työkaverilta Jari saa kiitosta. Pertti kuvaa Jaria hyväksi työkaveriksi ja on kiitollinen siitä, että sai Jarin heille töihin. Vielä kerran, onnea Jari!