Avainsana: valmennus

TE2025 – Yhdessä kohti parempia työllisyyspalveluita

 

TE-uudistus on yksi työllisyyspalveluiden suurimmista muutoksista vuosikymmeniin. Kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa, tavoitteena oli nopeuttaa työllistymistä ja tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä palvelun tarjoajan näkökulmasta? Miten me varmistamme, että uudistus todella hyödyttää työnhakijoita ja työnantajia?

 
TE-uudistus – mahdollisuus uudistua yhdessä

Vuosi 2025 tarjoaa tärkeän mahdollisuuden yhdistää paikalliset tarpeet ja valtakunnallinen osaaminen. Haluamme olla kumppani, joka toimii kuntien elinvoimaisuuden tukena ja mahdollistajana. Palvelumme ovat vaikuttavia ja niiden vaikutus osallistujien elämään on mitattavissa.

Arffman on jo yli 30 vuoden ajan ollut mukana rakentamassa parempaa polkua työllistymiseen. TE-uudistuksen keskellä haluamme vahvistaa rooliamme Suomen suurimpana työllisyyspalveluiden tuottajana sekä kumppanina kunnille. Näemme tämän muutoksen keinona kehittää palveluita entistä vaikuttavammiksi valtakunnallisesti, kuitenkaan paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä unohtamatta. 

 
Muutos on mahdollisuus kehittymiseen

Muutos on väistämätön osa elämää ja liiketoimintaa, ja sen ymmärtäminen ja siihen valmistautuminen on tärkeää. Muutokseen liittyy haasteita, mutta yleensä se on myös mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja löytää uusia polkuja. 

Arffmanilla vuosi 2024 piti sisällään useita muutosneuvotteluita ja TE-uudistuksen tuomia muita haasteita valmennus- ja koulutuspalveluissamme. Samaan aikaan liiketoiminnan jälleenrakennus on ollut merkittävää: olemme esimerkiksi päässeet aloittamaan Uudellamaalla ennätyksellisen suuret kotoutumiskoulutukset ja laajentaneet tarjontaamme Kelan kuntoutuspalveluiden kentällä.

– Me olemme täällä tekemässä muutosta ihmisissä ja yhteiskunnassa. Ei pelkästään asiakkaidemme elämässä tapahtuvan muutoksen kautta, vaan meille on tärkeää olla myös itse valmiita muuttumaan ja kehittymään joka päivä, kertoo toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

 
Vaikuttavuus ratkaisee – tulosperusteiset palvelut kasvavat 

Työnhaun kentällä toteutettavat palvelut ovat ratkaisukeskeisiä ja pyrkivät mätsäämään työnhakijan ja työnantajan. Nopeat siirtymät kohti työelämää ovat Arffmanin kaikissa palveluissa ensisijaisena tavoitteena. 

Vaikuttavuus ja tulosperusteisuus ovat TE-muutoksen keskellä avainsanoja työllisyyden hoidossa. Olemme panostaneet siihen, että pystymme mittaamaan palveluidemme vaikutusta asiakkaiden elämässä kokonaisvaltaisesti. 

– Tällä hetkellä ajattelemme, että kaikki työllisyysalueilla tuottamamme palvelut ovat vaikuttavuuspalveluita. Tavoitteemme on olla palvelun tilaajalle kumppani, joka löytää tehokkaasti työttömyyttä purkavia ratkaisuja, toteaa Arffmanin valmennuspalveluiden liiketoimintajohtaja Tuuli Sahi

 

Pehmeät vaikutukset itsetuntemus ja osallisuus tukevat työllistymistä 

Palveluihin osallistuvissa asiakkaissa tapahtuu kuitenkin myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä keskeisesti etenemisessä työelämään. Nämä “pehmeät muutokset” liittyvät itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden teemoihin, kokemukseen siitä että työllistyminen on mahdollista ja lähempänä palveluun osallistumisen myötä. 

Palveluihin osallistuminen tarjoaa asiakkaalle kiinnittymistä yhteisöön, kuulluksi tulemista sekä omia uskomuksia ja ajattelua uudistavaa valmennuskeskustelua. Inhimillinen kohtaaminen ja systemaattinen työ asiakkaan rinnalla tuottavat tulosta haastavissakin tilanteissa oleville asiakkaille. 

 

 

Mittaaminen tuo tulokset näkyviksi

Valmennustyön tuloksia on tehty Arffmanilla näkyväksi muun muassa kysymällä asiakaspalautetta valmentajavetoisten verkko- tai lähitapaamisen jälkeen. Tuloksena sadoista asiakkaiden antamista vastauksista liittyen tapaamisten fokukseen asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi asteikolla 1 – 5, keskiarvo oli 4,6. 

– Jotta vaikuttavuus saataisiin esiin, olisi kuitenkin tärkeää seurata asiakkaiden etenemistä myös palvelun jälkeen. Palveluiden vaikutukset tulisivat kokonaisuudessaan näkyviin, jos seuranta jatkuisi 3–6 kk:n päähän palvelun päättymisestä, Sahi toteaa. 

 
 
Kotoutumiskoulutukset avaavat polkuja työelämään

Kotoutumiskoulutuksissa tulosperusteisuus on tähän mennessä huomioitu niin, että kielitaidon nopeasta kehittymisestä tai YKI-testin läpäisemisestä on osassa hankintoja käytössä erilliset palkkiot toteuman mukaan.

Kuitenkin myös kotoutumiskoulutukset ja erityisesti niiden työssäoppimisjaksot ovat keskeinen väylä suomalaiseen työelämään. Arffmanin verkkokotossa tyypillisesti noin 30 prosenttia koulutusten keskeyttämisistä tapahtuu opiskelijan työllistymisen vuoksi. 

– Koulutuksen järjestäjänä pitäisimme sitä hyvänä kehityksenä, jos opiskelijan työllistymisestä tai ammatilliseen jatkokoulutukseen pääsemisestä palkitseminen yleistyisi jatkossa myös kotoutumiskoulutusten puolella, palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson toteaa.

Arffmanin kotoutumiskoulutuksia toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi luokkaopetuksena ja myös verkko- tai monimuotototeutuksina. Ne luovat hyvän pohjan kotoutumiselle ja tukevat kotoutujien työllistymistä paikalliset ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Aktiivinen yritysyhteistyöverkostomme on erittäin kattava. Tiiviissä yhteistyössä siitä hyötyvät niin työllisyysalue, työnantajat kuin palveluidemme henkilöasikkaatkin.

 

 

Yritysyhteistyöllä kestäviä työllistymispolkuja

– Jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, kuulostelemme tarkasti, mitä työllisyysalueilla nyt tarvitaan, kertoo Tuuli Sahi. 

Työelämä- ja yritysyhteistyö sekä ratkaisukeskeinen työote työllistämisen palveluissa on keskiössä, jotta työllisyysvaikutuksia saadaan aikaan perinteisiä valmennuspalveluita tehokkaammin. Lisäksi muutokset rahoitusmalleissa otetaan huomioon palveluiden sisältöjä kehitettäessä, jotta ne aidosti vastaavat jo nyt siirtyessään vanhan muotoisina uuden käyttäjän tärkeimpiin prioriteetteihin. 

– Kuten Jouni Lukkarinen totesi, meille on tärkeää kehittää itseämme. Panostamme siihen, että ratkaisujen aikaansaamiseksi Arffmanin asiantuntijoilla on osaaminen, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin työllisyydenhoidon palvelujen tarpeisiin. Kehitämme henkilöstön osaamista osana muutosta jatkuvasti, Tuuli Sahi sanoo.

– Näemme, että tiivis yritysyhteistyö ja hyvin hoidetut asiakassuhteet työllisyysalueisiin sekä palveluidemme henkilöasiakkaisiin ovat avain myös tulevaisuuden vaikuttavien palveluiden tuottamiseen. Olemme valmiita auttamaan kuntia ja yrityksiä yhdistämään voimansa! Sahi päättää.

 

Haluamme rakentaa tulevaisuuden työllisyyspalveluita yhdessä. Jos haluat kuulla lisää ratkaisuistamme tai kehittää yhteistyötä kanssamme, ota yhteyttä – tehdään muutos yhdessä!

 
 

Teksti: Hanna Ruuska

Editointi: Saara Purtanen

Kiovasta Suomeen yrittäjäksi – Oleksandr löysi uuden suunnan ukrainalaisten OmaValmennuksen avulla

Kiovasta Suomeen yrittäjäksi – Oleksandr löysi uuden suunnan ukrainalaisten OmaValmennuksen avulla
 

Oleksandr on kotoisin Kiovasta Ukrainasta. Hän saapui Suomeen huhtikuussa 2023 perheensä kanssa, ja alkoi etsiä suuntaa ja merkitystä elämälleen uudessa ympäristössä. 

Oleksandr oli Suomeen tullessaan kokenut verkkosivujen kehittäjä, hakukoneoptimoinnin asiantuntija ja web-kehittäjä. Jotta hänen työuransa pääsisi jatkumaan Suomessa mahdollisimman pian, hänelle suositeltiin Arffmanin OmaValmennus-palvelua.

 

Yksilöllisessä valmennuksessa paneuduttiin asiakkaan tarpeisiin

Oleksander tapasi Arffmanin OmaValmennuksen valmentajaa Julia Rihiä kerran kuukaudessa. Etätapaamisissa käsiteltiin ammatillista kehittymistä uuden kotimaan työelämän tarpeisiin ja myös Suomeen kotoutumista ylipäänsä. Oleksandr sai valmennuksessa kattavaa tietoa yrittäjyydestä, verotuksesta ja muista yrityksen perustamiseen liittyvistä suomalaisista käytännöistä. Valmennus tarjosi myös konkreettisia vinkkejä koulutuksista ja työmahdollisuuksista.

“Arffmanilla tutustutaan huolella asiakkaiden taitoihin, kokemuksiin ja tarpeisiin, jotta apu on mahdollisimman konkreettista. Valmentajani laaja tuki on helpottanut uuteen maahan sopeutumista todella paljon. Hän oli aina tavoitettavissa, vastasi nopeasti kysymyksiin ja seurasi työllistymisen tai koulutuksen etenemistä. Tämä loi vahvan tunteen luotettavuudesta ja tuesta,” Oleksander kiittelee.

 

Valmennus oli avain muutokseen 

Valmennuksen aikana Oleksandr teki merkittäviä muutoksia elämässään. Hän aloitti yrittäjyyskurssin ja kehitti itsetuntemustaan. Perhekin hyötyi valmennuksesta, kun hänen vaimonsa sai hyviä vinkkejä kouluttautumiseen Suomessa.

“Valmentajani vahvisti uskoani yrittäjyyteen ja auttoi minua ymmärtämään, miten voisin hyödyntää osaamistani Suomessa. ” Oleksandr kertoo.

Nyt Oleksandr opiskelee suomenkielisessä kotoutumiskoulutuksessa ja osallistuu samalla yrittäjyyskurssille, joka on suunnattu Suomessa asuville ukrainalaisille. Kouluttautumisen päätavoite on varmistaa perheen hyvä elämä Suomessa ja auttaa myös tytärtä kotoutumaan Suomeen onnistuneesti.

 

Arffmanin osaava tiimi tukena kotoutumisen polulla
“Arffman on todellinen aarre niille, jotka haluavat tukea ammatilliseen kasvuun ja Suomeen kotoutumiseen,” Oleksandr kuvailee kiitollisena. Hän kehottaa muita kotoutujia tarttumaan mahdollisuuteen ja tutustumaan Arffmanin palveluihin.
 

“Arffmanin tiimi koostuu todellisista ammattilaisista, joilla on syvällinen ymmärrys Suomen koulutusjärjestelmästä ja työmarkkinoista. He ovat aina valmiita vastaamaan kysymyksiin ja auttamaan kaikissa vaiheissa – paperitöistä työnantajahaastatteluihin valmistautumiseen,” Oleksander kiittelee.

Oleksandrin tarina on esimerkki siitä, kuinka yksilöllisellä tuella ja oikeilla resursseilla voi löytää uuden alun – ja rohkeasti kulkea kohti unelmia uudessa kotimaassa.

 

Teksti: Julia Rih ja Saara Purtanen

Kansalliset osaamiskuvaukset terävöittämään ohjaustyötä

 
Ihmisillä on oikeus saada laadukasta ohjausta

Elinikäisellä ohjauksella edesautetaan työllistymistä ja tuetaan sopivien koulutus- ja työurien rakentumista – nimensä mukaisesti läpi elämän. Sillä saadaan välittömiä hyötyjä sekä laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuuteen, hyvään ja itselle merkitykselliseen työelämään sekä uudistumiskykyyn. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. 

 
Kansalliset ohjausalan osaamiskuvaukset kehitettiin yhteistyössä

Ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisen kansalliset osaamiskuvaukset julkaistiin viime vuonna 2023. Ne tehtiin osana työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumia (2020–2028). Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos laati selvityksen ja koordinoi projektin, jossa hyödynnettiin yhteiskehittämisprosessia. Ensimmäinen yhteiskehittämisen kokoontuminen oli keväällä 2023 ja valmiit osaamiskuvaukset julkaistiin marraskuussa.

Yhteiskehittämisprosessissa oli mukana valtakunnallisesti erilaisissa ohjaustehtävissä toimivia ohjausalan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Osaamiskuvausten taustoituksessa hyödynnettiin vastaavia kansainvälisiä toteutuksia. Arffmanilta yhteiskehittämisprosessiin osallistui kehityspäällikkö Tiina Saarinen ja projektipäällikkö Taru Hallikainen.

 
Osaamisen kehikko kuvaa ohjausosaamisen eri osa-alueita

Ohjausosaaminen kattaa ohjaustehtävissä toimivien tiedot, taidot, arvot ja asenteen. Ydinosaaminen kattaa kaikille yleisiä ja yhteisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erikoisosaamiset painottuvat tietyssä ohjaustehtävässä tarvittavaan osaamiseen. 

Valmistuneessa osaamiskuvauskehikossa on kolme pääaluetta: professionaalisuus, asiakastyöosaaminen ja systeeminen osaaminen. Professionaalisuus sisältää muun muassa eettisen osaamisen, vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen sekä digitaalisen osaamisen. Asiakastyöosaamisen alle lukeutuu muun muassa tavoitteiden tarkastelu ja asettaminen sekä asiakaslähtöinen ja vaikuttava ohjausprosessi. Systeemiseen osaamiseen kuuluu muun muassa jatkuva kehittäminen sekä taito hyödyntää ohjausalan verkostoja. 

Osaamiskuvausten laatimisen taustalla on ohjausalan laadun, vaikuttavuuden ja eettisyyden varmistaminen. Yksittäisen ohjaajan ei tarvitse hallita syvällisesti kaikkia osa-alueita, mutta on hyödyllistä osata peilata, arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Tiimistä on tärkeää löytyä laajasti eri vahvuuksista käsin toimivia ohjausalan asiantuntijoita.  

 
Ohjausalan_ammattilaisten_osaamiskuvaukset

Yllä olevassa kuvassa näkyy ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten kehikko. Kuvaa voi tarkastella tarkemmin ohjaustyön osaamiskuvausten yhteiskehittämisen internetsivulla peda.net-verkkosivustolla.

 
Osaamiskehikon hyödyntäminen tulevaisuudessa

Osaamiskuvausta voidaan hyödyntää ohjausalalla toimivien sekä alalle tulevien koulutusten suunnittelussa, työnkuvien selkiyttämisessä, asiakaspalvelun parantamisessa, rekrytoinneissa ja hankinnoissa sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehikon pohjalta on mahdollista luoda myös ammattilaisten rekisteri ja sertifikaatti, jolla voi toimia ohjaajana.

Tulevaisuuden täydennyskoulutuksesta puhuttaessa nousi esille muun muassa vihreän siirtymän mukanaan tuoma kestävä ohjaus, antirasismi, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen sekä sukupuolitietoisuus. Sukupuolitietoisuudella tarkoitetaan ohjausta muun muassa sen edistämiseksi, että nykyistä useammalle alalle hakeutuisi tasaisesti kaikkien sukupuolten edustajia.

 

Kumppanuus keskiössä muuttuvassa maailmassa

Ohjausalalla tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa työtä. Asiakaslähtöisellä ja laadukkaalla ohjaustyöllä on toimintahorisontin kiihtyvässä muutoksessa yhä suurempi merkitys. Työ tehdään verkostoissa ja samalla yhteistä osaamista kehittäen. Kukaan ei pysty hallitsemaan pirstaloitunutta ja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä yksin. Myös verkostot saavat osaamiskuvauskehikosta työkaluja yhteiseen kumppanuuteen, tekemiseen ja kehittämiseen. 

 

Ohjaus on myös Arffmanin palvelujen ytimessä

Arffmanilla työskentelee tällä hetkellä satakunta ohjausalan osaajaa. Meillä kaikilla on kertyneen työ- ja elämänkokemuksen ja korkeakoulutuksen lisäksi monipuolinen kattaus lisä- ja täydennyskoulutuksia ohjausosaamisen eri osa-alueilta. Joukostamme löytyy muun muassa mentaalivalmentajia, lyhytterapeutteja, neuropsykiatrisia valmentajia, opinto-ohjaajia, uraohjaajia, työhönvalmentajia, kuntoutuksen ammattilaisia, työkyvyn kartoittamisen erikoisosaajia ja business coacheja.

Työmme on auttaa valmennukseen tulevia ihmisiä omassa elämässään eteenpäin. Tavoitteena on työkykyä, vahvuuksia ja osaamista vastaava työllistyminen. Autamme valmennuksissamme olevia asiakkaitamme ennen kaikkea tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, joten on selvää että olemme katsoneet usein peiliin ja pohtineet samaa myös omalla kohdallamme.

 

Linkkejä:

 

Teksti: Taru Hallikainen ja Tiina Saarinen

Täsmätyökykyisten työllistäminen puhutti Arffman LIVEssä

Toisessa Arffman LIVE -lähetyksessämme 16.11 aiheena oli osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus. Erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli tapahtumassamme kertomassa uusista osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja meiltä Arffmanin Taru Hallikainen kertoi Arffmanin käytännön palveluista ja tuloksista täsmätyökykyisiä työllistävissä palveluissa. Linkki tallenteeseen.

 
Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen?
 

Keyriläisen mukaan osatyökykyisyydelle ei ole yleistä määritelmää, mutta yleensä sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnsaannin ja -tekemisen mahdollisuudet on heikentyneet terveydentilan tai vamman takia. Vaikka termissä on sana “osa”, henkilö voi olla täysin työkykyinen kun työnkuva on räätälöity hänelle sopivaksi. TEM:issä käytetään termiä osatyökykyinen, mutta esim. Arffmanilla käytetään täsmätyökykyinen-termiä, jotta se kuvaisi työntekijän pystyvyyttä paremmin.

 
Tavoitteena työtä kaikille
 

Marianne Keyriläinen totesi puheevuoronsa aluksi, että terveyteen liittyvät tekijät ovat keskeinen työllistymistä heikentävä tekijä Suomessa (OECD 2020, Sosiaalibarometri 2023). Hänen mukaansa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa “Vahva ja välittävä Suomi” on selkeä tavoite, että kaikki mahdolliset työhön kykenevät löytäisivät oman työpaikan. 

Keyriläisen mainitsemia toimia osatyökykyisten työllistämiseen ovat mm. osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ja etuudet, työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyö, työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, työkykyohjelma, toimenpideohjelmat syrjinnän vähentämiseen, digihankkeet sekä osatyökykyisten palvelut osana koko TE-palveluiden palvelurakenteen uudistusta.


Palveluissa puretaan esteitä täsmätyökykyisten tieltä
 

Projektipäällikkö Taru Hallikainen aloitti puheenvuoronsa kertomalla Arffmanin kyvyillä ja valmiuksilla -palvelupilotin tuloksista: liki 50 prosenttia pilottiin osallistuneista työllistyi tai aloitti opiskelut, ja jos lasketaan mukaan muutkin selkeät asiakasta palvelevat siirtymät, prosentti on jopa 85.

Hallikaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen on pitkälti työllistymisen esteiden purkamista. Asiakkailla saattaa olla useitakin esteitä työllisyyden edessä, ja silloin muutoksiin menee paljon aikaa. Valmennusta saatetaan tarvita jopa yli vuoden ajan.

Arffmanin täsmätyökykyisiä valmentavissa palveluissa tukena on moniammatillinen tiimi (ammatinvalintapsykologi, uraohjaaja, nepsyvalmentaja, erityisopettaja, työkykykoordinaattori, yritysneuvoja). Palveluihin kuuluu työ- ja työllistymiskyvyn kartoitukset, digitaitojen parantaminen sekä verkostoyhteistyö. Olemme osa verkostoa, johon kuuluvat palvelun tarjoajan lisäksi esimerkiksi työnantajat, oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialueet, kuntakokeilut, te-palvelut, kela, nuorisotyö ja kielikoulutukset.

 
Tukea tarvitsevat niin työnhakijat kuin työnantajatkin
 

Hallikainen kiinnitti huomiota myös siihen, että työllistymisen edellytyksiä parannetaan ei vain työnhakijaa, vaan myös työnantajia tukemalla. Työnhakijan on tärkeää oppia sanoittamaan omaa työ- ja toimintakykyä, löytää itsestään psykologista vahvuutta ja optimismia sekä itsetuntemusta. Joskus työkyvyn haasteet piilevät työn ja perheen sovittamisen ongelmissa, ja apua tarvitaan siihen.

Hallikaisen mukaan työnantaja taas tarvitsee ymmärrystä siitä, että työ- ja toimintakyky määrittyy suhteessa työympäristöön. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen voidaan tarvita joitain töiden uudelleenjärjestelyjä. Monilla ei ole tarpeeksi tietoa palkkatuesta tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta työn ohessa. Monimuotoisuuden hyödytkin tulevat monille työnantajille uutena tietona: esimerkiksi vammaiset työntekijät voivat auttaa tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai autismin kirjolla oleva työntekijä voi viedä työyhteisön luovuuden uudelle tasolle.


Syrjintä ja ennakkoluulot karisevat rekrytointien myötä
 

Webinaarin lopussa esiintyjät vastasivat vielä katsojien kysymyksiin. TEMin Marianne Keyriläinen muistutti, että henkilö voi olla täysin työkykyinen toiseen tehtävään, vaikka työkyky ei välttämättä riitä toiseen tehtävään. Työllistymisen esteitä täytyy raivata pois: on tärkeää tarjota työnantajille tietoa sekä vähentää syrjintää ja ennakkoluuloja.

Taru Hallikainen toi lopuksi vielä esiin sen, että suurelle osalle työnantajista työnkuvien muokkaaminen on ihan tuttua jo olemassa olevien työntekijöiden ikääntyessä ja elämäntilanteiden vaihtuessa. Ensimmäisen täsmätyökykyisen rekrytoinnin jälkeen työnantajan varovaisuus yleensä karisee pois, ja jatkossa on helpompi tehdä lisää vastaavia rekrytointeja.

Arffman LIVE -lähetykset on suunnattu työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.

Teksti: Saara Purtanen, Markku Häikiö

Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.

Etelä-Pohjanmaan nuorten työnhakuvalmennus

Kirsi Pajamäki. Kuva Feenix visual 

 
Etelä-Pohjanmaalla saa apua työllistymiseen

ー Parasta oli, että katsottiin asioita yhdessä eikä vain heitetty syvään päähän ja sanottu, että koita pärjätä, kertoo eteläpohjanmaalaisten nuorten työllistymispalveluun osallistunut Maria.

Etelä-Pohjanmaan nuorten työllistymisvalmennuksessa 24-vuotias Maria ja muut osallistujat saivat työnhakunsa tueksi oman valmentajan, työnhaun personal trainerin, jonka kanssa pureuduttiin työnhaun ytimeen: oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, CV:n ja työhakemuksen laatimiseen sekä valmistauduttiin työpaikkahaastatteluihin.

Puolivuotinen valmennus ja työnhaku tuottivat tulosta, ja Maria, entinen kirjakaupan myyjä, vastailee nyt Verohallinnon puhelinpalvelussa asiakkaiden kysymyksiin. Työ sopii kirjasto- ja tietohallinnon tradenomille hyvin. Valmentajalleen, Kirsi Pajamäelle, Maria lähettää terveisiä.

ー Olen kiitollinen siitä monipuolisesta avusta ja tuesta, jota sain. Hienoa, että on olemassa tällainen matalan kynnyksen paikka, joka auttaa uuden työn etsimisessä.

 
Sosiologi löysi OMA-valmentajaksi

Mila, 27-vuotias valtiotieteen maisteri, on juuri aloittanut uuden työn Seinäjoella kuntakokeilun OMA-valmentajana. Ennen sitä hän työskenteli Ilmajoella etsivässä nuorisotyössä. Kun Kirsi Pajamäki tuli juttelemaan työpaikan nuorille tarjolla olevasta työllistymisen tuesta, koukkuun tarttuikin uransa alussa oleva ohjaaja, joka haki omaa paikkaansa työmarkkinoilla.

ー Kun Kirsi lähti, minulle jäi sellainen olo, että hänen apunsa olisi tarpeen. Sosiologin koulutukseni on laaja, ja halusin selvittää omia ajatuksiani ja kiinnostuksen kohteitani Kirsin kanssa. 

Tärkeimpänä Milan käteen jäi taito tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan. CV ei tänä päivänä enää ole pelkkä luettelo koulutus- ja työpaikoista vaan lukijan, eli juuri sopivaa työntekijää etsivän työnantajan, pitäisi saada siitä käsitys henkilöstä paperin takana.

ー Kirsi haastoi minua. Hän kysyi: Miten sanot tämän omin sanoin? Mitä opit? Mitä teit? Lopputulos oli se, että avasin CV:ssä enemmän ja syvemmin sitä, mitä olen oppinut.

Kolmen etätapaamisen tuloksena Milalla oli uudistettu CV, lista työpaikoista, joita voisi hakea sekä kyky etsiä piilotyöpaikkoja.

ー Ja onhan todella hyvä asia, että  tässä nykyisessä työpaikassani OMA-valmentajana myös itselläni on kokemus työnhakuvalmennuksesta.

 
Apua muuttuvassa työnhaussa

Työnhakutaidot ovat taitoja siinä missä muutkin, eli niitä voi opetella ja vahvistaa. Työnhaku myös muuttuu koko ajan ja haastaa tätä kautta sekä työnhakijaa että työnantajia.

ー Usein suurin kysymys liittyy kohtaamiseen: miten uutta työtä hakevat henkilöt löytävät ne työnantajat, joiden kanssa osaamiset ja intressit kohtaavat, kertoo Nuorten työllistymispalvelun valmentaja ja projektipäällikkö Kirsi Pajamäki. 

Nuorten kanssa on kartoitettu ja sanoitettu heidän osaamistaan, heitä on tuettu työnhaun monipuolistamisessa, käyty läpi osaamisen ja motivaation sanoittamista CV:ssä ja hakemuksessa, tutkittu piilotyöpaikkamahdollisuuksia sekä sparrattu haastatteluihin. Lisäksi on selvitetty opiskeluvaihtoehtoja, tuettu työkokeilupaikkojen hankinnassa sekä työllistymiseen liittyen käyty läpi muun muassa työsuhdeasioita ja mitä minnekin ilmoittaa. Valtaosa palveluun osallistuneista nuorista on työllistynyt palvelun aikana, osalla prosessit ja työnhaku on vielä kesken. 

Nuorten työllistymispalveluun on mahdollista hakeutua 31.5.22 asti. Palvelu on maksuton ja vapaaehtoinen, kesto ja sisältö yksilöllistä. Toiminta on tarkoitettu alle 30-vuotiaille eteläpohjanmaalaisille nuorille, työnhaun, työllistymisen ja urasuunnitelmien tueksi. Hae palveluun Arffmanin verkkosivulla: https://www.arffman.fi/palvelumme/tyonhakijoille/nuorten-tyollistymispalvelu/. Hakeminen ei vielä sido aloittamaan toimintaa. Lopullisen valinnan palveluun hyväksymistä tekevät TE-toimisto ja kuntakokeilu. Palvelun rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vaikuttavaa työtä, Työ-SIB-valmennus

ー Henkilökohtainen valmentaja oli se juttu. Kun itsellä tunteet vaihtelivat, valmentajalta sai buustia jatkaa työnhakua. Lisäksi osallistuin webinaareihin, katsoin tallenteita ja käytin tukimateriaalia Thinkificistä.

Näin kuvaa Arffmanin toteuttamaa Työ-SIB-valmennusta Jorma Tanninen, jota voi nyt tuloksekkaan valmennuksen jälkeen tituleerata palvelupäälliköksi. 

Työpaikka it-alan palveluita tarjoavalla Atealla avautui pitkän prosessin jälkeen.

Lukuisten YT-neuvottelujen jälkeen viimein myös 30 vuotta talossa olleen palvelupäällikön piti siivota työpöytänsä Ricohilla viimeisen kerran. Jorma Tanninen oli kaksi vuotta ilman työtä, opiskeli lyhyempiä kursseja, lähetti kymmeniä hakemuksia, kävi useissa haastatteluissa mutta joutui kuitenkin aina pettymään. Syksyllä 2020 TE-palveluista hänelle tarjottiin mahdollisuutta Työ SIB -valmennukseen. Siellä selvisi, että kesken jääneet tradenomiopinnot olisi mahdollista suorittaa loppuun Laurean L160-erillishaussa

ー Samaan aikaan, kun olin valmennuksessa, hain edelleen töitä. Loppuvuodesta 2021 kaiuttelin LindedInissä lopputyötäni varten. Päivitykseni luki vanha työkaveri, joka vinkkasi minusta Atean rekrytointipäällikölle. Hän soitti minulle ja sovimme Teams haastattelusta. Haastattelun jälkeen hän sanoi, että lopputyölle löytyy kyllä aihe, mutta Atealla voisi olla myös töitä tarjolla. Seuraavaksi minulle soitti torstaina Atean palvelupäällikköryhmän esimies, ja pitkän keskustelun päätteeksi hän tarjosi minulle työpaikkaa. Perjantaina kirjoitin vakituisen työsopimuksen ja maanantaina aloitin työt. Voin sanoa, että silloin eivät jalkani koskettaneet lattiaa.


Somessa kiinni piilotyöpaikkaan


Atealla oli tulossa organisaatiomuutos, eikä palvelupäällikön paikkaa ollut laitettu julkiseen hakuun. Jorma Tanninen oli siis löytänyt piilotyöpaikan. Ilman valmennusta ja sosiaalista mediaa se ei olisi löytynyt.

ー Valmentaja Henna Uutela selvitti puolestani, että voin jatkaa Laureassa kesken jääneet opintoni loppuun. Linkkarissa olin ollut jo toistakymmentä vuotta, mutta valmentaja Kirsi Pajamäki sai minut päivittämään profiilini. Lisäksi otin käyttöön Instagramin. Löysin sosiaalisen median kautta vanhoja työkavereita, joiden kanssa olen saanut takaisin keskusteluyhteyden.

Sitä se on, tämän päivän työnhaku. Enää ei riitä, että luettelee CV:ssä työpaikat ja opinnot aikajärjestyksessä ja lähettää sen hakuviestin liitteenä työkkärin sivuilta löytämäänsä avoimeen työpaikkaan.

ー Minunkin CV:ni meni uusiksi. Henna Uutela auttoi muokkaamaan siitä toiminnallisen. Neljä sivua tiivistyi yhdeksi ja osaamiseni tuli paremmin näkyviin. Opin myös käyttämään Canvaa CV:n visuaalisen ilmeen muokkaamiseen.

Tärkeintä kuitenkin oli, että valmennuksessa juurrutettiin usko mahdollisuuksiin onnistua työnhaussa. Katso, miten valtavan hieno ja laaja osaaminen sinulla on. Näitä valmentajan Kirsi Pajamäen sanoja Jorma Tanninen ei ikinä unohda.


Työ-SIB on
Työ- ja elinkeinoministeriön tulosperusteisesti rahoitettu vaikuttavuusinvestointihanke (Social Impact Bond), jossa palveluntuottajalle maksetaan palkkio vain tuloksesta. Työ-SIB-valmennuksia toteuttaa nyt Entry Education, joka on yrityskaupan myötä nyt osa Arffmania.

 

Valmennus vie kohti työpaikkaa

Valmentajamme Henna Uutela työskentelee työllisyydenhoidon palvelujen asiantuntijana Oulun toimipisteessämme. Hennan valmentamaan Kompassi-palveluun osallistui 60-vuotias asiakas, joka oli vasta muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen ja etsi uusia töitä. Palvelun alettua asiakas kertoi Hennalle olevansa osatyökykyinen. Hakusessa oli työ arkistointi-, asiakaspalvelu- tai aulapalvelutehtävistä. 

Jari Ruotsalainen tuli valmennukseen realistisin, mutta toiveikkain mielin. 

ーEihän tämä miun tilanne kovin häävi ole, mutta yritämmä kuitenki, muistelee Henna Jarin sanoneen.

Valmennuksen ja yhteistyön onnistumista tuki Jarin nöyrä ja positiivinen asenne tehdä töitä: osallistua palveluun, laatia työhakemuksia, lähettää sähköposteja työnantajille, soittaa hakemusten perään ja ennen kaikkea opetella paljon kaikkea uutta, mitä työnhakuun tänä päivänä liittyy. Jari ja Henna tapasivat Rovaniemellä melkein viikoittain. Henna auttoi asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä hakemaan omaan työkykyyn sopivaa työtä. Valmennuksessa iso merkitys ja onnistuminen oli myös tietoteknisten taitojen haltuun ottamisella. Tapaamisia pystyttiin järjestämään myöhemmin myös etänä.

Työnhaku on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Työnhaku kuormittaa ja hallitsee siinä hetkessä koko elämää. Joskus on haasteellista pysyä periksiantamattomana ja positiivisena. Jaksaminen ja innostus ovat usein kiinni pienistä asioista. 

ーHei Henna, Kyläniemi vastasi sähköpostiin, ettei juuri nyt ole työtä tarjolla, mutta laittaa hakemuksen talteen. Oli kuitenkin kiva saada elämäni ensimmäinen vastaus työhakemukseen! kertoo Jari lähettämässään viestissä.

Unelma toteutuu

Kompassi-valmennuksen päätyttyä Jarin valmennukselle haettiin jatkoa uudelleenpoluttamisen kautta ja hän jatkoi Hennan asiakkaana toisessa palvelussa. Jari oli ehtinyt olla yhden päivän Vahvana työhön -palvelussa, kun sai kutsun työhaastatteluun. Ja Jari sai työn! Uusi työ on Arktisen keskuksen virastotehtävissä. Työpaikka, onnistuminen, unelmien täyttymys, tulevaisuus. Niin paljon sisältyy asioita ja tunteita tilanteeseen, kun työnhakija saa työpaikan. 

ーKyllä on mukava olla taas työelämässä kiinni, kommentoi Jari valmentajalleen töiden aloittamisen jälkeen.

Henna vieraili Jarin työpaikalla joulukuussa. Arktinen keskus on monitieteisen arktisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen kansainvälinen keskus. Arktinen keskus sijaitsee Arktikum-talossa Ounasjoen rannalla. Keskus on erittäin kaunis ja viihtyisä. Työyhteisö on kansainvälinen, keskuksessa on paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Jari kehuu työpaikkaa ja työkavereita. Henna tapasi myös Jarin työkaverin Pertin. Työkaverilta Jari saa kiitosta. Pertti kuvaa Jaria hyväksi työkaveriksi ja on kiitollinen siitä, että sai Jarin heille töihin. Vielä kerran, onnea Jari!