Avainsana: #työllisyys

TE2025 – Yhdessä kohti parempia työllisyyspalveluita

 

TE-uudistus on yksi työllisyyspalveluiden suurimmista muutoksista vuosikymmeniin. Kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa, tavoitteena oli nopeuttaa työllistymistä ja tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä palvelun tarjoajan näkökulmasta? Miten me varmistamme, että uudistus todella hyödyttää työnhakijoita ja työnantajia?

 
TE-uudistus – mahdollisuus uudistua yhdessä

Vuosi 2025 tarjoaa tärkeän mahdollisuuden yhdistää paikalliset tarpeet ja valtakunnallinen osaaminen. Haluamme olla kumppani, joka toimii kuntien elinvoimaisuuden tukena ja mahdollistajana. Palvelumme ovat vaikuttavia ja niiden vaikutus osallistujien elämään on mitattavissa.

Arffman on jo yli 30 vuoden ajan ollut mukana rakentamassa parempaa polkua työllistymiseen. TE-uudistuksen keskellä haluamme vahvistaa rooliamme Suomen suurimpana työllisyyspalveluiden tuottajana sekä kumppanina kunnille. Näemme tämän muutoksen keinona kehittää palveluita entistä vaikuttavammiksi valtakunnallisesti, kuitenkaan paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä unohtamatta. 

 
Muutos on mahdollisuus kehittymiseen

Muutos on väistämätön osa elämää ja liiketoimintaa, ja sen ymmärtäminen ja siihen valmistautuminen on tärkeää. Muutokseen liittyy haasteita, mutta yleensä se on myös mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja löytää uusia polkuja. 

Arffmanilla vuosi 2024 piti sisällään useita muutosneuvotteluita ja TE-uudistuksen tuomia muita haasteita valmennus- ja koulutuspalveluissamme. Samaan aikaan liiketoiminnan jälleenrakennus on ollut merkittävää: olemme esimerkiksi päässeet aloittamaan Uudellamaalla ennätyksellisen suuret kotoutumiskoulutukset ja laajentaneet tarjontaamme Kelan kuntoutuspalveluiden kentällä.

– Me olemme täällä tekemässä muutosta ihmisissä ja yhteiskunnassa. Ei pelkästään asiakkaidemme elämässä tapahtuvan muutoksen kautta, vaan meille on tärkeää olla myös itse valmiita muuttumaan ja kehittymään joka päivä, kertoo toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

 
Vaikuttavuus ratkaisee – tulosperusteiset palvelut kasvavat 

Työnhaun kentällä toteutettavat palvelut ovat ratkaisukeskeisiä ja pyrkivät mätsäämään työnhakijan ja työnantajan. Nopeat siirtymät kohti työelämää ovat Arffmanin kaikissa palveluissa ensisijaisena tavoitteena. 

Vaikuttavuus ja tulosperusteisuus ovat TE-muutoksen keskellä avainsanoja työllisyyden hoidossa. Olemme panostaneet siihen, että pystymme mittaamaan palveluidemme vaikutusta asiakkaiden elämässä kokonaisvaltaisesti. 

– Tällä hetkellä ajattelemme, että kaikki työllisyysalueilla tuottamamme palvelut ovat vaikuttavuuspalveluita. Tavoitteemme on olla palvelun tilaajalle kumppani, joka löytää tehokkaasti työttömyyttä purkavia ratkaisuja, toteaa Arffmanin valmennuspalveluiden liiketoimintajohtaja Tuuli Sahi

 

Pehmeät vaikutukset itsetuntemus ja osallisuus tukevat työllistymistä 

Palveluihin osallistuvissa asiakkaissa tapahtuu kuitenkin myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä keskeisesti etenemisessä työelämään. Nämä “pehmeät muutokset” liittyvät itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden teemoihin, kokemukseen siitä että työllistyminen on mahdollista ja lähempänä palveluun osallistumisen myötä. 

Palveluihin osallistuminen tarjoaa asiakkaalle kiinnittymistä yhteisöön, kuulluksi tulemista sekä omia uskomuksia ja ajattelua uudistavaa valmennuskeskustelua. Inhimillinen kohtaaminen ja systemaattinen työ asiakkaan rinnalla tuottavat tulosta haastavissakin tilanteissa oleville asiakkaille. 

 

 

Mittaaminen tuo tulokset näkyviksi

Valmennustyön tuloksia on tehty Arffmanilla näkyväksi muun muassa kysymällä asiakaspalautetta valmentajavetoisten verkko- tai lähitapaamisen jälkeen. Tuloksena sadoista asiakkaiden antamista vastauksista liittyen tapaamisten fokukseen asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi asteikolla 1 – 5, keskiarvo oli 4,6. 

– Jotta vaikuttavuus saataisiin esiin, olisi kuitenkin tärkeää seurata asiakkaiden etenemistä myös palvelun jälkeen. Palveluiden vaikutukset tulisivat kokonaisuudessaan näkyviin, jos seuranta jatkuisi 3–6 kk:n päähän palvelun päättymisestä, Sahi toteaa. 

 
 
Kotoutumiskoulutukset avaavat polkuja työelämään

Kotoutumiskoulutuksissa tulosperusteisuus on tähän mennessä huomioitu niin, että kielitaidon nopeasta kehittymisestä tai YKI-testin läpäisemisestä on osassa hankintoja käytössä erilliset palkkiot toteuman mukaan.

Kuitenkin myös kotoutumiskoulutukset ja erityisesti niiden työssäoppimisjaksot ovat keskeinen väylä suomalaiseen työelämään. Arffmanin verkkokotossa tyypillisesti noin 30 prosenttia koulutusten keskeyttämisistä tapahtuu opiskelijan työllistymisen vuoksi. 

– Koulutuksen järjestäjänä pitäisimme sitä hyvänä kehityksenä, jos opiskelijan työllistymisestä tai ammatilliseen jatkokoulutukseen pääsemisestä palkitseminen yleistyisi jatkossa myös kotoutumiskoulutusten puolella, palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson toteaa.

Arffmanin kotoutumiskoulutuksia toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi luokkaopetuksena ja myös verkko- tai monimuotototeutuksina. Ne luovat hyvän pohjan kotoutumiselle ja tukevat kotoutujien työllistymistä paikalliset ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Aktiivinen yritysyhteistyöverkostomme on erittäin kattava. Tiiviissä yhteistyössä siitä hyötyvät niin työllisyysalue, työnantajat kuin palveluidemme henkilöasikkaatkin.

 

 

Yritysyhteistyöllä kestäviä työllistymispolkuja

– Jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, kuulostelemme tarkasti, mitä työllisyysalueilla nyt tarvitaan, kertoo Tuuli Sahi. 

Työelämä- ja yritysyhteistyö sekä ratkaisukeskeinen työote työllistämisen palveluissa on keskiössä, jotta työllisyysvaikutuksia saadaan aikaan perinteisiä valmennuspalveluita tehokkaammin. Lisäksi muutokset rahoitusmalleissa otetaan huomioon palveluiden sisältöjä kehitettäessä, jotta ne aidosti vastaavat jo nyt siirtyessään vanhan muotoisina uuden käyttäjän tärkeimpiin prioriteetteihin. 

– Kuten Jouni Lukkarinen totesi, meille on tärkeää kehittää itseämme. Panostamme siihen, että ratkaisujen aikaansaamiseksi Arffmanin asiantuntijoilla on osaaminen, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin työllisyydenhoidon palvelujen tarpeisiin. Kehitämme henkilöstön osaamista osana muutosta jatkuvasti, Tuuli Sahi sanoo.

– Näemme, että tiivis yritysyhteistyö ja hyvin hoidetut asiakassuhteet työllisyysalueisiin sekä palveluidemme henkilöasiakkaisiin ovat avain myös tulevaisuuden vaikuttavien palveluiden tuottamiseen. Olemme valmiita auttamaan kuntia ja yrityksiä yhdistämään voimansa! Sahi päättää.

 

Haluamme rakentaa tulevaisuuden työllisyyspalveluita yhdessä. Jos haluat kuulla lisää ratkaisuistamme tai kehittää yhteistyötä kanssamme, ota yhteyttä – tehdään muutos yhdessä!

 
 

Teksti: Hanna Ruuska

Editointi: Saara Purtanen

Työnhaun neuvontapalvelut ukrainalaisille päättyivät Lapissa ja Pohjanmaalla – kaksi vuotta apua ja tukea

Arffmanin työnhaun neuvontapalvelut ukrainalaisille Lapin ja Pohjanmaan alueilla ovat päättyneet tänä keväänä. Palvelun tavoiteena oli antaa Ukrainan pakolaisille tietoa TE-toimiston palveluista sekä auttaa heitä kotoutumisessa. 

Vajaan kahden vuoden aikana apua ja neuvoja sai valtava määrä Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä. Yksittäisiä asiakaskontakteja näissä palveluissa oli yhteensä lähes 25 000.

 
Ukrainalaisten neuvontapalvelu vastasi moniin eri tarpeisiin

Suurin osa asiakkaista oli ukrainalaisia, ja joukossa oli muutamia Ukrainasta tulleita muiden maiden kansalaisia. Heidän taustansa ja tarpeensa olivat moninaiset. He kaikki olivat sotaa paossa ja hakivat Suomesta tilapäistä suojelua. Suurin osa heistä oli valtavan paineen alla. 

Asiakkaita ohjattiin työnhaussa ja työnhakupapereiden laatimisessa sekä koulutusmahdollisuuksien etsimisessä ja niihin hakeutumisessa. Heidän hankalan  tilanteensa takia palvelu ei kuitenkaan rajoittunut työnhakuun, vaan asiakkaita tuettiin laajasti erilaisissa kotoutumiseen ja Suomeen sopeutumiseen liittyvissä asioissa. 

“Autoimme ukrainalaisia pakolaisia löytämään apua eri tilanteissa. Jaoimme tietoa rekrytointitapahtumista ja webinaareista, suomen kielen kursseista, ukrainalaisille suunnatuista koulutuksista ja heille sopivista avoimista työpaikoista. Pyrimme tekemään heidän Suomessa-oloajan mahdollisimman sujuvaksi ja helpottaa heidän stressiään. Omalla kielellä avun saaminen oli ukrainalaisille todella tärkeää”, kertoo palveluohjaaja Iryna Vereshchak.

 
Neuvontaa annettiin ukrainan ja venäjän kielillä

Asiakkaat eivät osanneet suomen kieltä eikä suurin osa englantiakaan, ja siksi palvelu toteutettiin ukrainan ja venäjän kielillä. Kielitaitoiset palveluohjaajamme toimivat toisinaan myös ukrainalaisten työnhakijoiden ja työnantajien tukena, kun tarvittiin esimerkiksi kielitukea työpaikkahaastattelussa. 

Palveluohjaaja Julia Rih toimi Lapin neuvontapalvelussa. Hän on itsekin paennut Ukrainasta sodan takia ja hänellä on ensikäden kokemusta siitä, millaista on hakea tilapäistä suojelua Suomessa.  

“Tässä palvelussa työskentely oli minulle todella merkityksellistä, sillä olen saanut auttaa toisia ukrainalaisia raskaiden aikojen läpi. Kun on itse käynyt läpi saman, tuntuu hyvältä tarjota muille apua ja neuvoja. Olen saanut nähdä, miten vahvoja ja sitkeitä ihmiset voivat olla vaikeissa tilanteissa. Hienoimpia hetkiä oli ne, jolloin ihmisten ylittivät alun esteet ja pääsivät elämän alkuun Suomessa”, Rih kertoo

 
Neuvontapalvelu tavoitti asiakkaita heti Suomeen saapuessa

Koska palvelu oli avoin kaikille eikä vaatimusta TE-toimiston asiakkuudesta ollut, osa asiakkaista tuli palvelun piiriin heti Suomeen saavuttuaan. He eivät vielä tienneet mitään siitä, miten elämä Suomessa tulisi järjestymään. 

Arffmanin palveluohjaajat jalkautuivat vastaanottokeskuksiin, jotta apua oli helppo löytää. Palvelu oli esillä ja neuvontaa annettiin lisäksi alueiden rekrytointi- ja koulutustapahtumissa. 

Palvelun työntekijät saivat todistaa, kuinka asiakkaat löysivät työtä, oppivat kieltä, asettuivat Suomeen, aloittivat opiskelun hankalasta tilanteesta huolimatta ja tulivat onnellisemmaksi kiitollisena saamastaan avusta. 

“Tätä työtä tehdessä tunteet nousivat usein pintaan. Kohtasimme jokaisen autettavan yksilöllisesti ja käytännön avun lisäksi pyrimme antamaan kokonaisvaltaista henkistä tukea”, kertoo projektipäällikkö Tiina Martimo. “Kuljimme heidän rinnallaan kotoutumisen matkalla auttaen etsimään ja löytämään mahdollisuuksia, sekä myös toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.”

Palvelussa tehtiin Lapin ja Pohjanmaan eri toimijoiden kanssa arvokasta, joustavaa ja rakentavaa yhteistyötä. “Yhdessä olemme tehneet paljon hyvää”, Martimo kiittää.

Kuvassa on palveluhjaaja Julia Rih (vas.) ja projektipäällikkö Tiina Martimo.

Teksti: Tiina Martimo, Julia Rih, Iryna Vereshchak ja Saara Purtanen

Ukrainalaisten työnhaun neuvontapalvelu käynnistettiin Lapissa toukokuussa 2022 pian sen jälkeen, kun Ukrainassa oli alkanut sota ja Suomeen tuli sieltä paljon ihmisiä tilapäistä suojelua hakemaan. Vajaassa kahdessa vuodessa palvelun puitteissa järjestettiin 1491 kasvokkaista tai videoyhteydellä pidettyä tapaamista. Lisäksi puhelu- tai viestikontakteja oli yhteensä 12 479. Palvelu päättyi maaliskuussa 2024.

Pohjanmaalla ukrainalaisten työnhaun neuvontapalvelu alkoi marraskuussa 2022. Puolentoista vuoden aikana Pohjanmaalla oli yhteensä 2681 kasvokkaista tapaamista sekä 8132 puhelin-, chat- ja sähköpostiohjausta. Palvelu päättyi toukokuussa 2024.

Tällä hetkellä Arffmanilla on käynnissä kolme ukrainalaisille työnhakijoille kohdennettua palvelua: omakieliset työhönvalmennukset Etelä-Karjalassa ja Kouvolassa sekä ukrainalaisten omavalmennus Varsinais-Suomessa.