Avainsana: työllistäminen

TE2025 – Yhdessä kohti parempia työllisyyspalveluita

 

TE-uudistus on yksi työllisyyspalveluiden suurimmista muutoksista vuosikymmeniin. Kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa, tavoitteena oli nopeuttaa työllistymistä ja tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä palvelun tarjoajan näkökulmasta? Miten me varmistamme, että uudistus todella hyödyttää työnhakijoita ja työnantajia?

 
TE-uudistus – mahdollisuus uudistua yhdessä

Vuosi 2025 tarjoaa tärkeän mahdollisuuden yhdistää paikalliset tarpeet ja valtakunnallinen osaaminen. Haluamme olla kumppani, joka toimii kuntien elinvoimaisuuden tukena ja mahdollistajana. Palvelumme ovat vaikuttavia ja niiden vaikutus osallistujien elämään on mitattavissa.

Arffman on jo yli 30 vuoden ajan ollut mukana rakentamassa parempaa polkua työllistymiseen. TE-uudistuksen keskellä haluamme vahvistaa rooliamme Suomen suurimpana työllisyyspalveluiden tuottajana sekä kumppanina kunnille. Näemme tämän muutoksen keinona kehittää palveluita entistä vaikuttavammiksi valtakunnallisesti, kuitenkaan paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä unohtamatta. 

 
Muutos on mahdollisuus kehittymiseen

Muutos on väistämätön osa elämää ja liiketoimintaa, ja sen ymmärtäminen ja siihen valmistautuminen on tärkeää. Muutokseen liittyy haasteita, mutta yleensä se on myös mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja löytää uusia polkuja. 

Arffmanilla vuosi 2024 piti sisällään useita muutosneuvotteluita ja TE-uudistuksen tuomia muita haasteita valmennus- ja koulutuspalveluissamme. Samaan aikaan liiketoiminnan jälleenrakennus on ollut merkittävää: olemme esimerkiksi päässeet aloittamaan Uudellamaalla ennätyksellisen suuret kotoutumiskoulutukset ja laajentaneet tarjontaamme Kelan kuntoutuspalveluiden kentällä.

– Me olemme täällä tekemässä muutosta ihmisissä ja yhteiskunnassa. Ei pelkästään asiakkaidemme elämässä tapahtuvan muutoksen kautta, vaan meille on tärkeää olla myös itse valmiita muuttumaan ja kehittymään joka päivä, kertoo toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

 
Vaikuttavuus ratkaisee – tulosperusteiset palvelut kasvavat 

Työnhaun kentällä toteutettavat palvelut ovat ratkaisukeskeisiä ja pyrkivät mätsäämään työnhakijan ja työnantajan. Nopeat siirtymät kohti työelämää ovat Arffmanin kaikissa palveluissa ensisijaisena tavoitteena. 

Vaikuttavuus ja tulosperusteisuus ovat TE-muutoksen keskellä avainsanoja työllisyyden hoidossa. Olemme panostaneet siihen, että pystymme mittaamaan palveluidemme vaikutusta asiakkaiden elämässä kokonaisvaltaisesti. 

– Tällä hetkellä ajattelemme, että kaikki työllisyysalueilla tuottamamme palvelut ovat vaikuttavuuspalveluita. Tavoitteemme on olla palvelun tilaajalle kumppani, joka löytää tehokkaasti työttömyyttä purkavia ratkaisuja, toteaa Arffmanin valmennuspalveluiden liiketoimintajohtaja Tuuli Sahi

 

Pehmeät vaikutukset itsetuntemus ja osallisuus tukevat työllistymistä 

Palveluihin osallistuvissa asiakkaissa tapahtuu kuitenkin myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä keskeisesti etenemisessä työelämään. Nämä “pehmeät muutokset” liittyvät itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden teemoihin, kokemukseen siitä että työllistyminen on mahdollista ja lähempänä palveluun osallistumisen myötä. 

Palveluihin osallistuminen tarjoaa asiakkaalle kiinnittymistä yhteisöön, kuulluksi tulemista sekä omia uskomuksia ja ajattelua uudistavaa valmennuskeskustelua. Inhimillinen kohtaaminen ja systemaattinen työ asiakkaan rinnalla tuottavat tulosta haastavissakin tilanteissa oleville asiakkaille. 

 

 

Mittaaminen tuo tulokset näkyviksi

Valmennustyön tuloksia on tehty Arffmanilla näkyväksi muun muassa kysymällä asiakaspalautetta valmentajavetoisten verkko- tai lähitapaamisen jälkeen. Tuloksena sadoista asiakkaiden antamista vastauksista liittyen tapaamisten fokukseen asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi asteikolla 1 – 5, keskiarvo oli 4,6. 

– Jotta vaikuttavuus saataisiin esiin, olisi kuitenkin tärkeää seurata asiakkaiden etenemistä myös palvelun jälkeen. Palveluiden vaikutukset tulisivat kokonaisuudessaan näkyviin, jos seuranta jatkuisi 3–6 kk:n päähän palvelun päättymisestä, Sahi toteaa. 

 
 
Kotoutumiskoulutukset avaavat polkuja työelämään

Kotoutumiskoulutuksissa tulosperusteisuus on tähän mennessä huomioitu niin, että kielitaidon nopeasta kehittymisestä tai YKI-testin läpäisemisestä on osassa hankintoja käytössä erilliset palkkiot toteuman mukaan.

Kuitenkin myös kotoutumiskoulutukset ja erityisesti niiden työssäoppimisjaksot ovat keskeinen väylä suomalaiseen työelämään. Arffmanin verkkokotossa tyypillisesti noin 30 prosenttia koulutusten keskeyttämisistä tapahtuu opiskelijan työllistymisen vuoksi. 

– Koulutuksen järjestäjänä pitäisimme sitä hyvänä kehityksenä, jos opiskelijan työllistymisestä tai ammatilliseen jatkokoulutukseen pääsemisestä palkitseminen yleistyisi jatkossa myös kotoutumiskoulutusten puolella, palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson toteaa.

Arffmanin kotoutumiskoulutuksia toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi luokkaopetuksena ja myös verkko- tai monimuotototeutuksina. Ne luovat hyvän pohjan kotoutumiselle ja tukevat kotoutujien työllistymistä paikalliset ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Aktiivinen yritysyhteistyöverkostomme on erittäin kattava. Tiiviissä yhteistyössä siitä hyötyvät niin työllisyysalue, työnantajat kuin palveluidemme henkilöasikkaatkin.

 

 

Yritysyhteistyöllä kestäviä työllistymispolkuja

– Jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, kuulostelemme tarkasti, mitä työllisyysalueilla nyt tarvitaan, kertoo Tuuli Sahi. 

Työelämä- ja yritysyhteistyö sekä ratkaisukeskeinen työote työllistämisen palveluissa on keskiössä, jotta työllisyysvaikutuksia saadaan aikaan perinteisiä valmennuspalveluita tehokkaammin. Lisäksi muutokset rahoitusmalleissa otetaan huomioon palveluiden sisältöjä kehitettäessä, jotta ne aidosti vastaavat jo nyt siirtyessään vanhan muotoisina uuden käyttäjän tärkeimpiin prioriteetteihin. 

– Kuten Jouni Lukkarinen totesi, meille on tärkeää kehittää itseämme. Panostamme siihen, että ratkaisujen aikaansaamiseksi Arffmanin asiantuntijoilla on osaaminen, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin työllisyydenhoidon palvelujen tarpeisiin. Kehitämme henkilöstön osaamista osana muutosta jatkuvasti, Tuuli Sahi sanoo.

– Näemme, että tiivis yritysyhteistyö ja hyvin hoidetut asiakassuhteet työllisyysalueisiin sekä palveluidemme henkilöasiakkaisiin ovat avain myös tulevaisuuden vaikuttavien palveluiden tuottamiseen. Olemme valmiita auttamaan kuntia ja yrityksiä yhdistämään voimansa! Sahi päättää.

 

Haluamme rakentaa tulevaisuuden työllisyyspalveluita yhdessä. Jos haluat kuulla lisää ratkaisuistamme tai kehittää yhteistyötä kanssamme, ota yhteyttä – tehdään muutos yhdessä!

 
 

Teksti: Hanna Ruuska

Editointi: Saara Purtanen

Kansalliset osaamiskuvaukset terävöittämään ohjaustyötä

 
Ihmisillä on oikeus saada laadukasta ohjausta

Elinikäisellä ohjauksella edesautetaan työllistymistä ja tuetaan sopivien koulutus- ja työurien rakentumista – nimensä mukaisesti läpi elämän. Sillä saadaan välittömiä hyötyjä sekä laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuuteen, hyvään ja itselle merkitykselliseen työelämään sekä uudistumiskykyyn. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. 

 
Kansalliset ohjausalan osaamiskuvaukset kehitettiin yhteistyössä

Ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisen kansalliset osaamiskuvaukset julkaistiin viime vuonna 2023. Ne tehtiin osana työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumia (2020–2028). Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos laati selvityksen ja koordinoi projektin, jossa hyödynnettiin yhteiskehittämisprosessia. Ensimmäinen yhteiskehittämisen kokoontuminen oli keväällä 2023 ja valmiit osaamiskuvaukset julkaistiin marraskuussa.

Yhteiskehittämisprosessissa oli mukana valtakunnallisesti erilaisissa ohjaustehtävissä toimivia ohjausalan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Osaamiskuvausten taustoituksessa hyödynnettiin vastaavia kansainvälisiä toteutuksia. Arffmanilta yhteiskehittämisprosessiin osallistui kehityspäällikkö Tiina Saarinen ja projektipäällikkö Taru Hallikainen.

 
Osaamisen kehikko kuvaa ohjausosaamisen eri osa-alueita

Ohjausosaaminen kattaa ohjaustehtävissä toimivien tiedot, taidot, arvot ja asenteen. Ydinosaaminen kattaa kaikille yleisiä ja yhteisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erikoisosaamiset painottuvat tietyssä ohjaustehtävässä tarvittavaan osaamiseen. 

Valmistuneessa osaamiskuvauskehikossa on kolme pääaluetta: professionaalisuus, asiakastyöosaaminen ja systeeminen osaaminen. Professionaalisuus sisältää muun muassa eettisen osaamisen, vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen sekä digitaalisen osaamisen. Asiakastyöosaamisen alle lukeutuu muun muassa tavoitteiden tarkastelu ja asettaminen sekä asiakaslähtöinen ja vaikuttava ohjausprosessi. Systeemiseen osaamiseen kuuluu muun muassa jatkuva kehittäminen sekä taito hyödyntää ohjausalan verkostoja. 

Osaamiskuvausten laatimisen taustalla on ohjausalan laadun, vaikuttavuuden ja eettisyyden varmistaminen. Yksittäisen ohjaajan ei tarvitse hallita syvällisesti kaikkia osa-alueita, mutta on hyödyllistä osata peilata, arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Tiimistä on tärkeää löytyä laajasti eri vahvuuksista käsin toimivia ohjausalan asiantuntijoita.  

 
Ohjausalan_ammattilaisten_osaamiskuvaukset

Yllä olevassa kuvassa näkyy ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten kehikko. Kuvaa voi tarkastella tarkemmin ohjaustyön osaamiskuvausten yhteiskehittämisen internetsivulla peda.net-verkkosivustolla.

 
Osaamiskehikon hyödyntäminen tulevaisuudessa

Osaamiskuvausta voidaan hyödyntää ohjausalalla toimivien sekä alalle tulevien koulutusten suunnittelussa, työnkuvien selkiyttämisessä, asiakaspalvelun parantamisessa, rekrytoinneissa ja hankinnoissa sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehikon pohjalta on mahdollista luoda myös ammattilaisten rekisteri ja sertifikaatti, jolla voi toimia ohjaajana.

Tulevaisuuden täydennyskoulutuksesta puhuttaessa nousi esille muun muassa vihreän siirtymän mukanaan tuoma kestävä ohjaus, antirasismi, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen sekä sukupuolitietoisuus. Sukupuolitietoisuudella tarkoitetaan ohjausta muun muassa sen edistämiseksi, että nykyistä useammalle alalle hakeutuisi tasaisesti kaikkien sukupuolten edustajia.

 

Kumppanuus keskiössä muuttuvassa maailmassa

Ohjausalalla tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa työtä. Asiakaslähtöisellä ja laadukkaalla ohjaustyöllä on toimintahorisontin kiihtyvässä muutoksessa yhä suurempi merkitys. Työ tehdään verkostoissa ja samalla yhteistä osaamista kehittäen. Kukaan ei pysty hallitsemaan pirstaloitunutta ja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä yksin. Myös verkostot saavat osaamiskuvauskehikosta työkaluja yhteiseen kumppanuuteen, tekemiseen ja kehittämiseen. 

 

Ohjaus on myös Arffmanin palvelujen ytimessä

Arffmanilla työskentelee tällä hetkellä satakunta ohjausalan osaajaa. Meillä kaikilla on kertyneen työ- ja elämänkokemuksen ja korkeakoulutuksen lisäksi monipuolinen kattaus lisä- ja täydennyskoulutuksia ohjausosaamisen eri osa-alueilta. Joukostamme löytyy muun muassa mentaalivalmentajia, lyhytterapeutteja, neuropsykiatrisia valmentajia, opinto-ohjaajia, uraohjaajia, työhönvalmentajia, kuntoutuksen ammattilaisia, työkyvyn kartoittamisen erikoisosaajia ja business coacheja.

Työmme on auttaa valmennukseen tulevia ihmisiä omassa elämässään eteenpäin. Tavoitteena on työkykyä, vahvuuksia ja osaamista vastaava työllistyminen. Autamme valmennuksissamme olevia asiakkaitamme ennen kaikkea tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, joten on selvää että olemme katsoneet usein peiliin ja pohtineet samaa myös omalla kohdallamme.

 

Linkkejä:

 

Teksti: Taru Hallikainen ja Tiina Saarinen