Avainsana: työelämä

Kiovasta Suomeen yrittäjäksi – Oleksandr löysi uuden suunnan ukrainalaisten OmaValmennuksen avulla

Posted on 17 joulukuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Oleksandr on kotoisin Kiovasta Ukrainasta. Hän saapui Suomeen huhtikuussa 2023 perheensä kanssa, ja alkoi etsiä suuntaa ja merkitystä elämälleen uudessa ympäristössä.

Oleksandr oli Suomeen tullessaan kokenut verkkosivujen kehittäjä, hakukoneoptimoinnin asiantuntija ja web-kehittäjä. Jotta hänen työuransa pääsisi jatkumaan Suomessa mahdollisimman pian, hänelle suositeltiin Arffmanin OmaValmennus-palvelua.

Yksilöllisessä valmennuksessa paneuduttiin asiakkaan tarpeisiin

Oleksander tapasi Arffmanin OmaValmennuksen valmentajaa Julia Rihiä kerran kuukaudessa. Etätapaamisissa käsiteltiin ammatillista kehittymistä uuden kotimaan työelämän tarpeisiin ja myös Suomeen kotoutumista ylipäänsä. Oleksandr sai valmennuksessa kattavaa tietoa yrittäjyydestä, verotuksesta ja muista yrityksen perustamiseen liittyvistä suomalaisista käytännöistä. Valmennus tarjosi myös konkreettisia vinkkejä koulutuksista ja työmahdollisuuksista.

“Arffmanilla tutustutaan huolella asiakkaiden taitoihin, kokemuksiin ja tarpeisiin, jotta apu on mahdollisimman konkreettista. Valmentajani laaja tuki on helpottanut uuteen maahan sopeutumista todella paljon. Hän oli aina tavoitettavissa, vastasi nopeasti kysymyksiin ja seurasi työllistymisen tai koulutuksen etenemistä. Tämä loi vahvan tunteen luotettavuudesta ja tuesta,” Oleksander kiittelee.

Valmennus oli avain muutokseen

Valmennuksen aikana Oleksandr teki merkittäviä muutoksia elämässään. Hän aloitti yrittäjyyskurssin ja kehitti itsetuntemustaan. Perhekin hyötyi valmennuksesta, kun hänen vaimonsa sai hyviä vinkkejä kouluttautumiseen Suomessa.

“Valmentajani vahvisti uskoani yrittäjyyteen ja auttoi minua ymmärtämään, miten voisin hyödyntää osaamistani Suomessa. ” Oleksandr kertoo.

Nyt Oleksandr opiskelee suomenkielisessä kotoutumiskoulutuksessa ja osallistuu samalla yrittäjyyskurssille, joka on suunnattu Suomessa asuville ukrainalaisille. Kouluttautumisen päätavoite on varmistaa perheen hyvä elämä Suomessa ja auttaa myös tytärtä kotoutumaan Suomeen onnistuneesti.

Arffmanin osaava tiimi tukena kotoutumisen polulla

“Arffman on todellinen aarre niille, jotka haluavat tukea ammatilliseen kasvuun ja Suomeen kotoutumiseen,” Oleksandr kuvailee kiitollisena. Hän kehottaa muita kotoutujia tarttumaan mahdollisuuteen ja tutustumaan Arffmanin palveluihin.

“Arffmanin tiimi koostuu todellisista ammattilaisista, joilla on syvällinen ymmärrys Suomen koulutusjärjestelmästä ja työmarkkinoista. He ovat aina valmiita vastaamaan kysymyksiin ja auttamaan kaikissa vaiheissa – paperitöistä työnantajahaastatteluihin valmistautumiseen,” Oleksander kiittelee.

Oleksandrin tarina on esimerkki siitä, kuinka yksilöllisellä tuella ja oikeilla resursseilla voi löytää uuden alun – ja rohkeasti kulkea kohti unelmia uudessa kotimaassa.

Teksti: Julia Rih ja Saara Purtanen

Mielenterveyden johtaminen osana työelämän muutosta

Posted on 4 marraskuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat, ja sillä on vaikutuksia myös työtehtäviin ja työntekijöiden rooleihin. Näiden muutoksien keskellä ja tulevaisuuden työelämässä mielenterveyden johtaminen on yhä tärkeämpää. Mielenterveys ja sen aktiivinen edistäminen tulee ottaa huomioon työelämän murroksessa.

Suomen Nuorkauppakamarien toteuttama tuore johtajuusbarometri paljastaa, että mielenterveyden haasteet ja uudet teknologiat nähdään suomalaisen työelämän suurimpina muutostekijöinä seuraavan viiden vuoden aikana. Mielenterveysjohtaminen on myös osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista mielenterveysstrategiaa.

Työn merkityksellisyys on lähtökohta mielen hyvinvoinnille työelämässä

Mielenterveyden ja työhyvinvoinnin tukeminen alkaa yksilön ja työyhteisön vahvuuksien tunnistamisesta. Tärkeää on, että niin työntekijä kuin hänen esihenkilönsä ymmärtävät, millaiset asiat tekevät työstä kullekin merkityksellistä. Työnkuvan muokkaaminen yksilön vahvuuksien mukaan tukee työssä jaksamista ja mielenterveyttä.

Työn muokkausta hyödynnetään usein myös silloin, kun henkilön työkyvyssä tapahtuu muutoksia. Työnkuvan kartoitus, joustavat työaikajärjestelyt tai osa-aikainen työ tukevat kuitenkin monissa muissakin tilanteissa työntekijän hyvinvointia. Lisäksi työtä voidaan muokata myös yhteisöllisesti esimerkiksi työparityöskentelyn avulla.

Työyhteisön kulttuuri kannattelee mielenterveyttä

Työn merkityksellisyyteen vaikuttavat työtehtävien sisällön lisäksi tavat, joilla työtä tehdään, sekä työyhteisön kulttuuri ja ilmapiiri. Esihenkilön ja tiimin tuki vaikuttavat siihen, kuinka tärkeäksi työntekijä kokee oman ponnistelunsa.

Tiimin jäsenten on hyvä tuntea kunkin työtoverin henkilökohtaiset vahvuudet ja työskentelytavat. Lisäksi autonomian kokemus, arvostuksen osoitus ja luottamus lisäävät työn merkityksellisyyden kokemuksia. Arffmanin palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson kiteyttää asian hyvin:

“Huomaa hyvä ja kehu kollega kerran päivässä” on minusta hyvä toimintaohje itse kullekin. Usein keskitymme niin tiiviisti omaan työhömme ja tekemiseemme, että viestintä muun työyhteisön kanssa on vaarassa muuttua kovin ongelmakeskeiseksi. Osaltaan merkityksellisyyden tunnetta lisää se, kun jokainen ymmärtää, mihin isompaan kokonaisuuteen oma tehtävänkuva liittyy ja millä tavalla omat tekemiset tai tekemättä jättämiset linkittyvät toisten työhön sekä työmme tuloksiin. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen omaa työtä koskevassa päätöksenteossa on tärkeää silloinkin, kun päätös ei ole oman toiveen mukainen.

Arffmanin henkilöstöpäällikkö Kirsi Toivanen korostaa myös psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisen tärkeyttä mielenterveyden johtamisessa:

Psykologisesti turvallisessa työympäristössä työntekijät voivat ilmaista tunteensa ja huolensa ilman pelkoa seurauksista. Tämä vaatii avointa vuorovaikutusta ja sen huomioimista, että jokaisen hyvinvointi on tärkeää. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa, varhainen välittäminen, työkyvyn seuranta ja koulutukset ovat avainasemassa.

Muutoksen keskellä on hyvä olla jatkuvasti kuulolla

Anna-Leena Atkinson muistuttaa, että organisaation on myös oltava jatkuvasti valmis haastamaan omaa ajatteluaan ja korjaamaan käsityksiään. On muistettava, että se, mikä omasta mielestä saattaa näyttää reilulta ja perustellulta ratkaisulta, ei jonkun toisen mielestä sitä välttämättä ole.

Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä kunkin työyhteisön jäsenen on luontevaa kertoa kokemuksistaan, kuulla muita ja organisaation on siten mahdollista korjata toimintatapojaan tarvittaessa.

Mielenterveyden huomioiminen johtamisessa synnyttää työyhteisön, joka on enemmän kuin vain turvallinen ja mukava työpaikka – se on paikka, jossa jokainen voi kokea työnsä merkitykselliseksi ja tulla kuulluksi sekä arvostetuksi.

Teksti: Taru Hallikainen

Työhyvinvointi kriisissä: Miksi organisaation kannattaa panostaa palautumiseen ja myötäintoon?

Posted on 30 lokakuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Pandemia jätti pysyvät jäljet suomalaisten työelämään eikä työhyvinvointi ole vieläkään palautunut aiemmalle tasolle. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vuosilta 2019–2024 kertoo karua kieltä: työn imu ja työkyky ovat laskeneet vuosi vuodelta, kun taas työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kasvussa. Erityisesti nuoret aikuiset uupuvat herkemmin kuin ennen, ja arviolta joka kymmenes työntekijä kamppailee työuupumuksen kanssa.

Pitkäaikainen kuormitus laskee työn laatua, lisää virheitä ja johtaa pahimmillaan sairauslomiin – ja jokainen sairauslomapäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 420 euroa. Mitä tämä tarkoittaa organisaatioille, jotka tavoittelevat korkeaa tuottavuutta, tehokkuutta ja houkuttelevaa työnantajamainetta? Lyhyesti sanottuna: työhyvinvointi ei ole enää valinnainen satsaus, vaan elintärkeä osa yrityksen menestystä.

Energinen työntekijä on kestävästi tuottava

Hyvä työyhteisö koostuu hyvinvoivista yksilöistä, ja tiimin menestys on suoraan riippuvainen työntekijöiden jaksamisesta. Työhyvinvointi ei siis ole vain työntekijän etu – se on myös tiimin ja koko organisaation menestyksen edellytys. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat sitoutuneempia, tuottavampia ja innostuneempia työssään.

Mitä siis organisaatio voi tehdä, jotta työyhteisö voi hyvin ja organisaatio menestyy? Pitää huolta työntekijöidensä palautumisesta ja luoda edellytykset hyvään yhteistyöhön ja myötäinnon syntyyn.

Työhyvinvointi ei synny itsestään. Jatkuva epävarmuus, roolikonfliktit ja tunnetyön kuormittavuus vievät veronsa, mutta palautumisen puute on usein se tekijä, joka syö työntekijän jaksamisen lopullisesti. Kun työntekijä ei palaudu, hänen kognitiivinen suorituskykynsä heikkenee: keskittymiskyky, muisti ja luovuus kärsivät. Tämä vaikuttaa suoraan työn tuloksiin.

Palautuminen on siis työnteon perusedellytys. Työnantajan on tärkeää varmistaa, että työntekijöillä on tilaa ja aikaa palautua – ei vain lomilla tai viikonloppuisin, vaan myös työpäivän aikana. Palautumiseen panostaminen ei ole vain kulu, vaan se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti parantuneena tehokkuutena, luovuuden nousuna ja vähentyneinä sairauspoissaoloina.

Hyvinvoivat yksilöt luovat myötäintoa tiimiin

Kun yksilön itsetuntemus saa kehittyä ja hän tunnistaa omat vahvuutensa, hän kukoistaa työssään. Kun lisäksi tiimin jäsenet tuntevat toisensa riittävästi, luottamus mahdollistaa syvempää yhteistyötä ja luovaa ajattelua.

Kun tiimillä on yhteinen selkeä tavoite ja sen jäsenet voivat hyvin yksilöinä, he luottavat itseensä sekä toisiinsa ja jakavat positiivisia tunteita. Tälläinen positiivinen kierre synnyttää tiimiin myötäintoa. Myötäintoinen ilmapiiri rohkaisee tiimin jäseniä kehittämään toistensa ajatuksia eteenpäin sekä vahvistaa tiimin yhteistä kehitystä ja sitoutumista.

“Kun tunnemme vahvuutemme ja toimimme niiden kautta, kulutamme vähemmän energiaa ja olemme tuottavia ja luovia,” kuvailee työhyvinvoinnin valmentaja Jouko Mikkola. “Parhaimmillaan myötäinnon lisääntyminen johtaa koko tiimin yhteiseen flow-tilaan.”

Myötäintoinen tiimi saavuttaa moninkertaisesti enemmän yhdessä kuin erikseen. Myötäinto vahvistaa myös tiimin resilienssiä, jolloin se kykenee paremmin sopeutumaan haasteisiin ja ylläpitämään korkeaa työmotivaatiota pitkällä aikavälillä.

Voimaa ja myötäintoa työyhteisöön Arffmanin työhyvinvointipalveiden avulla

Arffmanin työhyvinvointivalmennukset keskittyvät yksilöiden ja tiimien voimavarojen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Ne tarjoavat työkaluja, jotka auttavat parantamaan suorituskykyä ja resilienssiä ja löytämään yhteisen flow’n. Räätälöimme valmennukset organisaation tarpeiden mukaan tavoitteena luoda pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka edistävät kestävää työhyvinvointia.

Kiinnostuitko? Lue lisää hyvinvointivalmennuksistamme nettisivuiltamme.

Teksti: Alisa Alanen

Työnhaun neuvontapalvelut ukrainalaisille päättyivät Lapissa ja Pohjanmaalla – kaksi vuotta apua ja tukea

Posted on 21 toukokuun, 2024 by hanna.ruuska - Blogi

Arffmanin työnhaun neuvontapalvelut ukrainalaisille Lapin ja Pohjanmaan alueilla ovat päättyneet tänä keväänä. Palvelun tavoiteena oli antaa Ukrainan pakolaisille tietoa TE-toimiston palveluista sekä auttaa heitä kotoutumisessa.

Vajaan kahden vuoden aikana apua ja neuvoja sai valtava määrä Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä. Yksittäisiä asiakaskontakteja näissä palveluissa oli yhteensä lähes 25 000.

Ukrainalaisten neuvontapalvelu vastasi moniin eri tarpeisiin

Suurin osa asiakkaista oli ukrainalaisia, ja joukossa oli muutamia Ukrainasta tulleita muiden maiden kansalaisia. Heidän taustansa ja tarpeensa olivat moninaiset. He kaikki olivat sotaa paossa ja hakivat Suomesta tilapäistä suojelua. Suurin osa heistä oli valtavan paineen alla.

Asiakkaita ohjattiin työnhaussa ja työnhakupapereiden laatimisessa sekä koulutusmahdollisuuksien etsimisessä ja niihin hakeutumisessa. Heidän hankalan tilanteensa takia palvelu ei kuitenkaan rajoittunut työnhakuun, vaan asiakkaita tuettiin laajasti erilaisissa kotoutumiseen ja Suomeen sopeutumiseen liittyvissä asioissa.

“Autoimme ukrainalaisia pakolaisia löytämään apua eri tilanteissa. Jaoimme tietoa rekrytointitapahtumista ja webinaareista, suomen kielen kursseista, ukrainalaisille suunnatuista koulutuksista ja heille sopivista avoimista työpaikoista. Pyrimme tekemään heidän Suomessa-oloajan mahdollisimman sujuvaksi ja helpottaa heidän stressiään. Omalla kielellä avun saaminen oli ukrainalaisille todella tärkeää”, kertoo palveluohjaaja Iryna Vereshchak.

Neuvontaa annettiin ukrainan ja venäjän kielillä

Asiakkaat eivät osanneet suomen kieltä eikä suurin osa englantiakaan, ja siksi palvelu toteutettiin ukrainan ja venäjän kielillä. Kielitaitoiset palveluohjaajamme toimivat toisinaan myös ukrainalaisten työnhakijoiden ja työnantajien tukena, kun tarvittiin esimerkiksi kielitukea työpaikkahaastattelussa.

Palveluohjaaja Julia Rih toimi Lapin neuvontapalvelussa. Hän on itsekin paennut Ukrainasta sodan takia ja hänellä on ensikäden kokemusta siitä, millaista on hakea tilapäistä suojelua Suomessa.

“Tässä palvelussa työskentely oli minulle todella merkityksellistä, sillä olen saanut auttaa toisia ukrainalaisia raskaiden aikojen läpi. Kun on itse käynyt läpi saman, tuntuu hyvältä tarjota muille apua ja neuvoja. Olen saanut nähdä, miten vahvoja ja sitkeitä ihmiset voivat olla vaikeissa tilanteissa. Hienoimpia hetkiä oli ne, jolloin ihmisten ylittivät alun esteet ja pääsivät elämän alkuun Suomessa”, Rih kertoo

Neuvontapalvelu tavoitti asiakkaita heti Suomeen saapuessa

Koska palvelu oli avoin kaikille eikä vaatimusta TE-toimiston asiakkuudesta ollut, osa asiakkaista tuli palvelun piiriin heti Suomeen saavuttuaan. He eivät vielä tienneet mitään siitä, miten elämä Suomessa tulisi järjestymään.

Arffmanin palveluohjaajat jalkautuivat vastaanottokeskuksiin, jotta apua oli helppo löytää. Palvelu oli esillä ja neuvontaa annettiin lisäksi alueiden rekrytointi- ja koulutustapahtumissa.

Palvelun työntekijät saivat todistaa, kuinka asiakkaat löysivät työtä, oppivat kieltä, asettuivat Suomeen, aloittivat opiskelun hankalasta tilanteesta huolimatta ja tulivat onnellisemmaksi kiitollisena saamastaan avusta.

“Tätä työtä tehdessä tunteet nousivat usein pintaan. Kohtasimme jokaisen autettavan yksilöllisesti ja käytännön avun lisäksi pyrimme antamaan kokonaisvaltaista henkistä tukea”, kertoo projektipäällikkö Tiina Martimo. “Kuljimme heidän rinnallaan kotoutumisen matkalla auttaen etsimään ja löytämään mahdollisuuksia, sekä myös toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.”

Palvelussa tehtiin Lapin ja Pohjanmaan eri toimijoiden kanssa arvokasta, joustavaa ja rakentavaa yhteistyötä. “Yhdessä olemme tehneet paljon hyvää”, Martimo kiittää.

Kuvassa on palveluhjaaja Julia Rih (vas.) ja projektipäällikkö Tiina Martimo.

Teksti: Tiina Martimo, Julia Rih, Iryna Vereshchak ja Saara Purtanen

Ukrainalaisten työnhaun neuvontapalvelu käynnistettiin Lapissa toukokuussa 2022 pian sen jälkeen, kun Ukrainassa oli alkanut sota ja Suomeen tuli sieltä paljon ihmisiä tilapäistä suojelua hakemaan. Vajaassa kahdessa vuodessa palvelun puitteissa järjestettiin 1491 kasvokkaista tai videoyhteydellä pidettyä tapaamista. Lisäksi puhelu- tai viestikontakteja oli yhteensä 12 479. Palvelu päättyi maaliskuussa 2024.

Pohjanmaalla ukrainalaisten työnhaun neuvontapalvelu alkoi marraskuussa 2022. Puolentoista vuoden aikana Pohjanmaalla oli yhteensä 2681 kasvokkaista tapaamista sekä 8132 puhelin-, chat- ja sähköpostiohjausta. Palvelu päättyi toukokuussa 2024.

Tällä hetkellä Arffmanilla on käynnissä kolme ukrainalaisille työnhakijoille kohdennettua palvelua: omakieliset työhönvalmennukset Etelä-Karjalassa ja Kouvolassa sekä ukrainalaisten omavalmennus Varsinais-Suomessa.

Kasvokkain ja verkossa: Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

Posted on 24 huhtikuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Arffman tarjoaa perinteisten kotoutumiskoulutusten lisäksi kotoutumiskoulutuksia, jotka järjestetään verkossa. Verkkokotossa opiskelu on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Päivittäiset oppitunnit järjestetään videotapaamisina, ja lisäksi ryhmällä on keskustelukanava ja kurssin kotisivut internetissä. Mikäli opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta, Arffman lainaa tietokoneen kurssin ajaksi. Kotoutumisen ja kielitaidon lisäksi kotoutujan digitaidot kehittyvät huimasti.

Vaikka Verkkokoton opetus tapahtuu pääosin verkossa, pidämme kasvokkaisia tapaamisia erittäin tärkeinä. Sekä opettajat että kotoutujat työskentelevät pääsääntöisesti kotoa käsin, mutta järjestämme lähitapaamisia erityisesti kurssin alussa ja lopussa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä kurssin sujuvan alun ja kunkin osallistujan paikalliseen lähiympäristöön tutustumisen kannalta.

Tutustu Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

Kenelle verkkokotoutumiskoulutus sopii?

Syitä kotoutumiskoulutuksen hankintaan etänä voi olla useita. “Tällä hetkellä meillä rullaa kahdenlaisia verkkokoulutuksia: Asiantuntijaryhmien opiskelijoilla on taustalla korkeakouluopintoja ja he suuntaavat asiantuntijatehtäviin myös Suomessa. Opiskelu yhdessä muiden korkeasti koulutettujen kanssa verkossa on monen mielestä mielekkäämpää kuin lähiopiskelu perusryhmässä”, kertoo Arffmanin Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

“Niin sanotut alueelliset koulutukset keräävät taas osallistujia useilta pieniltä paikkakunnilta, joiden lähialueilla ei ole tarpeeksi kotoutujia luokkaryhmän muodostamiseen. Heidän jatkopolkunsa ovat moninaisemmat”, Atkinson jatkaa.

Kotoutumiskoulutus alkaa kasvokkaisella tapaamisella

Verkkokotoutumiskoulutus aloitetaan orientaatioviikolla, jolloin verkko-opiskelun pohjaksi järjestetään lähitapaamisia. Vastuukouluttaja kiertää orientaatioviikolla eri paikkakunnilla tapaamassa opiskelijoita samalla kun toinen kouluttaja pitää oppitunteja verkossa.

Orientaatioviikon tapaamispaikat ja paikkakunnat valitaan opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Suurten kaupunkien lähellä asuvat opiskelijat kokoontuvat yhteen aloitustapaamiseen, ja sen lisäksi kouluttaja kiertää pienemmillä paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa ohjausta kädestä pitäen.

Verkkokouluttaja Vilja Välimäki on juuri aloittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen alueellisen koulutuksen, jossa opiskelee 20 kotoutujaa. “Tällä kertaa Tampereen ja Oulun kotoutujien tapaamisten lisäksi vierailin itse Ikaalisissa ja Nivalassa. Lisäksi minua aloituksessa avustaneet kouluttajat vierailivat Kuusamossa, Ruovedellä ja Virroilla tapaamassa siellä asuvia opiskelijoita”, Välimäki kertoo.

Jo orientaatioviikolla tarvitaan verkko-opettajan monipuolista osaamista monella tavalla. Mukana on kouluttajan ja opiskelijoiden kaikki kielitaito ja lisäksi pantomiimi ja käännössovellukset selvittävät ongelmia livenä varsin tehokkaasti.

“Joidenkin opiskelijoiden kanssa voi alussa kommunikoida englanniksi, jolloin voin heti alkaa ohjata korkeakoulutettuja opiskelijoita esimerkiksi tutkinnon rinnastamisen kysymyksissä. Joidenkin kanssa taas harjoitellaan ilman yhteistä kieltä sitä, miten tietokone käynnistetään ja ja videoyhteys oppitunnille avataan”, Välimäki sanoo.

Digitaidot ovat tärkeitä kotoutumisessa

Lähitapaamisten tarkoitus on luoda opiskelijalle vahva pohja tulevaa opiskelua varten. Orientaatiotapaamisen merkitys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden digitaidot ovat koulutuksen alussa heikot. “On helpompi neuvoa kädestä pitäen ‘klikkaa tästä’, kuin tehdä sama videoyhteydellä”, Vilja Välimäki toteaa.

Alkukankeuksien jälkeen verkko-opiskelu hyödyttää kuitenkin usein eniten juuri niitä, joille se on aluksi vaikeinta. Suomi on digitaalinen yhteiskunta, ja kotoutumiskoulutuksen yhdeksän kuukautta on hyvä digitaitojen tehokurssi. Verkkokurssin taidot hyödyttävät opiskelijaa itseään tulevaisuudessa rutkasti.

Orientaatiotapaamisten sisällöt räätälöidään ryhmäkohtaisesti digitaidoista ohjaukseen, mutta yhtä kaikki ne luovat pohjan luottamuksen rakentumiselle ja hyvälle opiskelulle yhteisessä ryhmässä. Seuraavan kerran tavataankin jo sujuvasti verkossa videoyhteyden ja chatin välityksellä!

Lähitapaamisissa tutustutaan paikallisiin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin

Ohjaus verkkokursseilla on aina yksilöllistä ja paikallista: Mitä opiskelumahdollisuuksia juuri tällä paikkakunnalla on? Mitä yrityksiä ja työnantajia on opiskelijan lähellä? Lähitapaamiset antavat arvokasta tietoa myös kouluttajalle, kun hän pääsee näkemään jo koulutuksen alussa, millaisella paikkakunnalla opiskelija asuu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen ylipäänsä.

Verkkokoulutuksen aikana kouluttaja tapaa opiskelijan myös kahden kesken, kun hän vierailee kurssin loppupuolella työssäoppimispaikoissa. Samassa yhteydessä myös jatkosuunnitelman teko on usein ajankohtaista. Nämä tapaamiset tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia niin opiskelijalle, kouluttajalle kuin paikkakunnan työnantajillekin.

“Kouluttajalle lähitapaamiset ovat yksilöllisen ohjauksen kannalta arvokkaita kohtaamisia ja tuovat samalla vaihtelua normaaliin etätyöarkeen. Tässä työssä ei viihdy, ellei ole valmis matkustamaan ja utelias tutustumaan uusiin paikkoihin!” kertoo kouluttaja Vilja Välimäki.

Arffmanin Verkkokoton kouluttajat tapasivat huhtikuussa 2024 tiimipäivillä Tampereella.

Teksti: Vilja Välimäki ja Saara Purtanen

Kuvat: Saara Purtanen

Arffmanilta tukea kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen

Posted on 6 maaliskuun, 2024 by Iryna Hakkarainen - Blogi

Kansainvälisten osaajien rekrytoiminen on ajankohtaista monissa yrityksissä, ja siksi Arffman on kehittänyt useita eri koulutuksia ja valmennuksia tukemaan yrityksiä siinä. Koulutuksia voi ostaa niin ELY-keskukset, työllisyyden kuntakokeilut kuin yritykset itsekin.

Kielikoulutuksia työpaikoille

Arffmanin Suomi-hubissa voi opiskella suomen ja ruotsin kieltä alkeista lähtien etäkoulutuksena riippumatta asuinpaikasta. Funktionaalinen opetustapamme rohkaisee osallistujia keskustelemaan ja käyttämään jo opittua kielitaitoa aktiivisesti. Tämä kielikoulutus sopii erinomaisesti myös heille, jotka ovat opiskelleet suomen kieltä ennenkin, koska opetusta järjestetään edistyneemmillekin.

Koulutusta voidaan toteuttaa lisäksi alakohtaisesti, mikäli yritykseen on tulossa useita kv-osaajia yhtä aikaa. Arffmanilla on runsaasti kokemusta muun muassa filippiiniläisten hoitoalan ammattilaisten ryhmien kielikoulutuksista, ja tulokset ovat olleet erinomaisia.

Monet yritykset katsovat järkeväksi opettaa esihenkilöille ja työyhteisöille englantia, jotta uuden työntekijän vastaanottaminen sujuisi mutkattomammin. Myös tässä voimme auttaa. Lähes kaikilla suomalaisilla on vähintään peruskouluenglanti kielitaidon pohjana, ja Arffmanin keskustelutaitoihin painottuvalla opetuksella passiivinen kielitaito saadaan aktivoitua samalla kun opitaan työssä tarvittavaa täsmäsanastoa.

Lähtömaakoulutus ja työyhteisövalmennus

Arffman tarjoaa myös lähtömaakoulutusta kansainvälisten rekrytointien tueksi. Lähtömaakoulutus valmistaa maahanmuuttajia siirtymään toiseen maahan asumaan ja työskentelemään. Ohjelma voi sisältää kielenopetuksen lisäksi monenlaisia elementtejä, kuten kulttuurituntemusta, työelämätaitoja ja muuta tarpeellista tietoa, joka auttaa maahanmuuttajia integroitumaan uuteen yhteiskuntaan.

Voimme auttaa myös työyhteisöjä valmistautumaan uusin kansainvälisten osaajien vastaanottamiseen. Työyhteisövalmennus auttaa organisaatioita ottamaan huomioon erilaisuuden ja integroimaan monimuotoisuutta työyhteisöön. Se tarjoaa käytännön työkaluja ja resursseja tähän tarkoitukseen. Tämä valmennus keskittyy valmistamaan työntekijöitä ja johtoa monikulttuurisen työympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämä on tärkeää, koska eri kulttuureissa on toisistaan poikkeavia tapoja työskennellä ja kommunikoida, ja valmennuksen avulla pystytään vähentämään kaikkia kuormittavia väärinkäsityksiä.

Näissä koulutuksissa suurin tilaajamme on ollut julkinen sektori, joka on ostanut koulutuksia sote-alan yksiköitä varten, ja kokemukset ovat olleet erinomaisia.

Monipuoliset palvelukokonaisuudet

Tarjoamme myös yhdessä Baronan ja Finland Relocation Servicesin kanssa pakettia, joka kattaa kansainvälisen rekrytoinnin, asettautumispalvelut sekä lähtömaa- ja työyhteisövalmennukset. Baronan palvelun avulla yrityksen ei tarvitse itse osata palkata ulkomailta. Finland Relocation Servicen asettautumispalvelut voivat sisältää avun muun muassa viranomaisten kanssa asioimiseen, asunnon, koulun ja päivähoitopaikkojen löytymiseen sekä pankkitilien ja puhelinliittymien avaamiseen. Pystymme näin yhdessä auttamaan yrityksiä monissa eri kansainväliseen rekrytointiin liittyvässä haasteessa.

Lisätietoja antaa:

Alisa Alanen
Myyntipäällikkö
+358 44 751 3877
alisa.alanen@edu.arffman.fi

Lisää luovuutta työelämään – miten ja miksi?

Posted on 22 helmikuun, 2024 by Iryna Hakkarainen - Blogi

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kirjoitti juuri eräässä artikkelissaan, että 70 prosenttia työnantajista sanoo luovan ajattelun olevan vuoden 2024 halutuin taito. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten tätä taitoa voi harjoittaa työyhteisössä?

Hyvin usein liitämme luovuuden taiteelliseen tekemiseen, mutta se on paljon muutakin. Luovuus on kykyä kyseenalaistaa vanhoja malleja, nähdä erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilla rohkeasti uutta. Se on yksinkertaisuudessaan halua tehdä asiat paremmin. Luovuutta voi ajatella ikäänkuin lihaksena: mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä vahvempi siitä tulee. Jos toimimme automaattisesti aina saman kaavan mukaan, luovuuden lihaksemme jää käyttämättä ja surkastuu.

Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti luova, sehän on oikeastaan elämämme perusta – opimme jo pienestä pitäen luovimaan tavallamme maailmassa. Usein luovuutta kuitenkin rajoittavat erilaiset tekijät, kuten epäonnistumisen ja häpeän pelko. Luovuutta ei myöskään voi pakottaa tai hallita. Miten sitten luovuuteen voi vaikuttaa?

Luovuus kukoistaa turvallisessa ja sallivassa ympäristössä, jossa otetaan huomioon myös yhteisön hyvinvointi. Stressi, painostava ilmapiiri ja tiukka kontrolli ovat puolestaan varmoja luovuuden kuristajia. Niinpä esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja asenteilla on suuri vaikutus siihen, kuinka rohkeasti uskalletaan ideoida, kehittää ja kokeilla.

Näillä vinkeillä voit antaa työyhteisössä lisää tilaa luovuudelle:

Luokaa salliva kokeilukulttuuri ja rohkaiskaa työntekijöitä kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja ideoita, vaikka ne eivät aina olisikaan käyttökelpoisia. Epäonnistumisetkin opettavat aina jotain arvokasta. Mitään uutta ei ikinä synny jos emme uskalla kokeilla!

Antakaa aikaa ja tilaa luovuudelle. Järjestäkää luovaa ajattelua tukevia aktiviteetteja tai luovuustaukoja. Aivomme työstävät alitajunnassa tietoa lepotilassakin, usein siis pieni rentoutushetki tai kävelylenkki saattavat toimia jopa tehokkaammin kuin aktiivinen ratkaisun pohtiminen.

Muistakaa positiivisen palautteen voima! Myönteinen palaute voi lisätä työntekijän ja yhteisön motivaatiota sekä kannustaa kehittämään taitoja. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus lisäävät usein myös työhyvinvointia.

Arvostakaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Jokaisella on omanlainen tapa ajatella ja käyttää luovaa potentiaaliaan. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi kaikille. Kun työntekijöiden erilaisuus otetaan huomioon, mahdollistaa se monipuolisempia ideoita ja ratkaisuja.

Luovuus on parhaimmillaan sitä, että pidämme mielemme joustavina ja avoinna uudelle tuntemattomalle. Uskalletaan siis rohkeammin luottaa toisiimme ja kokeilla yhdessä!

Teksti: Emilia Haljala, luovuus- ja työelämävalmentaja