Avainsana: kotoutumiskoulutus

Kasvokkain ja verkossa: Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

 

Arffman tarjoaa perinteisten kotoutumiskoulutusten lisäksi kotoutumiskoulutuksia, jotka järjestetään verkossa. Verkkokotossa opiskelu on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Päivittäiset oppitunnit järjestetään videotapaamisina, ja lisäksi ryhmällä on keskustelukanava ja kurssin kotisivut internetissä. Mikäli opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta, Arffman lainaa tietokoneen kurssin ajaksi. Kotoutumisen ja kielitaidon lisäksi kotoutujan digitaidot kehittyvät huimasti.

Vaikka Verkkokoton opetus tapahtuu pääosin verkossa, pidämme kasvokkaisia tapaamisia erittäin tärkeinä. Sekä opettajat että kotoutujat työskentelevät pääsääntöisesti kotoa käsin, mutta järjestämme lähitapaamisia erityisesti kurssin alussa ja lopussa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä kurssin sujuvan alun ja kunkin osallistujan paikalliseen lähiympäristöön tutustumisen kannalta.

Tutustu Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 
Kenelle verkkokotoutumiskoulutus sopii?

Syitä kotoutumiskoulutuksen hankintaan etänä voi olla useita. “Tällä hetkellä meillä rullaa kahdenlaisia verkkokoulutuksia: Asiantuntijaryhmien opiskelijoilla on taustalla korkeakouluopintoja ja he suuntaavat asiantuntijatehtäviin myös Suomessa. Opiskelu yhdessä muiden korkeasti koulutettujen kanssa verkossa on monen mielestä mielekkäämpää kuin lähiopiskelu perusryhmässä”, kertoo Arffmanin Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

“Niin sanotut alueelliset koulutukset keräävät taas osallistujia useilta pieniltä paikkakunnilta, joiden lähialueilla ei ole tarpeeksi kotoutujia luokkaryhmän muodostamiseen. Heidän jatkopolkunsa ovat moninaisemmat”, Atkinson jatkaa.

 
Kotoutumiskoulutus alkaa kasvokkaisella tapaamisella

Verkkokotoutumiskoulutus aloitetaan orientaatioviikolla, jolloin verkko-opiskelun pohjaksi järjestetään lähitapaamisia. Vastuukouluttaja kiertää orientaatioviikolla eri paikkakunnilla tapaamassa opiskelijoita samalla kun toinen kouluttaja pitää oppitunteja verkossa.

Orientaatioviikon tapaamispaikat ja paikkakunnat valitaan opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Suurten kaupunkien lähellä asuvat opiskelijat kokoontuvat yhteen aloitustapaamiseen, ja sen lisäksi kouluttaja kiertää pienemmillä paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa ohjausta kädestä pitäen.

Verkkokouluttaja Vilja Välimäki on juuri aloittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen alueellisen koulutuksen, jossa opiskelee 20 kotoutujaa. “Tällä kertaa Tampereen ja Oulun kotoutujien tapaamisten lisäksi vierailin itse Ikaalisissa ja Nivalassa. Lisäksi minua aloituksessa avustaneet kouluttajat vierailivat Kuusamossa, Ruovedellä ja Virroilla tapaamassa siellä asuvia opiskelijoita”, Välimäki kertoo.

Jo orientaatioviikolla tarvitaan verkko-opettajan monipuolista osaamista monella tavalla. Mukana on kouluttajan ja opiskelijoiden kaikki kielitaito ja lisäksi pantomiimi ja käännössovellukset selvittävät ongelmia livenä varsin tehokkaasti. 

“Joidenkin opiskelijoiden kanssa voi alussa kommunikoida englanniksi, jolloin voin heti alkaa ohjata korkeakoulutettuja opiskelijoita esimerkiksi tutkinnon rinnastamisen kysymyksissä. Joidenkin kanssa taas harjoitellaan ilman yhteistä kieltä sitä, miten tietokone käynnistetään ja ja videoyhteys oppitunnille avataan”, Välimäki sanoo. 

 
Digitaidot ovat tärkeitä kotoutumisessa

Lähitapaamisten tarkoitus on luoda opiskelijalle vahva pohja tulevaa opiskelua varten. Orientaatiotapaamisen merkitys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden digitaidot ovat koulutuksen alussa heikot. “On helpompi neuvoa kädestä pitäen ‘klikkaa tästä’, kuin tehdä sama videoyhteydellä”, Vilja Välimäki toteaa. 

Alkukankeuksien jälkeen verkko-opiskelu hyödyttää kuitenkin usein eniten juuri niitä, joille se on aluksi vaikeinta. Suomi on digitaalinen yhteiskunta, ja kotoutumiskoulutuksen yhdeksän kuukautta on hyvä digitaitojen tehokurssi. Verkkokurssin taidot hyödyttävät opiskelijaa itseään tulevaisuudessa rutkasti. 

Orientaatiotapaamisten sisällöt räätälöidään ryhmäkohtaisesti digitaidoista ohjaukseen, mutta yhtä kaikki ne luovat pohjan luottamuksen rakentumiselle ja hyvälle opiskelulle yhteisessä ryhmässä. Seuraavan kerran tavataankin jo sujuvasti verkossa videoyhteyden ja chatin välityksellä! 

 
Lähitapaamisissa tutustutaan paikallisiin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin 

Ohjaus verkkokursseilla on aina yksilöllistä ja paikallista: Mitä opiskelumahdollisuuksia juuri tällä paikkakunnalla on? Mitä yrityksiä ja työnantajia on opiskelijan lähellä? Lähitapaamiset antavat arvokasta tietoa myös kouluttajalle, kun hän pääsee näkemään jo koulutuksen alussa, millaisella paikkakunnalla opiskelija asuu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen ylipäänsä. 

Verkkokoulutuksen aikana kouluttaja tapaa opiskelijan myös kahden kesken, kun hän vierailee kurssin loppupuolella työssäoppimispaikoissa. Samassa yhteydessä myös jatkosuunnitelman teko on usein ajankohtaista. Nämä tapaamiset tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia niin opiskelijalle, kouluttajalle kuin paikkakunnan työnantajillekin. 

“Kouluttajalle lähitapaamiset ovat yksilöllisen ohjauksen kannalta arvokkaita kohtaamisia ja tuovat samalla vaihtelua normaaliin etätyöarkeen. Tässä työssä ei viihdy, ellei ole valmis matkustamaan ja utelias tutustumaan uusiin paikkoihin!” kertoo kouluttaja Vilja Välimäki. 

 
Verkkokoton tiimi 2024 (1)

Arffmanin Verkkokoton kouluttajat tapasivat huhtikuussa 2024 tiimipäivillä Tampereella.

Teksti: Vilja Välimäki ja Saara Purtanen

Kuvat: Saara Purtanen 

Työn iloa eläkkeellä

Hoiva-alan kouluttaja Anja Roikonen 10 vuotta Arffmanilla
 

Kun kotkalainen terveysalan lehtori Anja Roikonen jäi eläkkeelle syksyllä 2012, hänestä tuntui, ettei ura ole vielä ohi. 

Eläkkeen saavutettuaan moni haluaa viettää ansaittuja eläkepäiviä ja täyttyy elämän levolla ja harrastuksilla. Pitkän ja vaiheikkaan työuran jälkeen Roikosella kuitenkin vielä riitti annettavaa työelämälle. 

“Jos maratonejakin olen juossut tähän asti, niin miksi en töitäkin jaksaisi pienen tauon pidettyäni?” hän muistelee ajatelleensa.

Vuoden verran levättyään hän kiinnitti huomion avoimeen työpaikkaan lähihoitajien kouluttajana Arffmanilla. Hän haki ja sai paikan.

 
Opiskelijoita lähihoitajista sosiaali- ja terveysalan kotoutujiin

Arffmanin terveysalan kouluttaja Anja Roikonen on sen jälkeen kymmenen vuoden aikana ehtinyt opettaa erilaisissa hoiva-alan koulutuksissa usealla paikkakunnalla.

Ensimmäinen kurssi oli hoiva-avustajakoulutus Roikosen kotikaupungissa Kotkassa. Sen jälkeen hän koulutti lähihoitajia ensin Mikkelissä ja sitten Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Matka jatkui Suomussalmen kautta Keski-Suomeen kouluttamaan sosiaali- ja terveysalan perusteita. 

“Suoritin myös näyttömestaritutkinnon Arffmanilla ollessa, ja otin lähihoitajien osatutkintojen näyttöjä vastaan muun muassa Kuhmossa, Nurmeksessa ja Jyväskylässä.” Roikonen kertoo. 

Vuosina 2020–2023 Roikonen teki suurimman osan työajastaan hoiva-, sosiaali- ja terveysalalle suuntautuvissa kotoutumiskoulutuksissa, joita hän toteutti yhdessä suomen kielen opettaja Hannele Lipposen kanssa. Roikonen kiittelee Lipposta hyvästä yhteistyöstä vuosien aikana “Suuret kiitokset Hannelelle!”

Anja Roikosen työ Arffmanilla on ollut projektiluontoista: kun yksi kurssi on päättynyt, pian on yleensä tarjottu toista jossakin muualla. Roikoselle tällainen vaihtelu sopii mainiosti. 

 
Työ Arffmanilla on itsenäistä ja antaa sisältöä elämään 

Anja Roikosesta huokuu pitkä kokemus ja samalla avoin uteliaisuus elämää ja uuden oppimista kohtaan. Häntä kuunnellessa toivoo, että voisi itsekin löytää saman elämänasenteen.

”Ihminen kehittyy koko ajan, se ei lakkaa eläkkeelläkään. On hienoa oppia ja opiskella uusia asioita koko elämänsä ajan. Nautin siitä, miten opin uutta esimerkiksi lapsenlapsiltani”, hän iloitsee.

Arffman on kasvanut paljon kymmenessä vuodessa. Roikosen aloittaessa henkilökuntaa oli alle sata ja nyt heitä on yli kaksinkertaisesti. 

Työtä on ollut hyvä tehdä, Anja Roikonen sanoo. “Olen itsekin tehnyt aiemmalla työurallani esimiestyötä, ja minusta täällä Arffmanilla se on tosi modernia. Työntekijöillä vapautta ja itsenäisyyttä toteuttaa työtään. Tasa-arvo ja syrjimättömyys toteutuu oikeasti.” 

“Pidän myös opiskelijoista. Opiskelijat ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita näissä kotoutumiskoulutuksessa, joissa nyt opetan“, Roikonen kertoo.

Aluksi ystävät ja kollegat ammattikorkeakoulussa ihmettelivät Roikosen töihin menoa eläkkeellä. Tämä muuttui, kun ihmettelijät alkoivat itsekin eläköityä. “Nyt he ovatkin alkaneet kysellä, miten sinne Arffmanille voisi päästä töihin!” hän naureskelee.

 
Harrastukset ovat tärkeitä työn vastapainoksi

Roikonen juoksi viimeisen maratoninsa Uudessa-Seelannissa 64-vuotiaana, mutta on edelleen aktiivinen ja kävelee aina kuin mahdollista. Uusimpana harrastuksena on viime vuonna löytynyt ikonimaalaus.

Vielä ei kuitenkaan ole aika jäädä kokoaikaiseksi ikonimaalariksi. Jos uusia työprojekteja tarjotaan, Anja Roikonen on taas valmis lähtemään!

 
Blog Anja Roikonen (1)

Anja Roikonen on esimerkki siitä, että työelämässä ei ole ikärajaa.

Teksti ja kuva: Saara Purtanen

Toistoa, toistoa, toistoa

Suomenkielinen versio
Toisen kielen oppiminen vaatii heittäytymistä

Kuin muukalainen tiputettu kylttien keskelle. Kylteissä käsittämättömiä viestejä, joista ei saa mitään selvää. Entä jos jokin niistä varoittaa vaarasta enkä ymmärrä? Siltä Gustavo Pereirasta tuntui vielä viime vuoden syksyllä. Hän oli saapunut Tampereelle, vaimonsa kotimaahan Suomeen, ja tiesi, että edessä on maailman vaikeimmaksi sanotun kielen opiskelu.

ー Nyt tuntuu mahtavalta, että ymmärrän kylttien tekstin. Pystyn jo puhumaan kahvilassa itse, ja tuntuu siltä, että olen osa Suomea ja suomalaisuutta. 

Gustavo Pereira opiskelee suomea verkossa. Nopeasti etenevä kotoutumiskoulutusryhmä akateemisille täyttää arkipäivät aamusta iltapäivään ja sen päälle hän tekee kotitehtävät. Pelkkä kieliopin ja sanaston tankkaaminen ei riitä. Toisen kielen oppimiseen tarvitaan enemmän: heittäytymistä uuteen kieleen ja päivittäisen elämän kielen vaihtamista. Eikä se ole millään tavalla vaivatonta.

Gustavo Pereira on vaihtanut puhelimensa kielen suomeksi, asioi suomeksi, katsoo televisiota suomeksi, etsii YouTubesta kiinnostavia suomenkielisiä videoita ja lukee kirjoja selkosuomella. Muutamassa kuukaudessa hän on ottanut kielen haltuun niin, että kesällä, vain puoli vuotta opintojen alkamisesta, hän on täysin valmis menemään oman alansa työpaikalle kieliharjoitteluun.

ー Totta kai minua jännittää ja tietenkin teen virheitä. Sehän kuuluu tähän prosessiin. Eikä arjen tilanteessa ole aikaa jäädä miettimään kielioppia vaan pitää vain puhua.

Kaava menee näin: Vaimo puhuu asiointitilanteessa, Gustavo kuuntelee. Kun hän on kuullut samat fraasit tarpeeksi monta kertaa, hän tuntee jo tilanteen käsikirjoituksen ja voi puhua myös itse. Kotonakin vaimo antaa mallia kielestä. Gustavo kysyy, vaimo vastaa. Ei edes yritetä rakentaa hienoja, monimutkaisia lauseita vaan pysytään arkisten tarpeiden tasolla ja tavoitellaan mahdollisimman autenttista suomea. Puhutaan niin kuin suomalaiset puhuvat eikä kikkailla ollenkaan. Gustavo kysyy saman uudelleen, vaimo vastaa kärsivällisesti samaan kysymykseen, sillä toistoa tarvitaan.

ー Ehkä noin kymmenen toiston jälkeen muistan, miten asia sanotaan. Sen lisäksi tarvitsen paljon suomen kieltä ympärilleni. Parasta on, kun on kiinnostunut jostain asiasta ja etsii siitä tietoa suomeksi. Saatan katsoa saman retkeilyaiheisen YouTube-videon monta kertaa peräkkäin suomen- tai englanninkielisillä teksteillä.

Aivan oma lukunsa on suomalaisten syvä kiintymys lemmikkeihinsä, erityisesti koiriin. Tässäkin Gustavo Pereira on nähnyt mahdollisuuden: oman koiran ulkoilutus kotikulmilla on mahdollisuus käyttää suomea. Välillä kieli saattaa vaihtua englanniksi tai sitten puhutaan suomea ja englantia limittäin. Se on ihan ok. Tärkeintä kun on, että tulee ymmärretyksi. 

 

Opi suomea!
  • Käytä uutta kieltä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
  • Älä pelkää virheitä. Niitä tulee aina. Ei haittaa!
  • Hyödynnä kieliympäristö: lue kyltit, laput, ilmoitukset; kuuntele radiota, televisiota, musiikkia, muita ihmisiä; kirjoita listat, viestit, muistilaput suomeksi; puhu suomea aina, kun voit.
  • Toista paljon. Hyvin harva oppii sanat ja rakenteet heti.
  • Pelaa internetissä pelejä: Wordwall, Quizlet
  • Sukella suomen kieleen. Hyväksy, että suomen kielellä on erilainen tapa ilmaista asiat kuin äidinkielelläsi. Älä yritä kääntää äidinkielen lauseita suomeksi.
  • Kielioppia voi oppia muutenkin kuin pänttäämällä. Opettele ensin joukko sanoja ja lauseita, että pääset alkuun kielessä.
  • Pyydä apua ympäristöltä. Puhu suomenkielisten ystävien ja perheen kanssa välillä suomea. Puoli tuntia päivässä on oikein hyvä!

Tue suomen oppijaa!
  • Tarjoa mahdollisuus käyttää suomea. Älä käännä puhetta heti englanniksi.
  • Anna onnistua. Onnistumisen ja pärjäämisen kokemus kannustaa ja auttaa jaksamaan.
  • Salli keskeneräisyys. Kaikkia virheitä ei tarvitse korjata.
  • Puhu hitaasti ja äännä selkeästi. Toista tarvittaessa. 
  • Käytä helppoja sanoja ja lauseita.
  • Kohtele vertaisena. Ihminen ilmaisee itseään tarkimmin äidinkielellä. Vieraalla kielellä ilmaisu on vaikeampaa.