Nuotti-valmennuksesta nuorelle suunta elämään

Jokaisella nuorella on oikeus löytää oma paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Mutta miten päästä työelämään, kun osaamista ja työkokemusta ei vielä ole, eikä elämänhallintakaan ole vielä ihan kunnossa? Nuotti-valmennus auttaa nuoria löytämään yksilölliset polkunsa kohti tulevaisuutta. 

Nuotti-valmennus on Kelan tarjoamaa kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille ammatillisen kehityksen ja elämänhallinnan tueksi. Valmennus on maksuton ja valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu. Tähän kuntoutukseen ei poikkeuksellisesti vaadita lääkärintodistusta, vaan se myönnetään Kelan haastattelun ja keskustelun perusteella. 

Nuotissa nuori saa oman valmentajan, joka kulkee hänen rinnalla koko valmennuksen ajan. Tapaamisissa harjoitellaan elämänhallinnan taitoja ja vahvistetaan nuoren voimavaroja. Valmentaja auttaa nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja auttaa pohdinnoissa oman paikan löytämiseksi. Nuotti-valmennus on nuorelle parhaimmillaan käänteentekevä mahdollisuus uuteen alkuun elämässä.

Nuotti-valmennus löytyy usein verkoston avulla

Nuori harvemmin löytää Nuottiin itse, vaikka tällaisiakin tapauksia on. Useammin hänet on sinne ohjannut työntekijä sosiaali- tai nuorisotyöstä, oppilaitoksesta, Ohjaamosta tai mielenterveyspalveluista. Joskus nuoren läheinen on löytänyt palvelun ja auttanut nuorta hakeutumaan sen piiriin. 

Valmennus aloitetaan viipymättä Kelan päätöksen jälkeen. Ensitapaaminen pidetään nuoren haluamassa paikassa, usein hänen omassa elinympäristössään. Valmentaja ja nuori tutustuvat ja luottamuksellinen suhde rakennetaan rauhassa. Jos nuori tarvitsee IT-laitteita valmennusta varten, ne lainataan hänelle sen ajaksi. Jos on tarpeen, palvelun alussa nuorta autetaan hakemaan kuntoutusrahaa valmennuksen ajaksi.

Alussa asetetaan realistiset tavoitteet

Seuraavaksi kartoitetaan nuoren tilannetta ja tuen tarvetta ja määritellään valmennuksen tavoitteet yhdessä nuoren kanssa. Yhdessä nuoren kanssa laaditaan suunnitelma ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun nuori asettaa tavoitteet itse, se lisää sitoutumista. Valmentajan tehtävänä on auttaa nuorta sanoittamaan niitä. 

Tavoitteita asettaessa on tärkeää huomioida elämäntilanne kokonaisuudessaan, jotta tavoitteet ovat realistisia eikä niitä ole liikaa. Nuoren kanssa keskustellaan myös siitä, miten tavoitteeseen päästään ja sitoudutaan. Nuoren lähiverkosto otataan myös mukaan yhteistyöhön, sillä tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman lähipiirin ja palveluverkoston tukea.

Tyypillisiä tavoitteita on tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen, opiskelupaikan tai työpaikan löytäminen, arjenhallinnan tai elämäntapojen paraneminen, terveydelliset asiat, itsenäistyminen ja rohkeuden lisääntyminen sekä vapaa-ajan harrastusten ja liikunnan tuominen arkeen. Nuori saattaa tarvita käytännön apua monenlaisiin tilanteisiin. Laskujen ja verojen maksaminen tai asuntoasioiden hoitaminen voi olla nuorelle vielä uutta, ja arkirytmi on voinut kadota esimerkiksi koulun päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. 

Toiminnallisin menetelmin kohti tavoitteita

Valmennuksen aikana valmentaja ja nuori tapaavat säännöllisesti. Tavallisia kohtaamispaikkoja voi olla esimerkiksi kahvila, kirjasto, Arffmanin tilat tai nuoren koti. Yksi tapaaminen kestää tavallisesti yhden tunnin, mutta tarpeen mukaan se voi olla kahden tunnin mittainen. Yksilötapaamisia voi olla maksimissaan 20 tuntia. Osa tapaamisesta voidaan pitää etänä, jos se sopii nuoren tilanteeseen. Tavallisesti valmennuskertojen välillä pidetään yhteyttä viestein ja puheluin. 

Tavoitteiden saavuttamiseksi aletaan ottaa suunniteltuja askelia aikataulun mukaan. Toiminnalliset menetelmät ovat keskeisiä, sillä niiden avulla voidaan hakea rohkeutta kohdata haastavia tilanteita ja löytää itselle mieleistä tekemistä ja työkaluja kohdata arjen haasteita. Toiminnot riippuvat siitä, mitä nuori itse haluaa ja tarvitsee: valmentaja voi auttaa nuorta menemään rohkeasti erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, hoitaa nuoren kanssa arjen asioita, tehdä hänen kanssaan nuorelle uusia asioita tai tutustua eri harrastuksiin hänen kanssaan. 

Valmennuksen puolivälissä alkaa tavallisesti rohkeus nostamaan päätään ja suunta löytymään. Valmentajan tuella nuoren voimavarat ja itsetuntemus vahvistuvat.

Välillä arvioidaan sitä, ollaanko oikealla polulla kohti tavoitteita. Jos tilanteet muuttuvat, voidaan tavoitteitakin muokata. Tiivis yhteydenpito, nuoren rinnalla kulkeminen ja kannustaminen on tärkeää.

Valmennuksen myötä itsetunto vahvistuu ja suunta selkenee

Nuotti-valmennuksen lopussa saamme ilahduttavan usein nähdä itseään aidosti kunnioittavan nuoren, jolla on selvillä seuraavat askeleet elämässä. “On hienoa huomata, kun siivet alkaa kantaa ja nuoren elämään tulee rakenne. Nuori lähtee valmennuksesta keveämmällä askeleella ja on selkeä suunta.” kertoo Arffmanin Nuotti-valmentaja, projektipäällikkö Sami Kurt.

Verkoston kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää erityisesti valmennuksen tullessa päätökseen. Kun Nuotti-valmennus päättyy, verkostoissa tiedetään mitä on saavutettu ja miten polku jatkuu, jotta ne voivat tukea nuorta jatkossakin.

Nuotti-valmennuksen ensimmäinen jakso on viiden kuukauden mittainen. Sen päätyttyä voi tarpeen mukaan hakea jatkoa. 

Uusia tutkimustuloksia Nuotti-valmennuksesta ja nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta

Nuotti-valmennuksesta on kertynyt jo tutkittua tietoa. Kelan vuonna 2023 julkaiseman NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön -raportin mukaan Nuottiin osallistuneista kolme neljäsosaa koki, että valmennuksen aikana oli syntynyt luottamusta tulevaisuudessa pärjäämisestä. Vielä sitäkin useammat kokivat, että oli Nuotin aikana saanut suunnitella tulevaisuuttaan ja valmennus oli vahvistanut voimavaroja. Ohjaajista 79 prosenttia raportoi, että valmentautuva nuori oli löytänyt valmennuksen aikana elämäänsä mielekästä tekemistä.

Kelan Nuotti-valmennuksen maaliskuun 2024 kumppanuustapaamisessa esiteltiin Nuotti-valmennuksen palveluntuottajille tutkimustietoa Nuotti-valmennukseen ohjautuneista nuorista. Kelan tutkimuspäällikön Karoliina Koskenvuon mukaan nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutoksen myötä yhä useampi syrjäytymisriskissä oleva nuori on ohjautunut Kelan kuntoutuksen pariin. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrässä on kääntynyt Suomessa laskuun vuonna 2021. Nuotti-valmennukseen osallistuneiden ryhmässä perustoimeentulotukea saaneiden nuorten määrä laski ja ansiotuloa saavien määrä moninkertaistui. Esitys on luettavissa Kelan palveluntuottajille kohdennetuilla sivuilla. 

Arffmanin Nuotti-valmennuksessa vahvaa osaamista ja hyviä tuloksia

Arffman tarjoaa Nuotti-valmennusta koko Suomen alueella. ”Valmentajillamme on monipuolista, vahvaa kokemusta ja osaamista valmennus- ja kuntoutustyöstä nuorten parissa. Lisäksi organisaatiomme tarjoaa monipuolista osaamista urapolun rakentamiseen. Meillä on vahvat paikalliset verkostot, joiden kanssa työskentelemme. Toteutamme valmennuksia ketterästi erilaisissa tilanteissa, aina kunkin nuoren tarpeet yksilöllisesti huomioiden” kertoo palvelupäällikkö Kirsi Pajamäki.

Suurin osa, melkein puolet nuorista Arffmanin Nuotti-valmennuksessa aloittaa opiskelun tai palaa opintojen pariin valmennuksen päätyttyä. Neljäsosa jää odottamaan koulupaikkaa tai löytää ammatilliseen kuntoutukseen. Vajaa kymmenesosa pääsee töihin tai aloittaa kevytyrittäjänä. Samoin 10 prosenttia jää ilman jatkopolkua eri syistä, mutta heillekin varmistetaan verkoston tuki jatkossakin.