Maahanmuutto lisää koulutustarvetta

Kauppalehti kävi tututumassa Arffmanin Kouvolan kotoutumiskoulutukseen: 

Opettajilta edellytetään pedagogista osaamista ja hyvää pelisilmää

Suhtautuminen ulkomaalaisten maahanmuuttoon on viime vuosina kuumentanut suomalaisten tunteita ennennäkemättömällä tavalla. Tilastokeskuksen uusin ennuste kuitenkin osoittaa, että alentuneen syntyvyyden vuoksi väestöpyramidi romahtaa, ellei asialle tehdä jotain.

Täsmälääke tilanteen korjaamiseen olisi maahanmuuton tuntuva lisääminen, mutta poliittisesti kysymys on tulenarka. Potentiaalisten maahanmuuttajien kirjo ulottuu lisäksi huippuluokan asiantuntijoista marginaaliryhmiin. Ja huippueksperteistä taistelevat toki kaikki eurooppalaiset kilpailijamaatkin.

Kouvolassa Arffman kouluttaa maahanmuuttajia historiallisessa kasarmimiljöössä, joka valmistui ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjän keisari Nikolai II:n ukaasilla. Aikanaan alueella toimi myös Karjalan prikaati.

Aluejohtaja Risto Rantala kertoo, että Arffmanilla on Kouvolassa meneillään puolen tusinaa opetusryhmää, joissa opiskelee noin sata kotokoulutettavaa. Vakituisia opettajia on kahdeksan. Valtakunnallisesti Arffmanilla työskentelee yli 200 koulutus- ja valmennusalan ammattilaista.

Opetusryhmän koko on yleensä 15–20 henkeä, ja ääritapauksessa opiskelijoiden lähtömaita on yhtä monta. Useimmat kouluttajat ovat peruskoulutukseltaan suomen kielen opettajia.

Rantala kehuu vuolaasti Arffmanin opetushenkilökunnan tasoa.

”Maahanmuuttajien kouluttaminen edellyttää rautaista ammattitaitoa. Opettajalta vaaditaan pedagogista osaamista, elämänkokemusta ja hyvää pelisilmää”, Rantala korostaa.

Hän muistuttaa, että opiskelijoiden kirjo on hyvin heterogeeninen, mikä voi johtaa yllättäviin ongelmiin. Kuinka opettajan tulisi reagoida, jos naisopiskelija ei halua istua oppitunnilla miespuolisen henkilön vieressä tai jos islaminuskoiset haluavat järjestää rukoushetken kesken oppitunnin?

Opettajat kotokoulutuksessa ovat pääsääntöisesti naisia. Aiheutuuko heille ongelmia machokulttuureista tulevien miesopiskelijoiden kanssa?

”Tämä on erittäin harvinaista. Jos opiskelijoiden käytöksessä alkaa esiintyä asiattomuuksia puheiden tai tekojen tasolla, niin asiaan puututaan välittömästi”, Risto Rantala vakuuttaa.

Eri taustoista

Arffmanin opiskelijoiden suurimmat lähtömaat pääkaupunkiseudulla:

• Irak: 39 % kaikista opiskelijoista
• Venäjä: 17 %
• Afganistan: 9 %
• Viro: 8 %
• Syyria: 7 %
• Somalia: 6 %

Teksti: Martti Kiuru
Kuva: Svetlana Aleksejeva

Lue aiheeseen liittyvät artikkelit Kauppalehden verkkosivuilta:
Kouvolan kasarmin muuttuivat maahanmuuttajien koulutustiloiksi – Kauppalehti 27.11.2018
Maahanmuutto lisää koulutustarvetta – Kauppalehti 27.11.2018