Kategoria: Uutinen

Suomi-hubi LIVE on 1-vuotias

Posted on 23 maaliskuun, 2021 by - Uutinen

Arffmanin aidosti monikielinen Suomi-hubi LIVE on tuottanut työllistymisen kannalta hyödyllistä tietoa ilmaiseksi kaikille vuoden. Erityisesti vieraskielisille ja kotoutujille suunnattua Suomi-hubin YouTube-kanavaa seuraa jo liki 2 000 tilaajaa, ja joka viikko sadat katsojat saavat kanavalta huippuhyödyllistä tietoa työn tekemisestä Suomessa. 

— Suomi-hubi LIVEssä on tietoiskuja koulutuksista, työnantajien esittelyitä, koulutusorganisaatioiden ja yritysten puheenvuoroja sekä työllistymistarinoita, Suomi-hubi LIVE -lähetyksiä koordinoiva Anna-Leena Atkinson tiivistää sisällön.

 
Kaiken keskiössä on työ

 

Kaiken toiminnan ydin on työ: työssä tarvittava osaaminen, työnhakutaidot, työelämätaidot, työllistyminen. Kuluneen vuoden aikana Suomi-hubi LIVEn vieraana on ollut sinnikäs insinööri, joka teki 117 työhakemusta ennen kuin sai Suomessa oman alansa töitä. On kuultu työnhakijasta työnantajaksi ryhtynyttä ravintoloitsijaa ja avattu itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. On esitelty hygieniapassia ja anniskelupassia, suomalaisten työpaikkojen lahjakäytäntöjä ja annettu eväitä niin kesätyöpaikkojen kuin korkeakouluihin hakemiseenkin.

Tulevia aiheita ovat muun muassa vuosilomat, työturvallisuuskortti, tulityökortti, ensiapukortti, YKI-testi sekä kausityöt. Monikielinen ja interaktiivinen lähetys tulkataan yleensä ainakin englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, venäjäksi ja persiaksi. Lähetyksen aikana katsojat voivat lähettää kysymyksiä chatiin ja saada kysymyksiin myös vastauksia.

— Joskus meillä saattaa olla puhujana ihminen, joka ei vielä osaa suomea. Asiantuntijuushan ei ole kielestä kiinni. Silloin lähetys tulkataan myös helpolla suomen kielellä, Atkinson sanoo.

 
Suomi-hubi on iso kokonaisuus

 

Maksuton Suomi-hubi LIVE on osa Arffmanin Suomi-hubi-kokonaisuutta, kuukausimaksullista verkkokielikoulutusta, jossa opiskellaan eri alojen ammattikieltä, arkikieltä, valmistaudutaan Yleiseen kielitestiin ja saadaan tukea työnhakuun. Suomi-hubissa ei tarvitse odotella hakuajan tai kurssin alkamista vaan opiskelemaan pääsee heti huomenna. Ammattitaitoisten ja läsnäolevien opettajien ja pienryhmän kanssa voi opiskella päivittäin itselle sopivalla taitotasolla. Suomi-hubi-kokonaisuus on esittelyssä Suomi-hubi LIVEssä tämän viikon torstaina 25.3.2021. 

 
 
Osallistu lähetykseen

 

Suomi-hubi LIVE -lähetyksen näet joka torstai kello 12.30 – 13.30 Suomi-hubin YouTube kanavalla. Lähetys kestää noin tunnin, ja se sopii erinomaisesti esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumis-, VALMA- tai ammatillisen koulutuksen tuntisisällöksi. Live-lähetyksen jälkeen videot ovat katsottavissa kaksi viikkoa.

Yksilöllinen apu tehostaa työllistymistä

Posted on 28 tammikuun, 2021 by - Uutinen

Kuvittele tämä: Olet itsellesi uuden edessä. Et tiedä, miten se tehdään. Et tiedä, miten sinne päästään. Ympäristö huutaa: Mene jo! Yritä edes! Sinulla vain ei ole aavistustakaan, mistä edes lähteä liikkeelle.

— Meidän asiakkaanamme voi olla nuori, joka ei ole koskaan ollut työhaastattelussa, koska ei ole koskaan hakenut työpaikkaa. Hän ei tiedä, miten se tehdään, koska hänellä ei ole mallia siitä. Meidän tehtävämme silloin on auttaa, kertoo valmentaja Heli Vuori.

 

Tehostetusti töihin -valmennuksessa etsittiin alle 30-vuotiaille ammattiin valmistuneille nuorille työllistymismahdollisuuksia. Arffmanin Pohjois-Pohjanmaan valmennustiimillä oli viime vuoden helmikuusta marraskuun loppuun saakka asiakkainaan yhteensä 233 nuorta, jotka saivat yksilöllistä, ratkaisukeskeistä ja ammattimaista tukea työnhakuunsa. Valmentajat auttoivat heitä tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, antoivat työnhakua edistäviä tehtäviä ja sopivat seuraavista tapaamisista. Palvelussa tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa työhakemuksia ja ansioluetteloita, kartoitettiin avoimia ja piilotyöpaikkoja sekä opiskelumahdollisuuksia.

— Nuorten avoimuus on etu: he ovat olleet valmiita kokeilemaan ja muuttamaan suuntaa. He ovat uskaltaneet antaa uusille ideoille mahdollisuuden, valmentaja Kirsi Pajamäki kertoo.

 

Yksilöllisiä unelmia

 

Oli visuaalisesti ja sosiaalisesti lahjakas nuori kokki, jonka kanssa käytiin neljän kuukauden ajan keskusteluja, ja viimein hänelle itselleenkin kirkastui, että hän on todella hyvä myymään. Sitten oli se nuori ihminen, jolla oli paljon koulutusta ja joka oli taitava käsistään, mutta elämä oli murjonut ja heitellyt kiviä tielle liikaa. Ja oli vielä se viihdealasta haaveileva nuori, jonka unelma oli päästä töihin Antti Tuiskun tiimiin.

— Unelmat ovat tosi tärkeitä. En koskaan sano nuorelle ensimmäiseksi ei, sanon aina joo. Kun nuori saa sanoitettua, missä hän on hyvä ja mitä hän osaa, työnhaun merkitys alkaa selkeytyä ja muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Jokin kynnys ylittyy ja ihminen lähtee liikkeelle, Heli Vuori pohtii.

 

Tuloksina elämän suunnanmuutoksia

 

Vuoren, Pajamäen ja Tanja Simosen työn tuloksena neljä viidestä heidän ohjauksessaan olleesta nuoresta sai työtä, opiskelupaikan tai otti jonkin muun konkreettisen askeleen kohti työelämää. Se tarkoittaa konkreettisesti 179 ihmistä. Liki puolet palveluun osallistuneista, 105 henkilöä, sai työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. 

Tuloksena oli koko joukko elämän suunnanmuutoksia: 19 täysiaikaista vakituista työpaikkaa, kuusi osa-aikaista vakituista työpaikkaa, 17 yli puoli vuotta kestävää määräaikaista työpaikkaa, 26 lyhytaikaista osa-aikaista työpaikkaa, 32 päätöstä lisäopinnoista, joista kahdeksan päätti hankkia korkeakoulutuksen, seitsemän toisen asteen koulutuksen, yhdelle taas sopi oppisopimuskoulutus. Osa nuorista tunsi, että juuri tässä elämänvaiheessa heitä vie parhaiten elämässä eteenpäin työkokeilu tai Kelan kustantama ammatillinen kuntoutus.

 

Tulossidonnainen malli on tehokas

 

Kymmenen kuukauden mittaisen Tehostetusti työhön -valmennuksen tulokset osoittavat selkein numeroin, että tulossidonnainen malli toimii.

— Malli on kannustava myös palveluntuottajalle: kun teemme työt hyvin, meidät palkitaan. Yhteiskunta maksaa palkkion valmennuksesta tulosten perusteella, joten veronmaksajien rahoja käytetään näin viisaasti, tiivistää mallin taloudellisuuden valmennuspalveluista Arffmanilla vastaava liiketoimintajohtaja Olli Jääskeläinen.

Kun ottaa vielä huomioon koronan kurittaman Suomen työmarkkinatilanteen erityshaasteet, voidaan Arffmanilla olla todella tyytyväisiä tulokseen.

— Korona vaikutti niin, että kauppa- ja ravintola-ala vetivät heikosti. Sieltä on ollut ihmisiä lomautettuna ja osa-aikatöissä paljon, Kirsi Pajamäki kertoo. 

— Teollisuus ja rakentaminen sitä vastoin työllistivät nuoria ajankohtaan nähden hyvin kesän 2020 aikana, Heli Vuori jatkaa. 

Entä mitä näille nuorille kuuluu? Kokki sai töitä tavaratalosta, ja vaikka koronan vuoksi määräaikainen työsuhde loppui, kokemus onnistuneesta työnhausta jäi. Elämänmurjoma nuori työllistyi myynnin pariin, kuten oli toivonutkin. Antti Tuiskun tiimistä haaveileva nuori sai töitä toisaalta, mutta  viihdealalta kuitenkin. Unelmat toteutuvat, mutta eivät itsekseen. 

 

Ekatyö-kumppanuuskokeilu

 

Tehostetusti työhön -valmennus oli osa Kelan, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, TE-palveluiden sekä Oulun, Pudasjärven ja Raahen kaupunkien yhteistä Ekatyö-kumppanuuskokeilua, joka päättyi vuoden 2020 loppuun. Reilun vuoden mittaisen kokeilun aikana etsittiin ammattikoulutetuille alle 30-vuotiaille työttömille työnhakijoille töitä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Arffman oli yksi kolmesta Tehostetusti työhön -valmennuksen toteuttajasta.

 

“Kiitos Helille kannustuksesta ja omien hyvien puolien löytämisestä sanoiksi.” Näin muotoili kokemuksensa eräs Heli Vuoren (kuvassa) valmennettavista.

 

Valmentaja Kirsi Pajamäen (kuvassa) valmennettava tiivisti saamansa palvelun näin: “Mielestäni Kirsi Pajamäki hoiti asiansa paremmin kuin hyvin ja osasi ohjata minua hyvin, sekä löysi työnhakuuni liittyen oleellisia kehityksen kohtia, joita yhdessä mietimme.”

Palvelujohtajaksi valittiin Janne Kuja-Lipasti

Posted on 21 joulukuun, 2020 by - Uutinen

Arffmanin yrityskulttuuri jatkaa modernisoitumistaan, kun Turun, Vantaan ja Raaseporin kotoutumiskoulutusten palvelujohtajaksi juuri valittu Janne Kuja-Lipasti aloittaa työnsä 1.1.2021.

Kuja-Lipasti on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 2019 pääaineenaan suomen kieli. Arffmanilla hän on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien Verkkokotossa ja sen ohessa myös Gimaralla sekä Åbo Akademin akateemisille opiskelijoille suunnatulla kesäkurssilla. Vahvan humanistisen ja pedagogisen koulutuksen lisäksi nyt 30-vuotiaalla Kuja-Lipastilla on taustallaan reilun vuoden verran kaupallisen alan korkeakouluopintoja Skotlannissa.

– Skotlannissa 2011—2012 ollessani kirkastui, että haluan ensinnäkin olla Suomessa ja tehdä jotain aivan muuta. Tein listan ammateista, jotka todella haastaisivat itseäni. Siinä luki kaikenlaista sairaanhoitajasta kirvesmieheen. Opettajaksi päädyin, koska julkinen esiintyminen kiinnosti minua, mutta en kokenut olevani siinä vielä luonteva, Kuja-Lipasti kertoo.

Ihan hukkaan Skotlannissa tehdyt opinnot eivät menneet. Viime vuosina talous ja sen lainalaisuudet ovat alkaneet kiinnostaa uudelleen.

– Alkoi tulla  sellainen kipinä, että miten voisin hyödyntää urallani enemmän aiemmin hankittua ymmärrystä siitä, miten talous toimii.

Pedagogisen ja talousosaamisen lisäksi Kuja-Lipastilla on vahva verkkopedagoginen osaaminen. Verkkokotossa siipensä esihenkilökuntoon vahvistanut Kuja-Lipasti uskoo, että verkkopedagogiikan ymmärryksestä tulee olemaan hyötyä muuttuvassa maailmassa.

– Kaiken mitä voi tehdä verkossa, voi tehdä myös luokassa — mutta ei toisinpäin. Lähikontaktia ei korvaa mikään, mutta jatkossa voi olla tarpeen luoda esimerkiksi opetuksen hybridimalleja. 

 
Läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä

Kuja-Lipasti tunnetaan Arffmanilla avuliaana, lämpimänä ja viihdyttävänä henkilönä. Kun talossa on tarvittu sekä opetuksen että it-alan osaamista, Kuja-Lipasti on tullut apuun. Kun henkilöstöpäiville on tarvittu viihdykettä, Kuja-Lipasti on ollut jälleen käytettävissä. 

Millaisen johtajan Turun, Vantaan ja Raaseporin 25 kouluttajaa saavat? 

– Toivottavasti sellaisen, että arki sujuu. Jos ei suju aina tanssien, niin laulaen kuitenkin. Johtajalla on monia työkaluja, mutta persoona on yksi tärkeimmistä. Tavoitteeni on olla läsnäoleva, kuunteleva ja tsemppaava esihenkilö. 

Kuja-Lipasti painottaa vahvaa yhteisöllisyyttä. Verkkokoton Kahvihuoneen chatissa on saanut olla yhdessä muiden kanssa etäisyyksistä huolimatta. Ymmärrys yhteisön tuesta ja joustavuudesta ohjaa toimia jatkossakin.

– Verkkokoton työyhteisö toimii hyvin joustavasti ja miltei yrittäjämäisesti. Asiat ratkaistaan nopeasti ja yhteen hiileen puhaltamalla. Apua, seuraa ja tukea on tarjolla aina.

Entä miten on hermojen laita, pysyvätkö lehmänhermot kasassa myös pomon pallilla?

– No, eiköhän. Kun on kurssien aloituksissa vienyt toistasataa opiskelijaa verkkoon opiskelemaan, joskus ilman yhteistä kieltä ja tietokoneenkäyttötaitoja, niin eiköhän sen jälkeen onnistu muutkin asiat, Kuja-Lipasti naurahtaa.

Janne Kuja-Lipasti, 30, innostuu herkästi uudesta. Viime vuonna hän leipoi leipää, tänä vuonna vapaa-ajalla energia kohdistuu kuntoiluun. Laulaminen, soittaminen ja lukeminen ovat ja pysyvät.

Tammikuun YKI-testi täyttyi

Posted on 1 joulukuun, 2020 by - Uutinen

yki-arffman

Päivitys ilmoitukseen: Tammikuun testi täyttyi heti.

Tammikuun jälkeen seuraava YKI-testi järjestetään lauantaina 27.3.2021 tiloissamme Helsingissä (Kornetintie 3, katutaso). Ilmoittautumisaika tähän testiin on 1. – 28.2.2021

Lisätietoa ja ilmoittautuminen:
www.arffman.fi/yki

Ilmoittaudu Lokakuun YKI-testiin!

Posted on 19 elokuun, 2020 by - Uutinen

yki-arffman

Elokuun YKI-testi on täynnä, mutta ei hätää, sillä seuraava YKI-testi järjestetään lauantaina 3.10.2020 tiloissamme Helsingissä (Kornetintie 3, katutaso).

Ilmoittautuminen on avoinna. Toimithan pian, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen:
www.arffman.fi/yki

Arffmanin asiakas- ja työntekijäkokemukset verkkoon siirtyneistä palveluista

Posted on 22 toukokuun, 2020 by - Uutinen

Kun koko maailma siirtyi kerralla verkkoon, Arffman oli jo askeleen muita edellä, sillä verkkovalmennukset ja verkko-opetukset ovat osalle meistä normaali ja tuttu toimintaympäristö. Kyse oli vain siitä, miten kertaheitolla vaihdetaan koko toiminta verkkoon laadusta tinkimättä. Äkkiä kohtalaisen pienestä verkkovalmentajien ja verkko-opettajien arjesta tuli meille uusi normaali. Vasta valmistuneen henkilöstökyselymme tulokset kertovat yhteisöllisyyden lisääntymisestä ja kriisin kääntymisestä voitoksi.

On tärkeää, että onnistumista tai hyvää tekemisen meininkiä myös voidaan mitata. Henkselien paukuttelulle ei ole aihetta, jos asiakas- ja työntekijäkokemuksista ei ole todellista dataa. Tällöin yksittäiset positiiviset tai negatiiviset kommentit saattavat nousta totuudeksi, vaikka kyse on satojen ihmisten jaetusta kokemuksesta. Arffman toteutti raportin sekä kotoutumiskoulutuksista että valmennuspalveluista ja keräsi näin lähes kuudensadan asiakkaan kokemukset yhteen raporttiin. Kyselyn laativat palvelujohtajat Tiia Posa, Mari Sundström ja Raisa Haikala sekä valmentaja- ja yrityskoordinaattori Afnan Zafar.

– Kyselyn tarkoitus ei ollut mitata vain menestystämme palveluiden siirtämisessä verkkoon, vaan tuottaa meille tärkeää tietoa lähitulevaisuuden kehitys- ja innovaatiotyöhön, kertoo tutkija ja innovaatioasiantuntija Afnan Zafar.

Kyselyn mukaan lähes 65% asiakkaistamme kokee verkkovalmennukseen tai -opetukseen osallistumisen helpompana kuin kuvitteli. Tämän takana on kuitenkin vuosien kehitystyö saavutettavuuden varmistamiseksi. ”Kun verkkoympäristössä toimimisen lähtökohdaksi otetaan saavutettavuus, voidaan tekniikan hallinnan sijasta keskittyä olennaiseen eli opetuksen tai valmennuksen sisältöön”, korostaa Uudenmaan kotoutumiskoulutusten pedagoginen avainhenkilö Marja Ahola. Ahola on yksi Arffmanin verkkopalveluiden tärkeimmistä kehittäjistä ja häntä konsultoitiin myös siitä, miten kaikki palvelut voidaan helpoiten siirtää verkkoon. Kun saavutettavuus on varmistettu, itse opetettavan sisällön ohessa sitten opitaan tekniikkaa; 72% asiakkaista koki oppineensa uusia asioita verkkoympäristössä toimimisesta.

Merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kaikista asiakkaista lähes puolet piti itselleen jatkossakin luontevana tapana osallistua opetukseen tai valmennukseen lähi- ja verkkotapaamisten yhdistelmää. Valmennuspalveluiden asiakkaista tasan 50% kannatti pelkkää verkko-opetusta, 39% verkon ja lähitapaamisten yhdistelmää ja vain joka kymmenes piti lähitapaamisia parhaana tapana osallistua. ”Oleellista on pohtia, mikä on tarve. Palveluita ei kannata viedä verkkoon vain verkkoon viemisen ilosta, mutta oikealla yhdistelmällä verkkoa ja lähitapaamisia päästään parhaisiin pedagogisiin ratkaisuihin,” kommentoi Verkkokoton tiiminvetäjä ja verkkopedagoginen tuki Samu Heikinmatti. Heikinmatti oli avainroolissa opettajien tukena lähikotoutumiskoulutusten verkkoon viemisessä.

– Olen ylpeä siitä, miten nopeasti opettajamme ottivat haltuun verkko-opetuksen välineet ja osoittivat olevansa avoimia uusille haasteille. Opettajat olivat hankalassa välikädessä, sillä saadakseen opiskelijat uskomaan, että opetus voi onnistua verkossa, oli heidän ensin itse uskottava siihen, kommentoi palvelujohtaja Tiia Posa.

– Jos yritys pyrkii markkinajohtajaksi, vain järjestelmällisellä tutkimus- ja kehitystyöllä voidaan synnyttää uusia innovaatioita. Arffmanilla panostetaan dataan ja tiedolla vaikuttamiseen, se on yksi strategian tärkeimmistä osa-alueista. Ilman TKI-toimintaa ei voida luoda kestäviä ratkaisuja asiakkaille ja muuttaa näitä ratkaisuja liiketoiminnaksi. TKI-toiminta on loppumaton prosessi, jonka kautta yritykset voivat luoda nahkaansa uudelleen ja pysyä elinvoimaisina muuttuvissa toimintaympäristöissä, tiivistää Zafar.

 

Yhteenvetograafit palvelut verkkoon

Raportti verkko-opetuksen järjestämisestä keväällä 2020 (1)

Kysely verkkovalmennuksesta asiakkaille

Etävalmennusten kysely valmentajille

 

 

 

Henkilöstökyselyn tulokset

Posted on 14 toukokuun, 2020 by - Uutinen

Työtyytyväisyys ennätyslukemissa

Se ei ole pikajuoksijan hommaa, kun yrityskulttuuria lähdetään muuttamaan. Enemmänkin on kyse maratonista. Strategiaa tai yksittäistä toimenpidettä voi muuttaa lennosta, mutta kokonaisen kulttuurin muuttamiseen tarvitaan aikaa. Arffmanilla on jo vuosia käännetty ison laivan kurssia kohti yhteisöllisyyttä, selkeitä tavoitteita ja yhteistä kieltä. Viimein tulokset ovat näkyvissä.

Tuoreesta Arffmanin henkilöstön tyytyväisyyttä mittaavasta kyselystä käy ilmi, että henkilöstö on nyt tyytyväisempää kuin koskaan ennen. Kaikilla kyselyn osa-alueista yli 80 prosenttia henkilöstöstä on antanut korkeat arvosanat. Organisaatioon ja ilmapiiriin liittyviin tekijöihin peräti 93 prosenttia vastaajista on erittäin tyytyväisiä. Kolme neljästä arffmanilaisesta suosittelisi Arffmania työpaikkana muillekin, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen antaa pitkäjänteisestä ja kärsivällisestä työstä vuolaat kiitokset esimiestiimille.

– En tiedä, onko meillä koskaan ennen ollut näin vahvaa esimiestiimiä, ja se näkyy tuloksissa. Yhteisöllisyyttä täytyy johtaa. Jos läsnäolon tunteeseen ei systemaattisesti panosteta, yhteisöllisyyttä ei synny. Taustalla näkyy sekin, että olemme alkaneet puhua yhtenäisen Arffmanin kieltä.

Jouni Lukkarinen korostaa tunteen ja tunnelman merkitystä. Kun työ tehdään aivopääomalla ja ala on ihmisvetoinen, on ratkaisevan tärkeää, kuinka paljon kukin jaksaa antaa itsestään. Erityishaastetta Arffmanilla on siinä, että henkilöstöä on ympäri Suomea, muutamia Suomen ulkopuolellakin. Silti halutaan olla vahvasti läsnä, yhdessä.

Toiminta ohjautuu arvoista, jotka otetaan tosissaan. Strategia ei ole vain sanojen helinää papereilla vaan se elää arjessa ihmisten tekoina.

– Kun tietää, mitä odotetaan, myös tuloksia tulee. Tiimeissä ihmiset ovat oikeilla paikoillaan ja he tietävät roolinsa ja vastuualueensa. On vaikea olla tyytyväinen ja onnellinen omassa työssään, jos ei tiedä, mitä odotetaan.

 

Korona yhdisti 

Erityisen kiinnostavan historiallisen hyvästä tuloksesta tekee se, että kysely on tehty poikkeusoloissa korona-aikaan, jolloin koko henkilöstö tekee etätyötä. 

– Kun korona iski Suomeen oli kaksi vaihtoehtoa: lamaantua ja luovuttaa tai tarttua härkää sarvista ja alkaa itse muotoilla tulevaisuutta aktiivisesti. Me valitsimme jälkimmäisen. Toimimme niin, että emme joutuisi lomauttamaan ketään, ja siirsimme palvelut verkkoon. Me olimme tässä kriisissä toiminnan tasolla ihan oikeasti ketterä yritys, Jouni Lukkarinen kertoo.

Toimitusjohtaja uskoo, että hyvät tulokset olisivat olleet näkyvissä ilman koronaakin, mutta korona yhdisti ihmisiä entisestään. Luokkaopetukseen ja -valmennukseen tottuneille kokonaan verkkoon siirtyminen oli valtava ponnistus, mutta ennakkoluulottomuudella ja rohkeudella siitäkin selvittiin ja seitsemisenkymmentä ryhmää loikkasi digiin varsin vikkelästi.

– Meillä oli tietenkin se etu, että verkossa toimiminen on jo meillä dna:ssa. Verkkokoton ja muiden verkkovalmennusten ja -koulutusten myötä meillä on toimiva malli ja kokemusta verkko-opetuksesta jo yli viisi vuotta.

Moderni yrityskulttuuri korostaa yhteisöllisyyttä, läsnäoloa, yksilön kohtaamista, luottamusta ja antaa tilaa omalle ajattelulle. Ihmisyydelle on tilaa.

– Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Jos yrityksen kulttuuri on niin myrkyllinen, että pelätään epäonnistua, kohta aletaan pelätä jo onnistumistakin. Iloisen mokailun periaate on parempi, Jouni Lukkarinen sanoo.

 

Arffman tekee henkilöstökokemuskyselyn kolme kertaa vuodessa. Toukokuussa julkaistuun kyselyyn vastasi 69,2 prosenttia henkilöstöstä eli 90 ihmistä 135:stä. Kyselyssä kartoitetaan johtamiseen, ilmapiiriin, hyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä kokemuksia asteikolla  1ー5. Kategoriat ovat Inspiroiva johtaminen ja kulttuuri, Organisaatioon ja ilmapiiriin liittyvät tekijät, Hyvä esimiestyö ja yksilöiden kehittäminen, Työhön liittyvät tekijät sekä Yksilöiden hyvinvointi ja työkyky. Testin on kehittänyt Työeläkeyhtiö Varma, ja testi on laajalti käytössä kautta Suomen. 

 

 

Teksti: Mari Kokkonen

Kuva: Arffman-viestintä

Arffman – Barona Collaboration: New Dimension of Open Innovation?

Posted on 27 huhtikuun, 2020 by - Uutinen

Like all other businesses, Arffman is trying its best to solve issues and problems related to language learning and integration issues in Finland. However, companies reach a stage when they need to look for partners, helpers, and idea generators to collaborate with them to enhance the customer experience and introduce new products/services to the market. As Walter Payton once said, “We are stronger together than we are alone.”

Do Stronger Together and the concept of Open Innovation have the same core concept or not? Henry Chesbrough proposed the term ‘open innovation’ in 2003 in his book Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Nevertheless, this concept had existed since the 1960s, though today, ever-changing market dynamics, digitalization and survival of the fittest have made it relatively more important, leading to intercompany collaborations and mergers at different levels.

The work culture and approach of companies has changed in today’s fastest-growing markets. All growing companies are more and more open towards their business models and collaborating with different types of partners such as SMEs, MNCs, and educational and research institutes. Companies are also ready to pick up ideas from their employees in various departments, shaping them in-house or taking help from externally available resources. Google is one of the most successful flagship examples of open innovation – it develops products in collaboration with its employees and external partners. The continuous learning and inquiry process within such companies helps them in identifying ideas and transforming them into great innovations. All participating bodies have benefited from these open collaborations, whether employees, researchers, external providers or small and medium-sized companies.

Open innovation and new ideas

Not a single organization or individual can claim that they will remain innovative forever. This is because generating innovative ideas is not something that can be patented. Apple’s innovation system is one of the great examples of bringing repeated innovations to the market. How have they achieved this? The answer is simple – Apple’s company culture, structure and hierarchy have been so easy-going that from the beginning everyone could convey their ideas to management and later the organisation really listened to potential ideas for future product development. Can it also be arguable that the open innovation culture has always provided successful results? The answer is Not Really – it may be the case that out of 10 ideas, nine might lose money and resources but the remaining one idea might reap so much profit in terms of intellectual property and capital that any lost money and resources in the other nine are insignificant. Patent issues still exist and companies need to find an acceptable solution for all contributors. However, this should not slow down the process of collaborating, connecting and developing together.

Sustainable and Eco-Innovations

When companies were innovating independently in-house and launching innovative products on the market, eventually many have faced the question of how environmentally friendly and sustainable these products were. However, collaboration in open innovation settings always poses similar challenges for the external partners or possible organizations during the development stages regarding what is sustainable and good for the environment. This collaboration can eliminate all possible environmental challenges that can possibly harm the growth of an innovative product or service.

Arffman – Barona: really stronger together?

In the Arffman and Barona collaboration, things are not very different either from the concept of Open Innovation. Both companies are trying to complement each other to solve the challenges faced in their respective markets. In today’s challenging business environment, companies have to react quickly and wisely enough to capture opportunities. Companies have to think out of the box and innovate 24/7 otherwise their competitors will be the winners. When companies are stronger together, this not only means making huge profits together, it also means spending a portion of it wisely on R&D and innovative solutions. The continuous collaboration between Arffman and Barona along with other partners employing the open innovation concept will definitely lead to new innovative services, products, and discoveries faster than if working alone or independently. Additionally, open innovation not only means capturing a share in markets, it also means developing an open culture in collaborating organisations so they can maximise productivity internally. This will also speed up new service and product deliveries in the market.

At the end of the day, Arffman and Barona should remember the great values that made them successful, and by sharing them in an open environment with other external partners, great things will definitely happen in the future. The best ending of this article could be also the thought of Walter Payton: “If you forget your roots, you’ve lost sight of everything.”

About Author

Afnan Zafar

As Coach and Business Coordinator of Arffman, Afnan contributes to Customer Service and Business Innovation possibilities, and the Research-based analysis. Follow Afnan (twitter.com/afnan_khann)

Maailman suurin digiloikka

Posted on 18 maaliskuun, 2020 by - Uutinen

Mitä tapahtuu, kun maailma melkein pysähtyy ja kaikki livetapaamiset perutaan?  Otetaan yhdessä hieman suurempi digiloikka ja jatketaan online.

Meillä Arffmanilla on otettu digiloikka jo etukäteen. Meillä on pitkät ja ansiokkaat perinteet verkon yli toteutettavissa, reaaliaikaisissa palveluissa, joissa työntekijämme voivat kohdata asiakkaansa kuten luokassa – mutta ilman tartuntariskiä. Meillä on hyvät välineet ja selkeät toimintamallit, joiden lähtökohtana ovat pedagoginen ja tekninen saavutettavuus, mikä tarkoittaa, että voimme toteuttaa palveluitamme myös asiakkaille, joilla ei ole vahvoja IT-taitoja. Kun Eurooppa ja Suomi näyttivät ajautuvan lähemmäksi koronaepidemiaa, niin me Arffmanilla lähdimme ratkomaan tätä haastetta välittömästi seuraavin askelmerkein:

1) Välitön päätös jo viime viikolla että tulemme viemään kaikki meidän palvelut verkkoon, jotta ehkäisemme viruksen leviämistä.
2) Heti maanantai-aamuna koko talon laajuinen organisoitu tuki, että myös heillä joille verkko-opettaminen ei ole tuttua, on työvälineet selvillä ja hyvä fiilis tehdä työtään.
3) Panostaminen laitteistoon, välineisiin & vertaistukeen.
4) Jatkuva viestintä ja panostus johtajuuteen – kriisitilanteissa se korostuu.
5) Joka aamuiset koko henkilöstön verkkotapaamiset klo 8 ja iltapäivisin klo 15:30 esimiestiimin verkkotapaaminen, jossa päivän tavoitteet, haasteet ja onnistumiset käydään yhdessä avoimesti läpi.
6) Palvelua tilaavien asiakkaiden läpinäkyvä tiedottaminen, että olemme täydessä valmiudessa tuottamaan palveluita poikkeustilanteessa verkon yli.

Näillä keinoilla veimme muutamassa päivässä yli 70 ryhmää ja 1500 oppilastamme verkkoon ja loimme 100 kouluttajallemme selkeän toimintamallin, kuinka taklaamme koronan yhteistyöllä. Näitä kokemuksia tulemme kertomaan tarkemmin ensi viikolla, olethan kuulolla!