Kategoria: Mediassa

Kauppalehti kävi tututumassa Arffmanin Kouvolan kotoutumiskoulutukseen: 

Opettajilta edellytetään pedagogista osaamista ja hyvää pelisilmää

Suhtautuminen ulkomaalaisten maahanmuuttoon on viime vuosina kuumentanut suomalaisten tunteita ennennäkemättömällä tavalla. Tilastokeskuksen uusin ennuste kuitenkin osoittaa, että alentuneen syntyvyyden vuoksi väestöpyramidi romahtaa, ellei asialle tehdä jotain.

Täsmälääke tilanteen korjaamiseen olisi maahanmuuton tuntuva lisääminen, mutta poliittisesti kysymys on tulenarka. Potentiaalisten maahanmuuttajien kirjo ulottuu lisäksi huippuluokan asiantuntijoista marginaaliryhmiin. Ja huippueksperteistä taistelevat toki kaikki eurooppalaiset kilpailijamaatkin.

Kouvolassa Arffman kouluttaa maahanmuuttajia historiallisessa kasarmimiljöössä, joka valmistui ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjän keisari Nikolai II:n ukaasilla. Aikanaan alueella toimi myös Karjalan prikaati.

Aluejohtaja Risto Rantala kertoo, että Arffmanilla on Kouvolassa meneillään puolen tusinaa opetusryhmää, joissa opiskelee noin sata kotokoulutettavaa. Vakituisia opettajia on kahdeksan. Valtakunnallisesti Arffmanilla työskentelee yli 200 koulutus- ja valmennusalan ammattilaista.

Opetusryhmän koko on yleensä 15–20 henkeä, ja ääritapauksessa opiskelijoiden lähtömaita on yhtä monta. Useimmat kouluttajat ovat peruskoulutukseltaan suomen kielen opettajia.

Rantala kehuu vuolaasti Arffmanin opetushenkilökunnan tasoa.

”Maahanmuuttajien kouluttaminen edellyttää rautaista ammattitaitoa. Opettajalta vaaditaan pedagogista osaamista, elämänkokemusta ja hyvää pelisilmää”, Rantala korostaa.

Hän muistuttaa, että opiskelijoiden kirjo on hyvin heterogeeninen, mikä voi johtaa yllättäviin ongelmiin. Kuinka opettajan tulisi reagoida, jos naisopiskelija ei halua istua oppitunnilla miespuolisen henkilön vieressä tai jos islaminuskoiset haluavat järjestää rukoushetken kesken oppitunnin?

Opettajat kotokoulutuksessa ovat pääsääntöisesti naisia. Aiheutuuko heille ongelmia machokulttuureista tulevien miesopiskelijoiden kanssa?

”Tämä on erittäin harvinaista. Jos opiskelijoiden käytöksessä alkaa esiintyä asiattomuuksia puheiden tai tekojen tasolla, niin asiaan puututaan välittömästi”, Risto Rantala vakuuttaa.

Eri taustoista

Arffmanin opiskelijoiden suurimmat lähtömaat pääkaupunkiseudulla:

• Irak: 39 % kaikista opiskelijoista
• Venäjä: 17 %
• Afganistan: 9 %
• Viro: 8 %
• Syyria: 7 %
• Somalia: 6 %

Teksti: Martti Kiuru
Kuva: Svetlana Aleksejeva

Lue aiheeseen liittyvät artikkelit Kauppalehden verkkosivuilta:
Kouvolan kasarmin muuttuivat maahanmuuttajien koulutustiloiksi – Kauppalehti 27.11.2018
Maahanmuutto lisää koulutustarvetta – Kauppalehti 27.11.2018

Turun paikallismedia Aamuset tutustui kotoutumiskoulutukseemme ja haastatteli koulutuspäällikkö Tiia-Maarit Posaa:

Kotoutujalle Suomi tutuksi

Arffman kotouttaa Turussa maahanmuuttajia työelämän tarpeisiin

Maahanmuuttajien työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan suomen kieltä ja työelämän tarpeita opetushallituksen opetussuunnitelman mukaisesti. Turussa TE-toimiston kautta maahanmuuttajakoulutusta tarjoava Arffman järjestää vuosittain noin 16 opiskeluryhmää ja opiskelijoita on vuosittain mukana noin 300. Niihin pääsee mukaan hakeutumalla työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Arffman työllistää Turussa 20 työntekijää ja koko Suomessa 200 henkilöä kotoutumiskoulutuksen sekä työllisyydenhoidon palveluiden parissa.

– Meillä on Suomessa työvoimapulaa ja täällä on tilaa tekijöille. Tarkoitus on auttaa mistä löytää töitä tai jatkokoulutusta sekä antaa riittävät kielelliset valmiudet työntekoon sekä valmiudet suomalaiseen työelämään koulutuksen kautta. Meillä Turussa näihin koulutuksiin osallistuu 80 eri kansallisuutta, kertoo Turun Arffmanin yksikön koulutuspäällikkö Tiia-Maarit Posa.

Ely-keskukset kilpailuttavat yrityksiä ja koulutuksen järjestäjiä, ja ostavat sitten kotokoulutuksia.

– TE-toimisto lähettää meille asiakkaita yksi ryhmä kerrallaan. Ryhmiä on eritasoisia opiskelijan taustan mukaan. Koulutuksia on kolme tasoa joista pisin on 270 päivää, keskimmäinen 240 päivää ja lyhin 200 päivää. Niihin voi päästä mukaan aika joustavasti, vaikka ryhmä olisikin jo alkanut.

Posan mukaan kotoutumiskoulutuksissa kiinnitetään huomiota opiskelijoihin yksilöinä, ja jokaiselle kartoitetaan alussa sopiva ryhmä tämän tason mukaisesti.

– Jokainen opiskelija kohdataan yksilönä ja suunnittelemme tälle sopivan urapolun yhdessä opiskelijan kanssa. Kukaan ei päätä koulutusta ilman uraohjausta. Teemme myös jatkuvaa yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa.

Posa kertoo koulutuksen auttavan työntekijöitä orientoitumaan mistä löytää työtä tai jatkokoulutusta.

– Jatko-opiskelun taholla ei tueta sellaiselle alalle menemistä mikä on työttömyyden kourissa, vaan haemme aloja joilla on työvoimapulaa. Turussa TE-toimiston teettämän kyselyn mukaan lähes 90% meidän opiskelijoista pääsee jatko-opiskeluun tai töihin. Yleensä on joku muu elämäntilanne taustalla, jos eivät ole päässeet.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluu myös työssäoppimisjakso, jonka kautta saa työkokemusta sekä tuntumaa työelämään.

– Työelämäopettaja on mukana opettamassa työssäoppimisessa. Aina kun tulee ongelma, niin opettaja voi tulla auttamaan.

Koulutuksessa on kahdenlaisia opettajia opetuksen tukena sekä työelämään valmentavia että kielten opettajia. Opetuskielenä toimii suomi.

– Meillä on suomen kielen maistereita kielten opettajana. ELY-keskuksilla on tiukat vaatimustasot opettajille, joten pätevä ammattitaso vaaditaan.

Teksti: Marianne Rovio / Aamuset 1.11.2018
Kuva: Tiia-Maarit Posa

Lue artikkeli Aamuset-sivustolta:
Arffman tekee kotoutujille Suomea tutuksi – Aamuset 1.11.2018

Verkkokotoutumiskoulutusta käsiteltiin viikonloppuna Etelä-Suomen Sanomissa,  Keskisuomalaisessa ja Savon Sanomissa julkaistussa artikkelissa. Alla katkelma artikkelista sekä linkki, jonka takaa jutun voi lukea kokonaisuudessaan.

Kotoutus sujuu myös verkko-opiskeluna

”Kotona on helpompi kuunnella opettajaa”

Kun syyrialaisen Fiad Alin, 39, lapset lähtevät aamuisin kouluun, Ali avaa kannettavan tietokoneensa ja aloittaa omat opintonsa.

Kuopiolainen Ali osallistuu kotoutumiskoulutukseen verkossa. Hän kävi aiemmin suomen kielen alkeiskurssilla ammattiopistossa mutta sanoo pitävänsä enemmän verkko-opiskelusta.

– Kotona on helpompi kuunnella opettajaa. Luokassa oli liikaa ihmisiä ja ääntä, Ali sanoo.

Ali tuli Suomeen kaksi vuotta sitten turvapaikanhakijana ja sai oleskeluluvan. Hän haluaa kouluttautua bussikuskiksi. Mutta ensiksi olisi opittava kieltä ja päästävä ammattiopistoon.

Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ely-keskuksesta sanoo, että verkko-opetus on pilotti, jonka tuloksiin ely-keskus on ollut tyytyväinen. Ely ostaa verkkokoulutuksen yksityiseltä koulutuspalveluyritys Arffmanilta.

– Oppilailta saatu palaute on pääosin positiivista, ja oppimistulokset ovat hyviä. Verkko-opetuksen ansiosta kaikkien maahanmuuttajien ei tarvitse matkustaa kurssin takia Kuopioon, Iisalmeen tai Varkauteen, Mattsson kertoo.

Verkko-opetus on osoittautunut toimivaksi tavaksi järjestää kotoutumiskoulutusta etenkin pitkien välimatkojen maakunnissa, sanoo neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

– Se lisää alueellista tasa-arvoa, kun voidaan koota verkossa tasoryhmiä laajemmalta alueelta sen sijaan, että järjestettäisiin vain lähiopetusta.

Kotoutumiskoulutukseen liittyvät huolet nousivat keskusteluun pari vuotta sitten. Kun ely-keskukset kilpailuttivat palveluita, yksityiset konsulttifirmat valtasivat alaa julkisin varoin pyöritetyiltä oppilaitoksilta.

Firmojen epäiltiin käärivän voittoja opetuksen laadun kustannuksella, muun muassa järjestämällä ”etäopetusta” verkossa. Huomiota herätti, että monin paikoin tarjouskilpailuissa painotettiin 70 prosenttia hintaa ja vain 30 prosenttia laatua.

Arffmanin koulutuspäällikkö Raisa Haikala uskoo, että epäluulot johtuvat vääristä käsityksistä. Yhtiö on noussut muutamassa vuodessa Suomen suurimmaksi kotoutumiskouluttajaksi. Verkkokurssien ohella yhtiö järjestää myös lähiopetusta.

– Meidän verkko-opetuksemme ei ole perinteistä etäopetusta, jossa opiskelijat suorittavat itsenäisesti tehtäviä. Opettaja on koko ajan läsnä, ja opetus perustuu vuorovaikutukseen.

Teksti: Janne Laitinen / Uutissuomalainen

Lue koko artikkeli:
Kotoutus sujuu myös verkko-opiskeluna – Keskisuomalainen 27.10.2018