Kategoria: Blogi

Valmennus loikkasi verkkoon

– Noinkohan me tulemme näkemään näitä asiakkaita enää luokassa? kutkutti valmentaja Ritva Partasen mielessä pari koronakuukautta sitten.

Uusi seitsenpäiväinen Haku päälle -valmennusryhmä oli juuri aluillaan. Asiakkaat olivat kokoontuneet Arffmanin tiloihin Jyväskylässä ja olivat valmiita oppimaan uutta työnhausta. Joku ehkä vähän epäili, mahtaako vanhalle ketulle vielä löytyä uutta uraa saati opittavaa, toisen mieli oli avoimempi ja kaipaus takaisin työelämään kova. Kukaties valmentajilla voisi olla hihoissaan pari uutta ässää tai ehkä hyvä tuntuma moderniin työnhakuun ja sen toimiviin keinoihin. Silloin oli torstai.

Perjantaina valmentajatyöpari Ritva Partanen ja Tiina Saarinen kehottivat asiakkaitaan valmistautumaan viikonlopun aikana etäopiskeluun ja lukemaan sähköpostinsa varmuuden vuoksi sunnuntai-iltana. 

Ja niin kävi, että sinä maaliskuisena maanantaina kaikki Arffmanin opetus- ja valmennuspalvelut siirtyivät verkkoon –  jo ennen hallituksen korona-ajan ohjeistuksia. Maanantaiaamuna kaikki Haku päälle -valmennettavat olivat osanneet poimia sähköposteistaan videokokouslinkin ja olivat paikalla Google Meetissä, kuten valmentajat olivat ohjeistaneet.

Luova luonnontieteilijä. Valmentaja Tiina Saarinen on valmentajakaksikon luova luonnonvoima.

Digiloikka valmistaa jatkoon

Yksin ei kenenkään tarvinnut digiloikkia. Verkkoon siirtymisessä apua ovat tarvittaessa saaneet niin valmentajat kuin valmennettavatkin. 

– Nuorethan ovat pääosin tykänneet etäopetuksesta, mutta joillekin vanhemmille asiakkaillemme tässä on ollut haastetta, valmentajat kertovat.

Ne, jotka eivät työelämässä ole vielä tottuneet tietokoneen käyttöön, oppivat sen viimeistään nyt. Ja vaikka uudet asiat vaativat voimia, itsensä haastaminen kannattaa. Modernilla työelämällä on modernin työelämän keinot, ja ne on hyvä tuntea niin duunarin kuin tohtorinkin.

– Jännittää avata kamera ja puhua mikrofoniin vieraille ihmisille, Ritva Partanen antaa esimerkin.

– Ja uusi verkko-opiskelun tekniikkakin saattaa ahdistaa, Tiina Saarinen jatkaa.

Valmennusasiakkaille on toimitettu tarvittaessa tietokone mikkeineen, mokkuloineen ja ohjeineen kotiovelle saakka. Arffmanin it-tuen palvelut ovat olleet myös asiakkaiden käytössä. 

– Ja sitten on tullut iloista palautetta asiakkailta, että hei, minä osasin! Minä opin jotain uutta ja ylitin itseni. Minä ajattelen, että silloin ihminen on saanut tästä digiloikasta itselleen eväitä jatkoa varten, Ritva Partanen kertoo.

Monipuolinen humanisti. Valmentaja Ritva Partanen taitaa ihmisten kohtaamisen. Kotitoimistossa työnjohdosta vastaa Timi-koira.

Sujuva ja sukkela siirtymä

Valmentajille verkko-opetus oli jo entuudestaan tuttua. Siirtyminen luokasta kotitoimistoon ja verkkoon kävi sujuvasti ja sukkelaan.

– Me olemme pitäneet webinaareja ja valmentaneet asiakkaitamme eri tavoin verkossa ennenkin, joten homma oli jo hanskassa. Jonkin verran kuviteltua enemmän aikaa on vienyt materiaalien muuttaminen verkkoon sopivaksi, mutta itse valmennuksen sisältöhän on sama kuin luokassakin, Ritva Partanen kertoo.

Ihan sellaisenaan lähivalmennusta ei voi siirtää verkkoon.

– Verkossa meillä on erilaiset aikataulut. Aamupäivällä nähdään verkossa ja iltapäivällä on enemmän räätälöityä ohjelmaa, pienryhmätyöskentelyä ja yksilöllisiä tehtäviä. Me olemme myös lähettäneet asiakkaille materiaalia, jota he sitten työstävät. Ja iltapäivällä me voimme soittaa ja jutella kunkin kanssa kahdestaan, avaa kurssipäivää Tiina Saarinen.

Työkalupakkina kokemus

Eikä verkko valmentajan työnkuvaa miksikään muuta: se on edelleen valmennettavien vahvuuksien tunnistamista, työnhaun kanaviin ja sosiaalisen median saloihin  tutustuttamista, piilotyöpaikkojen esiinkaivamista, aktiivisuuden ja oman osaamisen myymisen merkityksen korostamista ja kannustamista. 

– Meidän ammattitaitoamme on, että luodaan ryhmään sisäinen luottamus ja saadaan nekin mukaan, jotka epäilevät. Pitää osata puhua hetkeen sopivalla tavalla ja kohdata asiakas yksilönä ja omien asioidensa asiantuntijana. Kuuntelutaito on valmentajan tärkeä vahvuus, Ritva Partanen sanoo..

Valmentajan työtä tehdään koko persoonalla, kaikella kertyneellä elämänkokemuksella ja valmiudella räjäyttää valmennettavan näkökulma uusiksi. On pelkästään eduksi, että oma työura ja elämä eivät ole aina soljuneet suunnitellusti. Silloin riittää ymmärrystä myös valmennettavien kokemien haasteiden edessä.

– Työllistymistä edesauttaa joustava ja avoin mieli uusia mahdollisuuksia kohtaan, minkä vuoksi on tärkeää, että mekään emme todellakaan katso asioita vain Jyväskylä-kuplasta käsin. Joskus on sanottava asiakkaalle, että työllistymisen kannalta saattaa olla tarpeen harkita muuttoa toiselle paikkakunnalle tai Eurooppaan, itse kymmenen vuotta sitten maailmalta Suomeen palannut Tiina Saarinen sanoo.

Teksti: Mari Kokkonen

Kuvat: Tiina Saarinen ja Ritva Partanen

Nyt pitää keksiä uusia leluja ja äkkiä. Valmentaja Siru Kovalan henkilökohtainen kovalevy oli kuumenemassa pitkäkestoisesta etätyöskentelystä. Kotitoimiston seinät Jyväskylässä alkoivat kaatuilla päälle ilman ihmiskontakteja. Oli helppo vastata isosti kyllä, kun Arffmanin henkilöstöpäällikkö Kirsi Toivanen ehdotti jaettua vetovastuuta koko henkilöstölle tarkoitetuista verkkotauoista.

– Jos tarjotaan, ota se, ajattelin. Halusin varmistaa, että verkkotaukoja on jatkossakin, sillä nämä eivät ole minulle vain pieni happihyppely työpäivän keskellä vaan verkkotaukojen ansiosta voin paremmin, Siru Kovala sanoo.

Vartti puoliltapäivin

Arffmanin verkkotauot ovat vartin mittaisia henkilöstön kohtaamisia Google Meetissä. Joka tiistai ja torstai kello 12.00 jokainen arffmanilainen on kutsuttu mukaan virkistäytymään vaihtuvien teemojen äärelle. Huhtikuun lopulta saakka tarjolla on ollut taukojumppaa, yhteislaulua, runonlausuntaa ja valokuvakavalkadeja. Tulossa on ainakin katsaus puutarhuroinnin alkeisiin, käsitöitä ja pikaperehdytys hapanjuurileivontaan. Kutsu löytyy jokaisen omasta Arffman-kalenterista, ja kutsussa olevaa Meet-linkkiä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen verkkotaukoon.

Virkisty ja verkostoidu

Verkkotauoissa on kyse paitsi virkistäytymisestä, myös työhyvinvoinnista ja verkostoitumisesta. Etätoimistossa ei ole työkaveria katsomassa perään ja huomauttamassa, jos stressi tai väsymys uhkaa. Arffmanilaisia on joka puolella Suomea, joten oman työpaikan kahvihuonekaan ei verkkotaukoa voisi korvata.

– Minä saan kaiken voimani muilta ihmisiltä. Verkkotauoilla myös tutustuu muihin, ja on helpompi olla yhteydessä myöhemmin, kun tuntee jo vähän. Verkkotauot luovat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, ja siitä syntyy lisäarvoa koko yritykselle. Toivon, että verkkotaukoja jatketaan vielä korona-ajan jälkeenkin, Siru Kovala summaa.

Teksti: Mari Kokkonen

Kuva: Janne Kuja-Lipastin vetämä laulutuokio. Sirun vetämä naamajumppa.