Kategoria: Blogi

6 vuotta, 630 opiskelijaa. Toinen raportti kotoutumiskoulutuksesta verkossa on nyt julkaistu.

Loppuvuonna 2019 julkaisimme ensimmäisen raportin Arffmanin verkossa toteutettavasta kotoutumiskoulutuksesta. Raportti oli kattava ja saimme siitä paljon kiitosta, kun toimme numerot tarinoiden rinnalle. Tuolla raportilla sekä sen pohjalta syntyneellä vertaisarvioidulla artikkelilla (Hartikainen ym. 2020) Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset tulivat huomioiduksi myös Työ- ja elinkeinoministeriötä ja OECD:n kansainvälistä migraatiojaostoa (International Migration Division) myöten. Syksyllä 2020 Arffmanin verkkotiimi sai isännöidä Saksan sisäministeriötä, kun he halusivat benchmarkata Arffmanin kehittämää mallia.

Uskoimme alusta asti, että onnistumme. Uuden raportin data täydentää ja tarkentaa aikaisempaa, kun uusia tuloksia löytyy esimerkiksi kielitaidon kehityksestä moduuleittain. Koulutuksiin on uskallettu ohjata entistä enemmän myös opiskelutaidoiltaan hitaampia oppijoita. Uusin data sisältää myös kokonaisen latinalaisten aakkosten vahvistamisen ryhmän, joka toteutettiin kokonaisuudessaan verkossa. 

Pandemia piti huolen massiivisesta digiloikasta, mutta on huomattava, että kaikki verkossa pakon edessä toteutettu kotoutumiskoulutus ei ole sama asia kuin verkkoon suunniteltu kotoutumiskoulutus. Sekä opettajat että opiskelijat voivat oppia olemaan verkossa, mutta Arffmanin Verkkokoto on pitkällisen kehittämistyön tulos, jossa onnistumiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Tämä raportti ei ota kantaa siihen, miten ja miksi koulutus onnistui, mutta kehotan seuraamaan Marja Aholan ja Anita Hartikaisen tutkimusta aiheesta.  

Itse suljen tällä raportilla myös yhden vaiheen elämästäni taakse ja teen sen suurella ilolla, sillä Arffmanin Verkkokoto on suurempi kuin koskaan ennen. Keväällä 2021 palasimme sekä juurillemme Lappiin että valloitimme täysin uusia alueita neljän ELY-alueen yhteishankinnalla; opiskelijamme asuvat Lapin lisäksi Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Lisäksi ylpeydellä voin seurata, kun ruotsinkielinen Verkkokoto Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa aloittaa jo toisen ryhmänsä ja tarjoaa tärkeän kotoutumisen mahdollisuuden ruotsiksi ja tukee entisestään kotoutumista myös Suomen ruotsinkielisille alueille.

 

Verkkokoton raportti 2015-2021

Ruotsissa 19.5.2021

Raisa Haikala

Kotoutujasta kotoutumisen asiantuntijaksi

 

Kun puhelin viime toukokuussa soi, Inabat Seytnazarova yllättyi täydellisesti. Kuopion TE-palvelut tarjosi hänelle töitä. Kotoutumiskoulutus oli vielä kesken, työnhakukaan ei ollut aktiivisessa vaiheessa, mutta TE-keskuksessa oltiin hänet pantu merkille jo aiemmin. 

 

Useaa kieltä puhuva, englannin kielen tohtori, motivoitunut, miellyttävä ja ahkera nuori nainen oli saapunut Suomeen vuonna 2018 ja aloittanut äitiysloman jälkeen 2019 ensimmäisen suomen kielen kurssinsa. Kun suomen kielen taito seuraavana vuonna ylsi keskitasolle, TE-palvelut tarttui saaliiseensa kiinni ja kutsui työhaastatteluun. Hämmentynyt Inabat Seytnazarova sopersi puhelimeen, että ettehän te edes tiedä, millainen ihminen minä olen. Mutta hyvin siinä lopulta kävi.

 

— Työskentelen nyt Kuopion TE-palveluissa kotoutumisen asiantuntijana eli autan ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita ihmisiä. Teen heille kotoutumissuunnitelmia, haastattelen uudet asiakkaat, vastaan kysymyksiin puhelinpalvelussa ja laadin KELAlle lausuntoja, Inabat Seytnazarova kertoo.

 

Oma kokemus auttaa

 

Kun maahanmuuttajien kotoutumista edistämässä on itsekin maahanmuuton kokenut henkilö, on helpompi ymmärtää asiakasta. 

— Tiedän sen prosessin, jonka maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi, ja haluan antaa asiakkaille samanlaista palvelua kuin haluaisin itsekin saada. Painotan asiakkaille, miten tärkeää on integroitua Suomeen: oppia kieltä ja ymmärtää kulttuuria.

Suomeen muuton jälkeen kotoutumisaikaa on vain kolme vuotta. Sinä aikana aikuisen ihmisen pitäisi oppia suomea riittävästi, että voi hakeutua töihin tai ammattikoulutukseen. Kansalaisuutta voi hakea vasta, kun kielitaito yltää sille tasolle, että pystyy itse hoitamaan niin arkiset asiointinsa vaikkapa lääkärissä kuin juttelemaan esimerkiksi naapurin kanssa.

 
Kuka puhuu työkkäriä

 

Siirtyminen kielenoppijasta työntekijäksi on melkoinen harppaus. Siitäkin Inabat Seytnazarovalla on nyt omakohtainen kokemus.

— Alussa oli tosi vaikeaa tehdä työtä suomen kielellä ja jutella työkavereiden kanssa. Asiakkaiden kanssahan minä voin puhua englannin lisäksi venäjää ja farsia, jotka ovat äidinkieliäni

Nyt menossa on toinen puolen vuoden määräaikainen työsopimus. Kielitaito karttuu päivittäin ja perustyö asiakkaiden parissa on joka päivä helpompaa. Palaverit työpaikalla tuottavat vielä päänvaivaa. Joskus työkaverit eivät muista huomioida suomea toisena kielenä puhuvaa kollegaansa ja puhuvat asioista nopeasti ja vaikeilla sanoilla. Silloin pitää pyytää hiljentämään puhetahtia tai selittämään, mitä jokin sana tarkoittaa. Jos suomen sanat eivät riitä, kielen voi vaihtaa myös englanniksi.

— Minun kollegani ovat hyvin ymmärtäväisiä ja auttavat kyllä, jos en ymmärrä. Kaikki ovat iloisia siitä, että on myös ulkomaalainen asiantuntija työporukassa.

Eivätkä kokousten superbyrokraattiset asiat aina avaudu äidinkielisille suomalaisillekaan. 

— Kerran pomo chattasi kokouksen aikana, ettei ole syytä olla huolissaan. Ei hän itsekään ymmärrä tätä asiaa vielä, Inabat Seytnazarova nauraa.

 

Kotoutumisen asiantuntija Inabat Seytnazarova puhuu sujuvasti viittä eri kieltä, ja niistä jokainen on hyödyllinen töissä. Kuopioon asettunut perhe nauttii vapaa-ajasta ja ulkoilusta varsin suomalaiseen tapaan luistelemalla.

Henkilökohtaisuutta työnhakupalveluihin

Yksi sana: henkilökohtaistaminen. TE-palveluiden suunnitteilla oleva uusi maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten yksilölliseen työnhakuun tähtäävä työllisyydenhoitomalli voi onnistua keskittymällä työntekijöiden osaamiseen ja päämääriin tutkintojen ja työkokemuksen sijaan. Näin työllisyyden hyvän hoitamisen ytimen näkee Tiina Aho, 58. 

Idänkaupassa eri toimialoilla vuosia työskennellyt Tiina Aho on etsinyt uutta työtä nyt kahdeksan kuukautta. Hän ei ole vieläkään päässyt henkilökohtaiseen keskusteluun työvoimaneuvojan kanssa. Aho ei ole erityisen tyytyväinen TE-palveluista saamaansa palveluun.

 

Uravalmennus oivallutti

 

Aho ei odota valmiita työtarjouksia kotiovelle vaan yksilöllisesti kohdennettua tukea työnhakuun. Tätä hän koki saavansa Arffmanin Urapolku-valmennuksesta. 

— Kun näin valmennuksen alussa kolmen viikon ohjelman jäsenneltynä, totesin, että nyt ollaan oikealla polulla. Lähdin mukaan valmennukseen oikeastaan verkostoituminen mielessäni, mutta sainkin erittäin hyvin jäsennellyn kurssin, käytännönläheistä ja älyllisesti antoisaa ydintietoa ja opin asioita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Kirjoitin kynä sauhuten muistiinpanoja.

Valmennuksessa vahvasti esille tuotua oman osaamisen sanoittamista Aho vielä harjoittelee. Ennen valmennusta sen merkitys ei tuntunut tärkeältä ja se tuntui vaikealta.

 

Viestinnässä kehitettävää

 

Valmennuksesta Tiina Aho sai tiedon sähköpostilla — kahteenkin otteeseen.

—Ensimmäisessä sähköpostissa tieto meni minulta ohi. Monen muun asian joukossa oli maininta valmennuksesta, mutta en näin kokeneena ja paljon nähneenä työntekijänä kokenut, että olisin tarvinnut työnhakuvalmennusta. En edes juurikaan ajatellut, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Toinen sähköpostitiedote oli houkuttelevampi, sillä siinä TE-palvelut tarjosi valmennusta yli 50-vuotiaille. Se tuntui heti kohdennetummalta.

— Valitettavasti siihen valmennukseen ei ilmoittautunut tarpeeksi ihmisiä, joten ilmoittauduin lopulta kaikenikäisille tarkoitettuun ryhmään. Harmi, ettei valmennuksen sisältöä avattu jo ensimmäisessä sähköpostissa. Olisin tietenkin hakenut jo aiemmin mukaan valmennukseen, jos olisin tiennyt tarkemmin, mitä se sisältää.

 

Mittava uudistus tulossa

 

Hallitus suunnittelee työllisyyden hoitoon mittavaa uudistusta viimeistään vuoteen 2022 mennessä. Vastuuta siirretään valtiolta kunnille ja työvoimapalveluista halutaan yksilöllisempiä. Työministerin Tuula Haataisen mukaan suunta olisi kontrolloinnista kohti auttamista.

 

Ahon mielestä uudistus tulee tarpeeseen, mutta luottamus lopputulokseen horjuu. Suunnittelutyössä tarvitaan myös ruohonjuuritason kokemusta työttömänä olemisesta.

— Vaatii suunnittelijoilta uusiutumiskykyä, jotta nykyisestä mallista päästään yksilöä huomioivaan malliin. Vanhat tavat eivät avaa uusia ovia.

Aholla on ehdotus palvelumuotoilijoille: entäpä jos työttömille työnhakijoille tarjottaisiin palveluseteleitä, joilla kukin voisi itse hakeutua yksityiselle sektorille hankkimaan henkilökohtaista tukea työnhakuun?

— Jos TE-palvelut ei pysty itse järjestämään henkilökohtaista neuvontaa, miksi sitä ei ostettaisi ulkopuolisilta palveluntarjoajilta?  

 

Tiina Ahon ajatuksia työllisyyspalveluiden kehittämiseksi

 

Palvelukokemus miellyttäväksi
Tarvitaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaisuutta, luottamusta ja joustavuutta.

Rekrykoulutukset työnantajien tietoon
Suurin osa työnantajista ei ole kuullutkaan näistä vaikka ne olisivat matalan kynnyksen keinoja täsmäkouluttaa potentiaalista työvoimaa juuri omaan tarpeeseen.

Palvelusetelit

Jos henkilökohtaista apua ei ole saatavilla TE-palveluissa, voisiko apua tarvitseva itse valita sopivan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta?

Tavoitettavuus kuntoon

TE-palvelut on neuvontaelin, mutta yhteyden saaminen sinne on vaikeaa. Oma Asioinnin kautta jätettyyn yhteydenottopyyntöön vastataan 5 – 7 arkipäivän kuluessa. Odottavan aika on pitkä.

Valtakunnalliselle palvelunumerolle oikeus tehdä muutoksia tietoihin
Vain oma toimisto voi tehdä tietoihin muutoksia. Muutosoikeuksien lisääminen palvelunumeron työntekijöille nopeuttaisi asioiden etenemistä.

Palkkatuen ehtoja kevyemmiksi

Jos palkkatuki konkreettisesti auttaa työpaikan saamisessa, kannattaa se ottaa avuksi vaikka heti.

Mahdollisuus kouluttautua

Työttömyyden aikana on järkevää pitää ammattitaitoa yllä. Tällä hetkellä myös lyhyet kurssit tulee ilmoittaa TE-toimistolle, mistä seuraa uusi työvoimapoliittinen selvitys ja tauko päivärahaan. Menettelystä olisi järkevää luopua, onhan työnhakija joka tapauksessa sitoutunut ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Kurssit eivät ole siihen esteenä.

Algoritmit avuksi ja tietojärjestelmät kuntoon

Nykyisiin tietojärjestelmiin voitaneen upottaa hälytys, kun sopivan profiilin työnhakija ja tarjolla oleva työpaikka kohtaavat järjestelmässä. Oma Asioinnissa ei tällä hetkellä ole vapaata kenttää, johon työnhakija ja/tai neuvoja voivat lisätä tarpeelliseksi katsomiaan lisätietoja, esimerkiksi ammatinvalintatestin tuloksia. Erilaiset työnhakijan käymät kurssit kannattaisi lisätä työnhakijan tietoihin, koska ne saattavat edesauttaa uuden työn löytymistä.

Perinteisen työnhaun mallista tähän päivään

Voitaisiinko esimerkiksi verkossa järjestää entistä enemmän työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tapahtumia? 

Erikoisaikojen etätyö koettelee jaksamista

Pitää olla valveilla ettei tässä tilanteessa uuvu, kun töitä on paljon ja vain minä voin sanoa ei. Ajoissa. 

Näin tiivisti Arffmanin syksyn henkilöstöpäivän annin eräs arffmanilainen. Henkilöstöpäivä järjestettiin tänä vuonna jo toista kertaa  — ja jo toista kertaa verkossa. Erikoisaikojen etätyö vaatii tuekseen erityisiä toimia niin itsensä kuin muidenkin suuntaan. Siksi marraskuisen perjantai-iltapäivän keskiössä olivat työssäjaksaminen ja työhyvinvointi.

Henkilöstöpäivän vieraana älykkäästä itsensä johtamisesta puhui filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka. Kahdeksan kirjaa johtamisesta julkaissut valmentaja ja toimitusjohtaja vertaa itsensä johtamista yritykseen: Osaanko Oy Minä Ab:n vastuullisena toimitusjohtajana pitää itse huolta hyvinvoinnistani? Osaanko arvioida omaa tilannettani? Visioinko tavoitteeni ja itselleni merkityksellisen elämän riittävän selkeästi? Uudistunko ja kehitynkö? Pidänkö kehon ja työn lisäksi huolta myös mielestä, tunteista ja arvoista?

 

Kohtaamisia digitaalisissa kahvihuoneissa

 

Reilut sata arffmanilaista kaikkialta Suomesta kokoontui Sydänmaanlakan luennon jälkeen pienryhmiin pohtimaan keinoja parempaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Jamboard-taulut täyttyivät ideoista: tarvitaan pieniä tiimejä ja digitaalisia kahvihuoneita, lisää it-tukea, ulkoilua valoisaan aikaan, tukea niin esihenkilöiltä kuin kollegoiltakin, aitoja kohtaamisia tiimin kanssa, selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

Joillekin etäily alkaisi jo riittää. On ikävä työkavereita ja ihan eläviä ihmiskontakteja. Joillakin alueilla kouluttajat valmistautuivat henkilöstöpäivän aikana siirtämään luokkaopetuksen jälleen verkkoon, kun koronatilanne jälleen kiihtyy. Ja kiihtyihän se. Marraskuun lopussa siirryttiin taas kokonaan verkkoon melkein kaikkialla Suomessa.

Kun lähikohtaamista tarjoiluineen ei tälläkään kertaa voitu järjestää, henkilökunnan tykyetujen käyttöön valjastettu  e-Passi toimi nyt jo toista kertaa tarjottimena. Kukin voi sillä makunsa mukaan hankkia itselleen mieluisaa syötävää joko henkilöstöpäivänä tai loppuvuoden aikana.

 

Toiveita tapaamisesta

 

Seuraavien henkilöstöpäivien järjestelyt riippuvat edelleen isosta K:sta ja silloisesta tautitilanteesta. Palautteissa korostui toive kohdata koko porukalla fyysisesti tai edes hybridijärjestelyin ja voida tutustua uusiin kollegoihin ja tavata vanhoja tuttuja. 

Ohjelmassa saisi silloinkin mieluusti olla pätevää sisältöä asiantuntijalta, esimerkiksi  maahanmuuttotutkijalta, Migristä tai vaikkapa ulkoministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hyvinvointiteeman, ajankäytön hallinnan sekä jaksamisen teemoihin toivottiin edelleen jatkoa, sillä monet kokevat teeman tärkeäksi. Myös tilaa luottamusmiehen puheenvuorolle toivottiin.

No, mitäpä henkilöstö tykkäsi? Palautekyselyn ruusuja ja risuja satoi laariin samoista suunnista: Päivän teemasta tykättiin ja ei tykätty, jooga oli parasta ikinä ja aivan huuhaata, musiikki oli mahtavaa ja kelvotonta. Vain yhdestä palaute oli sataprosenttisen yksimielistä: esihenkilöstön miesoletettujen movemberviikset — niin hienoja!

TyöSIB tsemppaa hakijaa

– Työnhaku on muuttunut todella paljon. Se on siirtynyt aiempaa enemmän rekryfirmoille, ja sosiaalisen median rooli on kasvanut. Kanavat ovat ylipäätään monipuolistuneet.

 

Marja Karvoselta lähtivät työt alta. Pitkän linjan myyntialan ammattilaisen edessä olikin yllättäen työnhaku. Rutiinia – saati modernin työnhaun keinoja – Karvosella ei ollut, sillä edellisiin töihin hän oli joko ajautunut tai hänet oli houkuteltu.

 

Sosiaalinen media kuntoon

 

Avuksi tulivat Arffmanin työnhakuvalmennus TyöSIB ja valmentaja Sanna Mathlin. 

Parasta on ollut, että olemme hioneet Sannan kanssa CV:n ja työnhakupaperit uusiksi. Aikaisemminhan saatettiin lähettää sama CV kaikille firmoille, mutta se ei enää käy. Nyt CV on räätälöitävä kuhunkin tarpeeseen erikseen. Se ei ole enää vain luettelo vaan erillisiin osiin jaettu kuvaus hakijasta ja hänen osaamisestaan.

 

Työhakemuskaan ei ole enää samanlainen kuin ennen. Siinä kun joskus muinoin työnhakuilmoitukseen lähetettiin vastaukseksi hakemusteksti, nykyisin sen vaihtoehtoina ovat omilla tiedoilla täytettävä verkkolomake, videohakemus tai vaikkapa itsensä brändääminen, että tulisi löydetyksi.

 

LinkedIn pitää ehdottomasti olla kunnossa, jos hakee toimihenkilötöitä. Sannan avulla olen ymmärtänyt, että siellä on toistettava oikeita sanoja, että tulisi työnantajien ja headhuntereiden hauissa näkyviin. Itse olen lisännyt sanaa sales todella moneen kertaan ja moneen paikkaan. Se kun on minun työnhaussani oleellisin sana.

 

Lisäksi Karvonen on varmistanut, että hänen tietonsa LinkedInissä ovat ajantasalla ja että perus-CV:stä löytyy myös tulostettava versio potentiaalista työnantajaa varten. Eikä tässä vielä kaikki: nyt pitäisi jo pikkuhiljaa alkaa myös henkilöbrändäyshommiin.

 

Minun täytyisi alkaa julkaista sisältöä LinkedInisssä. Pitäisi hioa strategiaa postauksiin, joilla rakennan omaa henkilöbrändiäni, jotta tulisin paremmin huomatuksi. Mutta täytyy sanoa, että vaikka olen tottunut esiintyjä ja hyvä puhuja, tässä minullakin on vielä kynnystä. 

 

Märkää rättiä ja tsemppiä

 

Ikävä töihin on kova, ja siksi Karvonen puskee uuden työpaikan löytymisen eteen töitä hartiavoimin. Jos Karvonen kokee osaavansa homman, hän hakee sitä. Tittelillä ei ole niin väliä.

 

Helppoa työn löytyminen ei ole. Nyt 52-vuotias Karvonen on ehtinyt elämänsä aikana myydä niin lääkkeitä kuin muotiakin. Hän on ollut myymälänhoitajana, myyntijohtajana ja ollut mukana pyörittämässä kuutta ravintolaa. Hän harrastaa ruokaa ja viinejä. Ja kun hän hakee Alkoon osa-aikaiseksi myyjäksi, hän ei ylipätevänä pääse edes haastatteluun. 

 

Se on kuin märkä rätti päin naamaa. Kun tietää, että osaisi ja olisi työnantajalle hyödyllinen työntekijä, mutta asiat eivät vain etene.

 

Mahtaa turhauttaa. Näihin hetkiin Karvosella on lääke. 

 

Kannustan osallistumaan TyöSIBin webinaareihin ja Meet-tapaamisiin. Sieltä saa positiivista taustatukea ja tsemppiä. Vaikka asiat olisivat jo tuttuja, joka kerta tulee jotain uutta. Ja tärkeintä on, että tapaamisten jälkeen herää taas into työnhakuun.

 

Marja Karvonen hakee työtä myyntialalta. Sosiaalisen median lisäksi videohakemukset ja video-CV ovat tulleet tutuiksi. 

Kotoutumiskoulutuksen myytti 1: Laadulla ei ole merkitystä kilpailutuksissa

Tietenkin laadulla on merkitystä. Kotoutumiskoulutusten kilpailutuksissa laatu pisteytetään: kouluttajien pätevyys, koulutuksen tukihenkilöstö, toteutussuunnitelma sekä työnantaja- ja oppilaitosyhteistyö ovat laatutekijöistä tärkeimmät.

Myös hinnasta saa pisteitä, mutta suurimmassa osassa kilpailutuksia hinta ei ole määräävä tekijä vaan laadulliset seikat painavat enemmän, kertoo Arffmanin myyntijohtaja Jussi Räikkönen.

Hinta

Myyntijohtajan mukaan Arffmanin kustannustehokkuuden takana ovat ennen kaikkea tilat. Arffman ei sido pääomaa seiniin vaan vuokraa tilat. Vuokrattavat tilat täyttävät palvelua tilaavan tahon tarkat laatuvaatimukset ja ovat koulutustoimintaan soveltuvat. Kokonaan etäopetuksena toteutettava Verkkokoto ei edes tarvitse kiinteitä tiloja, sillä sekä työ että opiskelu hoituvat kotoa käsin Arffmanin tuottaman välineistön avulla. Tehokkuutta lisätään myös resursoimalla henkilöstötarvetta ketterästi: koko ajan on oikea määrä ihmisiä tekemässä tuottavaa työtä juuri oikeassa paikassa.

Pätevyys

Kouluttajien pätevyysvaatimukset määrittelee ELY, ja ne ovat samat kaikille palveluntuottajille. Kaikkien on täytettävä samat kriteerit. Pisteitä saa työkokemuksesta, korkeakoulutuksesta, S2-opinnoista, pedagogisista opinnoista sekä lisäkoulutuksista.

Me voimme palkata vain pätevyydet täyttäviä opettajia. Jopa sijaisille on asetettu joissakin sopimuksissa pätevyysvaatimukset. ELY-keskukset valvovat toimintaa systemaattisesti ja säännöllisesti, kertoo Arffmanin kotoutumiskoulutuksista vastaava palvelujohtaja Tiia Posa.

Laatu lähtee halusta tehdä hyvää työtä. Jokaisen työntekijän panos vaikuttaa. Meillä jokainen on merkityksellinen ja arvostettu työyhteisön jäsen eikä kukaan jää yksin. Arffman myös tukee kouluttajien jatkokouluttautumista. Henkilöstöpäivät, tiimipäivät ja kotopäivät ovat olleet tärkeässä roolissa, kun ollaan haettu yhtenäistä linjaa ja yhtenäistä toimintatapaa, Tiia Posa listaa.

Osallistavan johtajuuden mallilla tavoitellaan työntekijöiden kokemusta siitä, että omaan työhönsä voi vaikuttaa. Arffman antaa raamit, joiden sisällä toimia, ja opettaja on oman työnsä asiantuntija ja toteuttaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Vapaus tuo mukanaan vastuuta, ja meidän henkilöstömme on tottunut vastuun kantamiseen. Moni on oivaltanut Arffmanin esimiestoiminnan joustavuuden ja viehättynyt siitä. Henkilöstölle on myös avattu yrityksen toimintaa enenevässä määrin. On tärkeää, että henkilöstö tietää, mitä tehdään, milloin ja miksi. Näin vastuunkanto hyvästä laadusta leikkaa läpi koko talon, Tiia Posa summaa. 

Toteuttamissuunnitelma

Toteuttamissuunnitelmat vaihtelevat kunkin ELY-alueen toiveiden mukaan. Merkittävimpiä pisteytettäviä tekijöitä ovat sisältö, toteutustapa, opetusmenetelmät, oppimisympäristöt, opintojen henkilökohtaistaminen, opintojen räätälöitävyys ja ammatillisuus, opiskelijoita ohjaavien henkilöiden pätevyys ja kokemus sekä työssäoppimisen toteutus ja ohjaus. Nämäkin kriteerit ovat kaikille kilpailutukseen osallistuville palveluntuottajille samat.

Jokainen kotoutumiskoulutus tähtää lopulta työllistymiseen joko suoraan koulutuksesta tai jatkokoulutuspaikan kautta.

Merkittävä lisäarvo Arffmanille on mahdollisuus tarjota opiskelijoille heidän omia tavoitteitaan vastaavia työpaikkoja. Tämän mahdollistavat Arffmanin vuosia kestänyt laaja alueellinen yhteistyö eri työnantajien kanssa ja kuuluminen osaksi Barona-konsernia, joka työllistää vuosittain yli 30 000 ihmistä erilaisiin tehtäviin aina rakennuksilta palvelualoille, Jussi Räikkönen sanoo.

Varaudu rekrytoimaan – hanki osaaminen ajoissa

Arffmanin asiantuntijat neuvovat ilmaiseksi uuden työntekijän palkkaamisessa.

Yrittäjä, haluatko viisi tuntia ilmaista, yksilöllistä neuvontaa juuri sinun yrityksesi tarpeisiin? Oletko palkkaamassa ensimmäistä työntekijää tai rekrytoimassa lisää?

Työllistä taidolla on Arffmanin, ELY-keskuksen ja TE-palveluiden yhteistyöprojekti, jossa me Arffmanin asiantuntijat perehdytämme modernin rekrytoinnin saloihin ja autamme kehittämään työnantajaosaamistasi. 

Autamme sinua laskemaan työntekijän palkkaamisen kustannukset ja annamme ajantasaista tietoa työlaista, työhyvinvoinnista ja perehdyttämisestä. Vinkkaamme työntekijöiden hankintakanavista sekä neuvomme alihankinnassa ja henkilöstövuokrauksessa.

Kuuntelemme sinua ja sparraamme haastavassa tilanteessa. Olemme aidosti kiinnostuneita sinun tilanteestasi, ja organisaationa olemme mukana samassa junassa. Joskus ulkopuolinen näkökulma voi auttaa eteenpäin. 

Käytä hiljainen poikkeusaika hyödyksesi

Yritykset lomauttavat. Me kannustamme suunnittelemaan työvoiman hankintaa. Kuulostaako hullulta?

Työllistämisen tieto ja taito kannattaa hankkia nyt, kun on hiljaisempaa. Kun poikkeusaika on ohi, voi olla kiire hankkia tekeviä käsiä ja osaamista tarpeeseen. Työvoimatarpeiden ennakoiva suunnittelu antaa sinulle kilpailuetua. Jos sinulla oli ennen kriisiä haasteita saada työntekijöitä, sama tilanne on todennäköisesti edessäsi myös tulevaisuudessa. Sillä ei ole merkitystä, tarvitsetko lisätyövoimaa kohta vai joskus myöhemmin. Ole valmiina!

Saat kattavan työnantajan työkalupakin 

Asiantuntijan kanssa tehdyllä suunnitelmalla säästät aikaa ja rahaa. Saat tietoa, kustannuksista ja ajantasaisesta työlainsäädännöstä. Saat vinkkejä hyvän työnantajamielikuvan rakentamiseen. Kaikkea tätä voit hyödyntää oikeanlaisten osaajien houkuttelemiseksi. 

Työnantajamielikuvan kehittäminen ei käy hetkessä. Siksi se kannattaa aloittaa ajoissa. Autamme määrittämään haettavan profiilin ja onnistumaan mätsäyksessä. Työllistä taidolla on palvelu, joka sinun kannattaa hyödyntää juuri nyt. Et maksa mitään. Saat hyödyllistä tietoa, joka rikastuttaa vielä tulevaisuudessa.

Luodaan yhdessä uskoa tulevaisuuteen. Olemme muutoksessa, jota ei voi pysäyttää. Oma toiminta on sopeutettava sellaiseksi, että uudessa ajassa on mahdollisuus pärjätä. Älä siis siirrä syksyyn vaan toimi nyt! Siinä me olemme tukenasi, sillä me uskomme sinuun.

 

Työllistä taidolla auttaa työvoiman hankinnassa

Työllistä taidolla on maksuton palvelu, jossa yrittäjä saa asiantuntijalta yksilöllistä palvelua työvoiman hankkimisesta ja työnantajuudesta. Palvelu on tarkoitettu korkeintaan kymmenen henkilöä työllistäville yrityksille. Sen tarjoavat ELY-keskus ja TE-palvelut yhteistyössä Arffmanin kanssa.

Lue lisää Työllistä taidolla -palvelusta

Katso palvelun esittelyvideo

Arffmanin asiantuntijat neuvovat ilmaiseksi uuden työntekijän palkkaamisessa.

Teksti: Mari Sundström ja Mari Kokkonen

Valmentajat siirtyivät verkkoon

Valmennus loikkasi verkkoon

– Noinkohan me tulemme näkemään näitä asiakkaita enää luokassa? kutkutti valmentaja Ritva Partasen mielessä pari koronakuukautta sitten.

Uusi seitsenpäiväinen Haku päälle -valmennusryhmä oli juuri aluillaan. Asiakkaat olivat kokoontuneet Arffmanin tiloihin Jyväskylässä ja olivat valmiita oppimaan uutta työnhausta. Joku ehkä vähän epäili, mahtaako vanhalle ketulle vielä löytyä uutta uraa saati opittavaa, toisen mieli oli avoimempi ja kaipaus takaisin työelämään kova. Kukaties valmentajilla voisi olla hihoissaan pari uutta ässää tai ehkä hyvä tuntuma moderniin työnhakuun ja sen toimiviin keinoihin. Silloin oli torstai.

Perjantaina valmentajatyöpari Ritva Partanen ja Tiina Saarinen kehottivat asiakkaitaan valmistautumaan viikonlopun aikana etäopiskeluun ja lukemaan sähköpostinsa varmuuden vuoksi sunnuntai-iltana. 

Ja niin kävi, että sinä maaliskuisena maanantaina kaikki Arffmanin opetus- ja valmennuspalvelut siirtyivät verkkoon –  jo ennen hallituksen korona-ajan ohjeistuksia. Maanantaiaamuna kaikki Haku päälle -valmennettavat olivat osanneet poimia sähköposteistaan videokokouslinkin ja olivat paikalla Google Meetissä, kuten valmentajat olivat ohjeistaneet.

 

Luova luonnontieteilijä. Valmentaja Tiina Saarinen on valmentajakaksikon luova luonnonvoima.

 

Digiloikka valmistaa jatkoon

Yksin ei kenenkään tarvinnut digiloikkia. Verkkoon siirtymisessä apua ovat tarvittaessa saaneet niin valmentajat kuin valmennettavatkin. 

– Nuorethan ovat pääosin tykänneet etäopetuksesta, mutta joillekin vanhemmille asiakkaillemme tässä on ollut haastetta, valmentajat kertovat.

Ne, jotka eivät työelämässä ole vielä tottuneet tietokoneen käyttöön, oppivat sen viimeistään nyt. Ja vaikka uudet asiat vaativat voimia, itsensä haastaminen kannattaa. Modernilla työelämällä on modernin työelämän keinot, ja ne on hyvä tuntea niin duunarin kuin tohtorinkin.

– Jännittää avata kamera ja puhua mikrofoniin vieraille ihmisille, Ritva Partanen antaa esimerkin.

– Ja uusi verkko-opiskelun tekniikkakin saattaa ahdistaa, Tiina Saarinen jatkaa.

Valmennusasiakkaille on toimitettu tarvittaessa tietokone mikkeineen, mokkuloineen ja ohjeineen kotiovelle saakka. Arffmanin it-tuen palvelut ovat olleet myös asiakkaiden käytössä. 

– Ja sitten on tullut iloista palautetta asiakkailta, että hei, minä osasin! Minä opin jotain uutta ja ylitin itseni. Minä ajattelen, että silloin ihminen on saanut tästä digiloikasta itselleen eväitä jatkoa varten, Ritva Partanen kertoo.

 

Monipuolinen humanisti. Valmentaja Ritva Partanen taitaa ihmisten kohtaamisen. Kotitoimistossa työnjohdosta vastaa Timi-koira.

 

Sujuva ja sukkela siirtymä

Valmentajille verkko-opetus oli jo entuudestaan tuttua. Siirtyminen luokasta kotitoimistoon ja verkkoon kävi sujuvasti ja sukkelaan.

– Me olemme pitäneet webinaareja ja valmentaneet asiakkaitamme eri tavoin verkossa ennenkin, joten homma oli jo hanskassa. Jonkin verran kuviteltua enemmän aikaa on vienyt materiaalien muuttaminen verkkoon sopivaksi, mutta itse valmennuksen sisältöhän on sama kuin luokassakin, Ritva Partanen kertoo.

Ihan sellaisenaan lähivalmennusta ei voi siirtää verkkoon.

– Verkossa meillä on erilaiset aikataulut. Aamupäivällä nähdään verkossa ja iltapäivällä on enemmän räätälöityä ohjelmaa, pienryhmätyöskentelyä ja yksilöllisiä tehtäviä. Me olemme myös lähettäneet asiakkaille materiaalia, jota he sitten työstävät. Ja iltapäivällä me voimme soittaa ja jutella kunkin kanssa kahdestaan, avaa kurssipäivää Tiina Saarinen.

 

Työkalupakkina kokemus

Eikä verkko valmentajan työnkuvaa miksikään muuta: se on edelleen valmennettavien vahvuuksien tunnistamista, työnhaun kanaviin ja sosiaalisen median saloihin  tutustuttamista, piilotyöpaikkojen esiinkaivamista, aktiivisuuden ja oman osaamisen myymisen merkityksen korostamista ja kannustamista. 

– Meidän ammattitaitoamme on, että luodaan ryhmään sisäinen luottamus ja saadaan nekin mukaan, jotka epäilevät. Pitää osata puhua hetkeen sopivalla tavalla ja kohdata asiakas yksilönä ja omien asioidensa asiantuntijana. Kuuntelutaito on valmentajan tärkeä vahvuus, Ritva Partanen sanoo..

Valmentajan työtä tehdään koko persoonalla, kaikella kertyneellä elämänkokemuksella ja valmiudella räjäyttää valmennettavan näkökulma uusiksi. On pelkästään eduksi, että oma työura ja elämä eivät ole aina soljuneet suunnitellusti. Silloin riittää ymmärrystä myös valmennettavien kokemien haasteiden edessä.

– Työllistymistä edesauttaa joustava ja avoin mieli uusia mahdollisuuksia kohtaan, minkä vuoksi on tärkeää, että mekään emme todellakaan katso asioita vain Jyväskylä-kuplasta käsin. Joskus on sanottava asiakkaalle, että työllistymisen kannalta saattaa olla tarpeen harkita muuttoa toiselle paikkakunnalle tai Eurooppaan, itse kymmenen vuotta sitten maailmalta Suomeen palannut Tiina Saarinen sanoo.

 

Teksti: Mari Kokkonen

Kuvat: Tiina Saarinen ja Ritva Partanen

Vietä verkkotauko, arffmanilainen!

Nyt pitää keksiä uusia leluja ja äkkiä. Valmentaja Siru Kovalan henkilökohtainen kovalevy oli kuumenemassa pitkäkestoisesta etätyöskentelystä. Kotitoimiston seinät Jyväskylässä alkoivat kaatuilla päälle ilman ihmiskontakteja. Oli helppo vastata isosti kyllä, kun Arffmanin henkilöstöpäällikkö Kirsi Toivanen ehdotti jaettua vetovastuuta koko henkilöstölle tarkoitetuista verkkotauoista.

– Jos tarjotaan, ota se, ajattelin. Halusin varmistaa, että verkkotaukoja on jatkossakin, sillä nämä eivät ole minulle vain pieni happihyppely työpäivän keskellä vaan verkkotaukojen ansiosta voin paremmin, Siru Kovala sanoo.

 

Vartti puoliltapäivin

Arffmanin verkkotauot ovat vartin mittaisia henkilöstön kohtaamisia Google Meetissä. Joka tiistai ja torstai kello 12.00 jokainen arffmanilainen on kutsuttu mukaan virkistäytymään vaihtuvien teemojen äärelle. Huhtikuun lopulta saakka tarjolla on ollut taukojumppaa, yhteislaulua, runonlausuntaa ja valokuvakavalkadeja. Tulossa on ainakin katsaus puutarhuroinnin alkeisiin, käsitöitä ja pikaperehdytys hapanjuurileivontaan. Kutsu löytyy jokaisen omasta Arffman-kalenterista, ja kutsussa olevaa Meet-linkkiä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen verkkotaukoon.

 

Virkisty ja verkostoidu

Verkkotauoissa on kyse paitsi virkistäytymisestä, myös työhyvinvoinnista ja verkostoitumisesta. Etätoimistossa ei ole työkaveria katsomassa perään ja huomauttamassa, jos stressi tai väsymys uhkaa. Arffmanilaisia on joka puolella Suomea, joten oman työpaikan kahvihuonekaan ei verkkotaukoa voisi korvata.

– Minä saan kaiken voimani muilta ihmisiltä. Verkkotauoilla myös tutustuu muihin, ja on helpompi olla yhteydessä myöhemmin, kun tuntee jo vähän. Verkkotauot luovat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, ja siitä syntyy lisäarvoa koko yritykselle. Toivon, että verkkotaukoja jatketaan vielä korona-ajan jälkeenkin, Siru Kovala summaa.

 

Teksti: Mari Kokkonen

Kuva: Janne Kuja-Lipastin vetämä laulutuokio. Sirun vetämä naamajumppa. 

Arffman – Ihmisiä työn takana

Satu Ukkonen, palveluasiantuntija

Työssä saa olla ihminen

Me emme edes tiedä vielä, mihin kaikkeen se sinua vie, pohti Satu Ukkosen tuleva esimies Mari Sundström puhelimessa ja tarkoitti Satu Ukkosen osaamista. Ne olivat taikasanat, jotka saivat tekemään valinnan kahden kiinnostavan työpaikan välillä. Iso kasvuyritys vei voiton, ja Satu Ukkosesta tuli palveluasiantuntija Arffmanille.

Kasvatustieteiden maisterille oli kertynyt osaamista kasvatuksen, koulutuksen ja hallinnon aloilta. Nyt oli aika ottaa käyttöön koko paketti, koko ihminen. Ja se on Satu Ukkosen mielestä mahtavaa.

        Se lähti ihan ensimmäisestä puhelusta. Tuli heti tunne, että me puhumme samaa kieltä. Tämä työ on minulle lottovoitto. Pääsin omille juurilleni takaisin tekemään tätä ihanaa työtä.

Satu Ukkosen toimenkuva saa olla jatkuvasti pienessä liikkeessä. Hän on jo ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut tutustua eri tiimeihin ja palveluihin sekä saanut itse vaikuttaa työtehtäviinsä. Etätyökin on Satu Ukkosen oma valinta, ja silloin työ kulkee mukana vaikka purjeveneeseen.

Palveluasiantuntijana hän tekee juuri nyt työtään osana tarjoustiimiä, jossa työ on verkostojen rakentamista. Lisäksi hän on apuna organisaation eri palveluissa siellä, missä apua tarvitaan.

      Ensisijainen  tehtäväni on rakentaa yritys- ja oppilaitoskontakteja.  Meidän tavoitteenamme on, että opiskelijamme työllistyvät ja heidän osaamisensa kehittyy meidän palveluidemme myötä, Satu Ukkonen avaa työnkuvaansa. 

Laajat ja vahvat verkostot tarkoittavat opiskelijoille ja asiakkaillemme koto-koulutuksissa sekä valmennuksissa mahdollisuuksia työllistyä, löytää työssäoppimispaikkoja sekä muita työllistymisvaihtoehtoja. Koko henkilöstölle vahva verkosto turvaa töiden jatkuvuuden. Kilpailutuksissa vahvoilla ovat yritykset, joilla on vahvaa näyttöä työllistämistuloksista. Yrityksille Satu Ukkosen ja muun tarjoustiimin työ mahdollistaa työvoiman saatavuuden.

        Tämähän on ihmissuhdetyötä. Välillä puhun kuin ruuneperi, Satu Ukkonen nauraa.

Puoli vuotta uudessa työssä on kulunut, eikä hehkutukselle tule loppua. Satu Ukkonen rakastaa uuden oppimista, ja sitä palveluasiantuntijan työssä riittää.

        Olen vielä ihan noviisi, mutta eri tiimit opettavat minua koko ajan ymmärtämään enemmän. Töitä tehdään välillä tiukoilla aikatauluilla, ja pidän siitä. Me emme todellakaan vain puuhastele vaan organisaatiossa on todellinen tekemisen meininki.

Arffmanilla Satu Ukkonen on aistinut vahvan yhteisöllisen kehittämisotteen. Se näkyy uudistushalukkuutena, hyvänä tiimityöskentelynä ja vuorovaikutuksena sekä esimerkiksi johdon läsnäolona.

       Kaikesta näkee, että meillä on yhteinen tavoite, ja se ohjaa kaikkien arffmanilaisten työtä. Tällaisella oppivan organisaation ja positiivisen vuorovaikutuksen  ilmapiirillä on suora vaikutus omaan kehittymiseeni. Se antaa voimaa tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin.

Mutta kaikkein tärkeintä on, että työssä saa olla ihminen. Saa tehdä virheitä, saa kertoa mielipiteensä ja tulee kuulluksi eikä ole kolmas palikka vasemmalta vaan tulee kohdelluksi yksilönä.

–       Täällä minä saan olla minä ja tehdä työtäni rehellisesti ja itseäni kuunnellen, Satu Ukkonen sanoo ja kiteyttää tuntonsa Tommy Tabermannin runon ensimmäisiin säkeisiin: Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen.

 

Teksti: Mari Kokkonen

Kuva: Satu Ukkosen kotialbumi