Kategoria: Blogi

Vetoapua maahanmuuttajan työuralle

ーPitää olla konkreettisia tekoja, ei vain puhetta. Kaikkien organisaatioiden pitää kantaa oma osansa yhteiskuntavastuusta.

Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu puhuu maahanmuuttajien työurista ja niiden mahdollistamisesta. Kun kielitaito on vielä kehitysvaiheessa, kotimaassa suoritetulla tutkinnolla voi heittää vesilintua tai sen täydentäminen suomalaisia vaatimuksia vastaavaksi vie vuosia ja työelämän verkostot täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, tarvitaan vetoapua.

Maunu tarjosi vetoapua Warunee Heinämäelle ja otti tämän harjoittelijaksi Tampereen yliopiston viestintä ja markkinointi -yksikköön .

ーHelposti jäädään kiinni ajatukseen, että kaikki viestinnän ja markkinoinnin toimialueeseen kuuluvat työt vaativat aina pelkästään hyvää kielitaitoa eikä nähdä, mitä kaikkea voi tehdä ilman erinomaista kielitaitoa. Esimerkiksi visuaalinen viestintä  eli kuvaaminen, kuvankäsittely ja kuvapankkien ylläpito ovat tärkeitä viestinnälle ja markkinoinnille ja ne onnistuvat hyvin.

Maunu haluaa vähän herätellä suomalaisia organisaatioita ja haastaa muutkin kuin kaupat, päiväkodit ja vanhainkodit tarjoamaan työssäoppimispaikkoja maahanmuuttajille. Niitä tarvitaan, koska kotimaassaan lääkäriksi kouluttautuneesta ei tarvitse Suomessa tulla lähihoitajaa eikä opettajasta koulunkäyntiavustajaa. 


Shortseissa töihin ja suklaata kaikille


Warunee Heinämäen tehtävänä oli valokuvata yliopiston arkea kuvapankkiin, sillä valokuvien tarve on valtava. Hän sai käteensä järjestelmäkameran ja työpöydälleen kuvankäsittelyohjelman. Valokuvaaja
Jonne Renvall antoi perehdytyksen kumpaankin. Neljän työssäoppimisviikon aikana Warunee Heinämäki kulki yliopiston tiloissa kuvaamassa sekä toimeksiantoja että toteutti omia ideoitaan, käsitteli kuvat ja syötti kuvat tietoineen kuvapankkiin. 

ーSe oli tosi hyvä kokemus. Näin siellä, mitä ihmiset tekevät yliopiston viestinnässä ja millaisia kursseja yliopistossa on, Warunee Heinämäki kertoo.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluvan työssäoppimisjakson aikana on tarkoitus paitsi käyttää suomen kieltä suomenkielisessä ympäristössä, myös tutustua suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin.

ーOlin yllättynyt siitä, miten minua kohdeltiin. Jos olisin Thaimaassa työharjoittelussa, pelkäisin koko ajan, että teen virheen. Suomessa on erilaista. Kaikki olivat todella ystävällisiä ja ohjaaja sanoi, että tee rauhassa ja älä stressaa. Valokuvaajalla oli töissä shortsit päällä, ja yksi työntekijä toi kaikille suklaata.

Saamapuolella oli myös yliopiston viestintä. Uusi ihminen ei vain tupsahda tyhjästä ja loksahda automaattisesti paikoilleen työyhteisössä.

ーHarjoittelija tuo mukanaan tietysti oman osaamisensa ja oman persoonansa. Harjoittelun valmisteleminen on myös sykäys miettiä, miten meillä työt on järjestetty. Tässä tapauksessa huomattiin esimerkiksi, että olisi yleisemminkin hyvä miettiä esimerkiksi varakoneiden ja ohjelmistolisenssien määrää ja käyttöä.  


Lisää suomea ja sitten opiskelemaan


Kotimaassaan biolääketiedettä ja ravitsemusterapiaa opiskellut Warunee Heinämäki aikoo vaihtaa ammattia. Hän on jo siirtynyt kotoutumiskoulutuksesta eteenpäin ja opiskelee nyt Tampereen ammattikorkeakoulussa
Sujuvasti soteen -kurssilla. Tulevaisuuden haaveena on valmistua sosionomiksi, ja viestinnän ja markkinoinnin työtkin kiinnostavat. 

ーMutta ensin minun pitää oppia lisää suomen kieltä. Sosionomiopintoihin pitää olla B2-tason kielitaito, ja minulla on nyt vasta B1.

Kielitaidon arviointiin käytettävän eurooppalaisen viitekehyksen mukaan B1-tasolla pystyy hoitamaan itse arkiset asiansa suhteellisen vaivattomasti ja sujuvasti suomeksi ja lukemaan tavallisia arkitekstejä. B2-tasolla kielitaito on kehittynyt jo itsenäiseksi niin, että pystyy lukemaan suomenkielistä oppimateriaalia ja pysyy myös mukana opetuksessa. Warunee Heinämäellä on nyt kymmenen kuukautta aikaa saavuttaa tämä tavoite ja edistää unelmaansa omaasta tulevaisuudestaan Suomessa.

 

Kuva: Warunee Heinämäki haki kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolle Tampereen yliopiston viestintään. Viestinnässä hänelle järjestettiin työtehtäviä, jotka onnistuivat vielä kehittyvällä kielitaidolla.

Ukrainalaisten kausityöt loppumassa, mistä töitä jatkossa – suurimpana haasteena kielitaito

Suomessa olevien tuhansien ukrainalaisten kausityöntekijöiden työt ovat kesäsesongin päättyessä pian loppumassa. Ukrainassa yhä jatkuvan sodan vuoksi merkittävä osa näistä sotaa paenneista ukrainalaisista on jäämässä Suomeen, mutta työllistymisen esteenä on erityisesti puutteellinen suomen ja englannin kielen taito. Polkuja työelämään tarjoavat palveluyhtiö Barona sekä sen tytäryhtiön Arffmanin valmennukset ja koulutukset.

Suomeen on yleensä kesäisin saapunut yli 15 000 ukrainalaista kausityöntekijää. Tänä vuonna, aiemmista vuosista poiketen, kausityötä ovat tehneet pääosin sotaa paenneet ukrainalaiset. Maatalouden kesäsesonki on päättymässä, ja siten heiltä ovat työt loppumassa.

“Aiempina vuosina kesän päätteeksi ukrainalaiset kausityöntekijät palasivat Ukrainaan, mutta tänä vuonna on ymmärrettävästi toisin. Valitettavasti kotona ei ole työtä tai normaalia arkea vaan sotatilassa oleva kotimaa. Näyttäisi siltä, että varsin moni valmistautuu jäämään Suomeen pidemmäksi aikaa”, toteaa Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela ja jatkaa:

“Ukrainalaiset ovat erittäin halukkaita huolehtimaan omasta toimeentulostaan ja työllistymään, mutta valitettavasti heidän työllistymisensä maatalouden ulkopuolelle on haastavaa. Suurin este on kielitaidon puute. Yleensä ukrainalaiset eivät osaa suomea eivätkä myöskään juuri englantia. Motivaatio ja halu kielen oppimiseen on kuitenkin kova, ja se on tärkeintä.”

Koskelan mukaan myös puutteelliset työnhakutaidot sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintamallien heikko ymmärrys vaikeuttavat työllistymistä. Puutteellisen kielitaidon lisäksi esimerkiksi ansioluetteloiden puuttuminen tai vaikeus sanoittaa omaa osaamistaan on haasteena muille aloille hakeutumisessa.

Ratkaisuina monipuoliset valmennukset

Yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti olisi tärkeää saada valtaosa työhaluisista ja kyvykkäistä ukrainalaisista töihin erityisesti työvoimapula-aloille. Tämä koskee myös sotaa paenneita ukrainalaisista, joista sisäministeriön selvityksen mukaan reilu neljännes haluaa jäädä Suomeen. Lisäksi lähes puolet vielä pohtii tulevaisuuden suunnitelmiaan, ja heillekin avainkysymys on sopivan työpaikan löytäminen Suomesta.

Baronalla ja Arffmanilla on kokemusta erilaisista ratkaisuista ukrainalaisten työllistämiseen. Barona rakensi keväällä Ukrainan sotaa paenneille ukrainalaisille alustan, jonka kautta he ovat voineet hakea töitä ja saada lisätietoa hätämajoituksesta tai muista käytännön asioista.

Töitä on löytynyt eniten ravintoloista, pesuloista ja teollisuusyrityksistä.

“Jotta ukrainalaiset voivat aloittaa seuraavan vaiheen elämässään ja työllistyä ympärivuotisesti Suomeen, useat heistä tarvitsevat tukea. Suomen kielen opiskelu on avainasemassa, ja sen tueksi meiltä löytyy nyt suomen kielen koulutusta verkossa täysin alkeista lähteville”, Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen kertoo.

“Ukrainalaisten jäädessä Suomeen he siirtyvät kuntien ja TE-palveluiden piiriin, ja tässä me kykenemme
auttamaan kuntia. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla järjestämme ELY-keskuksen tilaamaa palveluneuvontaa ukrainalaisille heidän äidinkielillään. Pirkanmaalla olemme käynnistämässä ukrainalaisille työnhakijoille räätälöityjä ryhmiä, joissa yhdistyy suomen kielen opetus ja samalla vahva tuki työllistymiseen. Tarjoamme ukrainalaisille myös kotoutumiskoulutuksia ja omalla kielellä tuettuja työnhakuvalmennuksia”, Arffmanin valmennuspalveluista vastaava johtaja Olli Jääskeläinen sanoo.

Kokemusten mukaan työnantajilla on halu auttaa ja työllistää ukrainalaisia, kunhan sekä työnhakija että työnantaja saavat tarvittavan tuen työsuhteen aloittamiseen. Lisäksi myös yritykset voivat tehdä oman osansa.

“Haluamme myös kannustaa kaikkia osaajapulasta kärsiviä yrityksiä pohtimaan oman työpaikan kielivaatimuksia. Onko suomen tai englannin kielen osaaminen välttämätöntä? Pärjäisikö työssä myös näiden kielten vähäisemmällä tuntemuksella? Tarjolla on myös joustavia tulkkipalveluita, jotka helpottavat pääsemään alkuun. Kielitaito kyllä kehittyy työn ohessa, tärkeintä on päästä nopeasti työnsyrjään kiinni ja jatkaa kielen opiskelua matkan varrella”, Elina Koskela toteaa. Baronan ukrainan- ja englanninkielinen alusta, jonka kautta voi hakea työpaikkaa ja saada muuta tärkeää lisätietoa, löytyy täältä: https://barona.fi/tyopaikat/job-opportunities-for-ukrainians-in-finland

Lisätietoja:

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona
+35840 757 9227
elina.koskela@barona.fi

Jouni Lukkarinen, toimitusjohtaja, Arffman
+35844 725 9320
jouni.lukkarinen@edu.arffman.fi

Suomi-hubissa myös ammatillista englantia

Mitä tehdä, kun työntekijällä ja esihenkilöllä ei ole yhteistä kieltä? Huitoa käsillä? Esittää pantomiimia? Huutaa kovempaa? Vai hankkia työntekijälle yhteisen kielen kielitaitoa? Arffman tarjoaa Suomi-hubin kielikoulutuksessaan myös ammatillisen englannin kielen opetusta verkossa. Kahdeksan viikon aikana haetaan omalla työpaikalla tarvittavaa sanastoa ja rutiinia englannin puhumiseen.


Englannin kielen kouluttajalla Vanessa Herwartzilla on opetuksessaan tällä hetkellä kaksi pienryhmää. Toisessa opiskelevat Unilever-Ingmanin tuotannon työntekijät, toisessa vuoropäälliköt. Kun Sipoon jäätelötehdas suljetaan, työntekijöillä on edessään uuden työn haku, ja silloin hyvä kielitaito on etu. 

ー Tunneilla haetaan erityisesti varmuutta ja itseluottamusta englannin puhumiseen. Taitoahan suomalaisilla kyllä on, mutta uskallusta puuttuu, Herwartz sanoo.

Englantia Burger Kingin suomalaisille esihenkilöille opettava August Kuusipalo vahvistaa havainnon. 

ー Ero kotoutumiskoulutuksessa suomea opiskelevien ja suomalaisen englantia opiskelevien välillä on iso. Siinä kun kotoutumiskoulutuksessa ryhmät ovat innokkaita ja haluavat näyttää, että osaavat uutta kieltä, suomalaisia pitää vähän kosiskella ja houkutella puhumaan. 

Yhteisen kielen tarve kasvaa, kun suomalainen työelämä jatkaa monikulttuuristumistaan. Erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla, alkutuotannossa sekä elintarvikealalla työvoimapula on jatkuvaa. Monella vieraskielisellä on kiire päästä kiinni työelämään, ja silloin ei malttaisi enää istua kielikurssilla. Toisaalta vieraskielisten työntekijöiden kielitaito kohenee työelämässä luontevalla tavalla ajan mittaan, mutta ennen sitä tarvitaan jotain yhteistä kieltä. Usein se on englanti.


Kuin luokkaopetusta mutta verkossa

 

Opetus toimii näin: Opiskelija saa linkin opettajan Zoomiin, jossa kokoonnutaan sovittuun aikaan. Opettaja tarjoilee materiaalin omalta näytöltään ja innostaa opiskelijat puhumaan. Opiskelijat voivat osallistua tunnille joko tietokoneellaan tai mobiililaitteellaan. Alussa voidaan vähän lämmitellä päivän teemaa, joka voi olla vaikkapa small talk tai sähköpostien englannin kieli. 

Vaikka opiskellaan verkossa, opiskelija ei ole yksin. Tukena on pienryhmä ja oma opettaja, ja tunnin aikana voi kommunikoida aivan kuten luokkaopetuksessakin. Opettaja tekee tunnista muistiinpanot ja äänittää tallenteen, jotka opiskelija löytää ryhmänsä omalta verkkosivulta. Näin opiskelija voi kerrata tunnin aiheen tai osallistua tunnille jälkikäteen, ellei ajankohta ole ollut sopiva. Mukavaa ja vaivatonta, eikö?

Kiinnostuitko? Ota yhtettä:


Anna-Leena Atkinson
+358 44 350 6452
anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi


Jasmi Qvick 

+358 50 471 1004  
jasmi.qvick@edu.arffman.fi

Työura omiin käsiin valmennuksella

ー Ihan varmasti elämä kantaa, sanoi valmentajani Aleksanteri Kiviluoto ja puski minua eteenpäin. Hän vakuutti, että tämän äitiysloman sijaisuuden jälkeen saan itse valita työni. Niin kova homma se on.

Miia-Sarika Sarkkinen hehkuu uskoa tulevaisuuteen ja voimaa, joka kantautuu jostain syvältä sisältä. Maaliskuun alusta alkaen hän on vastannut Lempäälän kunnan koko kotihoidon toiminnasta. Kotihoidon palveluvastaavalla on 42 vakituista alaista ja sen lisäksi liuta sijaisia, ostopalveluhenkilöstöä ja keikkalaisia. Sarkkisen tehtävänä on huolehtia, että kotihoito pelaa. Väkeä on tarpeeksi töissä ja niille, jotka eivät ole töissä, on sijaiset. Työvuorot on tehty. Ja nyt tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikana Sarkkisen tehtävä on työskennellä oman tonttinsa muutosjohtajana.


Entinen ahdisti

Vielä 3,5 vuotta sitten Sarkkinen työskenteli entisen työnantajansa palkkalistoilla kotihoidossa. Sitten syntyi iltatähti, ja oli aikaa hengitellä hetki työelämästä. Ajatus paluusta takaisin vanhaan työhön suoraan sanoen ahdisti, mutta vakituinen työpaikka painoi puntarissa paljon. 

ー Olin ollut 15 vuotta samalla työnantajalla, ja vaikka asiakkaat ja työkaverit olivat aivan ihania, itse työ ei enää motivoinut. Samaan aikaan olin liki kauhuissani, miten löytäisin työn, jossa pääsisin kehittämään alaa ja työtä. Halusin esihenkilöksi. Mutta miten ihmeessä osaisin tuoda työmarkkinoilla esille oman osaamiseni?

Ihan tuulesta temmattuja Sarkkisen haaveet eivät olleet. Hän oli opiskellut vanhustyöhön erikoistuneen lähihoitajan koulutuksensa päälle ensin geronomin ammattikorkeakoulututkinnon ja täydentänyt vanhempainvapaan aikana tätä vielä geronomin ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Paperit olivat kunnossa, mutta sielu huusi ravintoa.


Valmennuksella valoon

Sitten jostain, ehkä Instagramista, osui silmään Perhevapailta työelämään -valmennus

ー Joka kerta, kun olin keskustellut valmentajani kanssa, olin täynnä voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Keskustelujen jälkeen tein usein ratkaisevia liikkeitä.

Oman valmentajan lisäksi tukena oli muutaman hengen pienryhmä, joka oli samassa tilanteessa. Ryhmätapaamisissa vaihdettiin kokemuksia ja pohdittiin yhdessä työnhakua. 

ー Kuuntelin, miten toiset ovat hakeneet töitä ja päässeet haastatteluihin. Mietin, miksi itse  arastelen hakea paikkoja. Voinko minäkin? Uskallanko? Kehtaanko?

Nyt ajatusmaailma on toinen. Arkuuden ja vakityöstä kiinni pitämisen tilalle on tullut rohkeus ja luottamus tulevaisuuteen. Ensi vuoden tammikuuhun päättyvän sijaisuuden jälkeinen tilanne ei edes ahdista, sillä valmennuksen ansiosta näköalattomuus on vaihtunut tulevaisuudenuskoon. 

ー Ei minun tarvitse olla missään eläkevirassa. Osaan nyt tunnistaa hyvän itsessäni ja tiedän, että minun ei tarvitse olla täydellinen. Tiedän omat vahvuuteni ja heikkouteni. Ei tarvitse peitellä, jos en osaa jotain. Minulla on myös oikeus pyytää työnantajalta siihen apua. Voi, kunpa jokainen työnhakija saisi tämän saman valmennuksen!

Perhevapaalta työelämään -valmennus kestää noin kolme kuukautta. Uusia valmennusasiakkaita Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta otetaan vastaan kesäkuun 2022 loppuun saakka.  

Hae valmennukseen Uudellamaalla tästä linkistä.

Hae valmennukseen Pirkanmaalla tästä linkistä.

Toistoa, toistoa, toistoa

Suomenkielinen versio
Toisen kielen oppiminen vaatii heittäytymistä

Kuin muukalainen tiputettu kylttien keskelle. Kylteissä käsittämättömiä viestejä, joista ei saa mitään selvää. Entä jos jokin niistä varoittaa vaarasta enkä ymmärrä? Siltä Gustavo Pereirasta tuntui vielä viime vuoden syksyllä. Hän oli saapunut Tampereelle, vaimonsa kotimaahan Suomeen, ja tiesi, että edessä on maailman vaikeimmaksi sanotun kielen opiskelu.

ー Nyt tuntuu mahtavalta, että ymmärrän kylttien tekstin. Pystyn jo puhumaan kahvilassa itse, ja tuntuu siltä, että olen osa Suomea ja suomalaisuutta. 

Gustavo Pereira opiskelee suomea verkossa. Nopeasti etenevä kotoutumiskoulutusryhmä akateemisille täyttää arkipäivät aamusta iltapäivään ja sen päälle hän tekee kotitehtävät. Pelkkä kieliopin ja sanaston tankkaaminen ei riitä. Toisen kielen oppimiseen tarvitaan enemmän: heittäytymistä uuteen kieleen ja päivittäisen elämän kielen vaihtamista. Eikä se ole millään tavalla vaivatonta.

Gustavo Pereira on vaihtanut puhelimensa kielen suomeksi, asioi suomeksi, katsoo televisiota suomeksi, etsii YouTubesta kiinnostavia suomenkielisiä videoita ja lukee kirjoja selkosuomella. Muutamassa kuukaudessa hän on ottanut kielen haltuun niin, että kesällä, vain puoli vuotta opintojen alkamisesta, hän on täysin valmis menemään oman alansa työpaikalle kieliharjoitteluun.

ー Totta kai minua jännittää ja tietenkin teen virheitä. Sehän kuuluu tähän prosessiin. Eikä arjen tilanteessa ole aikaa jäädä miettimään kielioppia vaan pitää vain puhua.

Kaava menee näin: Vaimo puhuu asiointitilanteessa, Gustavo kuuntelee. Kun hän on kuullut samat fraasit tarpeeksi monta kertaa, hän tuntee jo tilanteen käsikirjoituksen ja voi puhua myös itse. Kotonakin vaimo antaa mallia kielestä. Gustavo kysyy, vaimo vastaa. Ei edes yritetä rakentaa hienoja, monimutkaisia lauseita vaan pysytään arkisten tarpeiden tasolla ja tavoitellaan mahdollisimman autenttista suomea. Puhutaan niin kuin suomalaiset puhuvat eikä kikkailla ollenkaan. Gustavo kysyy saman uudelleen, vaimo vastaa kärsivällisesti samaan kysymykseen, sillä toistoa tarvitaan.

ー Ehkä noin kymmenen toiston jälkeen muistan, miten asia sanotaan. Sen lisäksi tarvitsen paljon suomen kieltä ympärilleni. Parasta on, kun on kiinnostunut jostain asiasta ja etsii siitä tietoa suomeksi. Saatan katsoa saman retkeilyaiheisen YouTube-videon monta kertaa peräkkäin suomen- tai englanninkielisillä teksteillä.

Aivan oma lukunsa on suomalaisten syvä kiintymys lemmikkeihinsä, erityisesti koiriin. Tässäkin Gustavo Pereira on nähnyt mahdollisuuden: oman koiran ulkoilutus kotikulmilla on mahdollisuus käyttää suomea. Välillä kieli saattaa vaihtua englanniksi tai sitten puhutaan suomea ja englantia limittäin. Se on ihan ok. Tärkeintä kun on, että tulee ymmärretyksi. 

 

Opi suomea!
  • Käytä uutta kieltä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
  • Älä pelkää virheitä. Niitä tulee aina. Ei haittaa!
  • Hyödynnä kieliympäristö: lue kyltit, laput, ilmoitukset; kuuntele radiota, televisiota, musiikkia, muita ihmisiä; kirjoita listat, viestit, muistilaput suomeksi; puhu suomea aina, kun voit.
  • Toista paljon. Hyvin harva oppii sanat ja rakenteet heti.
  • Pelaa internetissä pelejä: Wordwall, Quizlet
  • Sukella suomen kieleen. Hyväksy, että suomen kielellä on erilainen tapa ilmaista asiat kuin äidinkielelläsi. Älä yritä kääntää äidinkielen lauseita suomeksi.
  • Kielioppia voi oppia muutenkin kuin pänttäämällä. Opettele ensin joukko sanoja ja lauseita, että pääset alkuun kielessä.
  • Pyydä apua ympäristöltä. Puhu suomenkielisten ystävien ja perheen kanssa välillä suomea. Puoli tuntia päivässä on oikein hyvä!

Tue suomen oppijaa!
  • Tarjoa mahdollisuus käyttää suomea. Älä käännä puhetta heti englanniksi.
  • Anna onnistua. Onnistumisen ja pärjäämisen kokemus kannustaa ja auttaa jaksamaan.
  • Salli keskeneräisyys. Kaikkia virheitä ei tarvitse korjata.
  • Puhu hitaasti ja äännä selkeästi. Toista tarvittaessa. 
  • Käytä helppoja sanoja ja lauseita.
  • Kohtele vertaisena. Ihminen ilmaisee itseään tarkimmin äidinkielellä. Vieraalla kielellä ilmaisu on vaikeampaa.

Kieli käyttöön heti

Suomenkielinen versio
Suomi-hubissa oppii nopeasti puhumaan

– Vaikka osaisit vasta vain vähän suomea,
Suomi-hubi
n tunneilla alat heti puhua. Käytät vain muutamaa sanaa, mutta tämä onkin kaikkein tärkeintä, sanoo Maria Duca.

Duca kuvailee Suomi-hubin opetuksen ydintä: puhumisen harjoittelua yhdessä pienryhmän ja opettajan kanssa. Ryhmä tapaa verkossa päivittäin, opettaja syöttää sanastoa kuvien ja esimerkkilauseiden avulla ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan päivän teemaan kuuluvia ilmauksia heti. Tunnin kestävän session jälkeen opiskelija saa käyttöönsä opettajan tekemät muistiinpanot ja tuntitallenteen.


Maria Duca
tuli opiskelemaan suomea Suomi-hubiin lokakuussa 2020. Nyt reilun vuoden kuluttua hän on edennyt aivan alkeista lähtevästä Beginner 1 -ryhmästä keskitason Intermediate-ryhmään ja puhuu koko haastattelun ajan suomea.

– Suomi-hubin metodi on todella tehokas. Me opiskelemme puhumista ja suomen kielen käyttämistä eri tilanteissa. Kieliopin oppii sivussa. Pienryhmissä on helppoa puhua ja ilmaista omia ajatuksia.

Tunteja on joka arkipäivä, ja työssä käyvälle ihmiselle se on riittävästi – joskus liikaakin. Joskus, kun aika ei riitä tai tunnit menevät työtehtävien päälle, Maria Duca osallistuu tunnille muistiinpanojen ja tuntitallenteen avulla.

– Tunneilla ei ole koskaan tylsää, koska on useita opettajia ja kaikilla on pikkuisen erilainen tapa opettaa. Tykkään siitä. Erityisesti aloittelijalle on todella tärkeää, että tunneilla on kivaa. 


Työnantaja maksaa suomen opinnot


Baronalla
rekrytoinnin, henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin parissa työskentelevän Ducan suomen kielen opinnot maksaa työnantaja. Antamalla mahdollisuuden hankkia kielitaitoa työnantaja voi sitouttaa vieraskielistä henkilöstöään niin työpaikkaan kuin ympäröivään yhteiskuntaankin. Kieli luo siltoja ihmisten välille niin työtehtävissä kuin kahvihuoneissakin. 

– Töissä yritän ymmärtää, mitä työkaverit sanovat suomeksi. Ja kun soitan ja hoidan jotain asiaa, puhun nykyisin suomea.


Uudelle suomen opiskelijalle Maria Ducalla on tärkeä viesti:

– Suomen kielen logiikka on erilainen kuin muiden kielten. Minun mielestäni olisi loogista sanoa, että minä kuulen tai näen jonkun asian radiossa tai televisiossa, mutta suomalainen sanookin, että hän kuulee radiosta tai näkee televisiosta. Älä siis yritä vain kääntää lauseita englannista tai omasta äidinkielestäsi suomeksi. 

Mikä Suomi-hubi on?
  • kuukausimaksullinen suomen kielen opetus verkossa
  • opiskelet pienen ryhmän ja opettajan kanssa
  • opit arkielämässä tarvittavaa kieltä ja puhut paljon 
  • opiskelet omalla kielitaitotasolla: Beginner 0, Beginner 1, Beginner 2, Intermediate tai Advanced
  • joustava: voit osallistua oppitunnille aikataulun mukaan tai opiskella itsenäisesti muistiinpanojen ja tallenteiden avulla

Lue lisää Suomi-hubi Kielestä tästä.

Seuraava Palvelualojen avaimet -koulutus alkaa huhtikuussa

Palvelualojen avaimet -koulutuksesta apua hotelli-, ravintola-, catering-, matkailu- ja kaupan alojen työvoimapulaan.


Ylen uutisen mukaan korona-aikana arviolta jopa viidennes ravintola-alan työntekijä  on siirtynyt muualle töihin. Tähän haetaan ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla alkavasta Palvelualojen avaimet -koulutuksesta, jossa kehitetään osaamista kaupan alalla sekä hotelli-, ravintola-, catering, -matkailualoilla ja tutustutaan alojen tehtäviin.  

Koulutuksen tavoitteena on tutustua palvelualojen työtehtäviin sekä kehittää asiakaspalvelutaitoja ja muuta alalla vaadittavaa osaamista. Lisäksi tavoitteena on saada työssäoppimisen kautta kokemusta alan tehtävistä ja kasvattaa verkostoa sekä kerryttää työnantajakontakteja.

Aiemmin järjestetyistä vastaavista koulutuksista asiakkaat ovat antaneet seuraavia palautteita:

Oikein mukava koulutus, mukavat opiskelijakaverit ja kouluttajat. Sain tietoja ja taitoja enemmän ajantasalle.

Koulutus oli hyvä ja hyödyllinen tuli paljon uutta ja tärkeää tietoa asiakaspalvelusta ja siihen liittyvistä töistä.

Koulutuksen myötä sain uusia oivalluksia mitä voisin alkaa nyt tekemään.

Oli kätevää osallistua kotoa käsin opiskeluun, siinä säästi aikaa, rahaa ja Zoom-palaverit tuli tutuksi.


Kenelle koulutusta tarjotaan?


Koulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat alle 30-vuotiaat TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaat, jotka soveltuvat koulutukseen ja alalle. Koulutukseen voidaan valita mukaan myös yli 30-vuotiaita. Koulutuksessa ei vaadita alan työkokemusta vaan mielenkiintoa ja halua työskennellä palvelualalla.

Koulutukseen voivat osallistua alasta kiinnostuneet työttömät tai työttömyysuhan alaiset Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja se toteutetaan pääosin verkossa.

Seuraava Palvelualojen avaimet -koulutus alkaa 11.4. ja kestää 8.6. saakka, eli yhteensä 40 päivää. Olemme järjestäneet koulutusta syksystä 2021 saakka.


Palvelualojen Avaimet – avaa kanssamme ovi uudelle urapolullesi!

 

Rita Sargsyan valmistautuu YKI-testiin Suomi-hubissa

ー Suomen kielen opiskeleminen Suomi-hubissa tuntuu helpolta. Se on kevyttä ja hauskaa, ei ollenkaan niin vaikeaa kuin aluksi pelkäsin, sanoo Rita Sargsyan.

Suomi ja suomen kieli tulivat hänen elämäänsä kahdeksan vuotta sitten, ja viisi vuotta sitten hän muutti Venäjältä Suomeen. Kun hänen miehensä ehdotti, että vaimon kannattaisi opiskella suomen kieltä ja hakea Suomen kansalaisuutta, ajatus tuntui aluksi painajaismaiselta. Kuitenkin vajaan vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta Rita Sargsyan tähtää keskitason Yleiseen kielitestiin, jolla voi osoittaa kielitaitonsa kansalaisuushakemusta varten.

ー Suomi on ehdottomasti vaikein kieli, jota olen opiskellut, mutta Suomi-hubissa on hyvä metodi. Opiskelemme puhumista, sanastoa, kirjoittamista ja vähän kielioppia. Puhuminen on vaikeinta, mutta opettajat auttavat siinä tosi hyvin. Kotitehtäviä ei ole, ja se on minusta hyvä asia. Ei ole koskaan sellaista oloa, että nyt joku vaatii minua tekemään jotain. 

Erillisiä muistiinpanoja ei tarvita, sillä jokaisesta oppitunnista jää opiskelijalle opettajan tekemät muistiinpanot pdf-versiona. Ne voi halutessaan ladata koneelle ja tulostaa. Rita Sargsyan tosin haluaa itse tehdä omat muistiinpanonsa, mutta tuntimateriaali on hyvä taustatuki. Materiaali on käytännönläheistä arkipäivän suomea, ja kun sen ottaa haltuun, pärjää varmasti kodin ulkopuolellakin. 

ー Muistan sen päivän, kun luin suomenkielistä tekstiä, ja oivalsin, että minähän ymmärrän tästä tekstistä melkein kaiken. Se oli mahtava tunne!

Suomi-hubissa opiskellaan verkossa pienen ryhmän ja opettajan kanssa. Jokainen oppitunti on itsenäinen kokonaisuus, joka liittyy viikon teemaan. Siksi mukaan voi tulla milloin vain. Jokainen löytää tuntitarjottimelta itselleen sopivan tason. Rita Sargsyan aloitti helmikuussa 2021 beginner 1 -tasolta ja tähtää tammikuussa 2022 YKI-testiin. YKI-testiin häntä valmentavat nykyisten beginner 2 – ja intermediate-oppituntien lisäksi Suomi-hubin YKI-intensiivi-tunnit, joilla harjoitellaan kielen lisäksi myös YKI-kokeen tehtävätyyppejä ja vastaustekniikkaa.

Rita Sargsyan on psykologi ja pienen pojan äiti. Hän ottaa asiakkaita vastaan verkossa, ja opiskelee suomea päivittäin. Arki on kiireistä, mutta Suomi-hubi joustaa elämäntilanteen ja arkiohjelman mukaan. 

ー Joskus en pääse tunnille aikataulujen vuoksi, mutta se ei haittaa. Voin aina katsoa tallenteen ja osallistua oppitunnille niin. Online-opiskelu sopii minulle, sillä ei tarvitse käyttää aikaa siirtymiseen, kuten luokkaopetuksessa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Rita Sargsyan voi lopettaa suomen kielen opintonsa keväällä, kun YKI-testin tulokset tulevat. Silloin hän on edennyt aivan aloittelijasta keskitason suomen kielen käyttäjäksi noin vuodessa.

ー Mietin jo nyt sitä aikaa. Ehkä minulle tulee ikävä, koska Suomi-hubissa olen tavannut ihmisiä joka päivä ja siitä on tullut osa minun päiväohjelmaani.

Ikävään löytyy lääke. Aina voi jatkaa opiskelua Advanced-tasolla asti.

Mikä Suomi-hubi on?

  • kuukausimaksullinen suomen kielen opetus verkossa
  • opiskelet pienen ryhmän ja opettajan kanssa
  • opit arkielämässä tarvittavaa kieltä ja puhut paljon 
  • opiskelet omalla kielitaitotasolla: Beginner 1, Beginner 3, Intermediate tai Advanced
  • joustava: voit osallistua oppitunnille aikataulun mukaan tai opiskella itsenäisesti muistiinpanojen ja tallenteiden avulla

Lue lisää YKI-intensiivistä tästä.

Lue lisää Suomi-hubi Kielestä tästä.

Vaikuttavaa työtä, Työ-SIB-valmennus

ー Henkilökohtainen valmentaja oli se juttu. Kun itsellä tunteet vaihtelivat, valmentajalta sai buustia jatkaa työnhakua. Lisäksi osallistuin webinaareihin, katsoin tallenteita ja käytin tukimateriaalia Thinkificistä.

Näin kuvaa Arffmanin toteuttamaa Työ-SIB-valmennusta Jorma Tanninen, jota voi nyt tuloksekkaan valmennuksen jälkeen tituleerata palvelupäälliköksi. 

Työpaikka it-alan palveluita tarjoavalla Atealla avautui pitkän prosessin jälkeen.

Lukuisten YT-neuvottelujen jälkeen viimein myös 30 vuotta talossa olleen palvelupäällikön piti siivota työpöytänsä Ricohilla viimeisen kerran. Jorma Tanninen oli kaksi vuotta ilman työtä, opiskeli lyhyempiä kursseja, lähetti kymmeniä hakemuksia, kävi useissa haastatteluissa mutta joutui kuitenkin aina pettymään. Syksyllä 2020 TE-palveluista hänelle tarjottiin mahdollisuutta Työ SIB -valmennukseen. Siellä selvisi, että kesken jääneet tradenomiopinnot olisi mahdollista suorittaa loppuun Laurean L160-erillishaussa

ー Samaan aikaan, kun olin valmennuksessa, hain edelleen töitä. Loppuvuodesta 2021 kaiuttelin LindedInissä lopputyötäni varten. Päivitykseni luki vanha työkaveri, joka vinkkasi minusta Atean rekrytointipäällikölle. Hän soitti minulle ja sovimme Teams haastattelusta. Haastattelun jälkeen hän sanoi, että lopputyölle löytyy kyllä aihe, mutta Atealla voisi olla myös töitä tarjolla. Seuraavaksi minulle soitti torstaina Atean palvelupäällikköryhmän esimies, ja pitkän keskustelun päätteeksi hän tarjosi minulle työpaikkaa. Perjantaina kirjoitin vakituisen työsopimuksen ja maanantaina aloitin työt. Voin sanoa, että silloin eivät jalkani koskettaneet lattiaa.


Somessa kiinni piilotyöpaikkaan


Atealla oli tulossa organisaatiomuutos, eikä palvelupäällikön paikkaa ollut laitettu julkiseen hakuun. Jorma Tanninen oli siis löytänyt piilotyöpaikan. Ilman valmennusta ja sosiaalista mediaa se ei olisi löytynyt.

ー Valmentaja Henna Uutela selvitti puolestani, että voin jatkaa Laureassa kesken jääneet opintoni loppuun. Linkkarissa olin ollut jo toistakymmentä vuotta, mutta valmentaja Kirsi Pajamäki sai minut päivittämään profiilini. Lisäksi otin käyttöön Instagramin. Löysin sosiaalisen median kautta vanhoja työkavereita, joiden kanssa olen saanut takaisin keskusteluyhteyden.

Sitä se on, tämän päivän työnhaku. Enää ei riitä, että luettelee CV:ssä työpaikat ja opinnot aikajärjestyksessä ja lähettää sen hakuviestin liitteenä työkkärin sivuilta löytämäänsä avoimeen työpaikkaan.

ー Minunkin CV:ni meni uusiksi. Henna Uutela auttoi muokkaamaan siitä toiminnallisen. Neljä sivua tiivistyi yhdeksi ja osaamiseni tuli paremmin näkyviin. Opin myös käyttämään Canvaa CV:n visuaalisen ilmeen muokkaamiseen.

Tärkeintä kuitenkin oli, että valmennuksessa juurrutettiin usko mahdollisuuksiin onnistua työnhaussa. Katso, miten valtavan hieno ja laaja osaaminen sinulla on. Näitä valmentajan Kirsi Pajamäen sanoja Jorma Tanninen ei ikinä unohda.


Työ-SIB on
Työ- ja elinkeinoministeriön tulosperusteisesti rahoitettu vaikuttavuusinvestointihanke (Social Impact Bond), jossa palveluntuottajalle maksetaan palkkio vain tuloksesta. Työ-SIB-valmennuksia toteuttaa nyt Entry Education, joka on yrityskaupan myötä nyt osa Arffmania.

 

Valmennus vie kohti työpaikkaa

Valmentajamme Henna Uutela työskentelee työllisyydenhoidon palvelujen asiantuntijana Oulun toimipisteessämme. Hennan valmentamaan Kompassi-palveluun osallistui 60-vuotias asiakas, joka oli vasta muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen ja etsi uusia töitä. Palvelun alettua asiakas kertoi Hennalle olevansa osatyökykyinen. Hakusessa oli työ arkistointi-, asiakaspalvelu- tai aulapalvelutehtävistä. 

Jari Ruotsalainen tuli valmennukseen realistisin, mutta toiveikkain mielin. 

ーEihän tämä miun tilanne kovin häävi ole, mutta yritämmä kuitenki, muistelee Henna Jarin sanoneen.

Valmennuksen ja yhteistyön onnistumista tuki Jarin nöyrä ja positiivinen asenne tehdä töitä: osallistua palveluun, laatia työhakemuksia, lähettää sähköposteja työnantajille, soittaa hakemusten perään ja ennen kaikkea opetella paljon kaikkea uutta, mitä työnhakuun tänä päivänä liittyy. Jari ja Henna tapasivat Rovaniemellä melkein viikoittain. Henna auttoi asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä hakemaan omaan työkykyyn sopivaa työtä. Valmennuksessa iso merkitys ja onnistuminen oli myös tietoteknisten taitojen haltuun ottamisella. Tapaamisia pystyttiin järjestämään myöhemmin myös etänä.

Työnhaku on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Työnhaku kuormittaa ja hallitsee siinä hetkessä koko elämää. Joskus on haasteellista pysyä periksiantamattomana ja positiivisena. Jaksaminen ja innostus ovat usein kiinni pienistä asioista. 

ーHei Henna, Kyläniemi vastasi sähköpostiin, ettei juuri nyt ole työtä tarjolla, mutta laittaa hakemuksen talteen. Oli kuitenkin kiva saada elämäni ensimmäinen vastaus työhakemukseen! kertoo Jari lähettämässään viestissä.

Unelma toteutuu

Kompassi-valmennuksen päätyttyä Jarin valmennukselle haettiin jatkoa uudelleenpoluttamisen kautta ja hän jatkoi Hennan asiakkaana toisessa palvelussa. Jari oli ehtinyt olla yhden päivän Vahvana työhön -palvelussa, kun sai kutsun työhaastatteluun. Ja Jari sai työn! Uusi työ on Arktisen keskuksen virastotehtävissä. Työpaikka, onnistuminen, unelmien täyttymys, tulevaisuus. Niin paljon sisältyy asioita ja tunteita tilanteeseen, kun työnhakija saa työpaikan. 

ーKyllä on mukava olla taas työelämässä kiinni, kommentoi Jari valmentajalleen töiden aloittamisen jälkeen.

Henna vieraili Jarin työpaikalla joulukuussa. Arktinen keskus on monitieteisen arktisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen kansainvälinen keskus. Arktinen keskus sijaitsee Arktikum-talossa Ounasjoen rannalla. Keskus on erittäin kaunis ja viihtyisä. Työyhteisö on kansainvälinen, keskuksessa on paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Jari kehuu työpaikkaa ja työkavereita. Henna tapasi myös Jarin työkaverin Pertin. Työkaverilta Jari saa kiitosta. Pertti kuvaa Jaria hyväksi työkaveriksi ja on kiitollinen siitä, että sai Jarin heille töihin. Vielä kerran, onnea Jari!