Kategoria: Blogi

Arffman – Osaaminen Näkyviin, Osa 2

Posted on 3 syyskuun, 2021 by - Blogi

Kerro meille, kuka olet?

Olen Susanna Honko ja toimin uravalmentajana Arffmanilla.


Avaa vähän ammatillista tarinaasi.

Minulla on ammatillisen opinto-ohjaajan pätevyys, DI tutkinto, ammatillisen opettajan opinnot ja myös vanha opistotasoinen insinöörin tutkinto. Opintoja on paljon, olen vuorotellen opiskellut tekniikkaa ja pedagogiikkaa. 

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hylkäsin kaikki aikaisemmat suunnitelmani jatko-opinnoista ja olin hetken vailla suuntaa. Tekniikan opintoihin ajauduin ihan sen perusteella, että haku oli sopivasti kesällä ja opinnot tarjolla kotikaupungissa. Pitkän matematiikan avulla opiskelupaikan myös sai helposti. Eli kyseessä oli nopea ja helppo ratkaisu, kun syksyksi ei ollut muita suunnitelmia.

Muut opinnot olen suunnitellut jo loogisemmin, kiinnostus pedagogiikkaan vahvistui jo teollisuudessa ollessani ja tein opintoja ensin avoimen yliopiston puolella. Ammatillisen opettajan opintoihin hakeuduin samalla kun tein opetussijaisuuksia. Opetustyössä taas heräsi kiinnostus kartuttaa omaa osaamista vielä lisää ja mahdollisuus DI-tutkinnon suorittamiseen tuli sopivasti kohdalle. Sain tutkinnon valmiiksi ripeällä aikataululla ja sen jälkeen pidin opiskelusta 10 vuotta taukoa. Elämässäni oli ihan vaan töitä, lapsiperheen arkea ja harrastuksia. Mutta 2014 aloitin hyvin motivoituneena opo-opinnot, minua  kiinnosti erityisesti aikuisten uraohjaus. Sillä tiellä olen edelleen.


Mitkä ovat sinun omat vahvuutesi ja kuinka olet ne tunnistanut? 

Omassa työssä tarpeellisia vahvuuksia ovat esimerkiksi kyky keskittyä asiakkaan tilanteeseen ja halu auttaa asiakasta tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan. Yksi vahvuuteni on uteliaisuus, joka näkyy innokkuutena uuden tiedon ja uusien näkökulmien etsimiseen. Palautteissa mainitaan usein myös ystävällisyys, sitkeys ja loogisuus. Ja tietysti ongelmanratkaisu on minulle mieluisaa, ja olenkin siinä melko taitava.

Asiakkailta ja työkavereilta saatu palaute on ollut tärkeää vahvuuksien tunnistamisessa. Joitakin vahvuuksia ja myös kehittämistarpeita tunnistan kyllä itsearvioinnin kautta, mutta analysointiin tarvitaan usein ulkopuolelta tuleva “pakko”, eli esim opintoihin liittyvä harjoitus tms.


Minkälaisen prosessin olet käynyt läpi löytääksesi omat vahvuutesi?

Ehkäpä aikuiseksi kasvaminen on ollut se isoin asia. Omia vahvuuksiani olen joutunut analysoimaan erilaisiin esittelyteksteihin, opintojen harjoitustehtäviin sekä työnhaun dokumentteihin. On myös tärkeää tunnistaa, millaisessa työssä viihtyy. Purkamalla omaa työnkuvaa pienemmiksi paloiksi, löytää samalla niitä omia vahvuuksiakin.


Millaista työkalua käytät asiakkaiden osaamisen näkyviin tuomisessa? 

Vapaan keskustelun kautta saan jo paljon selville. Lisäksi käytän paljon tarkentavia kysymyksiä. Asiakkaan CV antaa paljon tietoa, myös rivien välistä tulkittuna. Näistäkin kyselen vielä lisätietoja, sekä suorien että avoimien kysymysten avulla. Työhön liittyvä substanssiosaaminen löytyykin melko helpolla, mutta uusia näkökulmia saa esim työpaikkailmoituksista sekä Foreammatin kuvauksista. Välillä käytössä on myös persoonallisuustestit, joita kannattaa kyllä pohjustaa. Myös vapaa-ajan toiminta ja harrastukset kannattaa ottaa mukaan keskusteluun, erityisesti henkilön rooli harrastusyhteisössä kiinnostaa. Omien vahvuuksien ja osaamisen reflektointi on työlästä, mutta vain sillä tavalla saa nostettua aitoja valtteja hakudokumentteihin.

Susanna Honko, valmentaja


Osallistumme Sitran #OsaaminenNäkyviin kampanjaan (30.8.-12.9)!

Lue osaamisen tunnistamisen viikoista lisää Sitran sivuilta.

Arffman – Osaaminen Näkyviin, Osa 1

Posted on 30 elokuun, 2021 by - Blogi

Kerro meille, kuka olet?

Olen Kirsi, nykyinen oululainen ja arffmanilainen. Ouluun ja Arffmanille olen päätynyt muutamien mutkien kautta. Luonnehtisin itseäni innostujana, sosiaalisena sopeutujana ja verkostoitujana sekä aktiivisena persoonana, joka viihtyy niin työssä kuin vapaalla monipuolisissa vuorovaikutusta, osallisuutta ja ideointia sisältävissä toiminnoissa. 


Avaa vähän ammatillista tarinaasi.

Olen opiskellut kuntoutusalaa sekä kasvatustieteitä. Osin kyse on ollut valinnasta, osin sattumasta. Alun perin nuorempana olisin halunnut liikunnanohjaajaksi, mutta niihin opintoihin en tullut valituksi. Välivuoden vietin opiskellen kieliä ja matkailua ruotsinkielisessä kansanopistossa. Päädyin hakemaan ammattikorkeaan, kuntoutuksen koulutusohjelmaan, josta olin kuullut tuttavan kautta. Tuolloin en ollut edes ihan varma, mihin olen hakemassa, kuntoutuksen liitin enemmän fyysiseen kuntoutukseen vaikka koulutusohjelma on huomattavasti laajempi. Päädyin opiskelemaan Jyväskylään ja jo opintojen alussa kävi selväksi, että kuntoutuksen ammatillinen ja sosiaalinen painotus resonoivat eniten omien kiinnostuksen kohteiden kanssa.

Opintojen jälkeen työllistyin suoraan omaa osaamista vastaaviin tehtäviin, työpaja- ja työhönvalmennuskentälle. Olin samalla työnantajalla pitkään. Toimin työpajaohjaajana, vastaavana ohjaajana työpajalla, yksilövalmentajana, ryhmänohjaajana ja viimeisinä vuosina johtavana yksilövalmentajana, jolloin työnkuvaani sisältyi kuntoutus- ja valmennuspalveluiden kehittäminen, organisointi, koordinointi, verkostoyhteistyö, esimies- ja johtoryhmätyöskentely sekä tietysti myös yksilö- ja ryhmänohjaus eli asiakastyö. 

Olen aina ollut kiinnostunut laaja-alaisesti erilaisista asioista, ja aloin työn ohella opiskella myös avoimessa yliopistossa kasvatuspsykologiaa, myöhemmin kasvatus- ja kuntoutustieteitä. Parin vuoden avoimen opintojen jälkeen hain tutkinto-opiskelijaksi, pääaineena kasvatustiede. Olin opintojen aikana pari vuotta opintovapaalla, kuitenkin samalla osa-aikaisesti töissä, tämä ratkaisu sopi omaan tilanteeseeni hyvin. Lopun opiskeluajan olin kokoaikaisesti töissä, suorittaen samalla tutkinnon loppuun ja opiskelin siinä rinnalla opettajan pedagogiset opinnot. Kasvatustieteen opintojen koen laajentaneen käsitystäni etenkin aikuisista oppijoina ja toimijoina, ja antaneen laajempaa perspektiiviä omaan työhöni.


Mitkä ovat sinun omat vahvuutesi ja kuinka olet ne tunnistanut? 

Omat vahvuuteni liittyvät palvelujärjestelmätuntemukseen, etenkin työhönvalmennuksen sekä ammatillisten kuntoutuksen osalta. Samoin koen vahvuudekseni osaamisen hahmottamisen laaja-alaisesti. Koen olevani innostuva ja innostava persoona, joka ei anna helposti periksi ja pyrkii näkemään erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. 

Vahvuuksiani ovat myös tiedon nopea haku ja haltuunotto, valmius lähteä kokeilemaan uutta sekä verkostoituminen. Olen asunut ja työskennellyt monella eri alueella, ja tämä on edellyttänyt nopeaa oppimista, oman arjen ja kontaktiverkoston aktiivista rakentamista sekä vahvaa itseohjautuvuutta. 


Minkälaisen prosessin olet käynyt läpi löytääksesi omat vahvuutesi?

Vahvuuteni ovat peräisin opintojen sekä työkokemuksen kautta, liittyen kuntoutus- ja kasvatustieteen opintoihin sekä työhönkuntoutuksen ja työhönvalmennuksen kentällä. Lisäksi vapaa-ajan toiminnot ovat tuoneet erinäistä osaamista ja varmuutta, muun muassa ohjaustoimintaan ja verkostoitumiseen liittyen. 

Omaa ajattelua on avannut reilun parin vuoden työskentely ulkomailla matkailun tehtävissä. Opin, miten laajasti omaa osaamista voi vahvistaa ja hyödyntää. Matkailun työt päättyivät keväällä 2020 koronan myötä ja olin pitkästä aikaa tilanteessa, jossa piti ottaa omat opit käyttöön – liittyen osaamisen tunnistamiseen, muutokseen ja sopeutumiseen, vaihtoehtojen pohdintaan ja työnhakuun. Koin haluavani hyödyntää olemassa olevaa osaamista sekä myös vahvistaa sitä. Tästä syystä hakeuduin työhönvalmennuksen tehtäviin valtakunnalliseen yritykseen, jonka tiesin toimivan laajasti ympäri Suomen, tuottavan erilaisia palveluita eri kohderyhmille ja mahdollistavan oman osaamisen kehittämisen. 


Millaista työkalua käytät asiakkaiden osaamisen näkyviin tuomisessa? 

Keskustelu on ydinosassa osaamisen sanoittamisessa. Jokaisella meistä on enemmän osaamista kuin osaamme ensinäkemällä hahmottaa. Osaamista voi lähteä konkretisoimaan listaamalla erilaiset roolit, vastuut, ja tehtävät joissa on toiminut – niin työssä, opinnoissa kuin esim. vapaa-ajalla ja pyrkiä purkamaan mahdollisimman pieniin sanoitettuihin palasiin. Niitä voi sitten lähteä yhdistelemään sekä pohtimaan, mitä osaamisella voi tehdä, miten sitä voisi hyödyntää – tai myös vahvistaa. Kysymysten kysyminen ja asioiden konkretisoiminen esimerkkien kautta ovat joitain keinoja. 

Lisäksi apuna voi olla osaamisen sanoittamiseen liittyviä ohjelmia/sivustoja, kuten ForeAmmatti tai osaan.fi. Joskus myös työpaikkailmoitukset voivat toimia osaamisen konkretisoijina ja peilauspintana, samoin keskustelu muiden kanssa ja esimerkiksi oman alan toimijoiden seuraaminen ja alan osaamistermistön läpikäynti. Urasuunnittelussa osaamisen pohjalta voi miettiä, millaisiin tehtäviin, mille toimintakentälle hakeutua tai miten osaamista voisi vahvistaa.

Kirsi Pajamäki, valmentaja

Osallistumme Sitran #OsaaminenNäkyviin kampanjaan (30.8.-12.9)!

Lue osaamisen tunnistamisen viikoista lisää Sitran sivuilta.

Opettajaksi voi harjoitella verkossakin

Posted on 9 heinäkuun, 2021 by - Blogi

Nyt sen voi jo tunnustaa. Miina Kakko toivoi salaa, että opettajaopintojen aikana tulisi mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelu verkossa. Sitten tuli korona. Sen jälkeen Jyväskylässä suomen kielen opettajiksi opiskelevien luona kävi Arffmanin entinen verkko-opettaja, nykyisin Turun yliopistossa verkko-opetusta ja -oppimista tutkiva Anita Hartikainen. Hän muistutti, että peruskoulun ja lukion lisäksi on sekin vaihtoehto, että opettaa aikuisia verkossa. 

Nyt Miina Kakko on juuri lopettanut opetusharjoittelunsa Arffmanin Verkkokotossa. Toive siis toteutui, ja Miina Kakko on näkemyksellisen verkko-opetuskokemuksen verran etulyöntiasemassa tulevaisuuden työmarkkinoilla.

— Onhan se aika vaativaa, kun on hallittava sekä tietokoneen näyttö että oma opetuspuhe samaan aikaan. Lisäksi on huomioitava opiskelijat. Puhetta pitää verkossa myös havainnollistaa kirjoittamalla se tekstiksi näytölle, Miina Kakko kertoo.

Turun yliopistossa suomen kieltä pääaineenaan opiskeleva Ida Laakso on opintojensa syventävässä vaiheessa ja suorittaa harjoitteluaan niin ikään Verkkokotossa. Ensin jännitti kauheasti. Zoomin täydeltä vieraita ihmisiä odottamassa opetusta. Oma pää pyörällä pedagogisista ihanteista, ja vielä nämä näytöt ja hiiret ja linkit ja ikkunat ja tietenkin huolellisesti valmisteltu oppitunti.

— Onnellisin ja kiitollisin olen siitä, että olen oppinut luottamaan itseeni. Olen myös ymmärtänyt, kuinka kilpailutettu kotokoulutus on alana ja miten kilpailutus vaikuttaa, Ida Laakso pohtii.

Verkossa vähemmän on enemmän

Opettajaopiskelijan huolellisten ja aikaa vieneiden tuntisuunnitelmien keskelle kiilaa ohjaava verkkokouluttaja Samu Heikinmatti ja sanoo, että verkossa vähemmän on enemmän.

— Kohtaaminen on tärkeämpää kuin valtava tehtäväarsenaali. Itse suosin käänteistä opetusta, sillä se jättää enemmän aikaa keskustelulle webinaarin aikana.

Kohtaaminen onnistuu, kun opettaja on aidosti läsnä ja kuuntelee aktiivisesti, antaa tilaa oppia ja huomaa hyvän. Eikä tämän sössimiseen verkkoa tarvita, senhän voi tehdä luokassakin.

— Eniten olen yllättynyt siitä, miten hyvin vuorovaikutus verkossa toimii ja että jo muutamassakin päivässä tulee opiskelijoiden kanssa tutuiksi, Miina Kakko pohtii ja mainitsee vielä, että kyllä vähän ikävä taitaa tulla niin opetusharjoittelua kuin opiskelijoitakin. 

Osaksi yhteisöä ja luovaksi ongelmanratkaisijaksi

Miina Kakon oman opettajan, lehtori Eija Aallon mielestä hyvä opetusharjoittelupaikka on sellainen, jossa opiskelija pääsee osaksi yhteisöä ja jossa pääsee tekemään työtä monipuolisesti yhdessä ohjaajan kanssa.

— Opetusharjoittelun ei soisi olevan vain perinteen siirtämistä vaan oman pedagogisen ajattelun luomista, ongelmanratkaisua ja ajankohtaisten pedagogisten kysymysten pohtimista. Pelkkä perustuntien mallin omaksuminen ja oppituntien seuraaminen vierestä ei riitä vaan opettajaharjoittelijoiden olisi hyvä päästä mukaan opetuksen kehittämiseen, Eija Aalto sanoo.

Aalto on ollut Arffmaniin opetusharjoittelupaikkana tyytyväinen. Opettajankoulutuslaitoksen näkökulmasta on tärkeää, että opetusharjoittelupaikka on ja pysyy vaikka koronatilanne taas muuttuisikin. 

— Te olette opettaneet verkossa pitkään ja hioneet toimivan konseptin. Opiskelijoilta olen kuullut, että vuorovaikutus heidän kanssaan on kohdallaan.

Erityisesti Eija Aallon mieleen on se, että opetusharjoittelijoiden opetus ei ole sirpaloitunut yksittäisiksi näytetunneiksi vaan he ovat päässeet harjoittelemaan jatkumoa. On ihan eri asia opettaa kolmena päivänä peräkkäin kuin tunti silloin, toinen tällöin.

Verkko ei ole simuloitu versio luokasta

Pelkkä luokkaopetuksen ja sen käytänteiden siirtäminen verkkoon ei toimi. Verkko-opetuksen keinot voi kyllä siirtää luokkaan, mutta luokkaa ei voi siirtää verkkoon. Verkon pitää tuoda lisäarvoa, ei olla redusoitu ja simuloitu versio luokkaopetuksesta 

— Oppimisympäristön ei pitäisi kaventaa oppimista vaan päinvastoin laventaa sitä. Haaste on, miten me saamme kielenoppijat tarttumaan kielellisiin tarjoumiin ja toimimaan kielen kanssa itse.

Koronan edessä koko opetuksen kenttä on joutunut sopeutumaan ja oppimaan uutta.

— Millaisia oppimisalustoja käytämme, että opetus osallistaisi opiskelijoita ja antaisi heille vahvan toimijaroolin? Omassa opetuksessani yliopisto-opiskelijoiden kanssa olen ollut yllättynyt siitä, että verkko-opetuksessa on mahdollista tuottaa jopa intensiivisempää vuorovaikutusta kuin luokkaopetuksessa. Olen käynyt verkossa eri aiheiden äärellä valtavan rikkaita keskusteluja, Eija Aalto pohtii.

Ida Laakso

Ida Laakso

Miina Kakko

Miina Kakko

IT-alalla on töitä osaajille

Posted on 5 heinäkuun, 2021 by - Blogi

Nidhi Sachdevilla, 37, on syytä iloon. Huhtikuun alussa alkoivat työt Solteqilla. Kymmenen vuoden ammatillisen kokemuksen ja reilun vuoden takaisen Suomeen muuton jälkeen löytyi oman alan työpaikka. 

— Työskentelin kotimaassani Intiassa it-arkkitehtina ja tiimin johtajana. Asuin myös Japanissa kaksi vuotta ja Boliviassa reilun puoli vuotta ennen kuin muutimme Suomeen. Nyt Solteqilla teen työtä ohjelmistokehittäjänä.

Suomalainen pörssiyhtiö Solteq tekee asiakkailleen yksilöllisiä digitaalisia  ja digitalisoi liiketoimintaa. Kansainvälisyys on luonnollinen osa liiketoimintaa. Suomen lisäksi toimintaa on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Puolassa. Saman tiimin jäsenet eivät välttämättä istu naamakkain samassa huoneessa samassa kaupungissa vaan välissä voi olla sekä maiden rajoja että eri kieliä. Niinpä yhteiseksi kieleksi on valittu englanti.


Jatkuva kehittyminen on elinehto


Alalla, jossa uudet tuulet puhaltavat reippaaseen tahtiin, jo kahden vuoden tauko työstä on pitkä. Siinä ehtii sovellusmaailman trendejä tulla ja mennä ja koodauskielet vaihtua. Kielestä Nidhi Sachdev työnsä myös aloitti. Suomen kieleen meni Arffmanin kotoutumiskoulutuksessa reilun puolen vuoden verran, ja työt hän aloitti taas opinnoilla, tällä kertaa AWS- ja Node.js-järjestelmien opiskelemisella. Ja vaikka työpaikan kieli on englanti, suomen kielen taidollekin on käyttöä asiakkaiden kanssa töissä ja tietenkin myös työn ulkopuolella.

Työnantajalle Nidhi Sachdevin kaltainen monessa eri maassa ja monessa eri tehtävässä työskennellyt, kuutta eri kieltä puhuva osaaja, jolla on ymmärrystä myös verkkokauppojen rakentamisesta, on kultakimpale.

— Meille tärkeää on osaaminen ja kehittyminen. Jokainen työntekijä yksilönä tuo yritykseen osaamista ja uusia näkökulmia. Näin myös koko tiimi kehittyy, sanoo Solteqin henkilöstöpäällikkö Tero Tolvanen.


Inkluusio on itsestäänselvyys


Kansainvälisyyden lisäksi itsestäänselvyys on myös inklusiivisuus. Se on sitä, että työpaikalla on selvää, että kaikkia ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Kaikilla on yhdenvertaiset resurssit ja mahdollisuudet. Jokaisen ääni kuuluu, jokaisella on turvallista ja jokainen on osallinen toimintaan.

— Me rakennamme liiketoiminnan asiantuntijoiden ja heidän kehittymisensä varaan ja toimimme osaaminen edellä. On selvää, että kenenkään sukupuoli tai etninen tausta ei liity siihen. Kaikille rakennetaan samanlainen ympäristö, ja yrityskulttuurin lähtökohta on, että kaikkia autetaan ja tuetaan, Tero Tolvanen sanoo.

Nidhi Sachdevilla, 5-vuotiaan tyttären äidillä, on myös sanoma lapselleen. Hän näyttää tyttärelleen mallia, että aina naisen paikka ei ole kotona. Se on myös asiantuntijatehtävissä.

Nidhi Sachdev on asunut monessa maassa ja puhuu kuutta eri kieltä. Pienen tyttären äitinä hän haluaa antaa työssä käyvän asiantuntijan mallin.

Henkilöstöpäivä 2021 — Club Arffman

Posted on 18 kesäkuun, 2021 by - Blogi

Henkilöstöpäivä 2021

Poikkeustilanteen yhä jatkuessa, Arffmanilla päätettiin järjestää myös tämän vuoden henkilöstöpäivät verkossa. Kouluttaja Kaisa Mansikka otti ohjat käsiinsä ja siirsi henkilöstöpäivän suunnittelun ja järjestämisen päävastuun Arffmanin virtuaalitapahtuman tuottajan koulutuksen opiskelijoilleen, jossa Kaisa toimii vastuukouluttajana. Opiskelijat saivat lisäksi Arffmanin mediatuottaja Jani Kaikkosen tuen taakseen ja he lähtivät yhdessä suunnittelemaan tapahtuman ohjelmaa ja toteuttamista.

Virtuaalitapahtuman ohjelma

Henkilöstöpäivä starttasi Toimitusjohtaja Jouni Lukkarisen alkutervehdyksellä, minkä jälkeen Kirsi Toivasen ja Antti Ryynäsen välispiikkien kautta siirryttiin seuraamaan Taikuri Janne Mustosen showta. Janne opetti muutaman korttitempun, joilla arffmanilaiset voivat viihdyttää tuttaviaan vaikka grillijuhlissa kesän aikana. 

Taikatemppujen jälkeen arffmanilaiset laittoi energisesti liikkeelle oma kouluttajamme Svetlana Sivill. Jumppaa seurasi lyhyt kahvitauko, jonka jälkeen virtuaalitapahtuman tuottaja opiskelijat jakoivat osallistujat pieniin ryhmiin ja vetivät pubi-tietovisan. Visan jälkeen julkistettiin vuoden arffmanilainen, jonka oma henkilöstömme äänesti. Äänestyksen voittaja ja vuoden arffmanilainen -tittelin sai Janne Kuja-Lipasti. Henkilöstöpäivä huipentui lopuksi The Dimitri Keiski bandin musiikkiesitykseen.

Opiskelijoiden kommentteja

Virtuaalitapahtuman tuottaja opiskelijat kertoivat tapahtuman jälkeen omia mietteitään henkilöstöpäivän järjestämisestä. Tapahtuman suunnittelussa apuna käytettiin kurssin aikana jo aiemmin kehiteltyjä ideoita, joista yhdisteltiin sopiva kokonaisuus juuri Arffmanin henkilöstölle käytössä olleiden resurssien ja aikataulun mukaisesti. Opiskelijat paljastivat tapahtuman suunnittelun eläneen orgaanisesti aivan toteutuksen loppuhetkille saakka.

Verkossa järjestetyn henkilöstöpäivän järjestäminen oli Timo Alhon mukaan opiskelijoille hauskaa vaikkakin hieman sekavaa live-tilaisuuden vuoksi, mutta kaikin puolin mielenkiintoista. 

-Tiimi oli hyvä. Kaikki oli pääpiirteittäin suunniteltu, mutta live-lähetyksen vuoksi jätettiin yllätyksille myös varaa, ettei stressi tappaisi liikevoimaa. Näin saatiin kuvista välittymään hauska tunnelma, joka oli tärkeämpää kuin jämpti ammatillinen pätevyys – tällä kertaa.

Timo Alho kertoo, kuinka opiskelijoiden odotukset virtuaalitapahtuman järjestämisestä ja tuottamisesta täyttyivät. 

-Teknisiä kömmähdyksiä oli pari, jotka olivat ihan niinkin inhimillisiä, kuin yhtä konetta ei oltu kiinnitetty pistokkeeseen. Pientä ongelmaa oli jatkuvasti, mutta niitä trobleshootattiin aika hyvin lennosta, ja usein hyvän naurun säestämänä.

Henkilöstöpäivän palautekyselyn vastauksia

Kysyimme myös tapahtumaan osallistuneilta arffmanilaisilta palautetta ja kommentteja henkilöstöpäivän toteutuksesta ja ohjelmasta. Osa jäi kaipaamaan kasvotusten järjestettyä ohjelmaa ja ryhmäytymistä, eikä teknisiltä ongelmilta tapahtuman aikana vältytty, mikä luonnollisesti harmitti osallistujia,  mutta pääosin palautteet virtuaalitapahtuman ohjelmasta ja toteutuksesta oli hyvät. Erityiskiitosta saivat Svetlanan taukojumppa, taikuri show sekä The Dimitri Keiski band. Arffmanilaiset jakoivat myös runsaasti vinkkejä ja ideoita tuleviin henkilöstöpäiviin. Niiden avulla on hyvä lähteä kehittämään tulevien henkilöstöpäivien toteutusta ja ohjelmaa eteenpäin.

Yleistä

Arffman järjestää työntekijöilleen pääsääntöisesti kerran vuodessa henkilöstöpäivän, jonka aikana arffmanilaiset kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä. Henkilöstöpäivän suurimpina teemoina ovat yhteisöllisyys ja hyvinvointi. Arffman järjesti vuoden 2020 henkilöstöpäivät verkossa ja poikkeustilanteen jatkuessa myös tämän vuoden henkilöstöpäivä päätettiin järjestää verkkotapahtumana.

Det är viktigt att kunna få integreras på svenska

Posted on 28 toukokuun, 2021 by - Blogi

På måndag, 24.5.2021 började Arffmans andra svenskspråkiga integrationsutbildning på nätet. Vi har 18 studeranden från Helsingfors, Borgå, Tammerfors, Åbo, Närpes, Vasa, Grankulla och Nurmijärvi.

Jag kommer bra ihåg en kvinna som bodde i Kimito som studerade med oss på den finskspråkiga integrationsutbildningen. Det var ju konstigt, hennes man var finlandssvensk, barnen pratade svenska i skolan och i hemmet, hela området pratade svenska och hon var tvungen att lära sig finska eftersom det inte fanns någon annan valmöjlighet för henne. Jag kommer också ihåg när vi hade studeranden från Närpes och Nagu vilka båda två är helt svenskspråkiga områden. Det liknade en situation där någon lär sig finska som främmande språk eftersom det absolut inte fanns möjlighet att praktisera språket där. Många av studerandena skulle gärna stannat kvar men det blev omöjligt eftersom man inte kunde studera svenska. Därför är det ju så viktigt att i vårt tvåspråkiga land kunna själv välja finska eller svenska som integrationsspråk.

Arffman har också Suomi-hubi, en tjänst för de som arbetar eller som annars inte har möjlighet att delta i integrationsutbildningen. Jag är verkligen stolt över att det just nu ser ut  som att vi också har de första kunderna som vill lära sig svenska. Jag är glad att det finns ansvarsfulla arbetsgivare i Finland som betalar för arbetstagares språkundervisning. Det gynnar samhället i stort.

För min del har det också varit en spännande resa. Jag måste erkänna att även våra lärare, Catarina Mikkonen och Cecilia Grönvik, pratar flytande finska och jag kände mig oartig när vi träffades första gången live och jag inte kunde kommunicera på deras modersmål. Nu har jag bott i Sverige under tre månaders tid och jag har tvingat mig själv att kommunicera på svenska. För mig är det ett sätt att visa respekt. 

Det är en bra början att vi har en svenskspråkig integrationsutbildning på nätet, men utbildningen börjar en gång per år och det är inte en så flexibel lösning. I framtiden, för ett verkligt inkluderande samhälle, behöver invånare som pratar främmande språk lära sig tillräckligt bra svenska för att kunna jobba som statliga tjänstemän. Jag vet att det finns god vilja att fixa den här saken och jag har en känsla att den nästa god praxisen hittas hos Arffmans svenskspråkiga team.  

Skriven av: Raisa Haikala

6 vuotta, 630 opiskelijaa. Toinen raportti kotoutumiskoulutuksesta verkossa on nyt julkaistu.

Posted on 20 toukokuun, 2021 by - Blogi

Loppuvuonna 2019 julkaisimme ensimmäisen raportin Arffmanin verkossa toteutettavasta kotoutumiskoulutuksesta. Raportti oli kattava ja saimme siitä paljon kiitosta, kun toimme numerot tarinoiden rinnalle. Tuolla raportilla sekä sen pohjalta syntyneellä vertaisarvioidulla artikkelilla (Hartikainen ym. 2020) Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset tulivat huomioiduksi myös Työ- ja elinkeinoministeriötä ja OECD:n kansainvälistä migraatiojaostoa (International Migration Division) myöten. Syksyllä 2020 Arffmanin verkkotiimi sai isännöidä Saksan sisäministeriötä, kun he halusivat benchmarkata Arffmanin kehittämää mallia.

Uskoimme alusta asti, että onnistumme. Uuden raportin data täydentää ja tarkentaa aikaisempaa, kun uusia tuloksia löytyy esimerkiksi kielitaidon kehityksestä moduuleittain. Koulutuksiin on uskallettu ohjata entistä enemmän myös opiskelutaidoiltaan hitaampia oppijoita. Uusin data sisältää myös kokonaisen latinalaisten aakkosten vahvistamisen ryhmän, joka toteutettiin kokonaisuudessaan verkossa. 

Pandemia piti huolen massiivisesta digiloikasta, mutta on huomattava, että kaikki verkossa pakon edessä toteutettu kotoutumiskoulutus ei ole sama asia kuin verkkoon suunniteltu kotoutumiskoulutus. Sekä opettajat että opiskelijat voivat oppia olemaan verkossa, mutta Arffmanin Verkkokoto on pitkällisen kehittämistyön tulos, jossa onnistumiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Tämä raportti ei ota kantaa siihen, miten ja miksi koulutus onnistui, mutta kehotan seuraamaan Marja Aholan ja Anita Hartikaisen tutkimusta aiheesta.  

Itse suljen tällä raportilla myös yhden vaiheen elämästäni taakse ja teen sen suurella ilolla, sillä Arffmanin Verkkokoto on suurempi kuin koskaan ennen. Keväällä 2021 palasimme sekä juurillemme Lappiin että valloitimme täysin uusia alueita neljän ELY-alueen yhteishankinnalla; opiskelijamme asuvat Lapin lisäksi Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Lisäksi ylpeydellä voin seurata, kun ruotsinkielinen Verkkokoto Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa aloittaa jo toisen ryhmänsä ja tarjoaa tärkeän kotoutumisen mahdollisuuden ruotsiksi ja tukee entisestään kotoutumista myös Suomen ruotsinkielisille alueille.

 

Verkkokoton raportti 2015-2021

Ruotsissa 19.5.2021

Raisa Haikala

Kotoutujasta kotoutumisen asiantuntijaksi

Posted on 6 maaliskuun, 2021 by - Blogi

 

Kun puhelin viime toukokuussa soi, Inabat Seytnazarova yllättyi täydellisesti. Kuopion TE-palvelut tarjosi hänelle töitä. Kotoutumiskoulutus oli vielä kesken, työnhakukaan ei ollut aktiivisessa vaiheessa, mutta TE-keskuksessa oltiin hänet pantu merkille jo aiemmin. 

 

Useaa kieltä puhuva, englannin kielen tohtori, motivoitunut, miellyttävä ja ahkera nuori nainen oli saapunut Suomeen vuonna 2018 ja aloittanut äitiysloman jälkeen 2019 ensimmäisen suomen kielen kurssinsa. Kun suomen kielen taito seuraavana vuonna ylsi keskitasolle, TE-palvelut tarttui saaliiseensa kiinni ja kutsui työhaastatteluun. Hämmentynyt Inabat Seytnazarova sopersi puhelimeen, että ettehän te edes tiedä, millainen ihminen minä olen. Mutta hyvin siinä lopulta kävi.

 

— Työskentelen nyt Kuopion TE-palveluissa kotoutumisen asiantuntijana eli autan ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita ihmisiä. Teen heille kotoutumissuunnitelmia, haastattelen uudet asiakkaat, vastaan kysymyksiin puhelinpalvelussa ja laadin KELAlle lausuntoja, Inabat Seytnazarova kertoo.

 

Oma kokemus auttaa

 

Kun maahanmuuttajien kotoutumista edistämässä on itsekin maahanmuuton kokenut henkilö, on helpompi ymmärtää asiakasta. 

— Tiedän sen prosessin, jonka maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi, ja haluan antaa asiakkaille samanlaista palvelua kuin haluaisin itsekin saada. Painotan asiakkaille, miten tärkeää on integroitua Suomeen: oppia kieltä ja ymmärtää kulttuuria.

Suomeen muuton jälkeen kotoutumisaikaa on vain kolme vuotta. Sinä aikana aikuisen ihmisen pitäisi oppia suomea riittävästi, että voi hakeutua töihin tai ammattikoulutukseen. Kansalaisuutta voi hakea vasta, kun kielitaito yltää sille tasolle, että pystyy itse hoitamaan niin arkiset asiointinsa vaikkapa lääkärissä kuin juttelemaan esimerkiksi naapurin kanssa.

 
Kuka puhuu työkkäriä

 

Siirtyminen kielenoppijasta työntekijäksi on melkoinen harppaus. Siitäkin Inabat Seytnazarovalla on nyt omakohtainen kokemus.

— Alussa oli tosi vaikeaa tehdä työtä suomen kielellä ja jutella työkavereiden kanssa. Asiakkaiden kanssahan minä voin puhua englannin lisäksi venäjää ja farsia, jotka ovat äidinkieliäni

Nyt menossa on toinen puolen vuoden määräaikainen työsopimus. Kielitaito karttuu päivittäin ja perustyö asiakkaiden parissa on joka päivä helpompaa. Palaverit työpaikalla tuottavat vielä päänvaivaa. Joskus työkaverit eivät muista huomioida suomea toisena kielenä puhuvaa kollegaansa ja puhuvat asioista nopeasti ja vaikeilla sanoilla. Silloin pitää pyytää hiljentämään puhetahtia tai selittämään, mitä jokin sana tarkoittaa. Jos suomen sanat eivät riitä, kielen voi vaihtaa myös englanniksi.

— Minun kollegani ovat hyvin ymmärtäväisiä ja auttavat kyllä, jos en ymmärrä. Kaikki ovat iloisia siitä, että on myös ulkomaalainen asiantuntija työporukassa.

Eivätkä kokousten superbyrokraattiset asiat aina avaudu äidinkielisille suomalaisillekaan. 

— Kerran pomo chattasi kokouksen aikana, ettei ole syytä olla huolissaan. Ei hän itsekään ymmärrä tätä asiaa vielä, Inabat Seytnazarova nauraa.

 

Kotoutumisen asiantuntija Inabat Seytnazarova puhuu sujuvasti viittä eri kieltä, ja niistä jokainen on hyödyllinen töissä. Kuopioon asettunut perhe nauttii vapaa-ajasta ja ulkoilusta varsin suomalaiseen tapaan luistelemalla.

Henkilökohtaisuutta työnhakupalveluihin

Posted on 13 tammikuun, 2021 by - Blogi

Yksi sana: henkilökohtaistaminen. TE-palveluiden suunnitteilla oleva uusi maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten yksilölliseen työnhakuun tähtäävä työllisyydenhoitomalli voi onnistua keskittymällä työntekijöiden osaamiseen ja päämääriin tutkintojen ja työkokemuksen sijaan. Näin työllisyyden hyvän hoitamisen ytimen näkee Tiina Aho, 58. 

Idänkaupassa eri toimialoilla vuosia työskennellyt Tiina Aho on etsinyt uutta työtä nyt kahdeksan kuukautta. Hän ei ole vieläkään päässyt henkilökohtaiseen keskusteluun työvoimaneuvojan kanssa. Aho ei ole erityisen tyytyväinen TE-palveluista saamaansa palveluun.

 

Uravalmennus oivallutti

 

Aho ei odota valmiita työtarjouksia kotiovelle vaan yksilöllisesti kohdennettua tukea työnhakuun. Tätä hän koki saavansa Arffmanin Urapolku-valmennuksesta. 

— Kun näin valmennuksen alussa kolmen viikon ohjelman jäsenneltynä, totesin, että nyt ollaan oikealla polulla. Lähdin mukaan valmennukseen oikeastaan verkostoituminen mielessäni, mutta sainkin erittäin hyvin jäsennellyn kurssin, käytännönläheistä ja älyllisesti antoisaa ydintietoa ja opin asioita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Kirjoitin kynä sauhuten muistiinpanoja.

Valmennuksessa vahvasti esille tuotua oman osaamisen sanoittamista Aho vielä harjoittelee. Ennen valmennusta sen merkitys ei tuntunut tärkeältä ja se tuntui vaikealta.

 

Viestinnässä kehitettävää

 

Valmennuksesta Tiina Aho sai tiedon sähköpostilla — kahteenkin otteeseen.

—Ensimmäisessä sähköpostissa tieto meni minulta ohi. Monen muun asian joukossa oli maininta valmennuksesta, mutta en näin kokeneena ja paljon nähneenä työntekijänä kokenut, että olisin tarvinnut työnhakuvalmennusta. En edes juurikaan ajatellut, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Toinen sähköpostitiedote oli houkuttelevampi, sillä siinä TE-palvelut tarjosi valmennusta yli 50-vuotiaille. Se tuntui heti kohdennetummalta.

— Valitettavasti siihen valmennukseen ei ilmoittautunut tarpeeksi ihmisiä, joten ilmoittauduin lopulta kaikenikäisille tarkoitettuun ryhmään. Harmi, ettei valmennuksen sisältöä avattu jo ensimmäisessä sähköpostissa. Olisin tietenkin hakenut jo aiemmin mukaan valmennukseen, jos olisin tiennyt tarkemmin, mitä se sisältää.

 

Mittava uudistus tulossa

 

Hallitus suunnittelee työllisyyden hoitoon mittavaa uudistusta viimeistään vuoteen 2022 mennessä. Vastuuta siirretään valtiolta kunnille ja työvoimapalveluista halutaan yksilöllisempiä. Työministerin Tuula Haataisen mukaan suunta olisi kontrolloinnista kohti auttamista.

 

Ahon mielestä uudistus tulee tarpeeseen, mutta luottamus lopputulokseen horjuu. Suunnittelutyössä tarvitaan myös ruohonjuuritason kokemusta työttömänä olemisesta.

— Vaatii suunnittelijoilta uusiutumiskykyä, jotta nykyisestä mallista päästään yksilöä huomioivaan malliin. Vanhat tavat eivät avaa uusia ovia.

Aholla on ehdotus palvelumuotoilijoille: entäpä jos työttömille työnhakijoille tarjottaisiin palveluseteleitä, joilla kukin voisi itse hakeutua yksityiselle sektorille hankkimaan henkilökohtaista tukea työnhakuun?

— Jos TE-palvelut ei pysty itse järjestämään henkilökohtaista neuvontaa, miksi sitä ei ostettaisi ulkopuolisilta palveluntarjoajilta?  

 

Tiina Ahon ajatuksia työllisyyspalveluiden kehittämiseksi

 

Palvelukokemus miellyttäväksi
Tarvitaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaisuutta, luottamusta ja joustavuutta.

Rekrykoulutukset työnantajien tietoon
Suurin osa työnantajista ei ole kuullutkaan näistä vaikka ne olisivat matalan kynnyksen keinoja täsmäkouluttaa potentiaalista työvoimaa juuri omaan tarpeeseen.

Palvelusetelit

Jos henkilökohtaista apua ei ole saatavilla TE-palveluissa, voisiko apua tarvitseva itse valita sopivan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta?

Tavoitettavuus kuntoon

TE-palvelut on neuvontaelin, mutta yhteyden saaminen sinne on vaikeaa. Oma Asioinnin kautta jätettyyn yhteydenottopyyntöön vastataan 5 – 7 arkipäivän kuluessa. Odottavan aika on pitkä.

Valtakunnalliselle palvelunumerolle oikeus tehdä muutoksia tietoihin
Vain oma toimisto voi tehdä tietoihin muutoksia. Muutosoikeuksien lisääminen palvelunumeron työntekijöille nopeuttaisi asioiden etenemistä.

Palkkatuen ehtoja kevyemmiksi

Jos palkkatuki konkreettisesti auttaa työpaikan saamisessa, kannattaa se ottaa avuksi vaikka heti.

Mahdollisuus kouluttautua

Työttömyyden aikana on järkevää pitää ammattitaitoa yllä. Tällä hetkellä myös lyhyet kurssit tulee ilmoittaa TE-toimistolle, mistä seuraa uusi työvoimapoliittinen selvitys ja tauko päivärahaan. Menettelystä olisi järkevää luopua, onhan työnhakija joka tapauksessa sitoutunut ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Kurssit eivät ole siihen esteenä.

Algoritmit avuksi ja tietojärjestelmät kuntoon

Nykyisiin tietojärjestelmiin voitaneen upottaa hälytys, kun sopivan profiilin työnhakija ja tarjolla oleva työpaikka kohtaavat järjestelmässä. Oma Asioinnissa ei tällä hetkellä ole vapaata kenttää, johon työnhakija ja/tai neuvoja voivat lisätä tarpeelliseksi katsomiaan lisätietoja, esimerkiksi ammatinvalintatestin tuloksia. Erilaiset työnhakijan käymät kurssit kannattaisi lisätä työnhakijan tietoihin, koska ne saattavat edesauttaa uuden työn löytymistä.

Perinteisen työnhaun mallista tähän päivään

Voitaisiinko esimerkiksi verkossa järjestää entistä enemmän työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tapahtumia? 

Erikoisaikojen etätyö koettelee jaksamista

Posted on 22 joulukuun, 2020 by - Blogi

Pitää olla valveilla ettei tässä tilanteessa uuvu, kun töitä on paljon ja vain minä voin sanoa ei. Ajoissa. 

Näin tiivisti Arffmanin syksyn henkilöstöpäivän annin eräs arffmanilainen. Henkilöstöpäivä järjestettiin tänä vuonna jo toista kertaa  — ja jo toista kertaa verkossa. Erikoisaikojen etätyö vaatii tuekseen erityisiä toimia niin itsensä kuin muidenkin suuntaan. Siksi marraskuisen perjantai-iltapäivän keskiössä olivat työssäjaksaminen ja työhyvinvointi.

Henkilöstöpäivän vieraana älykkäästä itsensä johtamisesta puhui filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka. Kahdeksan kirjaa johtamisesta julkaissut valmentaja ja toimitusjohtaja vertaa itsensä johtamista yritykseen: Osaanko Oy Minä Ab:n vastuullisena toimitusjohtajana pitää itse huolta hyvinvoinnistani? Osaanko arvioida omaa tilannettani? Visioinko tavoitteeni ja itselleni merkityksellisen elämän riittävän selkeästi? Uudistunko ja kehitynkö? Pidänkö kehon ja työn lisäksi huolta myös mielestä, tunteista ja arvoista?

 

Kohtaamisia digitaalisissa kahvihuoneissa

 

Reilut sata arffmanilaista kaikkialta Suomesta kokoontui Sydänmaanlakan luennon jälkeen pienryhmiin pohtimaan keinoja parempaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Jamboard-taulut täyttyivät ideoista: tarvitaan pieniä tiimejä ja digitaalisia kahvihuoneita, lisää it-tukea, ulkoilua valoisaan aikaan, tukea niin esihenkilöiltä kuin kollegoiltakin, aitoja kohtaamisia tiimin kanssa, selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

Joillekin etäily alkaisi jo riittää. On ikävä työkavereita ja ihan eläviä ihmiskontakteja. Joillakin alueilla kouluttajat valmistautuivat henkilöstöpäivän aikana siirtämään luokkaopetuksen jälleen verkkoon, kun koronatilanne jälleen kiihtyy. Ja kiihtyihän se. Marraskuun lopussa siirryttiin taas kokonaan verkkoon melkein kaikkialla Suomessa.

Kun lähikohtaamista tarjoiluineen ei tälläkään kertaa voitu järjestää, henkilökunnan tykyetujen käyttöön valjastettu  e-Passi toimi nyt jo toista kertaa tarjottimena. Kukin voi sillä makunsa mukaan hankkia itselleen mieluisaa syötävää joko henkilöstöpäivänä tai loppuvuoden aikana.

 

Toiveita tapaamisesta

 

Seuraavien henkilöstöpäivien järjestelyt riippuvat edelleen isosta K:sta ja silloisesta tautitilanteesta. Palautteissa korostui toive kohdata koko porukalla fyysisesti tai edes hybridijärjestelyin ja voida tutustua uusiin kollegoihin ja tavata vanhoja tuttuja. 

Ohjelmassa saisi silloinkin mieluusti olla pätevää sisältöä asiantuntijalta, esimerkiksi  maahanmuuttotutkijalta, Migristä tai vaikkapa ulkoministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hyvinvointiteeman, ajankäytön hallinnan sekä jaksamisen teemoihin toivottiin edelleen jatkoa, sillä monet kokevat teeman tärkeäksi. Myös tilaa luottamusmiehen puheenvuorolle toivottiin.

No, mitäpä henkilöstö tykkäsi? Palautekyselyn ruusuja ja risuja satoi laariin samoista suunnista: Päivän teemasta tykättiin ja ei tykätty, jooga oli parasta ikinä ja aivan huuhaata, musiikki oli mahtavaa ja kelvotonta. Vain yhdestä palaute oli sataprosenttisen yksimielistä: esihenkilöstön miesoletettujen movemberviikset — niin hienoja!