Mitä tehdä, kun työntekijällä ja esihenkilöllä ei ole yhteistä kieltä? Huitoa käsillä? Esittää pantomiimia? Huutaa kovempaa? Vai hankkia työntekijälle yhteisen kielen kielitaitoa? Arffman tarjoaa Suomi-hubin kielikoulutuksessaan myös ammatillisen englannin kielen opetusta verkossa. Kahdeksan viikon aikana haetaan omalla työpaikalla tarvittavaa sanastoa ja rutiinia englannin puhumiseen.
Englannin kielen kouluttajalla Vanessa Herwartzilla on opetuksessaan tällä hetkellä kaksi pienryhmää. Toisessa opiskelevat Unilever-Ingmanin tuotannon työntekijät, toisessa vuoropäälliköt. Kun Sipoon jäätelötehdas suljetaan, työntekijöillä on edessään uuden työn haku, ja silloin hyvä kielitaito on etu.
ー Tunneilla haetaan erityisesti varmuutta ja itseluottamusta englannin puhumiseen. Taitoahan suomalaisilla kyllä on, mutta uskallusta puuttuu, Herwartz sanoo.
Englantia Burger Kingin suomalaisille esihenkilöille opettava August Kuusipalo vahvistaa havainnon.
ー Ero kotoutumiskoulutuksessa suomea opiskelevien ja suomalaisen englantia opiskelevien välillä on iso. Siinä kun kotoutumiskoulutuksessa ryhmät ovat innokkaita ja haluavat näyttää, että osaavat uutta kieltä, suomalaisia pitää vähän kosiskella ja houkutella puhumaan.
Yhteisen kielen tarve kasvaa, kun suomalainen työelämä jatkaa monikulttuuristumistaan. Erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla, alkutuotannossa sekä elintarvikealalla työvoimapula on jatkuvaa. Monella vieraskielisellä on kiire päästä kiinni työelämään, ja silloin ei malttaisi enää istua kielikurssilla. Toisaalta vieraskielisten työntekijöiden kielitaito kohenee työelämässä luontevalla tavalla ajan mittaan, mutta ennen sitä tarvitaan jotain yhteistä kieltä. Usein se on englanti.
Kuin luokkaopetusta mutta verkossa
Opetus toimii näin: Opiskelija saa linkin opettajan Zoomiin, jossa kokoonnutaan sovittuun aikaan. Opettaja tarjoilee materiaalin omalta näytöltään ja innostaa opiskelijat puhumaan. Opiskelijat voivat osallistua tunnille joko tietokoneellaan tai mobiililaitteellaan. Alussa voidaan vähän lämmitellä päivän teemaa, joka voi olla vaikkapa small talk tai sähköpostien englannin kieli.
Vaikka opiskellaan verkossa, opiskelija ei ole yksin. Tukena on pienryhmä ja oma opettaja, ja tunnin aikana voi kommunikoida aivan kuten luokkaopetuksessakin. Opettaja tekee tunnista muistiinpanot ja äänittää tallenteen, jotka opiskelija löytää ryhmänsä omalta verkkosivulta. Näin opiskelija voi kerrata tunnin aiheen tai osallistua tunnille jälkikäteen, ellei ajankohta ole ollut sopiva. Mukavaa ja vaivatonta, eikö?
ー Ihan varmasti elämä kantaa, sanoi valmentajani Aleksanteri Kiviluoto ja puski minua eteenpäin. Hän vakuutti, että tämän äitiysloman sijaisuuden jälkeen saan itse valita työni. Niin kova homma se on.
Miia-Sarika Sarkkinen hehkuu uskoa tulevaisuuteen ja voimaa, joka kantautuu jostain syvältä sisältä. Maaliskuun alusta alkaen hän on vastannut Lempäälän kunnan koko kotihoidon toiminnasta. Kotihoidon palveluvastaavalla on 42 vakituista alaista ja sen lisäksi liuta sijaisia, ostopalveluhenkilöstöä ja keikkalaisia. Sarkkisen tehtävänä on huolehtia, että kotihoito pelaa. Väkeä on tarpeeksi töissä ja niille, jotka eivät ole töissä, on sijaiset. Työvuorot on tehty. Ja nyt tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikana Sarkkisen tehtävä on työskennellä oman tonttinsa muutosjohtajana.
Entinen ahdisti
Vielä 3,5 vuotta sitten Sarkkinen työskenteli entisen työnantajansa palkkalistoilla kotihoidossa. Sitten syntyi iltatähti, ja oli aikaa hengitellä hetki työelämästä. Ajatus paluusta takaisin vanhaan työhön suoraan sanoen ahdisti, mutta vakituinen työpaikka painoi puntarissa paljon.
ー Olin ollut 15 vuotta samalla työnantajalla, ja vaikka asiakkaat ja työkaverit olivat aivan ihania, itse työ ei enää motivoinut. Samaan aikaan olin liki kauhuissani, miten löytäisin työn, jossa pääsisin kehittämään alaa ja työtä. Halusin esihenkilöksi. Mutta miten ihmeessä osaisin tuoda työmarkkinoilla esille oman osaamiseni?
Ihan tuulesta temmattuja Sarkkisen haaveet eivät olleet. Hän oli opiskellut vanhustyöhön erikoistuneen lähihoitajan koulutuksensa päälle ensin geronomin ammattikorkeakoulututkinnon ja täydentänyt vanhempainvapaan aikana tätä vielä geronomin ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Paperit olivat kunnossa, mutta sielu huusi ravintoa.
ー Joka kerta, kun olin keskustellut valmentajani kanssa, olin täynnä voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Keskustelujen jälkeen tein usein ratkaisevia liikkeitä.
Oman valmentajan lisäksi tukena oli muutaman hengen pienryhmä, joka oli samassa tilanteessa. Ryhmätapaamisissa vaihdettiin kokemuksia ja pohdittiin yhdessä työnhakua.
ー Kuuntelin, miten toiset ovat hakeneet töitä ja päässeet haastatteluihin. Mietin, miksi itse arastelen hakea paikkoja. Voinko minäkin? Uskallanko? Kehtaanko?
Nyt ajatusmaailma on toinen. Arkuuden ja vakityöstä kiinni pitämisen tilalle on tullut rohkeus ja luottamus tulevaisuuteen. Ensi vuoden tammikuuhun päättyvän sijaisuuden jälkeinen tilanne ei edes ahdista, sillä valmennuksen ansiosta näköalattomuus on vaihtunut tulevaisuudenuskoon.
ー Ei minun tarvitse olla missään eläkevirassa. Osaan nyt tunnistaa hyvän itsessäni ja tiedän, että minun ei tarvitse olla täydellinen. Tiedän omat vahvuuteni ja heikkouteni. Ei tarvitse peitellä, jos en osaa jotain. Minulla on myös oikeus pyytää työnantajalta siihen apua. Voi, kunpa jokainen työnhakija saisi tämän saman valmennuksen!
Perhevapaalta työelämään -valmennus kestää noin kolme kuukautta. Uusia valmennusasiakkaita Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta otetaan vastaan kesäkuun 2022 loppuun saakka.
Kuin muukalainen tiputettu kylttien keskelle. Kylteissä käsittämättömiä viestejä, joista ei saa mitään selvää. Entä jos jokin niistä varoittaa vaarasta enkä ymmärrä? Siltä Gustavo Pereirasta tuntui vielä viime vuoden syksyllä. Hän oli saapunut Tampereelle, vaimonsa kotimaahan Suomeen, ja tiesi, että edessä on maailman vaikeimmaksi sanotun kielen opiskelu.
ー Nyt tuntuu mahtavalta, että ymmärrän kylttien tekstin. Pystyn jo puhumaan kahvilassa itse, ja tuntuu siltä, että olen osa Suomea ja suomalaisuutta.
Gustavo Pereira opiskelee suomea verkossa. Nopeasti etenevä kotoutumiskoulutusryhmä akateemisille täyttää arkipäivät aamusta iltapäivään ja sen päälle hän tekee kotitehtävät. Pelkkä kieliopin ja sanaston tankkaaminen ei riitä. Toisen kielen oppimiseen tarvitaan enemmän: heittäytymistä uuteen kieleen ja päivittäisen elämän kielen vaihtamista. Eikä se ole millään tavalla vaivatonta.
Gustavo Pereira on vaihtanut puhelimensa kielen suomeksi, asioi suomeksi, katsoo televisiota suomeksi, etsii YouTubesta kiinnostavia suomenkielisiä videoita ja lukee kirjoja selkosuomella. Muutamassa kuukaudessa hän on ottanut kielen haltuun niin, että kesällä, vain puoli vuotta opintojen alkamisesta, hän on täysin valmis menemään oman alansa työpaikalle kieliharjoitteluun.
ー Totta kai minua jännittää ja tietenkin teen virheitä. Sehän kuuluu tähän prosessiin. Eikä arjen tilanteessa ole aikaa jäädä miettimään kielioppia vaan pitää vain puhua.
Kaava menee näin: Vaimo puhuu asiointitilanteessa, Gustavo kuuntelee. Kun hän on kuullut samat fraasit tarpeeksi monta kertaa, hän tuntee jo tilanteen käsikirjoituksen ja voi puhua myös itse. Kotonakin vaimo antaa mallia kielestä. Gustavo kysyy, vaimo vastaa. Ei edes yritetä rakentaa hienoja, monimutkaisia lauseita vaan pysytään arkisten tarpeiden tasolla ja tavoitellaan mahdollisimman autenttista suomea. Puhutaan niin kuin suomalaiset puhuvat eikä kikkailla ollenkaan. Gustavo kysyy saman uudelleen, vaimo vastaa kärsivällisesti samaan kysymykseen, sillä toistoa tarvitaan.
ー Ehkä noin kymmenen toiston jälkeen muistan, miten asia sanotaan. Sen lisäksi tarvitsen paljon suomen kieltä ympärilleni. Parasta on, kun on kiinnostunut jostain asiasta ja etsii siitä tietoa suomeksi. Saatan katsoa saman retkeilyaiheisen YouTube-videon monta kertaa peräkkäin suomen- tai englanninkielisillä teksteillä.
Aivan oma lukunsa on suomalaisten syvä kiintymys lemmikkeihinsä, erityisesti koiriin. Tässäkin Gustavo Pereira on nähnyt mahdollisuuden: oman koiran ulkoilutus kotikulmilla on mahdollisuus käyttää suomea. Välillä kieli saattaa vaihtua englanniksi tai sitten puhutaan suomea ja englantia limittäin. Se on ihan ok. Tärkeintä kun on, että tulee ymmärretyksi.
Opi suomea!
Käytä uutta kieltä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
Älä pelkää virheitä. Niitä tulee aina. Ei haittaa!
Hyödynnä kieliympäristö: lue kyltit, laput, ilmoitukset; kuuntele radiota, televisiota, musiikkia, muita ihmisiä; kirjoita listat, viestit, muistilaput suomeksi; puhu suomea aina, kun voit.
Toista paljon. Hyvin harva oppii sanat ja rakenteet heti.
Sukella suomen kieleen. Hyväksy, että suomen kielellä on erilainen tapa ilmaista asiat kuin äidinkielelläsi. Älä yritä kääntää äidinkielen lauseita suomeksi.
Kielioppia voi oppia muutenkin kuin pänttäämällä. Opettele ensin joukko sanoja ja lauseita, että pääset alkuun kielessä.
Pyydä apua ympäristöltä. Puhu suomenkielisten ystävien ja perheen kanssa välillä suomea. Puoli tuntia päivässä on oikein hyvä!
Tue suomen oppijaa!
Tarjoa mahdollisuus käyttää suomea. Älä käännä puhetta heti englanniksi.
Anna onnistua. Onnistumisen ja pärjäämisen kokemus kannustaa ja auttaa jaksamaan.
Salli keskeneräisyys. Kaikkia virheitä ei tarvitse korjata.
Puhu hitaasti ja äännä selkeästi. Toista tarvittaessa.
Käytä helppoja sanoja ja lauseita.
Kohtele vertaisena. Ihminen ilmaisee itseään tarkimmin äidinkielellä. Vieraalla kielellä ilmaisu on vaikeampaa.
Repeat, repeat, repeat
Learning a second language requires diving into the flow.
Like an alien cast in the middle of signs covered in incomprehensible messages.What if one of those gives a warning of danger and I don’t understand? That is how Gustavo Pereira felt last autumn. He had arrived in Tampere, to his wife’s home country, and he knew he would have to study a language characterized as the world’s most difficult.
ー Now I feel great. I do understand the signs. Also I can already speak in a cafe myself, and I feel I am a part of Finland and the Finnish people.
Gustavo Pereira is studying the Finnish language online. His days are filled by a rapidly proceeding integration course for academics. After a course day, he does his homework. Drumming grammatics and vocabulary into your head is not enough to learn a language. It needs more: throwing oneself into a new language and changing the daily language into the new one. Not effortless in any way.
Gustavo Pereira has changed his phone’s language to Finnish, he visits shops, a café and a bank in Finnish. He watches television in Finnish, and searches interesting videos on YouTube in Finnish. He also reads books in easy Finnish. In a few short months he has taken on the language and he is ready, just about half a year after starting the language studies, he is completely ready to take his first step to return to work and start using the Finnish language in his own field.
ー Of course I feel excited and I make mistakes. It is a part of the process. In everyday life situations you can not take time to think about the grammatics. You just have to speak.
The pattern goes like this: The wife speaks first in a public situations, Gustavo is listening. When he has heard the same phrases over and over again, he already knows the script of the situation and he can start speaking himself. Also, at home she helps him with practicing the language. Gustavo asks, his wife answers. The couple is not even trying to construct fancy, complex sentences. The idea is to keep the level of daily needs without losing the authenticity of Finnish expressions. Finnish is spoken like Finns speak. Gustavo asks the same question again, his wife answers patiently again. Repetition is needed. It is the key to learning.
ー Maybe after ten repetitions, I can finally remember how to say this thing. In addition to this, I need a lot of Finnish language around me. The best thing is to be interested in something and look for more information about it. I might watch the same camping video on YouTube many times using Finnish or English texts.
And then there are Finns with their deep affection for their pets, especially with dogs.Gustavo Pereira sees a possibility in this as well: walking a dog is a possibility to use Finnish. Sometimes the language can change into English or into overlapping English and Finnish. It is just fine. The most important thing is to be understood.
Learn Finnish!
Use the new language from day one.
Don’t be afraid of mistakes. Mistakes always appear. It does not matter!
Utilize the surroundings with new language: read signs, labels, notes; listen to the radio, television, music, other people; write lists, messages, notes in Finnish; speak Finnish every time you can.
Repeat a lot. Very few people learn words and structures right away.
Dive into Finnish language. Accept the fact that Finnish language has different style and logic to express things. Don’t try to translate sentences of your mother tongue straight into Finnish.
You can learn grammar in other ways than drumming it into your head. First learn a bunch of words and sentences to get you started.
Ask for help from people near you. Speak Finnish with Finnish speaking friends and family. Even half an hour a day is good!
Support a Finnish language learner
Offer a possibility to use Finnish. Don’t change into English right away.
Give them the possibility to succeed. Experience’s getting along encourages and gives people the energy to go on.
Accept incompleteness. Not every mistake needs to be corrected.
Speak slowly and pronounce clearly. Repeat if necessary.
Use easy words and sentences.
Treat them as equals. A person expresses themself the best using their own mother tongue. Using a foreign language is much more difficult.
Повторюйте, повторюйте, повторюйте!
Вивчення другої мови вимагає занурення в потік.
“Як чужоземець, що покинутий посеред знаків, на яких викарбувані незрозумілі повідомлення. Що, якщо один із них попереджає про небезпеку, а я не розумію?”- ось, що відчував Густаво Перейра минулої осені.
Він приїхав до Тампере, на батьківщину своєї дружини, знаючи, що йому доведеться вивчити мову, яку характеризують як одну із найважчих у світі. “Зараз почуваюся чудово. Я розумію знаки. Також вже сам можу говорити в кафе, відчуваю себе частиною Фінляндії та фінського народу”(Густаво).
Густаво Перейра вивчає фінську мову онлайн. Його дні наповнені швидкоплинним інтеграційним курсом, для осіб з вищою освітою. Заняття тривають з ранку до обіду. Після курсу він виконує своє домашнє завдання. “Вбивати собі в голову граматику та словниковий запас недостатньо. Потрібно більше: занурювати себе у нову мову, змінити свою щоденну мову на нову”(Густаво).
І це аж ніяк не безпроблемно. Густаво Перейра змінив мову свого телефону на фінську. Відвідуючи магазини, кафе та банки він розмовляє фінською мовою. Дивиться телевізор, та шукає цікаві відео на YouTube фінською мовою. Також він читає книги “легкою” фінською мовою. За кілька коротких місяців він опанував мову, щоб влітку, лише через півроку після початку вивчення мови, бути повністю готовим йти на робоче місце у власній сфері та практикувати мову.
“Звичайно, я відчуваю хвилювання і роблю помилки. Це частина процесу. У повсякденних життєвих ситуаціях ви не можете приділяти час, тому щоб думати про граматику. Треба просто говорити”(Густаво).
Схема виглядає так: дружина говорить першою у ділових ситуаціях, Густаво слухає. Коли він чує одні й ті ж фрази знову і знову, то вже знає сценарій ситуації і може почати говорити сам. Вдома вона також допомагає йому практикувати мову. Густаво запитує, дружина відповідає. Пара навіть не намагається вигадувати та будувати складні речення. Ідея полягає в тому, щоб тримати рівень щоденних потреб, не втрачаючи автентичності фінських виразів. Фінською розмовляють так, як розмовляють фіни. Густаво знову запитує одне і те саме, його дружина знову терпляче відповідає. Потрібне повторення. Це ключ до навчання.
“Можливо, після десяти повторень я нарешті згадую, як це говорити. На додаток до цього, мені потрібно багато фінської мови навколо себе. Найкраще цікавитися чимось і шукати про це інформацію фінською. Я можу переглядати одне й те саме відео про кемпінг на YouTube багато разів, використовуючи тексти фінською чи англійською”(Густаво).
Фіни мають глибоку прихильністю до своїх улюбленців, особливо до собак. Густаво Перейра також бачить в цьому можливість: “Вигулювати собаку – це можливість використовувати фінську мову. Іноді мова може змінитися на англійську або англійська на фінську, слова перекриваються. Це нормально. Головне – бути зрозумілим”(Густаво).
Вивчай фінську!
Користуйтеся новою мовою з першого дня.
Не бійтеся помилок. Помилки з’являються завжди. Це не має значення!
Багато повторюйте. Дуже мало людей одразу вивчають слова та структури.
Грайте в онлайн-ігри: Wordwall, Quizlet.
Пориньте у фінську мову. Прийміть той факт, що фінська мова має інший спосіб вираження, логіку та стиль. Не намагайтеся перекладати речення вашої рідної мови на фінську.
Ви можете вивчати граматику іншими способами, ніж забивати її собі в голову. Спочатку вивчіть купу слів і речень.
Попросіть допомоги у людей, які вас оточують. Розмовляйте фінською з друзями та родиною, які розмовляють фінською мовою. Навіть півгодини на день – це добре!
Підтримуйте тих, хто вивчає фінську мову!
Запропонуйте можливість використовувати фінську мову. Не переходьте на англійську відразу.
Дайте їм можливість досягти успіху. Набутий досвід надихає та дає людям енергію йти далі.
Прийміть неповноту. Не кожну помилку потрібно виправляти.
Говоріть повільно та вимовляйте чітко. При необхідності повторіть.
Використовуйте прості слова та речення.
Ставтеся до них, як до рівних. Людина найкраще виражає себе, використовуючи рідну мову. Користуватися іноземною мовою набагато складніше.
Repetir, repetir, repetir
Aprender otro idioma requiere sumergirse de lleno.
Como si se tratase de un alien perdido en medio de señales y carteles con mensajes incomprensibles, que pasaría si uno de ellos fuera una señal de peligro y yo no la entiendo?
Así es como Gustavo Pereira se sentía en el pasado otoño. Luego de llegar a Tampere, en el país natal de su esposa, supo que tendría que estudiar un idioma caracterizado por ser uno de los más difíciles del mundo.
ー Ahora me siento genial. Puede entender la gran mayoría de las señales e ir a cafeterías por mi cuenta y me siento parte de Finlandia y de su gente.
Gustavo se encuentra estudiando el idioma finés en línea. Sus días se encuentran cargados con un curso rápido de integración para académicos. Luego de cursar durante el día, hace las tareas asignadas. Forzar gramática y vocabulario en tu cabeza no es suficiente para aprender un idioma. Necesita de más: Lanzarse de lleno en el nuevo idioma y cambiar el lenguaje diario por el que se desea aprender. No sin esfuerzo, claro está.
Gustavo ha cambiado el lenguaje de su teléfono a finés, visita comercios, cafeterías e intenta hacer los trámites en finés. Consume televisión en finés, y busca videos y canales acorde a sus intereses en Youtube que sean en finés. También lee libros en “finés fácil”.
En solo algunos meses ha logrado comprender suficiente del lenguaje para dar el primer paso para empezar a trabajar en las pasantías y empezar a utilizar el idioma en su propio campo laboral.
ー Claro que me siento ansioso y cometo muchos errores. Es parte del proceso. En las situaciones cotidianas no puedes tomarte el tiempo de pensar sobre cuestiones gramaticales. Solo tienes que hablar.
El patrón usualmente es así: Su esposa solía hablar primero en situaciones públicas mientras Gustavo solamente escuchaba. Luego de escuchar las mismas frases y modismos una y otra vez, supo encontrar “el guión” para la situación y empezar a hablar el mismo. También, en su casa ella lo ayuda a practicar el lenguaje. La pareja no trata de construir frases complejas sino que la idea es mantener un nivel para la vida cotidiana sin perder la autenticidad de las expresiones finesas. El finés se habla como lo hablan los fineses. Si Gustavo pregunta lo mismo otra vez, su esposa responde pacientemente. La repetición es muy necesaria, es la clave para aprender.
ー A veces quizás me toma hasta diez repeticiones, para finalmente poder recordar cómo decir algo. Además de esto, necesito también de mucho finés en mi entorno. Lo mejor para mi es encontrar información sobre los temas que me interesan, pero en finés. Me gusta mucho acampar, por lo que veo una y otra vez los mismos videos en Youtube usando subtítulos en finés o ingles.
También están aquellos finlandeses con gran afecto hacia sus mascotas, especialmente hacia los perros. Gustavo encuentra en esto una oportunidad: Pasear a su perro es una posibilidad de usar el idioma. Algunas veces esto se transforma en inglés por falta de vocabulario o en una mezcla de ambos. Y está bien, lo importante es hacerse entender.
¡Aprende finés!
Usa el idioma desde el día uno.
No temas equivocarte. Los errores van a estar siempre. No importa!
Utiliza el nuevo lenguaje en tu entorno: Lee señales, carteles, etiquetas, notas; escucha la radio, televisión, música, a otras personas; escribe listas, notas en finés; habla en finés en cada oportunidad que tengas.
Repite mucho. Muy pocas personas pueden aprender palabras y estructuras enseguida.
Sumérgete en el finés. Acepta el hecho de que el finés tiene un estilo y lógica muy diferente para expresar las cosas. No trates de traducir frases directamente desde tu lengua natal.
Puedes aprender gramática de otra manera que no sea forzandola en tu cabeza. Aprende primero muchas palabras y frases.
Pide ayuda a tu gente cercana. Habla finés con amigos y familia nativos. ¡Incluso solo media hora por día es suficiente!
¡Apoya a los estudiantes de finés!
Ofréceles la posibilidad de usar el idioma. No cambies a inglés enseguida.
Dales la posibilidad de tener éxito. Las experiencias positivas fomentan en la gente la energía para continuar adelante.
Acepta algunas cosas incompletas. No todos los errores deben ser corregidos.
Habla despacio y pronunciando claramente. Repite si es necesario.
Usa palabras y frases fáciles de comprender.
Trátalos como iguales. Una persona se expresa mucho mejor utilizando su lengua nativa. Usar una lengua foránea es mucho más complicado.
– Vaikka osaisit vasta vain vähän suomea, Suomi-hubin tunneilla alat heti puhua. Käytät vain muutamaa sanaa, mutta tämä onkin kaikkein tärkeintä, sanoo Maria Duca.
Duca kuvailee Suomi-hubin opetuksen ydintä: puhumisen harjoittelua yhdessä pienryhmän ja opettajan kanssa. Ryhmä tapaa verkossa päivittäin, opettaja syöttää sanastoa kuvien ja esimerkkilauseiden avulla ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan päivän teemaan kuuluvia ilmauksia heti. Tunnin kestävän session jälkeen opiskelija saa käyttöönsä opettajan tekemät muistiinpanot ja tuntitallenteen.
Maria Duca tuli opiskelemaan suomea Suomi-hubiin lokakuussa 2020. Nyt reilun vuoden kuluttua hän on edennyt aivan alkeista lähtevästä Beginner 1 -ryhmästä keskitason Intermediate-ryhmään ja puhuu koko haastattelun ajan suomea.
– Suomi-hubin metodi on todella tehokas. Me opiskelemme puhumista ja suomen kielen käyttämistä eri tilanteissa. Kieliopin oppii sivussa. Pienryhmissä on helppoa puhua ja ilmaista omia ajatuksia.
Tunteja on joka arkipäivä, ja työssä käyvälle ihmiselle se on riittävästi – joskus liikaakin. Joskus, kun aika ei riitä tai tunnit menevät työtehtävien päälle, Maria Duca osallistuu tunnille muistiinpanojen ja tuntitallenteen avulla.
– Tunneilla ei ole koskaan tylsää, koska on useita opettajia ja kaikilla on pikkuisen erilainen tapa opettaa. Tykkään siitä. Erityisesti aloittelijalle on todella tärkeää, että tunneilla on kivaa.
Työnantaja maksaa suomen opinnot
Baronalla rekrytoinnin, henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin parissa työskentelevän Ducan suomen kielen opinnot maksaa työnantaja. Antamalla mahdollisuuden hankkia kielitaitoa työnantaja voi sitouttaa vieraskielistä henkilöstöään niin työpaikkaan kuin ympäröivään yhteiskuntaankin. Kieli luo siltoja ihmisten välille niin työtehtävissä kuin kahvihuoneissakin.
– Töissä yritän ymmärtää, mitä työkaverit sanovat suomeksi. Ja kun soitan ja hoidan jotain asiaa, puhun nykyisin suomea.
Uudelle suomen opiskelijalle Maria Ducalla on tärkeä viesti:
– Suomen kielen logiikka on erilainen kuin muiden kielten. Minun mielestäni olisi loogista sanoa, että minä kuulen tai näen jonkun asian radiossa tai televisiossa, mutta suomalainen sanookin, että hän kuulee radiosta tai näkee televisiosta. Älä siis yritä vain kääntää lauseita englannista tai omasta äidinkielestäsi suomeksi.
Start using the language right away
In Suomi-hubi you learn to speak Finnish fast
ー Even though you would only know a little Finnish, in Suomi-hubi lessons you start to speak right away. It doesn’t matter if you use only a few words but starting to speak is what matters, says Maria Duca.
Maria Duca says the core of Suomi-hubi teaching is in practicing speaking with a small group and a teacher. The group meets daily via the internet and the teacher teaches vocabulary with the help of pictures and example phrases. This way the students get to practice the right phrases in the right situations immediately. After the one-hour session the students get the teacher’s notes and the lesson recording.
Maria started learning Finnish in Suomi-hubi in October 2020. Now after over a year she has advanced from the very beginner (Beginner 1) till the Intermediate level and speaks Finnish during the whole interviewing session.
ー The methodology they use in Suomi-hubi is very efficient. We learn how to speak and use Finnish in different real life situations, and you learn the grammar on the side. It’s easy to speak and express your own thoughts in a small group.
There are Finnish lessons every day and for a person who has a job it’s more than enough – sometimes even too much. Sometimes when there is not enough time or the lessons overlap with the job, Maria attends the lessons with the help of the teacher’s notes and lesson recordings.
ー It’s never boring in the lessons because there are many teachers and every teacher has a little bit of their own way to teach Finnish. But I like it. Especially for a beginner, it’s so important that learning is fun and you don’t get bored in the lessons.
The employer pays the Finnish language studies
Maria works in recruitment, HR and marketing at Barona and her employer pays her Finnish language studies. By providing an opportunity for acquiring language skills the employer can better engage their non-finnish-speaking employees in the work place as well as in society. The language builds bridges between people both in worktime and during coffee breaks.
ー At work I try to understand what my colleagues are saying in Finnish. Also, nowadays I make calls and manage tasks in Finnish.
For a new Finnish language student Maria has an important message to say:
ー The logic behind the Finnish language is different from other languages. For me it might be logical to say that I hear something on the radio or see something on TV but a Finnish person says they hear it from the radio and see it from TV. Thus, don’t just try to translate the sentences from English or from your mother tongue into Finnish but think about the meaning of the sentence.
Как быстро овладеть языком
В Suomi-hubi вы быстро заговорите по-фински
ー Даже если вы только чуть-чуть знаете финский язык, на занятиях Suomi-hubi вы сразу же начнете им пользоваться. Хоть по несколько слов, но это самое главное, — говорит Мария Дука.
Так Мария Дука определяет главный принцип подхода к обучению в Suomi-hubi: разговорная практика в небольшой учебной группе вместе с преподавателем. Группа встречается онлайн каждый день, преподаватель преподносит словарный материал с помощью картинок и примеров, и студенты немедленно начинают упражняться в использовании выражений по теме дня. После часового занятия студент получает доступ к сделанным преподавателем конспекту и видеозаписи урока.
Мария Дука пришла изучать финский язык в Suomi-hubi в октябре 2020 года. Теперь, год спустя, она перешла с начального начинающего уровня на средний уровень и говорит по-фински на протяжении всего интервью.
ー Метод Suomi-hubi действительно эффективен. Мы изучаем разговорную речь и практикуем использование финского языка в различных ситуациях. Помимо этого мы изучаем и грамматику. В небольшой группе легко общаться и выражать свои мысли.
Занятия проходят каждый будний день, и для работающего человека этого вполне достаточно – иногда даже слишком. Иногда, когда не хватает времени или на занятия не успеть из-за работы, Мария Дука занимается по конспектам и видеозаписи занятия, сделанным преподавателем.
ー На занятиях никогда не бывает скучно, потому что учителя меняются, и у каждого свой подход к обучению. Мне это нравится. Уроки должны приносить удовольствие. Это особенно важно для новичка.
Работодатель оплачивает обучение финскому языку
Мария Дука работает в компании Barona в отделе подбора и управления персоналом и маркетинга, и работодатель оплачивает её занятия финским языком.
Предоставляя своему иностранному работнику возможность изучать язык, работодатель может направить его потенциал как на пользу рабочего места, так и общества в целом. Язык объединяет людей как на работе,так и в свободное время.
ー На работе я пытаюсь понять, что мои коллеги говорят по-фински. А когда я куда-то звоню или занимаюсь делами, то теперь это делаю по-фински.
Для только-только начинающих заниматься финским языком у Марии Дука есть важное сообщение:
ーЛогика финского языка отличается от логики других языков. Для меня было бы логично сказать, что я что-то слышу или вижу по радио или телевизору, а финн скажет, что он слышит из радио и видит из телевизора. Так что не пытайтесь напрямую переводить предложения с английского или вашего родного языка на финский.
teaching Finnish language via the internet with a monthly payment
You will study with a small group and a teacher
You will speak Finnish a lot and learn the language skills needed in a daily life
You can study at your own language skill level: Beginner 0, Beginner 1, Beginner 2, Intermediate or Advanced
It’s flexible: you can attend the lessons according to your own schedule or study independently with the help of the teacher’s notes and lesson recordings
Palvelualojen avaimet -koulutuksesta apua hotelli-, ravintola-, catering-, matkailu- ja kaupan alojen työvoimapulaan.
Ylen uutisen mukaan korona-aikana arviolta jopa viidennes ravintola-alan työntekijä on siirtynyt muualle töihin. Tähän haetaan ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla alkavasta Palvelualojen avaimet -koulutuksesta, jossa kehitetään osaamista kaupan alalla sekä hotelli-, ravintola-, catering, -matkailualoilla ja tutustutaan alojen tehtäviin.
Koulutuksen tavoitteena on tutustua palvelualojen työtehtäviin sekä kehittää asiakaspalvelutaitoja ja muuta alalla vaadittavaa osaamista. Lisäksi tavoitteena on saada työssäoppimisen kautta kokemusta alan tehtävistä ja kasvattaa verkostoa sekä kerryttää työnantajakontakteja.
Aiemmin järjestetyistä vastaavista koulutuksista asiakkaat ovat antaneet seuraavia palautteita:
Oikein mukava koulutus, mukavat opiskelijakaverit ja kouluttajat. Sain tietoja ja taitoja enemmän ajantasalle.
Koulutus oli hyvä ja hyödyllinen tuli paljon uutta ja tärkeää tietoa asiakaspalvelusta ja siihen liittyvistä töistä.
Koulutuksen myötä sain uusia oivalluksia mitä voisin alkaa nyt tekemään.
Oli kätevää osallistua kotoa käsin opiskeluun, siinä säästi aikaa, rahaa ja Zoom-palaverit tuli tutuksi.
Kenelle koulutusta tarjotaan?
Koulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat alle 30-vuotiaat TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaat, jotka soveltuvat koulutukseen ja alalle. Koulutukseen voidaan valita mukaan myös yli 30-vuotiaita. Koulutuksessa ei vaadita alan työkokemusta vaan mielenkiintoa ja halua työskennellä palvelualalla.
Koulutukseen voivat osallistua alasta kiinnostuneet työttömät tai työttömyysuhan alaiset Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja se toteutetaan pääosin verkossa.
Seuraava Palvelualojen avaimet -koulutus alkaa 11.4. ja kestää 8.6. saakka, eli yhteensä 40 päivää. Olemme järjestäneet koulutusta syksystä 2021 saakka.
Palvelualojen Avaimet – avaa kanssamme ovi uudelle urapolullesi!
ー Suomen kielen opiskeleminen Suomi-hubissa tuntuu helpolta. Se on kevyttä ja hauskaa, ei ollenkaan niin vaikeaa kuin aluksi pelkäsin, sanoo Rita Sargsyan.
Suomi ja suomen kieli tulivat hänen elämäänsä kahdeksan vuotta sitten, ja viisi vuotta sitten hän muutti Venäjältä Suomeen. Kun hänen miehensä ehdotti, että vaimon kannattaisi opiskella suomen kieltä ja hakea Suomen kansalaisuutta, ajatus tuntui aluksi painajaismaiselta. Kuitenkin vajaan vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta Rita Sargsyan tähtää keskitason Yleiseen kielitestiin, jolla voi osoittaa kielitaitonsa kansalaisuushakemusta varten.
ー Suomi on ehdottomasti vaikein kieli, jota olen opiskellut, mutta Suomi-hubissa on hyvä metodi. Opiskelemme puhumista, sanastoa, kirjoittamista ja vähän kielioppia. Puhuminen on vaikeinta, mutta opettajat auttavat siinä tosi hyvin. Kotitehtäviä ei ole, ja se on minusta hyvä asia. Ei ole koskaan sellaista oloa, että nyt joku vaatii minua tekemään jotain.
Erillisiä muistiinpanoja ei tarvita, sillä jokaisesta oppitunnista jää opiskelijalle opettajan tekemät muistiinpanot pdf-versiona. Ne voi halutessaan ladata koneelle ja tulostaa. Rita Sargsyan tosin haluaa itse tehdä omat muistiinpanonsa, mutta tuntimateriaali on hyvä taustatuki. Materiaali on käytännönläheistä arkipäivän suomea, ja kun sen ottaa haltuun, pärjää varmasti kodin ulkopuolellakin.
ー Muistan sen päivän, kun luin suomenkielistä tekstiä, ja oivalsin, että minähän ymmärrän tästä tekstistä melkein kaiken. Se oli mahtava tunne!
Suomi-hubissa opiskellaan verkossa pienen ryhmän ja opettajan kanssa. Jokainen oppitunti on itsenäinen kokonaisuus, joka liittyy viikon teemaan. Siksi mukaan voi tulla milloin vain. Jokainen löytää tuntitarjottimelta itselleen sopivan tason. Rita Sargsyan aloitti helmikuussa 2021 beginner 1 -tasolta ja tähtää tammikuussa 2022 YKI-testiin. YKI-testiin häntä valmentavat nykyisten beginner 2 – ja intermediate-oppituntien lisäksi Suomi-hubin YKI-intensiivi-tunnit, joilla harjoitellaan kielen lisäksi myös YKI-kokeen tehtävätyyppejä ja vastaustekniikkaa.
Rita Sargsyan on psykologi ja pienen pojan äiti. Hän ottaa asiakkaita vastaan verkossa, ja opiskelee suomea päivittäin. Arki on kiireistä, mutta Suomi-hubi joustaa elämäntilanteen ja arkiohjelman mukaan.
ー Joskus en pääse tunnille aikataulujen vuoksi, mutta se ei haittaa. Voin aina katsoa tallenteen ja osallistua oppitunnille niin. Online-opiskelu sopii minulle, sillä ei tarvitse käyttää aikaa siirtymiseen, kuten luokkaopetuksessa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Rita Sargsyan voi lopettaa suomen kielen opintonsa keväällä, kun YKI-testin tulokset tulevat. Silloin hän on edennyt aivan aloittelijasta keskitason suomen kielen käyttäjäksi noin vuodessa.
ー Mietin jo nyt sitä aikaa. Ehkä minulle tulee ikävä, koska Suomi-hubissa olen tavannut ihmisiä joka päivä ja siitä on tullut osa minun päiväohjelmaani.
Ikävään löytyy lääke. Aina voi jatkaa opiskelua Advanced-tasolla asti.
Mikä Suomi-hubi on?
kuukausimaksullinen suomen kielen opetus verkossa
opiskelet pienen ryhmän ja opettajan kanssa
opit arkielämässä tarvittavaa kieltä ja puhut paljon
opiskelet omalla kielitaitotasolla: Beginner 1, Beginner 3, Intermediate tai Advanced
joustava: voit osallistua oppitunnille aikataulun mukaan tai opiskella itsenäisesti muistiinpanojen ja tallenteiden avulla
ー Henkilökohtainen valmentaja oli se juttu. Kun itsellä tunteet vaihtelivat, valmentajalta sai buustia jatkaa työnhakua. Lisäksi osallistuin webinaareihin, katsoin tallenteita ja käytin tukimateriaalia Thinkificistä.
Näin kuvaa Arffmanin toteuttamaa Työ-SIB-valmennusta Jorma Tanninen, jota voi nyt tuloksekkaan valmennuksen jälkeen tituleerata palvelupäälliköksi.
Työpaikka it-alan palveluita tarjoavalla Atealla avautui pitkän prosessin jälkeen.
Lukuisten YT-neuvottelujen jälkeen viimein myös 30 vuotta talossa olleen palvelupäällikön piti siivota työpöytänsä Ricohilla viimeisen kerran. Jorma Tanninen oli kaksi vuotta ilman työtä, opiskeli lyhyempiä kursseja, lähetti kymmeniä hakemuksia, kävi useissa haastatteluissa mutta joutui kuitenkin aina pettymään. Syksyllä 2020 TE-palveluista hänelle tarjottiin mahdollisuutta Työ SIB -valmennukseen. Siellä selvisi, että kesken jääneet tradenomiopinnot olisi mahdollista suorittaa loppuun Laurean L160-erillishaussa.
ー Samaan aikaan, kun olin valmennuksessa, hain edelleen töitä. Loppuvuodesta 2021 kaiuttelin LindedInissä lopputyötäni varten. Päivitykseni luki vanha työkaveri, joka vinkkasi minusta Atean rekrytointipäällikölle. Hän soitti minulle ja sovimme Teams haastattelusta. Haastattelun jälkeen hän sanoi, että lopputyölle löytyy kyllä aihe, mutta Atealla voisi olla myös töitä tarjolla. Seuraavaksi minulle soitti torstaina Atean palvelupäällikköryhmän esimies, ja pitkän keskustelun päätteeksi hän tarjosi minulle työpaikkaa. Perjantaina kirjoitin vakituisen työsopimuksen ja maanantaina aloitin työt. Voin sanoa, että silloin eivät jalkani koskettaneet lattiaa.
Somessa kiinni piilotyöpaikkaan
Atealla oli tulossa organisaatiomuutos, eikä palvelupäällikön paikkaa ollut laitettu julkiseen hakuun. Jorma Tanninen oli siis löytänyt piilotyöpaikan. Ilman valmennusta ja sosiaalista mediaa se ei olisi löytynyt.
ー Valmentaja Henna Uutela selvitti puolestani, että voin jatkaa Laureassa kesken jääneet opintoni loppuun. Linkkarissa olin ollut jo toistakymmentä vuotta, mutta valmentaja Kirsi Pajamäki sai minut päivittämään profiilini. Lisäksi otin käyttöön Instagramin. Löysin sosiaalisen median kautta vanhoja työkavereita, joiden kanssa olen saanut takaisin keskusteluyhteyden.
Sitä se on, tämän päivän työnhaku. Enää ei riitä, että luettelee CV:ssä työpaikat ja opinnot aikajärjestyksessä ja lähettää sen hakuviestin liitteenä työkkärin sivuilta löytämäänsä avoimeen työpaikkaan.
ー Minunkin CV:ni meni uusiksi. Henna Uutela auttoi muokkaamaan siitä toiminnallisen. Neljä sivua tiivistyi yhdeksi ja osaamiseni tuli paremmin näkyviin. Opin myös käyttämään Canvaa CV:n visuaalisen ilmeen muokkaamiseen.
Tärkeintä kuitenkin oli, että valmennuksessa juurrutettiin usko mahdollisuuksiin onnistua työnhaussa. Katso, miten valtavan hieno ja laaja osaaminen sinulla on. Näitä valmentajan Kirsi Pajamäen sanoja Jorma Tanninen ei ikinä unohda.
Valmentajamme Henna Uutela työskentelee työllisyydenhoidon palvelujen asiantuntijana Oulun toimipisteessämme. Hennan valmentamaan Kompassi-palveluun osallistui 60-vuotias asiakas, joka oli vasta muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen ja etsi uusia töitä. Palvelun alettua asiakas kertoi Hennalle olevansa osatyökykyinen. Hakusessa oli työ arkistointi-, asiakaspalvelu- tai aulapalvelutehtävistä.
Jari Ruotsalainen tuli valmennukseen realistisin, mutta toiveikkain mielin.
ーEihän tämä miun tilanne kovin häävi ole, mutta yritämmä kuitenki, muistelee Henna Jarin sanoneen.
Valmennuksen ja yhteistyön onnistumista tuki Jarin nöyrä ja positiivinen asenne tehdä töitä: osallistua palveluun, laatia työhakemuksia, lähettää sähköposteja työnantajille, soittaa hakemusten perään ja ennen kaikkea opetella paljon kaikkea uutta, mitä työnhakuun tänä päivänä liittyy. Jari ja Henna tapasivat Rovaniemellä melkein viikoittain. Henna auttoi asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä hakemaan omaan työkykyyn sopivaa työtä. Valmennuksessa iso merkitys ja onnistuminen oli myös tietoteknisten taitojen haltuun ottamisella. Tapaamisia pystyttiin järjestämään myöhemmin myös etänä.
Työnhaku on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Työnhaku kuormittaa ja hallitsee siinä hetkessä koko elämää. Joskus on haasteellista pysyä periksiantamattomana ja positiivisena. Jaksaminen ja innostus ovat usein kiinni pienistä asioista.
ーHei Henna, Kyläniemi vastasi sähköpostiin, ettei juuri nyt ole työtä tarjolla, mutta laittaa hakemuksen talteen. Oli kuitenkin kiva saada elämäni ensimmäinen vastaus työhakemukseen! kertoo Jari lähettämässään viestissä.
Unelma toteutuu
Kompassi-valmennuksen päätyttyä Jarin valmennukselle haettiin jatkoa uudelleenpoluttamisen kautta ja hän jatkoi Hennan asiakkaana toisessa palvelussa. Jari oli ehtinyt olla yhden päivän Vahvana työhön -palvelussa, kun sai kutsun työhaastatteluun. Ja Jari sai työn! Uusi työ on Arktisen keskuksen virastotehtävissä. Työpaikka, onnistuminen, unelmien täyttymys, tulevaisuus. Niin paljon sisältyy asioita ja tunteita tilanteeseen, kun työnhakija saa työpaikan.
ーKyllä on mukava olla taas työelämässä kiinni, kommentoi Jari valmentajalleen töiden aloittamisen jälkeen.
Henna vieraili Jarin työpaikalla joulukuussa. Arktinen keskus on monitieteisen arktisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen kansainvälinen keskus. Arktinen keskus sijaitsee Arktikum-talossa Ounasjoen rannalla. Keskus on erittäin kaunis ja viihtyisä. Työyhteisö on kansainvälinen, keskuksessa on paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Jari kehuu työpaikkaa ja työkavereita. Henna tapasi myös Jarin työkaverin Pertin. Työkaverilta Jari saa kiitosta. Pertti kuvaa Jaria hyväksi työkaveriksi ja on kiitollinen siitä, että sai Jarin heille töihin. Vielä kerran, onnea Jari!
Työvoimapula-ammateiksi on määritelty tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön arviossa 48 ammattia, kun vuosi sitten vastaava luku oli 32 ja kaksi vuotta sitten 15. (Lähde: ELY-keskus)
Osa työnantajista on havahtunut tilanteeseen ja alkanut ratkoa työvoimapulaa rekrytoimalla itselleen työntekijöitä oppisopimuksella. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Siinä työnantaja kouluttaa itselleen uuden työntekijän tai jo olemassa olevaa työntekijää.
Työntekijä eli opiskelija voi tehdä oppisopimuksella koko tutkinnon, osatutkinnon tai osia useammasta eri tutkinnosta. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä määritellä mitä osaamista tarvitaan, minkä jälkeen oppilaitoksessa tehdään opintojen henkilökohtaistaminen opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Oppisopimuksella on mahdollista suorittaa mikä tahansa toisen asteen ammatillinen tutkinto. Se on joustava tapa rekrytoida ja opiskella. Opinnot voi aloittaa myös milloin tahansa eikä tarvitse odottaa jotakin tiettyä vuodenaikaa tai hakuaikaa. Oppisopimuksen kesto vaihtelee riippuen, mitä opiskellaan. Lyhimmillään kesto voi olla muutaman viikon mittainen.
Opiskelija saa palkkaa oppisopimuksen ajalta ja työnantaja voi saada osan palkkakustannuksista takaisin TE-hallinnon maksaman palkkatuen muodossa koko oppisopimuksen ajalta, mikäli työntekijä on ollut ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista työtön TE-toimiston tai työllisyydenhoidon kuntakokeilun asiakas ja palkkatukea on haettu ennen oppisopimuksen aloittamista. Lisäksi työnantajalle voidaan maksaa työpaikalla tapahtuvasta ohjaamisesta korvausta 1-250 euroa/kk.
Opiskelija suorittaa opintonsa pääosin työpaikalla työtä tehden, jossa hänellä on työnantajan nimeämä ohjaaja, joka perehdyttää ja opastaa häntä. Opintoihin sisältyy myös säännöllisiä oppilaitoksessa tai virtuaaliympäristössä toteutettavia teoriaosuuksia ja tehtäviä. Oppilaitos seuraa opintojen etenemistä ja pitää opintojen ajan yhteyttä sekä opiskelijaan että työnantajaan. Oppisopimustoimisto hoitaa hallinnolliset asiat ja maksaa esimerkiksi opintososiaaliset etuudet.
Arffman mukana pilotoimassa
Arffman on ELY:n ja TE-palveluiden kanssa mukana Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla työ- ja elinkeinoministeriön lanseeramassa Kohti oppisopimusta -pilotissa, jossa edistetään ja levitetään ajantasaista tietoutta oppisopimuksista ja sen suomista mahdollisuuksista sekä tuetaan oppisopimuksesta kiinnostuneiden polkua. Tule sinäkin osaksi oppisopimusverkostoa ja avaa tulevaisuuden ovia oppisopimuksella.
Olen Tiina, mustalla huumorilla varustettu mahdollistaja, uteliaasti uusiin tilanteisiin heittäytyjä, muutoksiin sopeutuja ja unelmien toteuttaja.
Olen identiteetiltäni myös paluumuuttaja, sillä olen asunut vuosia ulkomailla, pisimpään Sveitsissä, Hollannissa ja Italiassa. Tietty juurettomuus on elämässäni läsnä. Kun minulta kysytään mistä olen kotoisin, vastaan usein “en mistään”. Syntynyt olen kuitenkin Tukholman kupeessa Södertäljessä, oppivelvollisuuteni suoritin Lahdessa ja yliopisto-opintoihin päädyin Jyväskylään.
Ulkomailla huomasin evakkoperinnön olevan suhteellisen yleinen monien ulkosuomalaisten taustalla. Ehkä esivanhempiemme trauma kodin jättämisestä taakse on jättänyt sukupolviemme ketjuun paljon syvemmän vaikutuksen kuin osaamme ajatellakaan.
Avaa vähän ammatillista tarinaasi.
Haaveilin lukioaikana luovan alan opinnoista kuten arkkitehtuurista, vaatesuunnittelusta, tai mistä tahansa luovasta alasta missä kolmiulotteisesta hahmotuskyvystä, uuden luomisesta ja matemaattisesta ymmärryksestä olisi ollut etua.
Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen lähdin Italiaan, koska halusin imeä käsittämättömän kulttuurimaan luovaa ilmapiiriä ja ammentaa ideoita urasuunnitelmiini. Palattuani Suomeen olimme syöksymässä syvään lamaan, joten päästyäni pitkän matematiikan papereilla Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteelliseen tiedekunnan opiskelijaksi, valitsin sosiaalisesta paineesta turvallisimman koulutusvaihtoehdon. Kuulun toisin sanoen siihen ikäpolveen, jonka urasuunnitelmiin 90-luvun lama vaikutti vahvasti. Sama kohtalo on monilla nuorilla niin finanssikriisin, kuin nyt koronakriisin aikana.
Laman johdosta en pitänyt kiirettä valmistumisen kanssa, vaan opiskelin pääaineeni puu- ja paperikemian lisäksi kaikkea kiinnostavaa, kuten ympäristöjohtamista, -suojelua ja kieliä. Tällä hetkellä on erityisen kiinnostavaa seurata metsäteollisuussektorin vihertymistä ja alalle uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, kuten Spinnovaa.
Valmistuttuani 1998 pääsin heti töihin StoraEnson Kaukopään tehtaille osaamisen kehittämisen työtehtäviin. Se oli tärkeä merkkipaalu urani suunnan muotoutumisessa. Esimieheni näki vahvuuteni ja antoi minulle selkeän vision ja täysin vapaat kädet toteuttaa koko tehtaan kattavan oppimissisällön haluamallani tavalla. Pääsin tekemään luovaa työtä, verkostoitumaan, selvittämään, tutkimaan, kartoittamaan ja toteuttamaan sieluni kyllyydestä!
Kun seuraavassa tehtävässäni Kirkniemen paperitehtaan ammattitutkintolaisten parissa kehoitettiin hankkimaan ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys, huomasin suorittavani työn ohessa sen lisäksi myös näyttötutkintomestarin pätevyyden. Lisäksi olin hankkiutunut Helsingin teknilliseen yliopistoon (nyk Aalto yliopisto) it-alan muuntokoulutettavaksi. Ei minusta koodaria tullut, sen sijaan uppouduin opiskelemaan hetkeksi työpsykologiaa alan johtavien tutkijoiden innoittamana. Mm ketterän oppimisen termin lanseerannut Leenamaija Otala teki jo silloin vuosituhannen vaihteessa minuun suuren vaikutuksen ajatuksillaan osaamisen kehittämisestä työn ohessa.
Mitkä ovat sinun omat vahvuutesi ja kuinka olet ne tunnistanut?
Vahvuuteni ovat oma-aloitteisessa ja kehittämään pyrkivässä työskentelyssä. Olen utelias ja intohimoinen uuden oppija ja tarinoiden metsästäjä. Haluan nähdä metsän puilta, hahmottaa suuria linjoja.
Väitän minulta löytyvän myös systeemistä hahmotuskykyä. Koen olevani yhteyttäjä, niin kuin Perttu Pölönen kirjassaan ”Tulevaisuuden identiteetit” määrittelee ihmisen, joka ymmärtää syy-seuraus suhteet. Jos jokin asia jumittaa ihmisellä, työprosessissa tai laitteella, haluan ottaa selvää taustoista. On turha puskea väkisin käärmettä piippuun, jos ei tiedä tarpeeksi taustoja, tai hahmota prosessin heikkoja nivelkohtia. Haluan kartoittaa mikä osa systeemistä ei toimi ja pureutua korjaamaan se. Valmennustyön näkökulmasta esimerkkinä vaikkapa mielenterveysongelmista kärsivä työnhakija-asiakas. Jos valmennettava ei ole terveydentilaltaan sellaisessa kunnossa, että kykenisi töitä hakemaan, tai saamansa työpaikkaansa pitämään, pitää ensin pyrkiä hoitamaan terveysasiat kuntoon.
Monissa palautteissani ja suosituksissani on mainittu myös sanat välitön ja rohkea. Uskon niiden näkyvän pelottomuudessani ottaa kontaktia uusiin ihmisiin, eli verkostoitumiskyvyssäni. En osaa ajatella, että olisin jotenkin vähäpätöisempi kuin joku hierarkisesti korkeammalla pallilla istuva henkilö (liekö karjalalaisperimällä tähän vaikutusta). Jos johtaja haluaa istua norsunluutornissa, kertoo se enemmän hänestä kuin muista.
Minkälaisen prosessin olet käynyt läpi löytääksesi omat vahvuutesi?
Vahvuuteni ovat selvinneet minulle vuosien varrella erilaisia asioita kokeilemalla ja omaa toimintaani reflektoimalla. Esimerkiksi opiskeluaikoina hankkiuduin kolmeen otteeseen ulkomaille työharjoitteluun – kahdesti Italiaan ja kerran Tsekkeihin. Halusin hypätä tavallaan yhä uudestaan ja uudestaan tuntemattomaan ja katsoa mitä tapahtuu. Ne reissut opettivat paljon, eniten omista vahvuuksistani. Uskon resilienssitasoni olevan tavanomaista vahvempi. On sitä sen verran elämän varrella testattu.
Olen käynyt lukuisia kertoja myös työnhakuun liittyvissä henkilöarviointitesteissä. Erityisesti eräs rekrytointipsykologi avasi silmäni. Kysyin häneltä palautetta, tultuani hylätyksi eräässä hakuprosessissa. Hän antoi minulle ammattilaisena ehkä parhaat neuvot urani kannalta. Hän valaisi minulle tien uusille urille, samoin kuin oli tehnyt ensimmäinen esimieheni StoraEnsollakin. Heidän molempien mukaan minun kannatti hankkiutua asiantuntijatehtäviin, missä pääsen kehittämään, ideoimaan ja vaikuttamaan asioihin. Liiallinen kontrolli ja ylhäältä päin annetut tehtävät ja rutiinit ovat myrkkyä, sen sijaan vapaus tuo mukanaan vahvan vastuunkannon. Uskon olevani siinä tehtävässä parhaillaan.
Mielenkiintoni ja motivaationi pysyvät yllä kun ympäristö ja tehtävät kehittyvät sopivalla tahdilla. Arffman on ensimmäinen pidempi työsuhteeni. Osasyynä varmastikin se, että tällä alalla ei totisesti pääse kyllästymään. Toki meilläkin on rutiinitehtäviä, mutta on pitkälti itsestä kiinni, että työtehtävät pysyvät mielekkäinä ja mielenkiintoisina. Joka päivä voi oppia uutta, jos sen vain osaa ottaa vastaan.
Nykyisen tehtäväni luonne on hyvin pirstaleinen auttaessani valmentajakollegoitani tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Valmennettavia tavataan verkossa, ja vaikka näin tehtiin monissa palveluissamme jo ennen koronaa, ovat määrät ja valmennuksen vaikuttavuutta edistävät työkalut ja -alustat nyt aivan eri luokkaa. Normaalin valmennustyön lisäksi valmentajan pitää hallita työkalut – kuten ForeAmmatti ja olla niissä asiakkaan lähin it-tuki ja -turva. Moni valmennettava on tehnyt huikean digiloikan korona-aikana. Tässä loikassa on valmentajillamme ollut suuri rooli.
Suosin visuaalisia työkaluja, jotka auttavat prosessimaisessa ajattelussa. Tästä syystä työkalupakkini ehdoton suosikki on Lootuskukka. Sitä käytetään perinteisesti ideointityöpajoissa mm. palvelumuotoilussa, mutta olen tuonut sen osaksi oman osaamisen tunnistamista. Toki joillekin asiakkaille matriisitaulukko on enemmän mieleen, mutta siinäkin lootuskukkaa kannattaa käyttää alkuun ajattelun aktivoinnin välineenä:
Lootuskukka -menetelmää käytetään ideointityöpajoissa, mistä olen ottanut sen osaksi osaamisen tunnistamisen valmennuksiani. Erityisen hyvin menetelmä toimii ryhmätyöskentelyssä, mutta auttaa tuottamaan sisältöä jonkin aiheen ympärille myös yksin työskenneltäessä.
Ota nippu erivärisiä post-it lappuja
Laita yhteen niistä jokin osaamisen alue, esimerkkinä tässä it-taidot.
Tuota sen ympärille mahdollisimman spontaanisti konkreettisia osaamisia. Pyri saamaan kaikki 9 ”terälehteä” täytettyä. Esim Sosiaaliseen mediaan liittyvä osaaminen, Raportointijärjestelmiin liittyvä osaaminen, jne…
Syvennä kutakin ”terälehteä” aloittamalla sen ympärille uusi lootuskukka.
Jatka samalla menettelytavalla, kunnes olet tyytyväinen. Usein lootuskukan jättämäinen esille ja siihen säännöllinen palaaminen saa aivosi tuottamaan lisää sisältöä. Älä siis jätä työskentelyä yhteen kertaan. Myös kollegan ottaminen mukaan pohdintaan tuottaa varmasti lisää ”terälehtiä”.
Lisäksi alla kysymyksiä, joilla pyrin auttamaan asiakasta avaamaan omaa osaamistaan:
Mikä taito on auttanut sinua eniten eteenpäin työelämässä?
Missä asioissa sinulta kysytään eniten apua?
Minkä asioiden parissa työn tekeminen ei tunnu välttämättä työltä?
