Kategoria: Blogi

Uutta suuntaa etsimässä: Kokemuksia Perhevapaalta työelämään -valmennuksesta

Aloittaessamme uuden Perhevapaalta työelämään -valmennuksemme vuonna 2021 sen ensisijaisena tavoitteena oli tarjota tukea niille vanhemmille, jotka ovat perhevapaalla. Osallistujien ammattitaustalla tai tilanteella ennen perhevapaan alkamista ei ollut vaikutusta osallistumiselle. Riitti, että he olivat perhavapaalla ja suunnittelivat paluuta työelämään.

Yllätyimme iloisesti, kun asiakasmäärämme kohosi yhteensä lähes 1300 henkilöön Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kokonaisuudessaan hanke tavoitti koko maan laajuisesti noin 2300 asiakasta. Palveluun kuului yksilöllisesti räätälöity kolmen kuukauden mittainen valmennusjakso sekä kuuden kuukauden sisällä tapahtuva seurantatapaaminen.

Monipuolista tukea arkeen ja uraan

Palvelumme suunniteltiin perheiden tarpeisiin sopivaksi: lapset saivat tulla mukaan valmennustapaamisiin ja etäosallistuminen oli myös mahdollista. Valmennus sisälsi sekä yksilö- että ryhmävalmennusta 6-8 henkilön kokoisissa ryhmissä. Tampereella ja Helsingissä tapaamiset toteutettiin joustavasti joko kasvokkain, verkossa tai hybridinä.

Asiakashankinnassa menestyksekästä yhteistyötä

Teimme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi seurakuntien kanssa markkinoinnin ja asiakashankinnan suhteen jakamalla tietoa sekä esitteitä seurakunnan työntekijöille. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan moni heistä kuuli Perhevapaalta työelämään -palvelusta juurikin seurakuntansa kautta. Sosiaalinen media ja puskaradio olivat tärkeimpiä kanaviamme asiakkaiden tavoittamisen suhteen. Palvelumme puhututti muun muassa Mothers in Business -yhteisössä. Neuvoloiden ja päiväkotien kautta asiakkaat eivät yllättäen löytäneet palvelun piiriin, vaikka ne ovatkin keskeisiä tiedonlähteitä palvelun kohderyhmässä oleville.

Erityistä tukea ukrainalaisille

Palveluun osallistui myös yli 100 ukrainalaista perhevapaalla olevaa henkilöä. Heille tarjottiin erityisesti tukea julkishallinnon eri prosessien ymmärtämiseen, työnhakuun Suomessa sekä vertaistukea ryhmän kautta. Huomionarvoista on, että vaikka monet heistä toivat mukanaan vankan kokemuksen ja korkeakoulututkinnon, oman alan töitä oli vaikea saada.

Työllistyminen ja uran uudelleenmäärittely keskiössä

Valmennukseemme osallistuneista noin 85 prosenttia edisti työllistymistään valmennuksen aikana. Erityisesti hoitoalalla työskennelleet hakivat muutosta esimerkiksi vuorotyöhön ja työoloihin. Heistä useat päätyivätkin hakeutumaan opiskelemaan itselleen uutta ammattia, jossa työ on omaehtoisempaa.

Asiakastyytyväisyys ja kehitystarpeet

Asiakkaidemme palautteet ovat olleet valtavan positiivisia, ja he ovat korostaneet palvelun tarpeellisuutta. Erityisesti syksyisin palvelumme on ollut tukena väsyneille äideille, ja moni asiakas on kartuttanut palvelussa itseluottamusta ja itsevarmuutta ammatilliseen osaamiseen.

Päätöstilaisuus ja tulevaisuuden suunnitelmat

Marraskuun 6. päivä 2023 Perhevapaalta työelämään -hankkeesta pidettiin päätöstilaisuus, jossa mukana oli ELY-keskusten edustajia, ministereitä sekä palveluntuottajien edustajia yhdessä hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Arffmanilta mukana tilaisuudessa olivat valmentaja Tara Vallenius, projektipäällikkö Aleksanteri Kiviluoto sekä palvelujohtaja Mari Sundström. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa valmennuksen tuloksia ja paneelikeskustelussa asiakaskokemuksia. Tilaisuuden tallenne löytyy tästä linkistä.

Yhteenveto

Perhevapaalta työelämään -hanke on ollut menestys. Se on antanut monille vanhemmille tukea uuden suunnan etsimiseen ja vahvistanut heidän asemaansa työmarkkinoilla. Toivomme, että pääsemme myös tulevaisuudessa toteuttamaan vastaavanlaisia, perhevapaalla oleville vanhemmille suunnattuja palveluita.

Arffmanin työllisyyspalveluiden alkukartoituksessa tehdään asiakkaan kertomien tietojen pohjalta palvelutarpeen arviointi. Keskustelussa käsitellään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. 

Alkukartoitus

Alkukartoituksessa pyritään tunnistamaan asiakkaan työ- ja toimintakyky, osaamisen vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja identiteetti sekä työnhaku- ja opiskelutaidot. Lisäksi selvitetään, onko hänellä osaamisen kehittämisen tarpeita, millainen on hänen tukiverkostonsa tai tukiverkoston tarve sekä huomioidaan asiakkaan viestinnälliset ja yleiset työelämätaidot (mm. digitaidot). 

Alkukartoituksessa myös tiedustellaan, onko asiakkaalla itsellään toimivaa tietokonetta. Mikäli ei ole, hänelle voidaan lainata palvelusta riippuen tietokonepaketti (ml. verkkoyhteys). 

Keskustelun pohjalta saadaan käsitys asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.

Palvelutarpeen arviointi

Alkukartoituksessa nousee toisinaan sellaista tietoa asiakkaan tilanteesta, jota hän ei ole aiemmin tuonut esille omissa verkostoissaan. Usein asiakkaan on tällöinkin mahdollista jatkaa siihen palveluun, jonka puitteissa alkukartoitus tehdään. Joskus on kuitenkin tarkoituksellista tehdä uudelleenarviointi ja miettiä, olisiko asiakkaalle sopivin ja oikea-aikaisin palvelu jotain muuta, esimerkiksi talousneuvonnan tai kielenopetuksen parissa. 

Toisinaan uutta tietoa asiakkaan tilanteesta nousee esille kesken palvelun. Silloinkin on tarpeen arvioida, onko asiakkaan parempi jatkaa jo aloitetussa työllisyyspalvelussa vai siirtyä toisenlaisen palvelun tai etuuden piiriin. Asiakkaan tilanteen kannalta tarpeellisinta voikin olla sillä hetkellä esimerkiksi hakeutuminen omaishoitajaksi tai terveydenhoidon palveluihin työllisyyspalveluiden sijaan. 

Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan asiakkaiden elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Tukena voidaan käyttää kykyviisaria. Kykyviisari on itsearviointikysely, jota hyödyntäen työikäinen voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Kykyviisari-kysely  löytyy myös Työmarkkinatorilta.

Työkykykartoitus – muutosvalmiuskeskustelu

Osassa Arffmanin palveluita on käytössä asiakkaalle tarjottava alkuvaiheen työkykykartoitus, joka tehdään Baronan työkykyasiantuntijan kanssa. Tässä keskustelussa asiakkaat pysähtyvät arvioimaan nykyistä työ- ja toimintakykyään ja aloittavat huomion suuntaamisen tulevaisuutta kohti. 

Työkykykartoituksessa asiakkaan kanssa käydään läpi tämänhetkinen tilanne työkyvyn suhteen. Keskustelussa pohditaan mahdollisia toistuvia haasteita ja niiden suhdetta työkykyyn, tehdään muutosvalmiuskysely ja arvioidaan mahdollisia työtehtäviä. 

Asiakkaat saavat itselleen työkykyasiantuntijan kanssa laaditun lausunnon, jota he voivat hyödyntää halutessaan esim. TE-palveluissa, kuntakokeilussa tai kuntoutusta hakiessa. Tavoitteena on myös mahdollistaa osallistujille tilaisuus tulla kuulluksi ja saada puhua kaikesta työkykyyn liittyvistä haasteista ym., jonka jälkeen asiakkaat ovat valmiimpia kiinnittämään huomionsa tulevaisuuteen.

Teksti: Taru Hallikainen, Saara Purtanen

Filippiiniläinen Ludilyn Tupas tekee töitä Kuopion kotihoidossa. Hän ajaa bussilla vanhusten koteihin auttamaan heitä päivittäisissä askareissa: pesuissa, ruokailussa ja lääkkeiden ottamisessa ja nauttii työstään. “Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka, ja asiakkaat ovat erilaisia persoonallisuuksia”, hän iloitsee.

Vielä pari vuotta sitten Ludilyn oli sairaanhoitajana Filippiineillä, ja haaveili Suomesta. “Näin kauniita videoita ja kuvia Suomesta, ja luin miten hyvä maa tämä on. Halusin kokeilla suomen kielen opiskelua.” 

Filippiineillä tarjotaan useaita väyliä suomen kielen opiskeluun ja työllistymiseen Suomeen. Arffmanin opettajilla on hyvä maine, ja niin Tupaskin valitsi Suomeen työllistymisen väyläksi Baronan tarjoaman polun, jonka kielikoulutuksen tarjoaa Arffman.

Kieltä opitaan Filippiineillä verkon välityksellä 

Suomen kielen kurssilla opiskellaan intensiivisesti verkossa seitsemän kuukautta. Kouluttajat opettavat toimistotyöaikaan Suomessa, ja opiskelijat ovat tietokoneittensa äärellä Filippiineillä, tavallisesti ilta-aikaan. 

“Ennen suomen kurssin alkua en tiennyt, että verkossa voi opiskella kieltä. Tein kuitenkin oikean valinnan, kun tulin opiskelemaan Arffmanille: kurssi osoittautui kerta kaikkiaan parhaaksi. Kurssin kouluttaja Tiina Lampén on huippuopettaja. Olin tosi tyytyväinen kurssin järjestelyihin.” Tupas sanoo.

Opiskelijat ovat sairaanhoitajia, ja ammatillinen painotus on läsnä alusta asti. Esimerkiksi numeroita opitaan henkilötunnuksen kysymistä harjoitellen ja keskusteluharjoituksissa ollaan hoitotyön tilanteissa. 

“Aluksi kielenopiskelu oli vaikeaa, mutta pikku hiljaa aloin päästä sisään suomen kieleen. Tuntui helpolta kommunikoida suomeksi kurssilla. Suomen kieli on vaikeaa, mutta se tekee siitä myös mielenkiintoisen. Kurssin lopussa päästiin tosi syvälle suomen kielessä: kun kurssi loppui, olin saavuttanut tavoitetason B1.” Ludilyn Tupas kertoo.

Arffman toteuttaa lähtömaakielikoulutuksia työelämän tarpeisiin eri aloilla. Koulutuksissa opiskelijat asuvat ympäri maailmaa ja osallistuvat lähtömaissaan päivittäiseen suomen kielen opetukseen ennen Suomeen työllistymistä. 

“Oppimistulokset tässä palvelumallissa ovat hyviä ja osallistujat erittäin motivoituneita. Motivaatiota pitää yllä tiedossa oleva työ Suomessa, kunhan kielitaito on riittävä”, kertoo Arffmanin kansainvälisten rekrytointien palvelujohtaja Maaria Hytönen.

Arffman on saanut hyvää palautetta kursseistaan niin Suomessa kuin Filippiineilläkin. Suomalaiset työnantajat ovat olleet tyytyväisiä tulijoiden kielitaitotasoon, ja Filippiineillä opiskelijoiden mukaan liikkuu huhua, että monien palveluntarjoajien joukosta kannattaa valita Arffmanin kielikurssi, sillä sen opettajat on parhaita ja järjestelyt toimivat.

Kouluttajat Tiina Lampén ja Netta Kivimäki opettavat suomen kieltä hoitajien lähtömaakoulutuksessa.

Muutto Suomeen ja töihin

Suomeen tullaan kielikurssilta valmistumisen jälkeen, kun työpaikka on valmis ottamaan tulijan vastaan. Pyrkimys on, että Suomeen tultaisiin mahdollisimman pian kielikurssin jälkeen, mutta joskus voi joutua odottamaan muutaman viikon. Asunnon hankintaan ja muihin käytännön asioihin saa apua Baronalta. 

“Muutin Suomeen vuoden 2022 syksyllä. Tulimme Kuopioon kahdeksan filippiiniläisten kurssikaverien kanssa, muut kurssilaiset menivät muihin kaupunkeihin”, Ludilyn Tupas kertoo. “Suomalaisten ihmisten kanssa puhuminen oli meille aluksi vaikeaa. Tajusimme, että kurssilla olin oppinut yleiskieltä, mutta Savon murre on jotain muuta.” 

“Myös työn aloittaminen oli vähän vaikeaa, sillä kommunikointi työkaverien kanssa takkuili. Nyt vuoden jälkeen tilanne on jo paljon parempi: Työkavereiden kanssa on luontevampaa, ja asiakkaiden kanssa on helppo puhua. Pystyn myös raportoimaan asiakkaan tilanteesta työkavereille”, Tupas kertoo tyytyväisenä. 

Kielikoulutusten lisäksi Arffman tukee kansainvälistä rekrytointia toteuttamalla työyhteisöille kulttuurivalmennuksia. Tavoitteena on saada sekä esihenkilöt että kollegat näkemään työpaikkansa erityispiirteitä ja sanoittamaan omaa yrityskulttuuriaan. 

“Ei riitä, että yrityksen johto ja HR-osasto toteavat, että rekrytointia täytyy laajentaa kansainvälisiin osaajiin. Tieto ja ymmärrys kansainvälisen työkaverin vastaanottamisen haasteista on ensisijaisen tärkeää koko henkilöstölle.” toteaa Maaria Hytönen. 

Hytösen mukaan ennakkoluulojen vähentäminen on tärkeää sekä työpaikkaa että tulijoita ajatellen. “Työyhteisön monikielistymiseen ja kulttuurien kohtaamiseen liittyy hetkellistä kuormittavuutta, ennakkoluuloja ja huolia, joiden käsittelyssä kulttuurivalmennuksemme auttaa.”

Ludilyn Tupasin mukaan työ kotihoidossa sujuu nyttemin suurimmaksi osaksi rutiinilla. Asiakas asuu yksin, mutta tarvitsee kotihoitoa, jotta pärjää. Toimintakykyä pitää kuitenkin tarkkailla: jos se heikkenee, pitää miettiä muita palvelumuotoja. 

“Vaikeita ovat ongelmatilanteet: esimerkiksi jos asiakas on kaatunut tai sairastunut ja täytyy soittaa sairaanhoitajalle tai hätänumeroon. On tärkeää ilmaista asiakkaan tilanne mahdollisimman tarkasti. Mutta kun sen kerran tekee suomeksi, seuraava kerta on jo helpompi.”

Kotoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi

“Kansainvälisten osaajien Suomeen työllistyminen, kiinnittyminen ja kotoutuminen on kokonaisuus, jossa on tärkeää ottaa huomioon ihmisen elämä”, kertoo Maaria Hytönen. 

Kun kansainväliset osaajat ovat saapuneet Suomeen, Arffmanin kautta on mahdollista saada kotoutumiskoulutusta ja joustavaa kielen opiskelua työn ohessa muun muassa Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen koulutuksina. Suomen lisäksi on ruotsin ja englannin kielikoulutusta.

Filippiiniläistä sairaanhoitajan tutkintoa ei tunnusteta Suomessa, ja siksi sieltä tulevat sairaanhoitajat eivät ole päteviä Suomessa. Suomeen tullessa työpaikan lisäksi on tarjolla oppisopimuskoulutus lähihoitajaksi. Lydilyn Tupaskin alkoi opiskella ammattikoulussa heti Suomeen saapumisen jälkeen. 

Tupasin puoliso ja kolmivuotias poika asuvat edelleen Filippiineillä. Hän toivoo, että perheen yhdistäminen on mahdollista lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen. “Uskon, että Suomi on hyvä paikka perheelle. Neljä vuodenaikaa sopii meille hyvin.” hän kertoo.

“Tarjoamme myös puolisovalmennusta, jossa kohtaamme Suomeen muuttaneen tai muuttamassa olevan työntekijän puolison omana yksilönään, jolla on yhtäläinen oikeus merkitykselliseen ja osallistuvaan elämään Suomessa”, Maaria Hytönen kertoo. Puolisovalmennusta toteutetaan sekä osana kuntien tarjoamaa palvelua, että suoraan Suomeen rekrytoinneille yrityksille.

“Kun olen valmistunut lähihoitajaksi, aion jatkaa samassa työpaikassa kotihoidossa. Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka ja asiakkaat ihania persoonallisuuksia”, Ludilyn Tupas kertoo, ja jatkaa vielä “Kielitaito on avain kaikkiin työpaikkoihin, siksi myös siihen täytyy keskittyä.”

 Ludilyn Tupas on asunut Kuopiossa nyt puolentoista vuoden ajan ja viihtyy Suomessa hyvin.

Teksti: Saara Purtanen

Lydilyn Tupasin kuva: Ilona Virolainen

Kouluttajien kuva: Laura Kortelainen