Arffmanin työllisyyspalveluiden alkukartoituksessa tehdään asiakkaan kertomien tietojen pohjalta palvelutarpeen arviointi. Keskustelussa käsitellään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.
Alkukartoitus
Alkukartoituksessa pyritään tunnistamaan asiakkaan työ- ja toimintakyky, osaamisen vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja identiteetti sekä työnhaku- ja opiskelutaidot. Lisäksi selvitetään, onko hänellä osaamisen kehittämisen tarpeita, millainen on hänen tukiverkostonsa tai tukiverkoston tarve sekä huomioidaan asiakkaan viestinnälliset ja yleiset työelämätaidot (mm. digitaidot).
Alkukartoituksessa myös tiedustellaan, onko asiakkaalla itsellään toimivaa tietokonetta. Mikäli ei ole, hänelle voidaan lainata palvelusta riippuen tietokonepaketti (ml. verkkoyhteys).
Keskustelun pohjalta saadaan käsitys asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.
Palvelutarpeen arviointi
Alkukartoituksessa nousee toisinaan sellaista tietoa asiakkaan tilanteesta, jota hän ei ole aiemmin tuonut esille omissa verkostoissaan. Usein asiakkaan on tällöinkin mahdollista jatkaa siihen palveluun, jonka puitteissa alkukartoitus tehdään. Joskus on kuitenkin tarkoituksellista tehdä uudelleenarviointi ja miettiä, olisiko asiakkaalle sopivin ja oikea-aikaisin palvelu jotain muuta, esimerkiksi talousneuvonnan tai kielenopetuksen parissa.
Toisinaan uutta tietoa asiakkaan tilanteesta nousee esille kesken palvelun. Silloinkin on tarpeen arvioida, onko asiakkaan parempi jatkaa jo aloitetussa työllisyyspalvelussa vai siirtyä toisenlaisen palvelun tai etuuden piiriin. Asiakkaan tilanteen kannalta tarpeellisinta voikin olla sillä hetkellä esimerkiksi hakeutuminen omaishoitajaksi tai terveydenhoidon palveluihin työllisyyspalveluiden sijaan.
Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan asiakkaiden elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Tukena voidaan käyttää kykyviisaria. Kykyviisari on itsearviointikysely, jota hyödyntäen työikäinen voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Kykyviisari-kysely löytyy myös Työmarkkinatorilta.
Työkykykartoitus – muutosvalmiuskeskustelu
Osassa Arffmanin palveluita on käytössä asiakkaalle tarjottava alkuvaiheen työkykykartoitus, joka tehdään Baronan työkykyasiantuntijan kanssa. Tässä keskustelussa asiakkaat pysähtyvät arvioimaan nykyistä työ- ja toimintakykyään ja aloittavat huomion suuntaamisen tulevaisuutta kohti.
Työkykykartoituksessa asiakkaan kanssa käydään läpi tämänhetkinen tilanne työkyvyn suhteen. Keskustelussa pohditaan mahdollisia toistuvia haasteita ja niiden suhdetta työkykyyn, tehdään muutosvalmiuskysely ja arvioidaan mahdollisia työtehtäviä.
Asiakkaat saavat itselleen työkykyasiantuntijan kanssa laaditun lausunnon, jota he voivat hyödyntää halutessaan esim. TE-palveluissa, kuntakokeilussa tai kuntoutusta hakiessa. Tavoitteena on myös mahdollistaa osallistujille tilaisuus tulla kuulluksi ja saada puhua kaikesta työkykyyn liittyvistä haasteista ym., jonka jälkeen asiakkaat ovat valmiimpia kiinnittämään huomionsa tulevaisuuteen.
Filippiiniläinen Ludilyn Tupas tekee töitä Kuopion kotihoidossa. Hän ajaa bussilla vanhusten koteihin auttamaan heitä päivittäisissä askareissa: pesuissa, ruokailussa ja lääkkeiden ottamisessa ja nauttii työstään. “Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka, ja asiakkaat ovat erilaisia persoonallisuuksia”, hän iloitsee.
Vielä pari vuotta sitten Ludilyn oli sairaanhoitajana Filippiineillä, ja haaveili Suomesta. “Näin kauniita videoita ja kuvia Suomesta, ja luin miten hyvä maa tämä on. Halusin kokeilla suomen kielen opiskelua.”
Filippiineillä tarjotaan useaita väyliä suomen kielen opiskeluun ja työllistymiseen Suomeen. Arffmanin opettajilla on hyvä maine, ja niin Tupaskin valitsi Suomeen työllistymisen väyläksi Baronan tarjoaman polun, jonka kielikoulutuksen tarjoaa Arffman.
Kieltä opitaan Filippiineillä verkon välityksellä
Suomen kielen kurssilla opiskellaan intensiivisesti verkossa seitsemän kuukautta. Kouluttajat opettavat toimistotyöaikaan Suomessa, ja opiskelijat ovat tietokoneittensa äärellä Filippiineillä, tavallisesti ilta-aikaan.
“Ennen suomen kurssin alkua en tiennyt, että verkossa voi opiskella kieltä. Tein kuitenkin oikean valinnan, kun tulin opiskelemaan Arffmanille: kurssi osoittautui kerta kaikkiaan parhaaksi. Kurssin kouluttaja Tiina Lampén on huippuopettaja. Olin tosi tyytyväinen kurssin järjestelyihin.” Tupas sanoo.
Opiskelijat ovat sairaanhoitajia, ja ammatillinen painotus on läsnä alusta asti. Esimerkiksi numeroita opitaan henkilötunnuksen kysymistä harjoitellen ja keskusteluharjoituksissa ollaan hoitotyön tilanteissa.
“Aluksi kielenopiskelu oli vaikeaa, mutta pikku hiljaa aloin päästä sisään suomen kieleen. Tuntui helpolta kommunikoida suomeksi kurssilla. Suomen kieli on vaikeaa, mutta se tekee siitä myös mielenkiintoisen. Kurssin lopussa päästiin tosi syvälle suomen kielessä: kun kurssi loppui, olin saavuttanut tavoitetason B1.” Ludilyn Tupas kertoo.
Arffman toteuttaa lähtömaakielikoulutuksia työelämän tarpeisiin eri aloilla. Koulutuksissa opiskelijat asuvat ympäri maailmaa ja osallistuvat lähtömaissaan päivittäiseen suomen kielen opetukseen ennen Suomeen työllistymistä.
“Oppimistulokset tässä palvelumallissa ovat hyviä ja osallistujat erittäin motivoituneita. Motivaatiota pitää yllä tiedossa oleva työ Suomessa, kunhan kielitaito on riittävä”, kertoo Arffmanin kansainvälisten rekrytointien palvelujohtaja Maaria Hytönen.
Arffman on saanut hyvää palautetta kursseistaan niin Suomessa kuin Filippiineilläkin. Suomalaiset työnantajat ovat olleet tyytyväisiä tulijoiden kielitaitotasoon, ja Filippiineillä opiskelijoiden mukaan liikkuu huhua, että monien palveluntarjoajien joukosta kannattaa valita Arffmanin kielikurssi, sillä sen opettajat on parhaita ja järjestelyt toimivat.
Kouluttajat Tiina Lampén ja Netta Kivimäki opettavat suomen kieltä hoitajien lähtömaakoulutuksessa.
Muutto Suomeen ja töihin
Suomeen tullaan kielikurssilta valmistumisen jälkeen, kun työpaikka on valmis ottamaan tulijan vastaan. Pyrkimys on, että Suomeen tultaisiin mahdollisimman pian kielikurssin jälkeen, mutta joskus voi joutua odottamaan muutaman viikon. Asunnon hankintaan ja muihin käytännön asioihin saa apua Baronalta.
“Muutin Suomeen vuoden 2022 syksyllä. Tulimme Kuopioon kahdeksan filippiiniläisten kurssikaverien kanssa, muut kurssilaiset menivät muihin kaupunkeihin”, Ludilyn Tupas kertoo. “Suomalaisten ihmisten kanssa puhuminen oli meille aluksi vaikeaa. Tajusimme, että kurssilla olin oppinut yleiskieltä, mutta Savon murre on jotain muuta.”
“Myös työn aloittaminen oli vähän vaikeaa, sillä kommunikointi työkaverien kanssa takkuili. Nyt vuoden jälkeen tilanne on jo paljon parempi: Työkavereiden kanssa on luontevampaa, ja asiakkaiden kanssa on helppo puhua. Pystyn myös raportoimaan asiakkaan tilanteesta työkavereille”, Tupas kertoo tyytyväisenä.
Kielikoulutusten lisäksi Arffman tukee kansainvälistä rekrytointia toteuttamalla työyhteisöille kulttuurivalmennuksia. Tavoitteena on saada sekä esihenkilöt että kollegat näkemään työpaikkansa erityispiirteitä ja sanoittamaan omaa yrityskulttuuriaan.
“Ei riitä, että yrityksen johto ja HR-osasto toteavat, että rekrytointia täytyy laajentaa kansainvälisiin osaajiin. Tieto ja ymmärrys kansainvälisen työkaverin vastaanottamisen haasteista on ensisijaisen tärkeää koko henkilöstölle.” toteaa Maaria Hytönen.
Hytösen mukaan ennakkoluulojen vähentäminen on tärkeää sekä työpaikkaa että tulijoita ajatellen. “Työyhteisön monikielistymiseen ja kulttuurien kohtaamiseen liittyy hetkellistä kuormittavuutta, ennakkoluuloja ja huolia, joiden käsittelyssä kulttuurivalmennuksemme auttaa.”
Ludilyn Tupasin mukaan työ kotihoidossa sujuu nyttemin suurimmaksi osaksi rutiinilla. Asiakas asuu yksin, mutta tarvitsee kotihoitoa, jotta pärjää. Toimintakykyä pitää kuitenkin tarkkailla: jos se heikkenee, pitää miettiä muita palvelumuotoja.
“Vaikeita ovat ongelmatilanteet: esimerkiksi jos asiakas on kaatunut tai sairastunut ja täytyy soittaa sairaanhoitajalle tai hätänumeroon. On tärkeää ilmaista asiakkaan tilanne mahdollisimman tarkasti. Mutta kun sen kerran tekee suomeksi, seuraava kerta on jo helpompi.”
Kotoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi
“Kansainvälisten osaajien Suomeen työllistyminen, kiinnittyminen ja kotoutuminen on kokonaisuus, jossa on tärkeää ottaa huomioon ihmisen elämä”, kertoo Maaria Hytönen.
Kun kansainväliset osaajat ovat saapuneet Suomeen, Arffmanin kautta on mahdollista saada kotoutumiskoulutusta ja joustavaa kielen opiskelua työn ohessa muun muassa Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen koulutuksina. Suomen lisäksi on ruotsin ja englannin kielikoulutusta.
Filippiiniläistä sairaanhoitajan tutkintoa ei tunnusteta Suomessa, ja siksi sieltä tulevat sairaanhoitajat eivät ole päteviä Suomessa. Suomeen tullessa työpaikan lisäksi on tarjolla oppisopimuskoulutus lähihoitajaksi. Lydilyn Tupaskin alkoi opiskella ammattikoulussa heti Suomeen saapumisen jälkeen.
Tupasin puoliso ja kolmivuotias poika asuvat edelleen Filippiineillä. Hän toivoo, että perheen yhdistäminen on mahdollista lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen. “Uskon, että Suomi on hyvä paikka perheelle. Neljä vuodenaikaa sopii meille hyvin.” hän kertoo.
“Tarjoamme myös puolisovalmennusta, jossa kohtaamme Suomeen muuttaneen tai muuttamassa olevan työntekijän puolison omana yksilönään, jolla on yhtäläinen oikeus merkitykselliseen ja osallistuvaan elämään Suomessa”, Maaria Hytönen kertoo. Puolisovalmennusta toteutetaan sekä osana kuntien tarjoamaa palvelua, että suoraan Suomeen rekrytoinneille yrityksille.
“Kun olen valmistunut lähihoitajaksi, aion jatkaa samassa työpaikassa kotihoidossa. Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka ja asiakkaat ihania persoonallisuuksia”, Ludilyn Tupas kertoo, ja jatkaa vielä “Kielitaito on avain kaikkiin työpaikkoihin, siksi myös siihen täytyy keskittyä.”
Ludilyn Tupas on asunut Kuopiossa nyt puolentoista vuoden ajan ja viihtyy Suomessa hyvin.
Työllisyysalan livesarja Arffman LIVE käynnistettiin torstaina 14.9. Sarjan ensimmäisessä lähetyksessä työllisyydenhoidon asiantuntija Olli Oosi Owal Groupista ja Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen keskustelivat työllisyydenhoidon trendeistä.
Työllisyyden hoito on tasapainottelua muutosten keskellä
Olli Oosi tarkasteli työllisyydenhoitoa palvelujärjestelmänä, jolla pyritään turvaamaan työ perustuslaillisena oikeutena jokaiselle. Oosin mukaan työllisyyspalvelujen järjestäminen on tasapainottelua palvelua saavan ihmisen tarpeiden ja yhteiskunnallinen ohjauksen ja kontrollin välillä. Työllisyydenhoito on erilaisten paradoksien hallintaa mahdollisimman tehokkaasti.
Työllisyyspalveluissa on käsillä iso muutos, kun palvelujen järjestämisen siirtyessä valtiolta kunnille myös poliittinen ohjaus siirtyy kuntien päätöksentekoon. Palvelujen järjestäjiä tulee lisää ja palvelujen kirjo on laajempi kuin ennen. Palvelujen rahoitusmallit muuttuvat yhä enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisiksi, ja yhteistyö eri palvelujen välillä korostuu.
Kun vastuu siirtyy kunnille, kotoutumisen palvelujen ekosysteemi muuttuu kokonaisuudessaan paikalliseksi. Se antaa tilaa uudenlaisille mahdollisuuksille. Muutoksien keskellä kuitenkin työllisyyden hoidon ydin säilyy. Keskiössä on vuorovaikutus palveluita tarjoavan ja palvelua tarvitsevan asiakkaan välillä, sekä asiantuntijuuteen ja vertaisuuteen perustuva suhde viranomaisten ja palveluja toteuttavien tahojen välillä.
Jouni Lukkarinen toi esiin yhteiskuntaan vaikuttavat muutosvoimat: työvoimapulan, huoltosuhteen heikkenemisen ja kestävän maahanmuuton välttämättömyyden. Tilanne on uusi ja vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Erityisesti maahan muuttaneen ja täsmätyökykyisen työvoiman työllistäminen on tärkeää.
Kansainvälisten osaajien kotoutumiseen uusia ratkaisuja
Molemmat puhujat kiinnittivät huomiota myös kotoutumiseen. Oosin mukaan trendi on, että kotoutumispalvelut siirtyvät selvemmin osaksi työllisyyspalveluja. Kotolakiin kirjataan uusia palveluja ja tehtäviä, mutta samalla kotoutujien velvollisuudet tiukentuvat.
Lukkarinen totesi kotoutujien tarvitsevan kielitaidon lisäksi nopeaa polutusta työelämään. Virtuaalisesti ja etänä toteutettavat palvelut mahdollistavat kielen opiskelun samalla, kun kotoutuja käy työssä.
Lukkarinen huomautti myös, että joskus ongelma ei ole työnhakijassa, vaan yhteiskunnan ja yrtysten kyvyssä ottaa hänet vastaan: Myös yritykset tarvitsevat tukea, jos kansainvälisen osaajan tai täsmätyökykyisen palkkaaminen on sille uusi tilanne. Joskus taas työllisyyden esteenä on maahan muuttaneen työntekijän perheen kotoutumisen tai perheenyhdistämisen haasteet. Perheen huomioiminen on tärkeä osa tehokasta kotoutumista.
Ratkaisu yhden työnhakijan kohdalla voi olla hyvinkin helppo, mutta järjestelmälle tuntematon: esimerkkinä Lukkarinen mainitsi tilanteen, jossa asiakas tarvitsee auton tai puhelimen työtä varten. On tärkeää antaa palveluntarjoajille vapautta innovoimiseen, jotta työllisyyspalvelut saavat vaikuttavuudeltaan parhaimmat palvelut. Tulevaisuus tehdään yhdessä!
Yleisön kysymykset innoittivat lopuksi vielä keskusteluun tekoälyn mahdollisuuksista, kohtaanto-ongelmasta ja siitä, että palveluntarjoajien työn ja vaikuttavuuden esiin tuominen ja tutkiminen on todella tärkeää. Työllisyyden asiantuntijoiden täytyy myös päivittää osaamistaan ja pitää huolta, että he jatkossakin tuntevat koko monipuolistuvan palvelujärjestelmän kentän.
Arffman LIVE -lähetysten tavoitteena on jakaa tietoa työllisyyden hoidon toimijoille ja asiantuntijoille sekä muille alasta kiinnostuneille ympäri Suomea. Haluamme herättää keskustelua ja kehittää innovaatioita tällä alalla. Haluamme tehdä Arffman LIVEstä välttämättömän kaikille, jotka haluavat pysyä alan trendien ja parhaiden käytäntöjen etulinjassa.
Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.
Tällä viikolla 11.-15.9.2023 vietetään valtakunnallista työvoimakoulutusviikkoa. Työvoimakoulutus on käytännöllinen ja taloudellinen tapa täydentää osaamistaan tai uudelleenkouluttautua aivan eri alalle. Työvoimakoulutuksilla voi olla joidenkin korvissa huono kaiku, mutta ne ovat erittäin laadukkaita ja hyvin toteutettuja koulutuksia.
Työvoimakoulutukset Arffmanilla
Arffmanilla on vankka kokemus työvoimakoulutusten järjestäjänä yhteystyössä TE-toimistojen ja kuntakokeilujen kanssa. Tärkein painopisteemme on maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, jossa ahertaa jatkuvasti yli 100 kotoutujaryhmää ympäri Suomen. Sen lisäksi tarjoamme työvoimakoulutuksia mm. täsmätyökykyisille sekä sote-alasta tai media-alan uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille.
Minustako somevaikuttaja tai virtuaalituottaja?
Digitaalinen maailma avaa jatkuvasti uusia uramahdollisuuksia, ja siksi olemme tarttuneet tähän teemaan myös Arffmanilla. Tällä hetkellä haemme osallistujia jo kuudetta kertaa toteutettavaan virtuaali- ja monimediatuottajan koulutukseen. Aivan uutena aluevaltauksena lokakuussa on alkamassa myös somevaikuttajan koulutus. Näitä media-alan verkkokoulutuksia tarjotaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta toisinaan osallistujia otetaan mukaan muualtakin Suomesta.
Mistä uusi ura, kun vanha uuvuttaa?
Täsmätyökykyisten työvoimakoulutuksia tarjotaan Pohjois-Pohjanmaalla. Ne on tarkoitettu sote-alan sekä asiakaspalvelu- ja toimistotyön osaajille, joiden työkyky on heikentynyt ja jotka sen takia etsivät uudenlaista työnkuvaa tai työsuhdetta. Koulutukseen liittyy osaamisen päivittämisen lisäksi työharjoittelu, joka antaa mahdollisuuden uudenlaisen työn kokeilemiseen. Monet kurssille hakeutuvat pitävät työharjoittelua houkuttelevana, koska se tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa uuteen työpaikkaan tai työnkuvaan. Parhaassa tapauksessa harjoittelu poikii työpaikan, joka sopii omaan työssäjaksamiseen paremmin.
Kiinnostuitko? Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu mukaan!
Kohti oppisopimusta -pilotti osoitti, että nuorille suunnatut työvoimapalvelut ovat tarpeellisia. Nuoret saivat rohkeutta ja etenivät itselle tärkeitä tavoitteita kohti. Arffman oli mukana toteuttamassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa nuorille pilottia, joka oli Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama.
Pohjois-Pohjanmaalla toteutustapoina olivat työvoimakoulutus ja oppisopimuspainotteinen työnhakuvalmennus sekä Lapissa yksilövalmennus, johon sisältyi myös ryhmätapaamisia. Sekä koulutuksissa että valmennuksissa nuoret etenivät kohti omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Osa ei ollut työllistynyt aiemmin ammatillisista opinnoista huolimatta ja monella oli kesken jääneitä opintoja. Pilotin aikana heidän tulevaisuuden suunnitelmat ja työelämävalmiudet vahvistuivat. Palvelun aikana solmittiin työ- ja oppisopimuksia sekä aloitettiin muita opintoja.
Pilotti osoitti, että nuorten työelämävalmiuksia ja urasuunnitelmia vahvistavia palveluja tarvitaan. Nuoret itse kokivat koulutuksen hyödyllisenä ja tärkeänä. He kertoivat saaneensa uutta ajankohtaista tietoa työelämästä, koulutusmahdollisuuksista sekä työnhausta.
“Koulutuksessa oli hyvät ja selkeät tavoitteet. Kouluttajat panostivat koulutukseen erittäin hyvin. Tulevaisuudessa tällaisia tarvitaan varmasti vielä enemmän.”
Avaa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n uutiskirje ja tutustu TOTTA-työvoimakoulutukseen osallistuneen Arttu Huovisen kokemukseen koulutuksesta. TOTTA-lyhenne tulee nimestä Tähtäimenä oppisopimuksella työhön ja tulevaisuuden ammattiin.
Turun keskiaikaisen linnan uumenista löytyy iloisesti rupatteleva pieni ryhmä. Keskustelussa ruotsin ja englannin kieli vaihtelee sopuisasti, kun kotoutumisryhmä vaihtaa kuulumisiaan ja kertaa linnan historiasta oppimiaan asioita.
Suomen historia on saanut alkunsa näillä seuduilla, ja vuosisatojen ajan se on kaikunut linnan muureista ruotsin kielellä. “Turun linna historiallinen linkki Ruotsiin. Maamme historia on alkanut täällä, ja asiat ovat tapahtuneet ruotsin kielellä.” sanoo kurssin kouluttaja Catarina Mikkonen. Vaikka ruotsinkieliset ovatkin nykyään vähemmistö, varsinkaan täällä historiamme juurilla kielen asemaa ei tulisi mieleen kyseenalaistaa.
Arffmanin Verkkokoto on monikielinen opiskeluyhteisö
Turun linnassa rupatteleva joukko on kotoutujia Arffmanin ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta. Tänään historialliseen linnaan on tutustumassa ryhmän 20 opiskelijasta kuusi Turussa tai lähiseudulla asuvaa.
Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus on noin vuoden mittainen monimuotokurssi. Ruotsin kielen lisäksi kurssilla tutustutaan suomenruotsalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja suomen kielen alkeisiin. Kurssin keskeinen osa on työelämä- ja työnhakutaitojen opiskelu sekä kuuden viikon mittainen työharjoittelu. Kurssin kielitaitotavoite on B1, eli itsenäisen kielenkäyttäjän taito arkielämän tilanteissa.
Kotoutumiskoulutus järjestetään Arffmanin Verkkokotossa, jossa järjestetään myös suomenkielistä kotoutumiskoulutusta. Verkkokoto on Suomen ensimmäinen ruotsin- ja suomenkielisten reaaliaikaiseen verkko-opetukseen perustuvien kotoutumiskoulutusten kehittäjä. Ensimmäinen verkkokurssi oli vuonna 2014, ja sen jälkeen Verkkokotossa on kehitetty verkko-opetuksen pedagogiikkaa jo 9 vuoden ajan. Ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkoivat maaliskuussa 2020.
Ruotsin kieli kotouttaa oman asuinseudun lisäksi pohjoismaiseen yhteisöön
Vietnamilainen Duyen Nguyen on tullut aikanaan Suomeen opiskelemaan Vaasan ammattikorkeakouluun kansainvälistä liiketaloutta. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun, jossa on asunut nyt kaksi vuotta. Hän valitsi ruotsinkielisen kotoutumisen, koska se auttaa työnhaussa Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, joissa suomalaista korkeakoulutusta arvostetaan.
Unkarilainen Ágnes Tothne ja ukrainalainen Olha Astakhova asuvat Turunmaan saaristossa. Ruotsin kielen opiskelu oli heille luonnollinen valinta, sillä saaristo on ruotsinkielinen. Molempien lapsetkin opiskelevat ruotsinkielisessä koulussa.
Olha Astakhova kertoo, että hän voi muutaman kuukauden opiskelun jälkeen jo keskustella ruotsiksi, kun keskustelukumppani puhuu hitaasti. Hän puhuu ruotsia ystäviensä kanssa ja lukee paikallisia sanomalehtiä. “Joka päivä tulee puhuttua jotakin ruotsiksi. Kun kieltä käyttää koko ajan, se kehittyy ja pysyy yllä.” Erityinen onnistumisen kokemus oli, kun hänet kutsuttiin Paraisten seurakuntaan esittelemään itsensä ja kertomaan elämästään. Koko esitys ja yleisön kysymykset olivat ruotsin kielellä. “Minua jännitti, mutta kaikki meni hyvin.” hän iloitsee.
Monimuoto-opiskelu tarkoittaa etäopiskelua ja yhteisiä tapaamisia
Ágnes Tothne on ensimmäistä kertaa Turun linnassa käymässä ja on nauttinut tästä vierailusta. Hän asuu miehensä ja lastensa lastensa kanssa Houtskarissa. Samalla kurssilla opiskeleva puoliso on jäänyt lasten kanssa kotisaarelle. Koska kurssin tapaamisia on eri kaupungeissa, vanhemmat osallistuvat tapaamisiin vuorotellen. Mies aikoo osallistua kurssin Helsingin-tapaamiseen seuraavalla viikolla.
Ruotsinkielisessä kotoutumiskoulutuksessa opiskelu on monimuotoista. Päivittäisen verkko-opiskelun lisäksi tavataan parin viikon välein kasvokkain. Ryhmän Turun alueen opiskelijoiden kesken on käyty Turun linnan lisäksi muun muassa kirjastossa, työväenopistossa, maahan muuttaneiden neuvontapisteessä Monitorissa, yliopiston apteekissa ja marttojen keittiössä. Lisäksi tutustuttiin muihin Turun alueen kotoutujiin Arffmanin Turun toimipisteessä.
Ruotsinkieliset koulutukset kokoavat kotoutujia pääasiassa Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta, mutta myös muilta alueilta otetaan halukkaita mukaan. Tällä hetkellä eniten opiskelijoita on Turun seudulla ja Uudellamaalla, joten säännöllisiä tapaamisia on Turun lisäksi Helsingissä ja Raaseporissa. Suomessa voi valita kotoutuskieleksi suomen tai ruotsin riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Arffmanin ruotsinkielinen monimuotoinen kotoutumiskoulutus mahdollistaa sen, että kuka tahansa kotoutuja Suomessa voi valita ruotsin kielen, niin kuin laki edellyttää.
Opiskelijoiden palaute kurssista on kiittävää
Ágnes Tothne kiittelee kurssin opettajia: “Arvostan opettajiamme todella paljon. He ovat avuliaita, ja matkustavat todella paljon tapaamisten takia. Olen myös huomannut, että he osaavat ottaa vastaan palautetta. Catarina on rauhallinen opettaja, ja hän selittää opittavat asiat hyvin selkeästi ja perusteellisesti. Pekka taas on energinen opettaja, ja oppitunnit ovat vauhdikkaita ja kiinnostavia. On tosi hienoa, että meillä on erilaisia opettajia rikastuttamassa kurssia.” hän sanoo.
Kurssitoveri, ranskalainen Pascal Donzelotkehuu myös kurssin pedagogiikka ja monikulttuurista ilmapiiriä “Meitä on täällä todella monia kansalaisuuksia, mikä tekee ryhmästä rikkaan.” Donzelot osaa sujuvasti useita kieliä. Hän valinnut kotoutumiskielekseen ruotsin siksi, että puolison suku on ruotsinkielistä. Hän uskoo myös, että ruotsi on suomea helpompi omaksua, ja siksi tie työelämään on näin nopeampi.
Duyen Nguyenin mukaan kotoutumiskoulutuksessa on parasta joustavuus ja se, että opetusta on päivittäin. “Kokoaikainen opiskelu tekee mahdolliseksi nopean kielenoppimisen. Kurssilla on myös paljon työharjoittelua, jonka avulla pääsee sisään suomalaiseen työelämään.”
Seuraava kurssi alkaa syksyllä 2023
Seuraavat Arffmanin ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkavat syyskuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Kohderyhmänä on työttömät työnhakijat. Palvelun hankinta painottuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, mutta koska se toteutetaan pääosin verkossa, siihen otetaan kotoutujia myös muilta alueilta.
Djupt inne i det medeltida Åbo slott finns en liten grupp människor som språkar glatt. Språket i diskussionen växlar smärtfritt mellan svenska och engelska, när integrationsgruppen samtalar om det senaste, och går igenom saker som de lärt sig om slottets historia.
Finlands historia fick sin början i dessa trakter, och under århundraden har svenskan ekat mot slottets murar. ”Åbo slott är en historisk länk till Sverige. Vårt lands historia har börjat här och det har skett på svenska”, säger kursens utbildare Catarina Mikkonen. Trots att svenskspråkiga nuförtiden är i minoritet är det ingen som ifrågasätter språkets ställning, framför allt inte här i vår historias vagga.
Arffmans Verkkokoto är en mångspråkig studiegemenskap
Gruppen som diskuterar på Åbo slott består av personer som integrerats via Arffmans integrationsutbildning. Av kursens 20 deltagare är sex av dem som bor i Åbotrakten på plats i dag för att stifta bekantskap med det historiska slottet.
Den svenskspråkiga integrationsutbildningen är en drygt ett år lång flerformskurs. Utöver det svenska språket får kursens deltagare bekanta sig med finlandssvensk och finländsk kultur och det finländska samhället, och med grunderna i finska språket. Det centrala i kursen är att studera arbetslivet och arbetssökning, samt arbetspraktik, som räcker sex veckor.. Kursens mål är att deltagarna ska nå B1-nivån, det vill säga att man kan klara sig på egen hand i vardagen.
Integrationsutbildningen på svenska ingår i samma team som det finskspråkiga online integrationsutbildnings teamet. Det här är den första integrationsutbildningen som ordnats online på svenska och finska i Finland. Den första kursen på nätet ordnades 2014 och efter det har man i Verkkokoto redan under nio års tid utvecklat pedagogiken för undervisning över nätet.
De svenskspråkiga integrationsutbildningarna började i mars 2020.
Genom det svenska språket öppnas inte bara dörrarna till Finland och den egna regionen utan också till den nordiska gemenskapen
Duyen Nguyen kom i tiderna från Vietnam till Finland för att studera internationell företagsekonomi vid yrkeshögskolan i Vasa. Efter att hon fått sin examen flyttade hon till Åbo där hon nu har bott i två år. Hon valde den svenskspråkiga integrationen eftersom den hjälper henne i arbetssökningen såväl i Finland som i de övriga nordiska länderna, där den finländska högskoleutbildningen står högt i kurs.
Ágnes Tothne från Ungern och Olha Astakhova från Ukraina bor i Åbolands skärgård. Att studera svenska var ett naturligt val för dem eftersom skärgården är svenskspråkig. Bägges barn går i skola på svenska.
Olha Astakhova säger att hon efter några månaders studier redan kan diskutera på svenska, förutsatt att diskussionspartnern talar långsamt. Hon talar svenska med sina vänner och läser lokala dagstidningar. ”Jag talar lite svenska varje dag. När man använder språket hela tiden utvecklas det och blir starkare.” Speciellt nöjd kände hon sig när församlingen i Pargas bad henne presentera sig själv och berätta om sitt liv. Hela presentationen gick på svenska och publikens frågor likaså. ”Jag var spänd men allt gick bra”, säger hon glatt.
Flerformsstudier innebär distansstudier och gemensamma träffar
Ágnes Tothne besöker Åbo slott för första gången och stortrivs. Hon bor med sin man och deras barn på Houtskär. Mannen som också studerar på samma kurs har stannat hemma på ön med barnen. Föräldrarna deltar turvis i träffarna som arrangeras i olika städer. På träffen i Helsingfors nästa vecka är det mannens tur att delta.
Studierna är varierande i den svenskspråkiga integrationsutbildningen. Utöver de dagliga studierna online träffas man ansikte mot ansikte med ett par veckors mellanrum. Med dem av gruppens studerande som bor i Åbotrakten har man förutom Åbo slott besökt bland annat bibliotek, arbetarinstitut, servicepunkten Monitori för personer som flyttat till Finland, Universitetsapoteket och marthornas kök. Dessutom har man på Arffmans utrymmen i Åbo stiftat bekantskap med andra som håller på att integreras i Åbotrakten.
De svenskspråkiga utbildningarna samlar människor som ska integreras framför allt från Egentliga Finland, Nyland och Österbotten, men också från andra områden välkomnas intresserade med. För närvarande finns det flest studerande i Åbotrakten och i Nyland vilket innebär att regelbundna träffar ordnas i Åbo, Helsingfors och Raseborg. I Finland kan man välja finska eller svenska som sitt integrationsspråk oberoende av var i Finland man bor. Arffmans svenskspråkiga integrationsutbildning möjliggör att vem som helst kan välja att integreras på svenska i Finland – precis som lagen förutsätter.
Studerande ger kursen berömligt vitsord
Ágnes Tothne tackar kursens lärare: ”Jag uppskattar våra lärare verkligen mycket. De är hjälpsamma och reser väldigt mycket på grund av träffarna. Jag har också märkt att de är bra på att ta emot respons. Catarina är en lugn lärare som klart och grundligt förklarar de saker som man ska lära sig. Pekka är för sin del en energisk lärare vars lektioner är fartfyllda och intressanta. Det är väldigt fint att det finns olika slags lärare som berikar kursen”, säger hon.
Kurskamraten Pascal Donzelot från Frankrike berömmer också kursens pedagogik och mångkulturella atmosfär. ”Vi är jättemånga nationaliteter här vilket är en rikedom”. Donzelot behärskar flera språk. Han har valt svenska som integrationsspråk eftersom hans bättre hälft kommer från en svenskspråkig släkt. Han tror dessutom att det är lättare att lära sig svenska än finska, och att han på det sättet kommer snabbare in i arbetslivet.
Enligt Duyen Nguyen är det bästa med integrationsutbildningen dess flexibilitet och det att utbildningen sker på daglig basis. ”Studier på heltid möjliggör att man snabbt lär sig språket. Till kursen hör också en hel del arbetspraktik som hjälper en att ta sig in på den finländska arbetsmarknaden.”
Följande kurs börjar hösten 2023
Arffmans följande svenskspråkiga integrationsutbildningar startar i september 2023 och i februari 2024. Målgruppen är arbetslösa arbetssökande, främst i Egentliga Finland, Nyland och Österbotten, men eftersom kursen i huvudsak ordnas på nätet, välkomnas också personer från andra delar av landet.
Palvelupilotti on osa työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaa valtakunnallista työkykyohjelmaa, jolla pyritään vähentämään osatyökykyisten työllistymisen esteitä. Täsmätyökyky sanana vahvistaa ja kiinnittää huomion työnhakijan olemassa olevaan työkykyyn ja mahdollisuuksiin.
“Mulla on lupa toteuttaa sellaisia asioita,
joita pidän tärkeinä ja joihin mulla on kykyjä”
Täsmätyökyvyn taustalla monia syitä
Asiakkaat ohjautuivat pilottiin Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden työkykykoordinaattoreiden sekä kuntakokeilun kautta. Kaikkiaan palvelussa aloitti 191 asiakasta. Osa asiakkaista oli palveluun tullessaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja toiveena oli saada eläkkeen oheen lisäansioita.
Työkyvyn ja osaamisen sanoittaminen
Kun osallistujat saivat apua työkyvyn tunnistamiseen ja sanallistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja kartoittamiseen, moni havahtui siihen, että tarvitsee lisää koulutusta. Asiakkaita hakeutui pilotin aikana täydennyskoulutukseen sekä kokonaan uudelle alalle rekrykoulutuksen, toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopintojen kautta. Pilotin aikana solmittiin myös oppisopimus. Palvelu sisälsi myös asiakkaiden digitaitojen vahvistamista ja ohjausta.
Pilotissa lisättiin työnantajien ja yrittäjien tietoisuutta täsmätyökykyisten palkkaamisesta ja taloudellisista kannustimista, kuten palkkatuesta ja työolosuhteiden järjestelytuesta. Pilotin asiakkaita kiinnosti myösyrittäjyys, ja palvelun aikana osa hakeutui yrittäjyyskoulutukseen. Kaksi asiakasta aloitti yritystoiminnan pilotin aikana.
Yksi pilotin anti oli aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö järjestöjen ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden tilanteen edistämiseksi.
Pilotin vaikuttavuus
Palvelun päättyessä asiakkaista oli työllistynytnoin 30 prosenttia ja opiskelemassa oli noin 14 prosenttia. Vaikuttavuus oli kohderyhmä huomioiden hyvä,sillä kaikkiaan lähes puolet asiakkaista päätyi työhön tai opiskelemaan. Palvelussa jäi ainoastaan 14,7 prosenttia asiakkaista vaille minkäänlaista seuraavaa siirtymää.
Asiakkaat arvioivat omaa hyvinvointiaan palvelun alussa ja lopussa itsearviointimenetelmällä. Selkeällä enemmistöllä tapahtui oman arvionsa mukaan muutosta parempaan hyvinvoinnissa. Myös pilotin ulkopuolinen arvioija Owall Groupista totesi, että pilotin vaikuttavuus tälläkin saralla oli hyvä.
Asiakkaiden kokemus oli, että he hyötyivät palvelussa yhdessä tekemisestä ja yhdessä ajattelusta, joka avasi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia heidän tulevaisuuteen ja lisäsi hyvinvointia, itsetuntemusta ja itseluottamusta.
Lisätietoa:
Pilotin aikana syntyneistä toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä kirjoitettiin “Käsikirja täsmätyökykyisten ohjaukseen ja palveluun”. Kirja löytyy täältä.
Vuosi 2022 muistetaan historiankirjoissa vaikeana: Euroopassa alkoi sota, josta johtuva inflaatio ja energiakriisi nostivat kustannuksia niin kotitalouksissa kuin liike-elämässäkin. Hankalasta vuodesta huolimatta Arffmanin toiminta on jatkunut ja palvelut kehittyneet.
Viime vuoden aikana meillä työskenteli parhaimmillaan noin 250 työntekijää, mikä oli enemmän kuin koskaan ennen. Liikevaihtomme kasvoi ennätyssuureksi lähes 15 miljoonaan euroon. Työnhakuvalmennuksemme laajenivat, ja samalla pidimme paikkamme Suomen suurimpana yksityisenä kotoutumiskouluttajana. Palveluidemme piirissä oli vuoden aikana noin 10 000 upeaa asiakasta.
Valmennuksen avulla töihin
Vuoden 2022 aikana työnhaun valmennuksemme monipuolistuivat ja kasvoivat kohisten. Asiakasmäärä kaksinkertaistui. Uudenlaisia hankkeita käynnistettiin monipuolisesti. Erityisesti yksilöpalveluita on nyt enemmän, niitä tarjottiin muun muassa täsmätyökykyisille ja nuorille. Ryhmämuotoista valmennusta taas saivat esimerkiksi perhevapaalta töihin palaavat vanhemmat.
Useat valmentajistamme kouluttautuivat lisää, jotta he voivat auttaa täsmätyökykyisiä asiakkaitamme entistäkin paremmin. Maahanmuuttajille tarjottaviin valmennuksiin taas saimme vahvistusta kotoutumispalveluiden asiantuntijoilta.
Kansainväliset hankkeet tuovat osaajia Suomeen
Kansainvälisen rekrytoinnin hankkeissa tavoitteena on saada maailmalta hoiva-alan ammattilaisia Suomeen töihin. Ammatillisista suomen kielen koulutuksistamme valmistui viime vuonna yli 200 Suomeen rekrytoitua filippiiniläistä sairaanhoitajaa. Uutena palveluna aloitimme hoiva-alan koulutuksen Intiassa: vuoden aikana starttasi kaksi ryhmää yhteistyössä Taitotalon ja Winnovan kanssa.
Hoiva-alan ammatillisen koulutuksen alkaminen merkitsee meille myös juurille palaamista, sillä meillä on ollut hoiva-alan ammatillista koulutusta Arffmanin alkutaipaleella.
Kielitaito on avain työelämään
Kielikoulutuksemme ovat laajentuneet myös kotimaassa. Aloimme tarjota työnantajille työpaikkasuomen lisäksi myös englannin ja ruotsin kielikoulutuksia.
Suomi-hubissa suomen opiskelijoiden kielitaito nousi uudelle tasolle, ja YKI-intensiivi auttoi matkalla kohti YKI-testiä. Suomen kielen opetukseen lisättiin alkeistason oppitunteja, joissa käytetään apukielenä englannin ja venäjän kieltä. Suomi-hubissa opiskeli vieraskielisiä valmennusasiakkaitamme ja yritysasiakkaidemme työntekijöitä sekä itsenäisiä suomenoppijoita.
Kotoutumiskoulutuksissamme aloitti vuoden aikana yhteensä 115 ryhmää eri puolella Suomea. Suurin osa oli perinteistä luokkakoulutusta, mutta myös verkkokoulutus porskutti vahvana. Suomenkielisen verkkokoton painopistealueet olivat viime vuonna Lapissa ja Pirkanmaalla. Ruotsinkieliset verkkokoulutukset taas kokosivat kotoutujia Etelä-Suomesta ja Pohjanmaalta.
Työnhaun ja kielenoppimisen tukea ukrainalaisille
Ukrainalaisten tarpeisiin vastasimme järjestämällä heille suunnattuja palveluja: Työnhakuvalmennukseen palkattiin ukrainankielisiä valmentajia, ja yhdistimme ryhmävalmennuksiin myös suomen kielen opiskelua. Lapissa ja Pohjanmaalla annoimme palveluneuvontaa ukrainaksi ja venäjäksi. Ukrainalaisia opiskelijoita näkyi enemmän myös kotoutumiskoulutuksissa.
Juhlaa ja jälleennäkemisiä
Vuosi 2022 oli monin tavoin iloisten jälleennäkemisten vuosi. Tapaamisia ja juhlia järjestettiin taas vapaasti koronan rajoittamien vuosien jälkeen. Myös Arffmanilla useat tiimit tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. Vuoden huipentumana kesäjuhlamme Haikon kartanossa keräsi henkilöstön nauttimaan Suomen kesästä parin vuoden tauon jälkeen.
“Me uskomme sinuun” – totta jo 30 vuotta
Tänä vuonna juhlimme 30-vuotista Arffmania. Kolmen vuosikymmenen ajan olemme uskoneet asiakkaisiimme, ja he ovat uskoneet meihin. Saamme iloita siitä, että kumppanimme arvostavat meitä uudistumiskykyisenä yhtiönä, jolla on pitkä kokemus työllistämispalveluista.
Juhlavuotena tavoitteemme on kasvaa edelleen: Kielikoulutuksemme laajenee Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen kursseilla. Pidämme huolen siitä, että ulkomailta työllistetyt sairaanhoitajat saavat edelleen kielikoulutusta eettisesti ja laadukkaasti. Ammatillisen koulutuksen puolella lisäämme oppisopimuskoulutusten määrää.
Muutos rohkaisee meitä uudistumaan
TE-palvelut uudistuvat ja siirtyvät tulevina vuosina kuntien vastuulle. Nämä muutokset tarjoavat meille haasteen uudistua tekemään asiat entistäkin paremmin.
“Olemme hyvässä tilanteessa, kun mannerlaatat jytisevät muutosten keskellä. Pitkä 30 vuoden historiamme osoittaa, että pystymme aina menemään eteenpäin ja löytämään kasvua tilanteessa kuin tilanteessa.” toteaa toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.
Tavoitteemme on olla jatkossakin julkiselle sektorille paras mahdollinen kumppani, jolla on uudet innovatiiviset toimintamallit ja sitoutuneet asiantuntijat. “Arffman on työllistämispalveluiden suunnannäyttäjänä nyt, kun olemme suuntaamassa uuteen maailmaan.” Lukkarinen jatkaa.
ーPitää olla konkreettisia tekoja, ei vain puhetta. Kaikkien organisaatioiden pitää kantaa oma osansa yhteiskuntavastuusta.
Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu puhuu maahanmuuttajien työurista ja niiden mahdollistamisesta. Kun kielitaito on vielä kehitysvaiheessa, kotimaassa suoritetulla tutkinnolla voi heittää vesilintua tai sen täydentäminen suomalaisia vaatimuksia vastaavaksi vie vuosia ja työelämän verkostot täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, tarvitaan vetoapua.
Maunu tarjosi vetoapua Warunee Heinämäelle ja otti tämän harjoittelijaksi Tampereen yliopiston viestintä ja markkinointi -yksikköön .
ーHelposti jäädään kiinni ajatukseen, että kaikki viestinnän ja markkinoinnin toimialueeseen kuuluvat työt vaativat aina pelkästään hyvää kielitaitoa eikä nähdä, mitä kaikkea voi tehdä ilman erinomaista kielitaitoa. Esimerkiksi visuaalinen viestintä eli kuvaaminen, kuvankäsittely ja kuvapankkien ylläpito ovat tärkeitä viestinnälle ja markkinoinnille ja ne onnistuvat hyvin.
Maunu haluaa vähän herätellä suomalaisia organisaatioita ja haastaa muutkin kuin kaupat, päiväkodit ja vanhainkodit tarjoamaan työssäoppimispaikkoja maahanmuuttajille. Niitä tarvitaan, koska kotimaassaan lääkäriksi kouluttautuneesta ei tarvitse Suomessa tulla lähihoitajaa eikä opettajasta koulunkäyntiavustajaa.
Shortseissa töihin ja suklaata kaikille
Warunee Heinämäen tehtävänä oli valokuvata yliopiston arkea kuvapankkiin, sillä valokuvien tarve on valtava. Hän sai käteensä järjestelmäkameran ja työpöydälleen kuvankäsittelyohjelman. Valokuvaaja Jonne Renvall antoi perehdytyksen kumpaankin. Neljän työssäoppimisviikon aikana Warunee Heinämäki kulki yliopiston tiloissa kuvaamassa sekä toimeksiantoja että toteutti omia ideoitaan, käsitteli kuvat ja syötti kuvat tietoineen kuvapankkiin.
ーSe oli tosi hyvä kokemus. Näin siellä, mitä ihmiset tekevät yliopiston viestinnässä ja millaisia kursseja yliopistossa on, Warunee Heinämäki kertoo.
Kotoutumiskoulutukseen kuuluvan työssäoppimisjakson aikana on tarkoitus paitsi käyttää suomen kieltä suomenkielisessä ympäristössä, myös tutustua suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin.
ーOlin yllättynyt siitä, miten minua kohdeltiin. Jos olisin Thaimaassa työharjoittelussa, pelkäisin koko ajan, että teen virheen. Suomessa on erilaista. Kaikki olivat todella ystävällisiä ja ohjaaja sanoi, että tee rauhassa ja älä stressaa. Valokuvaajalla oli töissä shortsit päällä, ja yksi työntekijä toi kaikille suklaata.
Saamapuolella oli myös yliopiston viestintä. Uusi ihminen ei vain tupsahda tyhjästä ja loksahda automaattisesti paikoilleen työyhteisössä.
ーHarjoittelija tuo mukanaan tietysti oman osaamisensa ja oman persoonansa. Harjoittelun valmisteleminen on myös sykäys miettiä, miten meillä työt on järjestetty. Tässä tapauksessa huomattiin esimerkiksi, että olisi yleisemminkin hyvä miettiä esimerkiksi varakoneiden ja ohjelmistolisenssien määrää ja käyttöä.
Lisää suomea ja sitten opiskelemaan
Kotimaassaan biolääketiedettä ja ravitsemusterapiaa opiskellut Warunee Heinämäki aikoo vaihtaa ammattia. Hän on jo siirtynyt kotoutumiskoulutuksesta eteenpäin ja opiskelee nyt Tampereen ammattikorkeakoulussa Sujuvasti soteen -kurssilla. Tulevaisuuden haaveena on valmistua sosionomiksi, ja viestinnän ja markkinoinnin työtkin kiinnostavat.
ーMutta ensin minun pitää oppia lisää suomen kieltä. Sosionomiopintoihin pitää olla B2-tason kielitaito, ja minulla on nyt vasta B1.
Kielitaidon arviointiin käytettävän eurooppalaisen viitekehyksen mukaan B1-tasolla pystyy hoitamaan itse arkiset asiansa suhteellisen vaivattomasti ja sujuvasti suomeksi ja lukemaan tavallisia arkitekstejä. B2-tasolla kielitaito on kehittynyt jo itsenäiseksi niin, että pystyy lukemaan suomenkielistä oppimateriaalia ja pysyy myös mukana opetuksessa. Warunee Heinämäellä on nyt kymmenen kuukautta aikaa saavuttaa tämä tavoite ja edistää unelmaansa omaasta tulevaisuudestaan Suomessa.
Kuva: Warunee Heinämäki haki kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolle Tampereen yliopiston viestintään. Viestinnässä hänelle järjestettiin työtehtäviä, jotka onnistuivat vielä kehittyvällä kielitaidolla.
Suomessa olevien tuhansien ukrainalaisten kausityöntekijöiden työt ovat kesäsesongin päättyessä pian loppumassa. Ukrainassa yhä jatkuvan sodan vuoksi merkittävä osa näistä sotaa paenneista ukrainalaisista on jäämässä Suomeen, mutta työllistymisen esteenä on erityisesti puutteellinen suomen ja englannin kielen taito. Polkuja työelämään tarjoavat palveluyhtiö Barona sekä sen tytäryhtiön Arffmanin valmennukset ja koulutukset.
Suomeen on yleensä kesäisin saapunut yli 15 000 ukrainalaista kausityöntekijää. Tänä vuonna, aiemmista vuosista poiketen, kausityötä ovat tehneet pääosin sotaa paenneet ukrainalaiset. Maatalouden kesäsesonki on päättymässä, ja siten heiltä ovat työt loppumassa.
“Aiempina vuosina kesän päätteeksi ukrainalaiset kausityöntekijät palasivat Ukrainaan, mutta tänä vuonna on ymmärrettävästi toisin. Valitettavasti kotona ei ole työtä tai normaalia arkea vaan sotatilassa oleva kotimaa. Näyttäisi siltä, että varsin moni valmistautuu jäämään Suomeen pidemmäksi aikaa”, toteaa Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela ja jatkaa:
“Ukrainalaiset ovat erittäin halukkaita huolehtimaan omasta toimeentulostaan ja työllistymään, mutta valitettavasti heidän työllistymisensä maatalouden ulkopuolelle on haastavaa. Suurin este on kielitaidon puute. Yleensä ukrainalaiset eivät osaa suomea eivätkä myöskään juuri englantia. Motivaatio ja halu kielen oppimiseen on kuitenkin kova, ja se on tärkeintä.”
Koskelan mukaan myös puutteelliset työnhakutaidot sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintamallien heikko ymmärrys vaikeuttavat työllistymistä. Puutteellisen kielitaidon lisäksi esimerkiksi ansioluetteloiden puuttuminen tai vaikeus sanoittaa omaa osaamistaan on haasteena muille aloille hakeutumisessa.
Ratkaisuina monipuoliset valmennukset
Yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti olisi tärkeää saada valtaosa työhaluisista ja kyvykkäistä ukrainalaisista töihin erityisesti työvoimapula-aloille. Tämä koskee myös sotaa paenneita ukrainalaisista, joista sisäministeriön selvityksen mukaan reilu neljännes haluaa jäädä Suomeen. Lisäksi lähes puolet vielä pohtii tulevaisuuden suunnitelmiaan, ja heillekin avainkysymys on sopivan työpaikan löytäminen Suomesta.
Baronalla ja Arffmanilla on kokemusta erilaisista ratkaisuista ukrainalaisten työllistämiseen. Barona rakensi keväällä Ukrainan sotaa paenneille ukrainalaisille alustan, jonka kautta he ovat voineet hakea töitä ja saada lisätietoa hätämajoituksesta tai muista käytännön asioista.
Töitä on löytynyt eniten ravintoloista, pesuloista ja teollisuusyrityksistä.
“Jotta ukrainalaiset voivat aloittaa seuraavan vaiheen elämässään ja työllistyä ympärivuotisesti Suomeen, useat heistä tarvitsevat tukea. Suomen kielen opiskelu on avainasemassa, ja sen tueksi meiltä löytyy nyt suomen kielen koulutusta verkossa täysin alkeista lähteville”, Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen kertoo.
“Ukrainalaisten jäädessä Suomeen he siirtyvät kuntien ja TE-palveluiden piiriin, ja tässä me kykenemme auttamaan kuntia. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla järjestämme ELY-keskuksen tilaamaa palveluneuvontaa ukrainalaisille heidän äidinkielillään. Pirkanmaalla olemme käynnistämässä ukrainalaisille työnhakijoille räätälöityjä ryhmiä, joissa yhdistyy suomen kielen opetus ja samalla vahva tuki työllistymiseen. Tarjoamme ukrainalaisille myös kotoutumiskoulutuksia ja omalla kielellä tuettuja työnhakuvalmennuksia”, Arffmanin valmennuspalveluista vastaava johtaja Olli Jääskeläinen sanoo.
Kokemusten mukaan työnantajilla on halu auttaa ja työllistää ukrainalaisia, kunhan sekä työnhakija että työnantaja saavat tarvittavan tuen työsuhteen aloittamiseen. Lisäksi myös yritykset voivat tehdä oman osansa.
“Haluamme myös kannustaa kaikkia osaajapulasta kärsiviä yrityksiä pohtimaan oman työpaikan kielivaatimuksia. Onko suomen tai englannin kielen osaaminen välttämätöntä? Pärjäisikö työssä myös näiden kielten vähäisemmällä tuntemuksella? Tarjolla on myös joustavia tulkkipalveluita, jotka helpottavat pääsemään alkuun. Kielitaito kyllä kehittyy työn ohessa, tärkeintä on päästä nopeasti työnsyrjään kiinni ja jatkaa kielen opiskelua matkan varrella”, Elina Koskela toteaa. Baronan ukrainan- ja englanninkielinen alusta, jonka kautta voi hakea työpaikkaa ja saada muuta tärkeää lisätietoa, löytyy täältä: https://barona.fi/tyopaikat/job-opportunities-for-ukrainians-in-finland
