Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kirjoitti juuri eräässä artikkelissaan, että 70 prosenttia työnantajista sanoo luovan ajattelun olevan vuoden 2024 halutuin taito. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten tätä taitoa voi harjoittaa työyhteisössä?
Hyvin usein liitämme luovuuden taiteelliseen tekemiseen, mutta se on paljon muutakin. Luovuus on kykyä kyseenalaistaa vanhoja malleja, nähdä erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilla rohkeasti uutta. Se on yksinkertaisuudessaan halua tehdä asiat paremmin. Luovuutta voi ajatella ikäänkuin lihaksena: mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä vahvempi siitä tulee. Jos toimimme automaattisesti aina saman kaavan mukaan, luovuuden lihaksemme jää käyttämättä ja surkastuu.
Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti luova, sehän on oikeastaan elämämme perusta – opimme jo pienestä pitäen luovimaan tavallamme maailmassa. Usein luovuutta kuitenkin rajoittavat erilaiset tekijät, kuten epäonnistumisen ja häpeän pelko. Luovuutta ei myöskään voi pakottaa tai hallita. Miten sitten luovuuteen voi vaikuttaa?
Luovuus kukoistaa turvallisessa ja sallivassa ympäristössä, jossa otetaan huomioon myös yhteisön hyvinvointi. Stressi, painostava ilmapiiri ja tiukka kontrolli ovat puolestaan varmoja luovuuden kuristajia. Niinpä esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja asenteilla on suuri vaikutus siihen, kuinka rohkeasti uskalletaan ideoida, kehittää ja kokeilla.
Näillä vinkeillä voit antaa työyhteisössä lisää tilaa luovuudelle:
Luokaa salliva kokeilukulttuuri ja rohkaiskaa työntekijöitä kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja ideoita, vaikka ne eivät aina olisikaan käyttökelpoisia. Epäonnistumisetkin opettavat aina jotain arvokasta. Mitään uutta ei ikinä synny jos emme uskalla kokeilla!
Antakaa aikaa ja tilaa luovuudelle. Järjestäkää luovaa ajattelua tukevia aktiviteetteja tai luovuustaukoja. Aivomme työstävät alitajunnassa tietoa lepotilassakin, usein siis pieni rentoutushetki tai kävelylenkki saattavat toimia jopa tehokkaammin kuin aktiivinen ratkaisun pohtiminen.
Muistakaa positiivisen palautteen voima! Myönteinen palaute voi lisätä työntekijän ja yhteisön motivaatiota sekä kannustaa kehittämään taitoja. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus lisäävät usein myös työhyvinvointia.
Arvostakaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Jokaisella on omanlainen tapa ajatella ja käyttää luovaa potentiaaliaan. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi kaikille. Kun työntekijöiden erilaisuus otetaan huomioon, mahdollistaa se monipuolisempia ideoita ja ratkaisuja.
Luovuus on parhaimmillaan sitä, että pidämme mielemme joustavina ja avoinna uudelle tuntemattomalle. Uskalletaan siis rohkeammin luottaa toisiimme ja kokeilla yhdessä!
Hoiva-alan kouluttaja Anja Roikonen 10 vuotta Arffmanilla
Kun kotkalainen terveysalan lehtori Anja Roikonen jäi eläkkeelle syksyllä 2012, hänestä tuntui, ettei ura ole vielä ohi.
Eläkkeen saavutettuaan moni haluaa viettää ansaittuja eläkepäiviä ja täyttyy elämän levolla ja harrastuksilla. Pitkän ja vaiheikkaan työuran jälkeen Roikosella kuitenkin vielä riitti annettavaa työelämälle.
“Jos maratonejakin olen juossut tähän asti, niin miksi en töitäkin jaksaisi pienen tauon pidettyäni?” hän muistelee ajatelleensa.
Vuoden verran levättyään hän kiinnitti huomion avoimeen työpaikkaan lähihoitajien kouluttajana Arffmanilla. Hän haki ja sai paikan.
Opiskelijoita lähihoitajista sosiaali- ja terveysalan kotoutujiin
Arffmanin terveysalan kouluttaja Anja Roikonen on sen jälkeen kymmenen vuoden aikana ehtinyt opettaa erilaisissa hoiva-alan koulutuksissa usealla paikkakunnalla.
Ensimmäinen kurssi oli hoiva-avustajakoulutus Roikosen kotikaupungissa Kotkassa. Sen jälkeen hän koulutti lähihoitajia ensin Mikkelissä ja sitten Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Matka jatkui Suomussalmen kautta Keski-Suomeen kouluttamaan sosiaali- ja terveysalan perusteita.
“Suoritin myös näyttömestaritutkinnon Arffmanilla ollessa, ja otin lähihoitajien osatutkintojen näyttöjä vastaan muun muassa Kuhmossa, Nurmeksessa ja Jyväskylässä.” Roikonen kertoo.
Vuosina 2020–2023 Roikonen teki suurimman osan työajastaan hoiva-, sosiaali- ja terveysalalle suuntautuvissa kotoutumiskoulutuksissa, joita hän toteutti yhdessä suomen kielen opettaja Hannele Lipposen kanssa. Roikonen kiittelee Lipposta hyvästä yhteistyöstä vuosien aikana “Suuret kiitokset Hannelelle!”
Anja Roikosen työ Arffmanilla on ollut projektiluontoista: kun yksi kurssi on päättynyt, pian on yleensä tarjottu toista jossakin muualla. Roikoselle tällainen vaihtelu sopii mainiosti.
Työ Arffmanilla on itsenäistä ja antaa sisältöä elämään
Anja Roikosesta huokuu pitkä kokemus ja samalla avoin uteliaisuus elämää ja uuden oppimista kohtaan. Häntä kuunnellessa toivoo, että voisi itsekin löytää saman elämänasenteen.
”Ihminen kehittyy koko ajan, se ei lakkaa eläkkeelläkään. On hienoa oppia ja opiskella uusia asioita koko elämänsä ajan. Nautin siitä, miten opin uutta esimerkiksi lapsenlapsiltani”, hän iloitsee.
Arffman on kasvanut paljon kymmenessä vuodessa. Roikosen aloittaessa henkilökuntaa oli alle sata ja nyt heitä on yli kaksinkertaisesti.
Työtä on ollut hyvä tehdä, Anja Roikonen sanoo. “Olen itsekin tehnyt aiemmalla työurallani esimiestyötä, ja minusta täällä Arffmanilla se on tosi modernia. Työntekijöillä vapautta ja itsenäisyyttä toteuttaa työtään. Tasa-arvo ja syrjimättömyys toteutuu oikeasti.”
“Pidän myös opiskelijoista. Opiskelijat ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita näissä kotoutumiskoulutuksessa, joissa nyt opetan“, Roikonen kertoo.
Aluksi ystävät ja kollegat ammattikorkeakoulussa ihmettelivät Roikosen töihin menoa eläkkeellä. Tämä muuttui, kun ihmettelijät alkoivat itsekin eläköityä. “Nyt he ovatkin alkaneet kysellä, miten sinne Arffmanille voisi päästä töihin!” hän naureskelee.
Harrastukset ovat tärkeitä työn vastapainoksi
Roikonen juoksi viimeisen maratoninsa Uudessa-Seelannissa 64-vuotiaana, mutta on edelleen aktiivinen ja kävelee aina kuin mahdollista. Uusimpana harrastuksena on viime vuonna löytynyt ikonimaalaus.
Vielä ei kuitenkaan ole aika jäädä kokoaikaiseksi ikonimaalariksi. Jos uusia työprojekteja tarjotaan, Anja Roikonen on taas valmis lähtemään!
Anja Roikonen on esimerkki siitä, että työelämässä ei ole ikärajaa.
Toisessa Arffman LIVE -lähetyksessämme 16.11 aiheena oli osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus. Erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli tapahtumassamme kertomassa uusista osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja meiltä Arffmanin Taru Hallikainen kertoi Arffmanin käytännön palveluista ja tuloksista täsmätyökykyisiä työllistävissä palveluissa. Linkki tallenteeseen.
Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen?
Keyriläisen mukaan osatyökykyisyydelle ei ole yleistä määritelmää, mutta yleensä sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnsaannin ja -tekemisen mahdollisuudet on heikentyneet terveydentilan tai vamman takia. Vaikka termissä on sana “osa”, henkilö voi olla täysin työkykyinen kun työnkuva on räätälöity hänelle sopivaksi. TEM:issä käytetään termiä osatyökykyinen, mutta esim. Arffmanilla käytetään täsmätyökykyinen-termiä, jotta se kuvaisi työntekijän pystyvyyttä paremmin.
Tavoitteena työtä kaikille
Marianne Keyriläinen totesi puheevuoronsa aluksi, että terveyteen liittyvät tekijät ovat keskeinen työllistymistä heikentävä tekijä Suomessa (OECD 2020, Sosiaalibarometri 2023). Hänen mukaansa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa “Vahva ja välittävä Suomi” on selkeä tavoite, että kaikki mahdolliset työhön kykenevät löytäisivät oman työpaikan.
Keyriläisen mainitsemia toimia osatyökykyisten työllistämiseen ovat mm. osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ja etuudet, työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyö, työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, työkykyohjelma, toimenpideohjelmat syrjinnän vähentämiseen, digihankkeet sekä osatyökykyisten palvelut osana koko TE-palveluiden palvelurakenteen uudistusta.
Projektipäällikkö Taru Hallikainen aloitti puheenvuoronsa kertomalla Arffmanin kyvyillä ja valmiuksilla -palvelupilotin tuloksista: liki 50 prosenttia pilottiin osallistuneista työllistyi tai aloitti opiskelut, ja jos lasketaan mukaan muutkin selkeät asiakasta palvelevat siirtymät, prosentti on jopa 85.
Hallikaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen on pitkälti työllistymisen esteiden purkamista. Asiakkailla saattaa olla useitakin esteitä työllisyyden edessä, ja silloin muutoksiin menee paljon aikaa. Valmennusta saatetaan tarvita jopa yli vuoden ajan.
Arffmanin täsmätyökykyisiä valmentavissa palveluissa tukena on moniammatillinen tiimi (ammatinvalintapsykologi, uraohjaaja, nepsyvalmentaja, erityisopettaja, työkykykoordinaattori, yritysneuvoja). Palveluihin kuuluu työ- ja työllistymiskyvyn kartoitukset, digitaitojen parantaminen sekä verkostoyhteistyö. Olemme osa verkostoa, johon kuuluvat palvelun tarjoajan lisäksi esimerkiksi työnantajat, oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialueet, kuntakokeilut, te-palvelut, kela, nuorisotyö ja kielikoulutukset.
Tukea tarvitsevat niin työnhakijat kuin työnantajatkin
Hallikainen kiinnitti huomiota myös siihen, että työllistymisen edellytyksiä parannetaan ei vain työnhakijaa, vaan myös työnantajia tukemalla. Työnhakijan on tärkeää oppia sanoittamaan omaa työ- ja toimintakykyä, löytää itsestään psykologista vahvuutta ja optimismia sekä itsetuntemusta. Joskus työkyvyn haasteet piilevät työn ja perheen sovittamisen ongelmissa, ja apua tarvitaan siihen.
Hallikaisen mukaan työnantaja taas tarvitsee ymmärrystä siitä, että työ- ja toimintakyky määrittyy suhteessa työympäristöön. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen voidaan tarvita joitain töiden uudelleenjärjestelyjä. Monilla ei ole tarpeeksi tietoa palkkatuesta tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta työn ohessa. Monimuotoisuuden hyödytkin tulevat monille työnantajille uutena tietona: esimerkiksi vammaiset työntekijät voivat auttaa tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai autismin kirjolla oleva työntekijä voi viedä työyhteisön luovuuden uudelle tasolle.
Syrjintä ja ennakkoluulot karisevat rekrytointien myötä
Webinaarin lopussa esiintyjät vastasivat vielä katsojien kysymyksiin. TEMin Marianne Keyriläinen muistutti, että henkilö voi olla täysin työkykyinen toiseen tehtävään, vaikka työkyky ei välttämättä riitä toiseen tehtävään. Työllistymisen esteitä täytyy raivata pois: on tärkeää tarjota työnantajille tietoa sekä vähentää syrjintää ja ennakkoluuloja.
Taru Hallikainen toi lopuksi vielä esiin sen, että suurelle osalle työnantajista työnkuvien muokkaaminen on ihan tuttua jo olemassa olevien työntekijöiden ikääntyessä ja elämäntilanteiden vaihtuessa. Ensimmäisen täsmätyökykyisen rekrytoinnin jälkeen työnantajan varovaisuus yleensä karisee pois, ja jatkossa on helpompi tehdä lisää vastaavia rekrytointeja.
Arffman LIVE -lähetykset on suunnattu työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.
Teksti: Saara Purtanen, Markku Häikiö
Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.
Uutta suuntaa etsimässä: Kokemuksia Perhevapaalta työelämään -valmennuksesta
Aloittaessamme uuden Perhevapaalta työelämään -valmennuksemme vuonna 2021 sen ensisijaisena tavoitteena oli tarjota tukea niille vanhemmille, jotka ovat perhevapaalla. Osallistujien ammattitaustalla tai tilanteella ennen perhevapaan alkamista ei ollut vaikutusta osallistumiselle. Riitti, että he olivat perhavapaalla ja suunnittelivat paluuta työelämään.
Yllätyimme iloisesti, kun asiakasmäärämme kohosi yhteensä lähes 1300 henkilöön Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kokonaisuudessaan hanke tavoitti koko maan laajuisesti noin 2300 asiakasta. Palveluun kuului yksilöllisesti räätälöity kolmen kuukauden mittainen valmennusjakso sekä kuuden kuukauden sisällä tapahtuva seurantatapaaminen.
Monipuolista tukea arkeen ja uraan
Palvelumme suunniteltiin perheiden tarpeisiin sopivaksi: lapset saivat tulla mukaan valmennustapaamisiin ja etäosallistuminen oli myös mahdollista. Valmennus sisälsi sekä yksilö- että ryhmävalmennusta 6-8 henkilön kokoisissa ryhmissä. Tampereella ja Helsingissä tapaamiset toteutettiin joustavasti joko kasvokkain, verkossa tai hybridinä.
Asiakashankinnassa menestyksekästä yhteistyötä
Teimme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi seurakuntien kanssa markkinoinnin ja asiakashankinnan suhteen jakamalla tietoa sekä esitteitä seurakunnan työntekijöille. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan moni heistä kuuli Perhevapaalta työelämään -palvelusta juurikin seurakuntansa kautta. Sosiaalinen media ja puskaradio olivat tärkeimpiä kanaviamme asiakkaiden tavoittamisen suhteen. Palvelumme puhututti muun muassa Mothers in Business -yhteisössä. Neuvoloiden ja päiväkotien kautta asiakkaat eivät yllättäen löytäneet palvelun piiriin, vaikka ne ovatkin keskeisiä tiedonlähteitä palvelun kohderyhmässä oleville.
Erityistä tukea ukrainalaisille
Palveluun osallistui myös yli 100 ukrainalaista perhevapaalla olevaa henkilöä. Heille tarjottiin erityisesti tukea julkishallinnon eri prosessien ymmärtämiseen, työnhakuun Suomessa sekä vertaistukea ryhmän kautta. Huomionarvoista on, että vaikka monet heistä toivat mukanaan vankan kokemuksen ja korkeakoulututkinnon, oman alan töitä oli vaikea saada.
Työllistyminen ja uran uudelleenmäärittely keskiössä
Valmennukseemme osallistuneista noin 85 prosenttia edisti työllistymistään valmennuksen aikana. Erityisesti hoitoalalla työskennelleet hakivat muutosta esimerkiksi vuorotyöhön ja työoloihin. Heistä useat päätyivätkin hakeutumaan opiskelemaan itselleen uutta ammattia, jossa työ on omaehtoisempaa.
Asiakastyytyväisyys ja kehitystarpeet
Asiakkaidemme palautteet ovat olleet valtavan positiivisia, ja he ovat korostaneet palvelun tarpeellisuutta. Erityisesti syksyisin palvelumme on ollut tukena väsyneille äideille, ja moni asiakas on kartuttanut palvelussa itseluottamusta ja itsevarmuutta ammatilliseen osaamiseen.
Päätöstilaisuus ja tulevaisuuden suunnitelmat
Marraskuun 6. päivä 2023 Perhevapaalta työelämään -hankkeesta pidettiin päätöstilaisuus, jossa mukana oli ELY-keskusten edustajia, ministereitä sekä palveluntuottajien edustajia yhdessä hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Arffmanilta mukana tilaisuudessa olivat valmentaja Tara Vallenius, projektipäällikkö Aleksanteri Kiviluoto sekä palvelujohtaja Mari Sundström. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa valmennuksen tuloksia ja paneelikeskustelussa asiakaskokemuksia. Tilaisuuden tallenne löytyy tästä linkistä.
Yhteenveto
Perhevapaalta työelämään -hanke on ollut menestys. Se on antanut monille vanhemmille tukea uuden suunnan etsimiseen ja vahvistanut heidän asemaansa työmarkkinoilla. Toivomme, että pääsemme myös tulevaisuudessa toteuttamaan vastaavanlaisia, perhevapaalla oleville vanhemmille suunnattuja palveluita.
Perhevapaalta työelämään -palvelussa työskennelleet valmentajat kokoontuivat yhteen marraskuun alussa purkamaan kokemuksiaan palvelusta.
Arffmanin työllisyyspalveluiden alkukartoituksessa tehdään asiakkaan kertomien tietojen pohjalta palvelutarpeen arviointi. Keskustelussa käsitellään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.
Alkukartoitus
Alkukartoituksessa pyritään tunnistamaan asiakkaan työ- ja toimintakyky, osaamisen vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja identiteetti sekä työnhaku- ja opiskelutaidot. Lisäksi selvitetään, onko hänellä osaamisen kehittämisen tarpeita, millainen on hänen tukiverkostonsa tai tukiverkoston tarve sekä huomioidaan asiakkaan viestinnälliset ja yleiset työelämätaidot (mm. digitaidot).
Alkukartoituksessa myös tiedustellaan, onko asiakkaalla itsellään toimivaa tietokonetta. Mikäli ei ole, hänelle voidaan lainata palvelusta riippuen tietokonepaketti (ml. verkkoyhteys).
Keskustelun pohjalta saadaan käsitys asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.
Palvelutarpeen arviointi
Alkukartoituksessa nousee toisinaan sellaista tietoa asiakkaan tilanteesta, jota hän ei ole aiemmin tuonut esille omissa verkostoissaan. Usein asiakkaan on tällöinkin mahdollista jatkaa siihen palveluun, jonka puitteissa alkukartoitus tehdään. Joskus on kuitenkin tarkoituksellista tehdä uudelleenarviointi ja miettiä, olisiko asiakkaalle sopivin ja oikea-aikaisin palvelu jotain muuta, esimerkiksi talousneuvonnan tai kielenopetuksen parissa.
Toisinaan uutta tietoa asiakkaan tilanteesta nousee esille kesken palvelun. Silloinkin on tarpeen arvioida, onko asiakkaan parempi jatkaa jo aloitetussa työllisyyspalvelussa vai siirtyä toisenlaisen palvelun tai etuuden piiriin. Asiakkaan tilanteen kannalta tarpeellisinta voikin olla sillä hetkellä esimerkiksi hakeutuminen omaishoitajaksi tai terveydenhoidon palveluihin työllisyyspalveluiden sijaan.
Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan asiakkaiden elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Tukena voidaan käyttää kykyviisaria. Kykyviisari on itsearviointikysely, jota hyödyntäen työikäinen voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Kykyviisari-kysely löytyy myös Työmarkkinatorilta.
Työkykykartoitus – muutosvalmiuskeskustelu
Osassa Arffmanin palveluita on käytössä asiakkaalle tarjottava alkuvaiheen työkykykartoitus, joka tehdään Baronan työkykyasiantuntijan kanssa. Tässä keskustelussa asiakkaat pysähtyvät arvioimaan nykyistä työ- ja toimintakykyään ja aloittavat huomion suuntaamisen tulevaisuutta kohti.
Työkykykartoituksessa asiakkaan kanssa käydään läpi tämänhetkinen tilanne työkyvyn suhteen. Keskustelussa pohditaan mahdollisia toistuvia haasteita ja niiden suhdetta työkykyyn, tehdään muutosvalmiuskysely ja arvioidaan mahdollisia työtehtäviä.
Asiakkaat saavat itselleen työkykyasiantuntijan kanssa laaditun lausunnon, jota he voivat hyödyntää halutessaan esim. TE-palveluissa, kuntakokeilussa tai kuntoutusta hakiessa. Tavoitteena on myös mahdollistaa osallistujille tilaisuus tulla kuulluksi ja saada puhua kaikesta työkykyyn liittyvistä haasteista ym., jonka jälkeen asiakkaat ovat valmiimpia kiinnittämään huomionsa tulevaisuuteen.
Filippiiniläinen Ludilyn Tupas tekee töitä Kuopion kotihoidossa. Hän ajaa bussilla vanhusten koteihin auttamaan heitä päivittäisissä askareissa: pesuissa, ruokailussa ja lääkkeiden ottamisessa ja nauttii työstään. “Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka, ja asiakkaat ovat erilaisia persoonallisuuksia”, hän iloitsee.
Vielä pari vuotta sitten Ludilyn oli sairaanhoitajana Filippiineillä, ja haaveili Suomesta. “Näin kauniita videoita ja kuvia Suomesta, ja luin miten hyvä maa tämä on. Halusin kokeilla suomen kielen opiskelua.”
Filippiineillä tarjotaan useaita väyliä suomen kielen opiskeluun ja työllistymiseen Suomeen. Arffmanin opettajilla on hyvä maine, ja niin Tupaskin valitsi Suomeen työllistymisen väyläksi Baronan tarjoaman polun, jonka kielikoulutuksen tarjoaa Arffman.
Kieltä opitaan Filippiineillä verkon välityksellä
Suomen kielen kurssilla opiskellaan intensiivisesti verkossa seitsemän kuukautta. Kouluttajat opettavat toimistotyöaikaan Suomessa, ja opiskelijat ovat tietokoneittensa äärellä Filippiineillä, tavallisesti ilta-aikaan.
“Ennen suomen kurssin alkua en tiennyt, että verkossa voi opiskella kieltä. Tein kuitenkin oikean valinnan, kun tulin opiskelemaan Arffmanille: kurssi osoittautui kerta kaikkiaan parhaaksi. Kurssin kouluttaja Tiina Lampén on huippuopettaja. Olin tosi tyytyväinen kurssin järjestelyihin.” Tupas sanoo.
Opiskelijat ovat sairaanhoitajia, ja ammatillinen painotus on läsnä alusta asti. Esimerkiksi numeroita opitaan henkilötunnuksen kysymistä harjoitellen ja keskusteluharjoituksissa ollaan hoitotyön tilanteissa.
“Aluksi kielenopiskelu oli vaikeaa, mutta pikku hiljaa aloin päästä sisään suomen kieleen. Tuntui helpolta kommunikoida suomeksi kurssilla. Suomen kieli on vaikeaa, mutta se tekee siitä myös mielenkiintoisen. Kurssin lopussa päästiin tosi syvälle suomen kielessä: kun kurssi loppui, olin saavuttanut tavoitetason B1.” Ludilyn Tupas kertoo.
Arffman toteuttaa lähtömaakielikoulutuksia työelämän tarpeisiin eri aloilla. Koulutuksissa opiskelijat asuvat ympäri maailmaa ja osallistuvat lähtömaissaan päivittäiseen suomen kielen opetukseen ennen Suomeen työllistymistä.
“Oppimistulokset tässä palvelumallissa ovat hyviä ja osallistujat erittäin motivoituneita. Motivaatiota pitää yllä tiedossa oleva työ Suomessa, kunhan kielitaito on riittävä”, kertoo Arffmanin kansainvälisten rekrytointien palvelujohtaja Maaria Hytönen.
Arffman on saanut hyvää palautetta kursseistaan niin Suomessa kuin Filippiineilläkin. Suomalaiset työnantajat ovat olleet tyytyväisiä tulijoiden kielitaitotasoon, ja Filippiineillä opiskelijoiden mukaan liikkuu huhua, että monien palveluntarjoajien joukosta kannattaa valita Arffmanin kielikurssi, sillä sen opettajat on parhaita ja järjestelyt toimivat.
Kouluttajat Tiina Lampén ja Netta Kivimäki opettavat suomen kieltä hoitajien lähtömaakoulutuksessa.
Muutto Suomeen ja töihin
Suomeen tullaan kielikurssilta valmistumisen jälkeen, kun työpaikka on valmis ottamaan tulijan vastaan. Pyrkimys on, että Suomeen tultaisiin mahdollisimman pian kielikurssin jälkeen, mutta joskus voi joutua odottamaan muutaman viikon. Asunnon hankintaan ja muihin käytännön asioihin saa apua Baronalta.
“Muutin Suomeen vuoden 2022 syksyllä. Tulimme Kuopioon kahdeksan filippiiniläisten kurssikaverien kanssa, muut kurssilaiset menivät muihin kaupunkeihin”, Ludilyn Tupas kertoo. “Suomalaisten ihmisten kanssa puhuminen oli meille aluksi vaikeaa. Tajusimme, että kurssilla olin oppinut yleiskieltä, mutta Savon murre on jotain muuta.”
“Myös työn aloittaminen oli vähän vaikeaa, sillä kommunikointi työkaverien kanssa takkuili. Nyt vuoden jälkeen tilanne on jo paljon parempi: Työkavereiden kanssa on luontevampaa, ja asiakkaiden kanssa on helppo puhua. Pystyn myös raportoimaan asiakkaan tilanteesta työkavereille”, Tupas kertoo tyytyväisenä.
Kielikoulutusten lisäksi Arffman tukee kansainvälistä rekrytointia toteuttamalla työyhteisöille kulttuurivalmennuksia. Tavoitteena on saada sekä esihenkilöt että kollegat näkemään työpaikkansa erityispiirteitä ja sanoittamaan omaa yrityskulttuuriaan.
“Ei riitä, että yrityksen johto ja HR-osasto toteavat, että rekrytointia täytyy laajentaa kansainvälisiin osaajiin. Tieto ja ymmärrys kansainvälisen työkaverin vastaanottamisen haasteista on ensisijaisen tärkeää koko henkilöstölle.” toteaa Maaria Hytönen.
Hytösen mukaan ennakkoluulojen vähentäminen on tärkeää sekä työpaikkaa että tulijoita ajatellen. “Työyhteisön monikielistymiseen ja kulttuurien kohtaamiseen liittyy hetkellistä kuormittavuutta, ennakkoluuloja ja huolia, joiden käsittelyssä kulttuurivalmennuksemme auttaa.”
Ludilyn Tupasin mukaan työ kotihoidossa sujuu nyttemin suurimmaksi osaksi rutiinilla. Asiakas asuu yksin, mutta tarvitsee kotihoitoa, jotta pärjää. Toimintakykyä pitää kuitenkin tarkkailla: jos se heikkenee, pitää miettiä muita palvelumuotoja.
“Vaikeita ovat ongelmatilanteet: esimerkiksi jos asiakas on kaatunut tai sairastunut ja täytyy soittaa sairaanhoitajalle tai hätänumeroon. On tärkeää ilmaista asiakkaan tilanne mahdollisimman tarkasti. Mutta kun sen kerran tekee suomeksi, seuraava kerta on jo helpompi.”
Kotoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi
“Kansainvälisten osaajien Suomeen työllistyminen, kiinnittyminen ja kotoutuminen on kokonaisuus, jossa on tärkeää ottaa huomioon ihmisen elämä”, kertoo Maaria Hytönen.
Kun kansainväliset osaajat ovat saapuneet Suomeen, Arffmanin kautta on mahdollista saada kotoutumiskoulutusta ja joustavaa kielen opiskelua työn ohessa muun muassa Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen koulutuksina. Suomen lisäksi on ruotsin ja englannin kielikoulutusta.
Filippiiniläistä sairaanhoitajan tutkintoa ei tunnusteta Suomessa, ja siksi sieltä tulevat sairaanhoitajat eivät ole päteviä Suomessa. Suomeen tullessa työpaikan lisäksi on tarjolla oppisopimuskoulutus lähihoitajaksi. Lydilyn Tupaskin alkoi opiskella ammattikoulussa heti Suomeen saapumisen jälkeen.
Tupasin puoliso ja kolmivuotias poika asuvat edelleen Filippiineillä. Hän toivoo, että perheen yhdistäminen on mahdollista lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen. “Uskon, että Suomi on hyvä paikka perheelle. Neljä vuodenaikaa sopii meille hyvin.” hän kertoo.
“Tarjoamme myös puolisovalmennusta, jossa kohtaamme Suomeen muuttaneen tai muuttamassa olevan työntekijän puolison omana yksilönään, jolla on yhtäläinen oikeus merkitykselliseen ja osallistuvaan elämään Suomessa”, Maaria Hytönen kertoo. Puolisovalmennusta toteutetaan sekä osana kuntien tarjoamaa palvelua, että suoraan Suomeen rekrytoinneille yrityksille.
“Kun olen valmistunut lähihoitajaksi, aion jatkaa samassa työpaikassa kotihoidossa. Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka ja asiakkaat ihania persoonallisuuksia”, Ludilyn Tupas kertoo, ja jatkaa vielä “Kielitaito on avain kaikkiin työpaikkoihin, siksi myös siihen täytyy keskittyä.”
Ludilyn Tupas on asunut Kuopiossa nyt puolentoista vuoden ajan ja viihtyy Suomessa hyvin.
Työllisyysalan livesarja Arffman LIVE käynnistettiin torstaina 14.9. Sarjan ensimmäisessä lähetyksessä työllisyydenhoidon asiantuntija Olli Oosi Owal Groupista ja Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen keskustelivat työllisyydenhoidon trendeistä.
Työllisyyden hoito on tasapainottelua muutosten keskellä
Olli Oosi tarkasteli työllisyydenhoitoa palvelujärjestelmänä, jolla pyritään turvaamaan työ perustuslaillisena oikeutena jokaiselle. Oosin mukaan työllisyyspalvelujen järjestäminen on tasapainottelua palvelua saavan ihmisen tarpeiden ja yhteiskunnallinen ohjauksen ja kontrollin välillä. Työllisyydenhoito on erilaisten paradoksien hallintaa mahdollisimman tehokkaasti.
Työllisyyspalveluissa on käsillä iso muutos, kun palvelujen järjestämisen siirtyessä valtiolta kunnille myös poliittinen ohjaus siirtyy kuntien päätöksentekoon. Palvelujen järjestäjiä tulee lisää ja palvelujen kirjo on laajempi kuin ennen. Palvelujen rahoitusmallit muuttuvat yhä enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisiksi, ja yhteistyö eri palvelujen välillä korostuu.
Kun vastuu siirtyy kunnille, kotoutumisen palvelujen ekosysteemi muuttuu kokonaisuudessaan paikalliseksi. Se antaa tilaa uudenlaisille mahdollisuuksille. Muutoksien keskellä kuitenkin työllisyyden hoidon ydin säilyy. Keskiössä on vuorovaikutus palveluita tarjoavan ja palvelua tarvitsevan asiakkaan välillä, sekä asiantuntijuuteen ja vertaisuuteen perustuva suhde viranomaisten ja palveluja toteuttavien tahojen välillä.
Jouni Lukkarinen toi esiin yhteiskuntaan vaikuttavat muutosvoimat: työvoimapulan, huoltosuhteen heikkenemisen ja kestävän maahanmuuton välttämättömyyden. Tilanne on uusi ja vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Erityisesti maahan muuttaneen ja täsmätyökykyisen työvoiman työllistäminen on tärkeää.
Kansainvälisten osaajien kotoutumiseen uusia ratkaisuja
Molemmat puhujat kiinnittivät huomiota myös kotoutumiseen. Oosin mukaan trendi on, että kotoutumispalvelut siirtyvät selvemmin osaksi työllisyyspalveluja. Kotolakiin kirjataan uusia palveluja ja tehtäviä, mutta samalla kotoutujien velvollisuudet tiukentuvat.
Lukkarinen totesi kotoutujien tarvitsevan kielitaidon lisäksi nopeaa polutusta työelämään. Virtuaalisesti ja etänä toteutettavat palvelut mahdollistavat kielen opiskelun samalla, kun kotoutuja käy työssä.
Lukkarinen huomautti myös, että joskus ongelma ei ole työnhakijassa, vaan yhteiskunnan ja yrtysten kyvyssä ottaa hänet vastaan: Myös yritykset tarvitsevat tukea, jos kansainvälisen osaajan tai täsmätyökykyisen palkkaaminen on sille uusi tilanne. Joskus taas työllisyyden esteenä on maahan muuttaneen työntekijän perheen kotoutumisen tai perheenyhdistämisen haasteet. Perheen huomioiminen on tärkeä osa tehokasta kotoutumista.
Ratkaisu yhden työnhakijan kohdalla voi olla hyvinkin helppo, mutta järjestelmälle tuntematon: esimerkkinä Lukkarinen mainitsi tilanteen, jossa asiakas tarvitsee auton tai puhelimen työtä varten. On tärkeää antaa palveluntarjoajille vapautta innovoimiseen, jotta työllisyyspalvelut saavat vaikuttavuudeltaan parhaimmat palvelut. Tulevaisuus tehdään yhdessä!
Yleisön kysymykset innoittivat lopuksi vielä keskusteluun tekoälyn mahdollisuuksista, kohtaanto-ongelmasta ja siitä, että palveluntarjoajien työn ja vaikuttavuuden esiin tuominen ja tutkiminen on todella tärkeää. Työllisyyden asiantuntijoiden täytyy myös päivittää osaamistaan ja pitää huolta, että he jatkossakin tuntevat koko monipuolistuvan palvelujärjestelmän kentän.
Arffman LIVE -lähetysten tavoitteena on jakaa tietoa työllisyyden hoidon toimijoille ja asiantuntijoille sekä muille alasta kiinnostuneille ympäri Suomea. Haluamme herättää keskustelua ja kehittää innovaatioita tällä alalla. Haluamme tehdä Arffman LIVEstä välttämättömän kaikille, jotka haluavat pysyä alan trendien ja parhaiden käytäntöjen etulinjassa.
Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.
Tällä viikolla 11.-15.9.2023 vietetään valtakunnallista työvoimakoulutusviikkoa. Työvoimakoulutus on käytännöllinen ja taloudellinen tapa täydentää osaamistaan tai uudelleenkouluttautua aivan eri alalle. Työvoimakoulutuksilla voi olla joidenkin korvissa huono kaiku, mutta ne ovat erittäin laadukkaita ja hyvin toteutettuja koulutuksia.
Työvoimakoulutukset Arffmanilla
Arffmanilla on vankka kokemus työvoimakoulutusten järjestäjänä yhteystyössä TE-toimistojen ja kuntakokeilujen kanssa. Tärkein painopisteemme on maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, jossa ahertaa jatkuvasti yli 100 kotoutujaryhmää ympäri Suomen. Sen lisäksi tarjoamme työvoimakoulutuksia mm. täsmätyökykyisille sekä sote-alasta tai media-alan uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille.
Minustako somevaikuttaja tai virtuaalituottaja?
Digitaalinen maailma avaa jatkuvasti uusia uramahdollisuuksia, ja siksi olemme tarttuneet tähän teemaan myös Arffmanilla. Tällä hetkellä haemme osallistujia jo kuudetta kertaa toteutettavaan virtuaali- ja monimediatuottajan koulutukseen. Aivan uutena aluevaltauksena lokakuussa on alkamassa myös somevaikuttajan koulutus. Näitä media-alan verkkokoulutuksia tarjotaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta toisinaan osallistujia otetaan mukaan muualtakin Suomesta.
Mistä uusi ura, kun vanha uuvuttaa?
Täsmätyökykyisten työvoimakoulutuksia tarjotaan Pohjois-Pohjanmaalla. Ne on tarkoitettu sote-alan sekä asiakaspalvelu- ja toimistotyön osaajille, joiden työkyky on heikentynyt ja jotka sen takia etsivät uudenlaista työnkuvaa tai työsuhdetta. Koulutukseen liittyy osaamisen päivittämisen lisäksi työharjoittelu, joka antaa mahdollisuuden uudenlaisen työn kokeilemiseen. Monet kurssille hakeutuvat pitävät työharjoittelua houkuttelevana, koska se tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa uuteen työpaikkaan tai työnkuvaan. Parhaassa tapauksessa harjoittelu poikii työpaikan, joka sopii omaan työssäjaksamiseen paremmin.
Kiinnostuitko? Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu mukaan!
Kohti oppisopimusta -pilotti osoitti, että nuorille suunnatut työvoimapalvelut ovat tarpeellisia. Nuoret saivat rohkeutta ja etenivät itselle tärkeitä tavoitteita kohti. Arffman oli mukana toteuttamassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa nuorille pilottia, joka oli Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama.
Pohjois-Pohjanmaalla toteutustapoina olivat työvoimakoulutus ja oppisopimuspainotteinen työnhakuvalmennus sekä Lapissa yksilövalmennus, johon sisältyi myös ryhmätapaamisia. Sekä koulutuksissa että valmennuksissa nuoret etenivät kohti omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Osa ei ollut työllistynyt aiemmin ammatillisista opinnoista huolimatta ja monella oli kesken jääneitä opintoja. Pilotin aikana heidän tulevaisuuden suunnitelmat ja työelämävalmiudet vahvistuivat. Palvelun aikana solmittiin työ- ja oppisopimuksia sekä aloitettiin muita opintoja.
Pilotti osoitti, että nuorten työelämävalmiuksia ja urasuunnitelmia vahvistavia palveluja tarvitaan. Nuoret itse kokivat koulutuksen hyödyllisenä ja tärkeänä. He kertoivat saaneensa uutta ajankohtaista tietoa työelämästä, koulutusmahdollisuuksista sekä työnhausta.
“Koulutuksessa oli hyvät ja selkeät tavoitteet. Kouluttajat panostivat koulutukseen erittäin hyvin. Tulevaisuudessa tällaisia tarvitaan varmasti vielä enemmän.”
Avaa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n uutiskirje ja tutustu TOTTA-työvoimakoulutukseen osallistuneen Arttu Huovisen kokemukseen koulutuksesta. TOTTA-lyhenne tulee nimestä Tähtäimenä oppisopimuksella työhön ja tulevaisuuden ammattiin.
Turun keskiaikaisen linnan uumenista löytyy iloisesti rupatteleva pieni ryhmä. Keskustelussa ruotsin ja englannin kieli vaihtelee sopuisasti, kun kotoutumisryhmä vaihtaa kuulumisiaan ja kertaa linnan historiasta oppimiaan asioita.
Suomen historia on saanut alkunsa näillä seuduilla, ja vuosisatojen ajan se on kaikunut linnan muureista ruotsin kielellä. “Turun linna historiallinen linkki Ruotsiin. Maamme historia on alkanut täällä, ja asiat ovat tapahtuneet ruotsin kielellä.” sanoo kurssin kouluttaja Catarina Mikkonen. Vaikka ruotsinkieliset ovatkin nykyään vähemmistö, varsinkaan täällä historiamme juurilla kielen asemaa ei tulisi mieleen kyseenalaistaa.
Arffmanin Verkkokoto on monikielinen opiskeluyhteisö
Turun linnassa rupatteleva joukko on kotoutujia Arffmanin ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta. Tänään historialliseen linnaan on tutustumassa ryhmän 20 opiskelijasta kuusi Turussa tai lähiseudulla asuvaa.
Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus on noin vuoden mittainen monimuotokurssi. Ruotsin kielen lisäksi kurssilla tutustutaan suomenruotsalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja suomen kielen alkeisiin. Kurssin keskeinen osa on työelämä- ja työnhakutaitojen opiskelu sekä kuuden viikon mittainen työharjoittelu. Kurssin kielitaitotavoite on B1, eli itsenäisen kielenkäyttäjän taito arkielämän tilanteissa.
Kotoutumiskoulutus järjestetään Arffmanin Verkkokotossa, jossa järjestetään myös suomenkielistä kotoutumiskoulutusta. Verkkokoto on Suomen ensimmäinen ruotsin- ja suomenkielisten reaaliaikaiseen verkko-opetukseen perustuvien kotoutumiskoulutusten kehittäjä. Ensimmäinen verkkokurssi oli vuonna 2014, ja sen jälkeen Verkkokotossa on kehitetty verkko-opetuksen pedagogiikkaa jo 9 vuoden ajan. Ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkoivat maaliskuussa 2020.
Ruotsin kieli kotouttaa oman asuinseudun lisäksi pohjoismaiseen yhteisöön
Vietnamilainen Duyen Nguyen on tullut aikanaan Suomeen opiskelemaan Vaasan ammattikorkeakouluun kansainvälistä liiketaloutta. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun, jossa on asunut nyt kaksi vuotta. Hän valitsi ruotsinkielisen kotoutumisen, koska se auttaa työnhaussa Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, joissa suomalaista korkeakoulutusta arvostetaan.
Unkarilainen Ágnes Tothne ja ukrainalainen Olha Astakhova asuvat Turunmaan saaristossa. Ruotsin kielen opiskelu oli heille luonnollinen valinta, sillä saaristo on ruotsinkielinen. Molempien lapsetkin opiskelevat ruotsinkielisessä koulussa.
Olha Astakhova kertoo, että hän voi muutaman kuukauden opiskelun jälkeen jo keskustella ruotsiksi, kun keskustelukumppani puhuu hitaasti. Hän puhuu ruotsia ystäviensä kanssa ja lukee paikallisia sanomalehtiä. “Joka päivä tulee puhuttua jotakin ruotsiksi. Kun kieltä käyttää koko ajan, se kehittyy ja pysyy yllä.” Erityinen onnistumisen kokemus oli, kun hänet kutsuttiin Paraisten seurakuntaan esittelemään itsensä ja kertomaan elämästään. Koko esitys ja yleisön kysymykset olivat ruotsin kielellä. “Minua jännitti, mutta kaikki meni hyvin.” hän iloitsee.
Monimuoto-opiskelu tarkoittaa etäopiskelua ja yhteisiä tapaamisia
Ágnes Tothne on ensimmäistä kertaa Turun linnassa käymässä ja on nauttinut tästä vierailusta. Hän asuu miehensä ja lastensa lastensa kanssa Houtskarissa. Samalla kurssilla opiskeleva puoliso on jäänyt lasten kanssa kotisaarelle. Koska kurssin tapaamisia on eri kaupungeissa, vanhemmat osallistuvat tapaamisiin vuorotellen. Mies aikoo osallistua kurssin Helsingin-tapaamiseen seuraavalla viikolla.
Ruotsinkielisessä kotoutumiskoulutuksessa opiskelu on monimuotoista. Päivittäisen verkko-opiskelun lisäksi tavataan parin viikon välein kasvokkain. Ryhmän Turun alueen opiskelijoiden kesken on käyty Turun linnan lisäksi muun muassa kirjastossa, työväenopistossa, maahan muuttaneiden neuvontapisteessä Monitorissa, yliopiston apteekissa ja marttojen keittiössä. Lisäksi tutustuttiin muihin Turun alueen kotoutujiin Arffmanin Turun toimipisteessä.
Ruotsinkieliset koulutukset kokoavat kotoutujia pääasiassa Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta, mutta myös muilta alueilta otetaan halukkaita mukaan. Tällä hetkellä eniten opiskelijoita on Turun seudulla ja Uudellamaalla, joten säännöllisiä tapaamisia on Turun lisäksi Helsingissä ja Raaseporissa. Suomessa voi valita kotoutuskieleksi suomen tai ruotsin riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Arffmanin ruotsinkielinen monimuotoinen kotoutumiskoulutus mahdollistaa sen, että kuka tahansa kotoutuja Suomessa voi valita ruotsin kielen, niin kuin laki edellyttää.
Opiskelijoiden palaute kurssista on kiittävää
Ágnes Tothne kiittelee kurssin opettajia: “Arvostan opettajiamme todella paljon. He ovat avuliaita, ja matkustavat todella paljon tapaamisten takia. Olen myös huomannut, että he osaavat ottaa vastaan palautetta. Catarina on rauhallinen opettaja, ja hän selittää opittavat asiat hyvin selkeästi ja perusteellisesti. Pekka taas on energinen opettaja, ja oppitunnit ovat vauhdikkaita ja kiinnostavia. On tosi hienoa, että meillä on erilaisia opettajia rikastuttamassa kurssia.” hän sanoo.
Kurssitoveri, ranskalainen Pascal Donzelotkehuu myös kurssin pedagogiikka ja monikulttuurista ilmapiiriä “Meitä on täällä todella monia kansalaisuuksia, mikä tekee ryhmästä rikkaan.” Donzelot osaa sujuvasti useita kieliä. Hän valinnut kotoutumiskielekseen ruotsin siksi, että puolison suku on ruotsinkielistä. Hän uskoo myös, että ruotsi on suomea helpompi omaksua, ja siksi tie työelämään on näin nopeampi.
Duyen Nguyenin mukaan kotoutumiskoulutuksessa on parasta joustavuus ja se, että opetusta on päivittäin. “Kokoaikainen opiskelu tekee mahdolliseksi nopean kielenoppimisen. Kurssilla on myös paljon työharjoittelua, jonka avulla pääsee sisään suomalaiseen työelämään.”
Seuraava kurssi alkaa syksyllä 2023
Seuraavat Arffmanin ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkavat syyskuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Kohderyhmänä on työttömät työnhakijat. Palvelun hankinta painottuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, mutta koska se toteutetaan pääosin verkossa, siihen otetaan kotoutujia myös muilta alueilta.
Djupt inne i det medeltida Åbo slott finns en liten grupp människor som språkar glatt. Språket i diskussionen växlar smärtfritt mellan svenska och engelska, när integrationsgruppen samtalar om det senaste, och går igenom saker som de lärt sig om slottets historia.
Finlands historia fick sin början i dessa trakter, och under århundraden har svenskan ekat mot slottets murar. ”Åbo slott är en historisk länk till Sverige. Vårt lands historia har börjat här och det har skett på svenska”, säger kursens utbildare Catarina Mikkonen. Trots att svenskspråkiga nuförtiden är i minoritet är det ingen som ifrågasätter språkets ställning, framför allt inte här i vår historias vagga.
Arffmans Verkkokoto är en mångspråkig studiegemenskap
Gruppen som diskuterar på Åbo slott består av personer som integrerats via Arffmans integrationsutbildning. Av kursens 20 deltagare är sex av dem som bor i Åbotrakten på plats i dag för att stifta bekantskap med det historiska slottet.
Den svenskspråkiga integrationsutbildningen är en drygt ett år lång flerformskurs. Utöver det svenska språket får kursens deltagare bekanta sig med finlandssvensk och finländsk kultur och det finländska samhället, och med grunderna i finska språket. Det centrala i kursen är att studera arbetslivet och arbetssökning, samt arbetspraktik, som räcker sex veckor.. Kursens mål är att deltagarna ska nå B1-nivån, det vill säga att man kan klara sig på egen hand i vardagen.
Integrationsutbildningen på svenska ingår i samma team som det finskspråkiga online integrationsutbildnings teamet. Det här är den första integrationsutbildningen som ordnats online på svenska och finska i Finland. Den första kursen på nätet ordnades 2014 och efter det har man i Verkkokoto redan under nio års tid utvecklat pedagogiken för undervisning över nätet.
De svenskspråkiga integrationsutbildningarna började i mars 2020.
Genom det svenska språket öppnas inte bara dörrarna till Finland och den egna regionen utan också till den nordiska gemenskapen
Duyen Nguyen kom i tiderna från Vietnam till Finland för att studera internationell företagsekonomi vid yrkeshögskolan i Vasa. Efter att hon fått sin examen flyttade hon till Åbo där hon nu har bott i två år. Hon valde den svenskspråkiga integrationen eftersom den hjälper henne i arbetssökningen såväl i Finland som i de övriga nordiska länderna, där den finländska högskoleutbildningen står högt i kurs.
Ágnes Tothne från Ungern och Olha Astakhova från Ukraina bor i Åbolands skärgård. Att studera svenska var ett naturligt val för dem eftersom skärgården är svenskspråkig. Bägges barn går i skola på svenska.
Olha Astakhova säger att hon efter några månaders studier redan kan diskutera på svenska, förutsatt att diskussionspartnern talar långsamt. Hon talar svenska med sina vänner och läser lokala dagstidningar. ”Jag talar lite svenska varje dag. När man använder språket hela tiden utvecklas det och blir starkare.” Speciellt nöjd kände hon sig när församlingen i Pargas bad henne presentera sig själv och berätta om sitt liv. Hela presentationen gick på svenska och publikens frågor likaså. ”Jag var spänd men allt gick bra”, säger hon glatt.
Flerformsstudier innebär distansstudier och gemensamma träffar
Ágnes Tothne besöker Åbo slott för första gången och stortrivs. Hon bor med sin man och deras barn på Houtskär. Mannen som också studerar på samma kurs har stannat hemma på ön med barnen. Föräldrarna deltar turvis i träffarna som arrangeras i olika städer. På träffen i Helsingfors nästa vecka är det mannens tur att delta.
Studierna är varierande i den svenskspråkiga integrationsutbildningen. Utöver de dagliga studierna online träffas man ansikte mot ansikte med ett par veckors mellanrum. Med dem av gruppens studerande som bor i Åbotrakten har man förutom Åbo slott besökt bland annat bibliotek, arbetarinstitut, servicepunkten Monitori för personer som flyttat till Finland, Universitetsapoteket och marthornas kök. Dessutom har man på Arffmans utrymmen i Åbo stiftat bekantskap med andra som håller på att integreras i Åbotrakten.
De svenskspråkiga utbildningarna samlar människor som ska integreras framför allt från Egentliga Finland, Nyland och Österbotten, men också från andra områden välkomnas intresserade med. För närvarande finns det flest studerande i Åbotrakten och i Nyland vilket innebär att regelbundna träffar ordnas i Åbo, Helsingfors och Raseborg. I Finland kan man välja finska eller svenska som sitt integrationsspråk oberoende av var i Finland man bor. Arffmans svenskspråkiga integrationsutbildning möjliggör att vem som helst kan välja att integreras på svenska i Finland – precis som lagen förutsätter.
Studerande ger kursen berömligt vitsord
Ágnes Tothne tackar kursens lärare: ”Jag uppskattar våra lärare verkligen mycket. De är hjälpsamma och reser väldigt mycket på grund av träffarna. Jag har också märkt att de är bra på att ta emot respons. Catarina är en lugn lärare som klart och grundligt förklarar de saker som man ska lära sig. Pekka är för sin del en energisk lärare vars lektioner är fartfyllda och intressanta. Det är väldigt fint att det finns olika slags lärare som berikar kursen”, säger hon.
Kurskamraten Pascal Donzelot från Frankrike berömmer också kursens pedagogik och mångkulturella atmosfär. ”Vi är jättemånga nationaliteter här vilket är en rikedom”. Donzelot behärskar flera språk. Han har valt svenska som integrationsspråk eftersom hans bättre hälft kommer från en svenskspråkig släkt. Han tror dessutom att det är lättare att lära sig svenska än finska, och att han på det sättet kommer snabbare in i arbetslivet.
Enligt Duyen Nguyen är det bästa med integrationsutbildningen dess flexibilitet och det att utbildningen sker på daglig basis. ”Studier på heltid möjliggör att man snabbt lär sig språket. Till kursen hör också en hel del arbetspraktik som hjälper en att ta sig in på den finländska arbetsmarknaden.”
Följande kurs börjar hösten 2023
Arffmans följande svenskspråkiga integrationsutbildningar startar i september 2023 och i februari 2024. Målgruppen är arbetslösa arbetssökande, främst i Egentliga Finland, Nyland och Österbotten, men eftersom kursen i huvudsak ordnas på nätet, välkomnas också personer från andra delar av landet.
