Kategoria: Blogi

MAKU-hanke päättyi – tuloksena moniaistisia käytännönläheisiä ratkaisuja työelämän kielenoppimiseen

Posted on 12 maaliskuun, 2025 by saara.purtanen - Blogi

Arffman osallistui vuosina 2023–2024 osatoteuttajana MAKU-hankkeeseen (Moniaistinen kosketus uuteen Euroopan unionin osarahoittama kieleen), jonka tavoite oli kehittää uusia, moniaistisia ja pelillisiä oppimismateriaaleja ammatilliseen kielenoppimiseen. Hanke toteutettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian ja kieliteknologiayritys Lingsoftin kanssa.

Arffmanin vastuualueena oli kehittää matalan kynnyksen verkkomateriaaleja, jotka tukevat maahanmuuttaneiden ammatillisia kielenkäyttötarpeita ja madaltavat kielen oppimisen kynnystä työelämässä.

Arffmanin MAKU-hanketiimissä olivat suomen kielen kouluttajat Netta Kivimäki, Samu Heikinmatti ja Tiina Lampén sekä palvelujohtaja Maaria Hytönen.

Työpaikan arki määrittää oppimistarpeet

Hankkeen toiminnan lähtökohtana oli palvelumuotoilun periaate ja käyttäjälähtöinen suunnittelu. Käyttäjien tarpeet selvitettiin ennen tuotteen luomista ja ne ohjasivat oppimateriaalien kehittämistä. Tämä tarkoitti tiivistä yhteistyötä eri työpaikkojen ja ammattialojen kanssa, jotta työpaikan päivittäiset kielenkäyttötilanteet ja niiden haasteet tunnistettiin.

Melko pian havaitsimme, että kunkin ammattialan sisäiset haasteet olivat samanlaisia työpaikasta toiseen. Esimerkiksi hoiva-alalla lähes jokainen työnantaja mainitsi puhelimessa käydyt keskustelut, hoitosuunnitelman kirjoittamisen ja lääkärin kanssa keskustelemisen haastaviksi vieraskielisille työntekijöille. Samaa mieltä olivat myös vieraskieliset työntekijät itse.

Kun tarpeet ja sisällöt olivat selvillä, meidän tehtäväksemme jäi keksiä, kuinka opetusmateriaalista tehtäisiin oppijalle mielekästä ja mahdollisimman helposti lähestyttävää.

Pelien avulla oppiminen voi olla käytännönläheistä ja hauskaa

Vierailujen, palaverien ja työpajojen pohjalta Arffmanin hanketiimi teki verkkopelejä, joiden avulla kielenoppija voi harjoitella erilaisia kommunikaatiotilanteita. Mukana ovat esimerkiksi jo aiemmin mainitut hoiva-alan puhelinkeskustelut ja erilaiset asiakaspalvelutilanteet esimerkiksi hotellissa ja kauppakeskuksessa. Osa peleistä keskittyy kirjallisen materiaalin ymmärtämiseen; ravintolan keittiössä täytyy seurata reseptiä ja hoivakodissa luetaan asukkaan hoitosuunnitelmaa.

Koimme tärkeäksi sen, että kielenoppija voisi harjoitella silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Koska tekemämme pelit toimivat mainiosti myös mobiililaitteilla, niitä voi pelata missä ja milloin tahansa – vaikka bussissa matkalla töihin tai kahvitauolla. Materiaalien testaustyöpajoissa kävi nopeasti ilmi, että juuri tällainen käytännönläheisyys oli oppijoille mieluisaa.

Valmista materiaalia testattiin työpajoissa eri työpaikoilla. Työpajoissa näimme, miten pelit oikeasti toimivat käytössä ja saimme kohderyhmältä välitöntä palautetta. Helposti lähestyttävät kielen oppimisen pelit oikeista työpaikan tilanteista olivat käyttäjille mieluisia.

Materiaaleja esiteltiin myös laajemmin, muun muassa Lohjalla Kielen oppimisen ja kotoutumisen Living Labin avajaisissa maaliskuussa 2024 sekä Turussa Integration 2024 -messuilla marraskuussa.

Osaaminen ja luodut materiaalit jäävät elämään

Hankkeen tuotokset jäävät elämään myös hankkeen päätyttyä. Kaikki kehitetyt materiaalit on julkaistu avoimesti verkossa, jotta ne ovat vapaasti käytettävissä niin yrityksissä, oppilaitoksissa kuin kotoutumistyössä. Tämä on mielestäni yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista – kielitaitoa tukevia materiaaleja tarvitaan laajasti, ja on hienoa, että tuotoksemme ovat kaikkien saatavilla.

Hanketyö oli erittäin antoisaa, ja itselleni hankkeen aikana kerääntynyt tieto työpaikkojen konkreettisista tilanteista ja kielen käytöstä on vähintään yhtä tärkeää kuin tehty materiaali. Olen jo voinut ottaa huomioon esille nousseet haasteet ja vieraskielisten työntekijöiden tarpeet työssäni, hoiva-alalla ja asiakaspalvelussa työskentelevien kansainvälisten ammattilaisten kielikoulutuksissa.

Samalla MAKU-hanke vahvisti omaa osaamistani hanketyöskentelystä ja toi uusia näkökulmia kielen oppimiseen ja opettamiseen. Seuraavista hankkeista ei vielä ole tietoa, mutta sellaisen eteen tullessa osaan jo paremmin varautua haasteisiin ja tarttua mahdollisuuksiin.

Arffman jatkaa työtään työelämän kielitaitotarpeiden parissa, ja tämä hanke on ollut arvokas askel kohti yhä saavutettavampaa ja yhdenvertaisempaa työelämää.

Teksti: Netta Kivimäki

Editointi: Saara Purtanen

Antti Kansanen 26 vuotta Arffmanilla – vain muutos on ollut pysyvää

Posted on 18 helmikuun, 2025 by Iryna Hakkarainen - Blogi

Liiketoimintajohtaja Antti Kansanen on Arffmanin pysyvämpiä hahmoja jo 26 vuoden kokemuksellaan. Hänet tunnetaan Arffmanilla nykyään kotoutumiskoulutuksista vastaavana liiketoimintajohtajana, mutta hänen uraansa on mahtunut paljon muutakin.

Kansanen aloitti uran Arffmanilla Kajaanissa vuonna 1998. Tuoreena metsä- ja puutuoteinsinöörinä hän aloitti kouluttajana ympäristörakentamisen koulutuksissa.

– Ensin opetettiin teoriaosuus sen jälkeen käytännön jakso, jossa kurssilaisten kanssa rakennettiin muun muassa luonnonsuojelualueille pitkospuita, maastoon moottorikelkkareittejä ja reittien varteen taukokotia sekä laavuja, Kansanen kertoo.

Alussa toiminta oli pienimuotoista

Kun Antti Kansanen aloitti Arffmanilla, yritys oli ollut pystyssä vasta muutaman vuoden ja työntekijöitä oli vain muutama. Toiminta oli pienimuotoista eikä vakituisia toimitiloja ollut – ei edes toimistoa. Yrityksen perustanut Jari Arffman asui Kajaanin keskustassa kerrostalossa ja johti sieltä käsin yritystä.

– Kun ensimmäinen koulutus oli alkamassa, menin illalla Jarin kotitalolle ja hän pudotti minulle avaimet ikkunasta, jotta pääsin sisään. Jarilta sain aloituspaketin eli kansiot ja muut tarpeelliset tarvikkeet ja kuulin osoitteen, minne menin kouluttamaan, Kansanen kertoo.

Toiminta laajeni kuitenkin nopeasti, kun Arffman tarjosi TE-toimistoille tietotekniikan koulutuksia, joita silloin kutsuttiin ATK-koulutuksiksi. Niistä tuli suosittuja Etelä-Suomea myöten. Antti Kansanen vastasi tuolloin logistiikasta, mikä tarkoitti tilojen järjestelyä ja tietoteknisten tarvikkeiden kuljetusta Kajaanin logistiikkakeskuksesta pakettiautoilla ja rekoilla ympäri Suomea. Tietotekniikkakurssien lisäksi järjestettiin eräopaskursseja sekä koulutuksia yrittämisestä ja taloushallinnosta.

Yritys myytiin – ja ostettiin takaisin

26 vuoden aikana Arffman on kokenut monia muutoksia, kuten yrityksen myynnin sijoitusyhtiölle vuonna 2006. Antti Kansanen oli tuolloin Arffmanin hallituksessa mukana useita vuosia pienomistajien edustajana, ja toimenkuvana hänellä noina vuosina oli muun muassa aluejohtaja ja talousjohtaja.

– Taloudellinen johtaminen ja yrityksen saaminen huonosta tilanteesta parempaan on ollut minulle tärkeimpiä kokemuksia uran aikana. Minulle henkilökohtaisesti on kuitenkin tärkeintä, että olen koko ajan saanut oppia uutta. Mottoni on, että jos kuvittelee osaavansa kaiken, ei edes tiedä kuinka vähän osaa. Ei kannata lähteä leijumaan, Kansanen tuumaa.

Kotoutumiskoulutukset tulivat ryminällä

Kotoutumiskoulutusten räjähdysmäinen lisääntyminen ja isot voitot Uudellamaalla vuonna 2015 muuttivat yrityksen painopistettä. Ennen sitä Antti Kansanen vastasi ensin kaikista palveluista Kajaanista etelään, mikä tarkoitti kotoutumiskoulutusten lisäksi ohjaavia palveluita (nykyisin niitä kutsutaan valmennuspalveluiksi). Myös terveysalan koulutuksia oli runsaasti. Uudenmaan isot voitot toivat sille alueelle oman aluejohtajan ja Kansasen alue oli jatkossa muu Suomi Uuttamaata lukuun ottamatta.

– Pikku hiljaa sitten mentiin tähän järjestelyyn, jossa kotoutumiskoulutuksia ja valmennuksia hallinnoidaan erikseen. Tämä järjestely, jossa olen ollut liiketoimintajohtajana vastuussa kotoutumiskoulutuksista, on nyt ollut noin viisi vuotta, Kansanen kertoo.

Tälläkin hetkellä olemme muutoksen keskellä

Sittemmin Arffman on siirtynyt Baronan omistukseen. Antti Kansanen uskoo vahvasti Baronan ja Arffmanin yhteistyön voimaan työllisyyden edistämisessä. Oppimisen ja hyvinvoinnin liiketoiminta-alueen perustaminen toivottavasti tehostaa yhteistyötä Baronan tytäryritysten kesken. Vaikka yhteistyössä on haasteita, hän kokee, että yritysten erilaisten palvelujen yhdistäminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia. On tärkeää löytää tasapaino itsenäisyyden ja yhteistyön välillä ilman pakottamista.

– Viimeiset 10 vuotta on olleet Arffmanilla aika selkeitä, mutta nyt työllisyyspalveluiden hankinnassa on tapahtunut suuri muutos, kun vastuu palveluista on siirtynyt ELY-keskuksilta ja TE-toimistoilta kunnille ja niiden muodostamille työllisyysalueille.

Antti Kansanen näkee muutoksen mahdollisuutena: Arffman on sopeutumiskykyinen ja meillä on rahkeet ymmärtää yhteiskunnan tarpeet, kun kehitämme palvelujamme.

Roolit vaihtelevat, ihmisläheinen työ pysyy

Antti Kansasen rooli Arffmanilla on vaihdellut alun ympäristörakentamisen kouluttajan työstä logistiikkaan ja sitten alue-, talous- ja liiketoimintajohtajaksi. Nykyisessä kotoutumiskoulutusten liiketoimintajohtajan tehtävässä hän kokee olevansa parhaimmillaan ihmisten kanssa työskennellessään. Siksi hänelle on tärkeää saada olla myös päivittäisessä työssä mukana: kotoutumiskoulutusten liiketoimintajohtajan työnkuvan lisäksi hänellä on alaisena vajaa kaksikymmentä kotoutumiskouluttajaa eri paikkakunnilla.

– Kyky johtaa muutosten keskellä on tässä työssä tärkeää. Erityisesti nautin siitä, kun meille tulee uusia vastavalmistuneita työntekijöitä ja saan ohjata ja tukea heitä. Iän myötä olen tullut hyväksi rauhoittamaan tilanteita silloin, kun tiimeissä on stressaantunutta tunnelmaa, hän kertoo.

Teksti: Saara Purtanen

Saavutettavuus verkkokoulutuksessa – miten huomioida kuulovammainen osallistuja?

Posted on 12 helmikuun, 2025 by saara.purtanen - Blogi

Verkossa tapahtuva oppiminen on avannut ovia, joita emme aiemmin ole edes osanneet kuvitella. Myös erityisryhmien osallistumisen mahdollisuudet ovat parantuneet verkko-oppimisen teknologian ansiosta, sillä saavutettavuus voi olla verkossa jopa parempaa kuin luokkahuoneessa. Se kuitenkin edellyttää, että saavutettavuus on osa koulutuksen suunnittelua alusta asti.

17-vuotiaana kuuroutunut Essi Hepola osallistui Arffmanin Somesta ammatti! -työvoimakoulutukseen loppuvuonna 2024. Kuulovammaisen Hepolan osallistuminen koulutukseen antoi Arffmanille hyvän mahdollisuuden tarkistaa ja tehdä ryhtiliikkeen saavutettavuusasioissa. Tämän kokemuksen pohjalta avautuu tarina siitä, miksi ja miten saavutettavuus tulisi integroida jokaisen koulutuksen suunnitteluun, erityisesti verkkoympäristöissä.

Mitä on saavutettavuus?

Essi Hepolan mukaan saavutettavuus on konkreettinen arjen kysymys. Esteettömyys ei synny vain esteiden poistamisesta, vaan myös saavutettavuuden varmistaminen on tärkeää – siis se, että oppimisympäristö mahdollistaa yhdenvertaisen oppimisen kaikille.

Lähikoulutuksiin verrattuna verkkokoulutusten saavutettavuutta parantaa esimerkiksi puheen automaattinen tekstittäminen videokokousohjelmissa sekä se, että oppijan työpiste on kiinteä ja apuvälineet siten aina saatavilla. On kuitenkin muistettava, että yksittäiset ratkaisut ja teknologiat eivät riitä. Saavutettavuuden rakentuminen on jatkuva prosessi.

Saavutettavuus mahdollistaa osallisuuden ja hyödyttää kaikkia

On tärkeää huomata, että kuulovamma ei vaikuta ajattelukykyyn tai itsenäisyyteen. Tämä ajatus on tärkeä kaikille koulutusten järjestäjille: oppijoiden tulee voida toimia itsenäisesti ja saada kaikki tarvittava tieto muodossa, joka mahdollistaa oppimisen.

– Kuulovammainen on mieluiten itsenäinen toimija – aivan kuten kuka tahansa aikuinen ihminen, Hepola huomauttaa.

Kun saavutettavuuteen panostetaan, siitä hyötyvät myös ne, joilla ei ole selkeitä erityistarpeita. Hyvin suunniteltu monipuolinen materiaali ja toimiva teknologia palvelevat kaikkia osallistujia.

Saavutettavuus ei ole vain valintoja, vaan suunnittelun perusta

Saavutettavuus ei ole lisäominaisuus, vaan sen tulisi olla jokaisen koulutuksen suunnittelun perusta. Saavutettavuus rakentaa siltoja, mahdollistaa osallisuuden ja vahvistaa oppimiskokemusta. Työvoimakoulutusten järjestäjillä on tässä erityinen vastuu – heidän tehtävänsä ei ole vain tarjota tietoa, vaan varmistaa, että kaikki voivat oppia ja kehittyä tasavertaisesti.

Haastamme kaikki koulutusten suunnittelijat ja toteuttajat huomioimaan saavutettavuuden alusta asti! Se ei ole vain tekninen kysymys, vaan inhimillinen ja eettinen valinta.

Vinkit koulutuksen saavutettavuuteen

1. Saavutettavuus tulee huomioida oppimateriaaleissa. Koulutuksen ydinsanoma tulisi olla saatavilla tekstimuodossa ja visuaalisena materiaalina. Essi Hepola huomauttaa, että jos opetus perustuu puheeseen tai tekstittämättömiin videoihin, kuulovammainen tarvitsee tulkin, tekstityksen tai muita apuvälineitä.

Visuaalisen, kirjallisen ja vuorovaikutteisen materiaalin yhdistäminen tekee koulutuksesta aidosti saavutettavaa. Tämä ei hyödytä vain kuulovammaisia, vaan monenlaisia oppijoita, jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja omaksua tietoa.

2. Kuulovammainen osallistuja tulee huomioida ryhmäkeskusteluissa. Automaattisen tekstityksen tai tulkkauksen viive voi aiheuttaa pieniä kommunikaatiokatkoksia varsinkin ryhmäkeskustelujen aikana. Keskustelukumppaneiden on hyvä ymmärtää tämä, jotta kuulovammainen osallistuja voi myös osallistua keskusteluun.

Virtuaalisessa ryhmätyötilanteessa muiden osallistujien on hyvä pitää kameran auki, jotta kuulovammainen osallistuja voi hyödyntää huuliota ja seurata puheenvuorojen vaihtumista.

3. Teknologian laatu ratkaisee. Videokokousohjelmien toimivuudessa on eroja. Koulutuksen aikana huomasimme, että Google Meetissä puheen reaaliaikainen tekstitys toimi loistavasti, mutta Zoomissa ei. Lisäksi videon ja äänen laadun on syytä olla hyvä, jotta huonokuuloinen ei joudu pinnistelemään. Teknologian valinta ei siis ole yhdentekevää, sillä laatu määrittää, kuinka sujuvasti vuorovaikutus ja oppiminen voivat tapahtua.

Kirjoitustulkkaus järjestettiin droneharjoituksissa etänä tabletilla.

Droneharjoituksissa kirjoitustulkkaus järjestettiin etänä tabletilla.

Teksti: Jani Kaikkonen ja Saara Purtanen

Kuvat: Jani Kaikkonen

Lyhyet työvoimakoulutukset raivaavat nopeita polkuja työelämään

Posted on 5 helmikuun, 2025 by saara.purtanen - Blogi

Työvoimakoulutukset tarjoavat työttömille ja työttömyysuhan alla oleville työnhakijoille mahdollisuuden päivittää taitojaan tai suunnata uudelle ammattialalle.

Erityisesti lyhyet, kohdennetut koulutukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi väyliksi, sillä ne keskittyvät työelämän ajankohtaisiin taitovaatimuksiin ja jättävät ylimääräiset sisällöt pois. Tämä tekee niistä joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja niin työnhakijoille kuin yhteiskunnalle.

Työvoimakoulutuksesta konkretiaa uutta uraa pohtiessa

Lyhyet ja intensiiviset työvoimakoulutukset tarjoavat työnhakijoille myös tehokkaita mahdollisuuksia kokeilla uusia uravaihtoehtoja. Arffmanin mediakouluttajan ja työelämävalmentajan Jani Kaikkosen mukaan tällaiset täsmäkoulutukset toimivat loistavasti ikään kuin esikarsintavaiheena alalle. Ne antavat osallistujille mahdollisuuden tutustua alan vaatimuksiin ja arvioida omia kykyjään ennen pidempää sitoutumista.

– Tämä auttaa kohdentamaan pidemmät koulutukset ja työkokeilut juuri niille, jotka ovat motivoituneimpia ja sopivimpia kyseisille aloille. Näin kaikki voittavat – sekä yksilö että yhteiskunta. Lisäksi koulutusten ajankohtaisuus on olennaista. Esimerkiksi tekoäly on yhä keskeisempi työelämätaito, ja olemme keskittyneet sen hyödyntämiseen, Kaikkonen kertoo.

Somesta ammatti! – esimerkki vaikuttavasta koulutuksesta

Arffman sai tilaisuuden kouluttaa osallistujia sosiaalisen median ammattimaiseen tekemiseen Somesta ammatti! -työvoimakoulutuksessa.

– Oli upeaa nähdä, kuinka innostus, oivallus ja asiantuntemus yhdistyivät kurssilla ja kuinka osallistujat pääsivät löytämään uusia suuntia omalle urapolulleen, kertoo Jani Kaikkonen.

Somesta ammatti! -koulutus on erinomainen esimerkki siitä, miten lyhyet, täsmälliset työvoimakoulutukset voivat muuttaa yksilöiden elämää ja vastata samalla työelämän tarpeisiin.

Koulutus antoi osallistujille erinomaisen hyvät tiedot aloittaa somevaikuttajan työssä, mediatuottajan tehtävissä tai toimia projektiryhmän jäsenenä. Koulutus oli lyhyt, vain 29 päivää, ja keskittyi kasvattamaan opiskelijoiden osaamispääomaa tulevaa työllistymistä, opiskelemaan hakeutumista ja yrittäjyyttä varten, kertoo vastuukouluttaja Kaisa Mansikka Arffmanilta.

Somesta ammatti! -koulutus tarjosi osallistujille käytännönläheisen katsauksen media-alan ja sisällöntuotannon mahdollisuuksiin. Koulutuksessa keskityttiin muun muassa tarinankerrontaan, tekijänoikeuksiin sekä somevaikuttamisen käytäntöihin.

Lisäksi koulutus syvensi ymmärrystä eri somekanavista ja tarjosi yrittäjyyteen sekä ansaintamahdollisuuksiin liittyviä käytännön vinkkejä. Osallistujat oppivat hyödyntämään tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä ja Midjourneyta, sekä kehittivät video- ja valokuvaustaitojaan, oppivat lennättämään dronea sekä muokkaamaan erilaisia visuaalisia sisältöjä.

Saavutettavaa oppimista ja oivalluksia

Koulutuksessa huomioitiin myös osallistujien erityistarpeet ja saavutettavuus. Koulutuksessa oli osallistuja, joka tarvitsi kuulovamman takia apuvälineitä ja tulkkia. Vaikka koulutusta järjestettiin sekä verkkoympäristössä ja liveopetuksessa, ihmislähtöisen ja saavutettavuuden huomioivan suunnittelun ansiosta myös hän pystyi osallistumaan täysipainoisesti.

Somesta ammatti! -koulutus sai osallistujiltaan erittäin positiivista palautetta, ja kaikki osallistujat antoivat sen vaikuttavuudesta täydet pisteet. Osallistujat kokivat, että koulutuksen sisältö vastasi erinomaisesti työelämän tarpeisiin ja antoi heille työkaluja osaamisen kehittämiseen.

Palautteessa kiiteltiin kouluttajien ammattitaitoa, vierailevien asiantuntijoiden luentoja sekä inspiroivaa oppimisympäristöä ja mahdollisuutta verkostoitua. Lisäksi useampi osallistuja mainitsi, että koulutus paransi itsevarmuutta ja motivaatiota oman osaamisen kehittämiseen sekä rohkaisi heitä kohti uusia uramahdollisuuksia.

Mukana koulutuksessa oli myös työttömyysuhan alla oleva alall pitkään toiminut yrittäjä, joka totesi, että vaikka koulutuksen teemat olivat tuttuja, se onnistui tarjoamaan hänellekin omaan työhön uusia ideoita ja verkostoja, ja tuttuihin asioihin uusia näkökulmia.

Kohti valoisampaa tulevaisuutta

Lyhyet työvoimakoulutukset ovat paljon enemmän kuin osaamisen päivittämistä – ne avaavat merkityksellisiä urapolkuja ja lisäävät alueellista elinvoimaa. Somesta ammatti! -koulutus on oivallinen esimerkki siitä, miten yksilö voi löytää suuntansa ja uuden alun.

– Meidän koulutuksessamme voi kokea sen hetken, jolloin ikään kuin lentokone pyyhältää harmauden ja pilvien läpi valoon. Me autamme jokaista löytämään oman suunnan, Jani Kaikkonen tiivistää.

Katso videolta, mitä kouluttaja Jani Kaikkonen kertoo Somesta ammatti! –koulutuksesta ja miten koulutuksessa harjoiteltiin dronen hyödyntämistä kuvaamisessa.

Teksti: Jani Kaikkonen

Editointi: Saara Purtanen

Tekstin laaadinnassa on käytetty apuna tekoälyä.

TE2025 – Yhdessä kohti parempia työllisyyspalveluita

Posted on 4 helmikuun, 2025 by saara.purtanen - Blogi

TE-uudistus on yksi työllisyyspalveluiden suurimmista muutoksista vuosikymmeniin. Kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa, tavoitteena oli nopeuttaa työllistymistä ja tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä palvelun tarjoajan näkökulmasta? Miten me varmistamme, että uudistus todella hyödyttää työnhakijoita ja työnantajia?

TE-uudistus – mahdollisuus uudistua yhdessä

Vuosi 2025 tarjoaa tärkeän mahdollisuuden yhdistää paikalliset tarpeet ja valtakunnallinen osaaminen. Haluamme olla kumppani, joka toimii kuntien elinvoimaisuuden tukena ja mahdollistajana. Palvelumme ovat vaikuttavia ja niiden vaikutus osallistujien elämään on mitattavissa.

Arffman on jo yli 30 vuoden ajan ollut mukana rakentamassa parempaa polkua työllistymiseen. TE-uudistuksen keskellä haluamme vahvistaa rooliamme Suomen suurimpana työllisyyspalveluiden tuottajana sekä kumppanina kunnille. Näemme tämän muutoksen keinona kehittää palveluita entistä vaikuttavammiksi valtakunnallisesti, kuitenkaan paikallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä unohtamatta.

Muutos on mahdollisuus kehittymiseen

Muutos on väistämätön osa elämää ja liiketoimintaa, ja sen ymmärtäminen ja siihen valmistautuminen on tärkeää. Muutokseen liittyy haasteita, mutta yleensä se on myös mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja löytää uusia polkuja.

Arffmanilla vuosi 2024 piti sisällään useita muutosneuvotteluita ja TE-uudistuksen tuomia muita haasteita valmennus- ja koulutuspalveluissamme. Samaan aikaan liiketoiminnan jälleenrakennus on ollut merkittävää: olemme esimerkiksi päässeet aloittamaan Uudellamaalla ennätyksellisen suuret kotoutumiskoulutukset ja laajentaneet tarjontaamme Kelan kuntoutuspalveluiden kentällä.

– Me olemme täällä tekemässä muutosta ihmisissä ja yhteiskunnassa. Ei pelkästään asiakkaidemme elämässä tapahtuvan muutoksen kautta, vaan meille on tärkeää olla myös itse valmiita muuttumaan ja kehittymään joka päivä, kertoo toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

Vaikuttavuus ratkaisee – tulosperusteiset palvelut kasvavat

Työnhaun kentällä toteutettavat palvelut ovat ratkaisukeskeisiä ja pyrkivät mätsäämään työnhakijan ja työnantajan. Nopeat siirtymät kohti työelämää ovat Arffmanin kaikissa palveluissa ensisijaisena tavoitteena.

Vaikuttavuus ja tulosperusteisuus ovat TE-muutoksen keskellä avainsanoja työllisyyden hoidossa. Olemme panostaneet siihen, että pystymme mittaamaan palveluidemme vaikutusta asiakkaiden elämässä kokonaisvaltaisesti.

– Tällä hetkellä ajattelemme, että kaikki työllisyysalueilla tuottamamme palvelut ovat vaikuttavuuspalveluita. Tavoitteemme on olla palvelun tilaajalle kumppani, joka löytää tehokkaasti työttömyyttä purkavia ratkaisuja, toteaa Arffmanin valmennuspalveluiden liiketoimintajohtaja Tuuli Sahi.

Pehmeät vaikutukset itsetuntemus ja osallisuus tukevat työllistymistä

Palveluihin osallistuvissa asiakkaissa tapahtuu kuitenkin myös muita muutoksia, jotka vaikuttavat pidemmällä aikavälillä keskeisesti etenemisessä työelämään. Nämä “pehmeät muutokset” liittyvät itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden teemoihin, kokemukseen siitä että työllistyminen on mahdollista ja lähempänä palveluun osallistumisen myötä.

Palveluihin osallistuminen tarjoaa asiakkaalle kiinnittymistä yhteisöön, kuulluksi tulemista sekä omia uskomuksia ja ajattelua uudistavaa valmennuskeskustelua. Inhimillinen kohtaaminen ja systemaattinen työ asiakkaan rinnalla tuottavat tulosta haastavissakin tilanteissa oleville asiakkaille.

Mittaaminen tuo tulokset näkyviksi

Valmennustyön tuloksia on tehty Arffmanilla näkyväksi muun muassa kysymällä asiakaspalautetta valmentajavetoisten verkko- tai lähitapaamisen jälkeen. Tuloksena sadoista asiakkaiden antamista vastauksista liittyen tapaamisten fokukseen asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi asteikolla 1 – 5, keskiarvo oli 4,6.

– Jotta vaikuttavuus saataisiin esiin, olisi kuitenkin tärkeää seurata asiakkaiden etenemistä myös palvelun jälkeen. Palveluiden vaikutukset tulisivat kokonaisuudessaan näkyviin, jos seuranta jatkuisi 3–6 kk:n päähän palvelun päättymisestä, Sahi toteaa.

Kotoutumiskoulutukset avaavat polkuja työelämään

Kotoutumiskoulutuksissa tulosperusteisuus on tähän mennessä huomioitu niin, että kielitaidon nopeasta kehittymisestä tai YKI-testin läpäisemisestä on osassa hankintoja käytössä erilliset palkkiot toteuman mukaan.

Kuitenkin myös kotoutumiskoulutukset ja erityisesti niiden työssäoppimisjaksot ovat keskeinen väylä suomalaiseen työelämään. Arffmanin verkkokotossa tyypillisesti noin 30 prosenttia koulutusten keskeyttämisistä tapahtuu opiskelijan työllistymisen vuoksi.

– Koulutuksen järjestäjänä pitäisimme sitä hyvänä kehityksenä, jos opiskelijan työllistymisestä tai ammatilliseen jatkokoulutukseen pääsemisestä palkitseminen yleistyisi jatkossa myös kotoutumiskoulutusten puolella, palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson toteaa.

Arffmanin kotoutumiskoulutuksia toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi luokkaopetuksena ja myös verkko- tai monimuotototeutuksina. Ne luovat hyvän pohjan kotoutumiselle ja tukevat kotoutujien työllistymistä paikalliset ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Aktiivinen yritysyhteistyöverkostomme on erittäin kattava. Tiiviissä yhteistyössä siitä hyötyvät niin työllisyysalue, työnantajat kuin palveluidemme henkilöasikkaatkin.

Yritysyhteistyöllä kestäviä työllistymispolkuja

– Jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, kuulostelemme tarkasti, mitä työllisyysalueilla nyt tarvitaan, kertoo Tuuli Sahi.

Työelämä- ja yritysyhteistyö sekä ratkaisukeskeinen työote työllistämisen palveluissa on keskiössä, jotta työllisyysvaikutuksia saadaan aikaan perinteisiä valmennuspalveluita tehokkaammin. Lisäksi muutokset rahoitusmalleissa otetaan huomioon palveluiden sisältöjä kehitettäessä, jotta ne aidosti vastaavat jo nyt siirtyessään vanhan muotoisina uuden käyttäjän tärkeimpiin prioriteetteihin.

– Kuten Jouni Lukkarinen totesi, meille on tärkeää kehittää itseämme. Panostamme siihen, että ratkaisujen aikaansaamiseksi Arffmanin asiantuntijoilla on osaaminen, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin työllisyydenhoidon palvelujen tarpeisiin. Kehitämme henkilöstön osaamista osana muutosta jatkuvasti, Tuuli Sahi sanoo.

– Näemme, että tiivis yritysyhteistyö ja hyvin hoidetut asiakassuhteet työllisyysalueisiin sekä palveluidemme henkilöasiakkaisiin ovat avain myös tulevaisuuden vaikuttavien palveluiden tuottamiseen. Olemme valmiita auttamaan kuntia ja yrityksiä yhdistämään voimansa! Sahi päättää.

Haluamme rakentaa tulevaisuuden työllisyyspalveluita yhdessä. Jos haluat kuulla lisää ratkaisuistamme tai kehittää yhteistyötä kanssamme, ota yhteyttä – tehdään muutos yhdessä!

Teksti: Hanna Ruuska

Editointi: Saara Purtanen

Selkokielinen kaunokirjallisuus yhdistää kielen ja kulttuurin oppimisen

Posted on 23 tammikuun, 2025 by saara.purtanen - Blogi

Työssäni maahanmuuttajien suomi toisena kielenä -opettajana olen huomannut, että kohderyhmälleni tarkoitetut oppikirjat keskittyvät pääosin kieleen. Suomen kielen ohella kaunokirjallisuuden osuus oppimateriaalissa jää hyvin vähäiseksi.

Tätä epäkohtaa olen pyrkinyt korjaamaan tuomalla omaan opetukseeni mukaan selkokielistä kaunokirjallisuutta aina kulloinkin käsiteltävään teemaan liittyen.

Mitä selkokielinen kaunokirjallisuus on?

Selkokielisellä kaunokirjallisuudella tarkoitetaan fiktiivistä kirjallisuutta, joka on kirjoitettu selkokielellä. Selkokielisessä tekstissä sanasto sekä rakenteet ovat helpompia ja lauseiden sekä kappaleiden pituudet lyhyempiä kuin yleiskielisessä tekstissä. Tästä syystä selkokielinen kaunokirjallisuus sopii myös opiskelijoille, jotka ovat kielenoppimismatkallaan melko alkuvaiheessa.

Selkokielellä kirjoitettu tai selkokielelle mukautettu teksti voi toimia tukikeinona lukutaidon kehittymisessä ja siltana kohti haasteellisempia tekstejä – niin kaunokirjallisia tekstejä, asiatekstejä kuin kaikenlaisia muitakin tekstejä.

Mitä suomenoppijat lukevat omalla kielellään, mitä suomen kielellä?

Usein uuden ryhmän kanssa aloitan selkokirjallisuuteen tutustumisen kysymällä opiskelijoilta, mitä he lukevat omalla kielellään ja mitä he lukevat suomen kielellä.

Omalla kielellä luetaan varsinkin kielenoppimisen alkuvaiheessa luonnollisesti enemmän: esimerkiksi lastenkirjoja, runoja, satuja, uutisia, sanomalehtiä, mainoksia, kaverien ja perheen viestejä ja sosiaalisen median tekstejä. Suomeksi luetuissa teksteissä painottuu usein enemmän arkielämässä selviytymiseen liittyvät tekstit, kuten uutiset, lukujärjestys, koulutehtävät, laskut, kuitit, opettajan viestit ja Kelan paperit.

Omalla kielellä luetuissa teksteissä korostuvat sellaiset tekstit, joita luetaan myös omaksi iloksi; suomen kielellä luetuissa teksteissä taas korostuu enemmän tehokas lukeminen, jonka tavoitteena on ymmärtää tekstejä mahdollisimman tarkkaan ja yksityiskohtaisesti.

Omaksi iloksi lukeminen kehittää lukutaitoa

Sen lisäksi, että suomeksi luetaan arjen kannalta välttämättömiä tekstejä, olisi tärkeää voida lukea toisella kielellä myös omaksi iloksi.

Omaksi iloksi lukeminen voi tarjota mahdollisuuden lukemisen automatisoitumiseksi tarvittavaan harjoitteluun, mutta se vaatii kunkin opiskelijan kielitaidolle sopivan tasoisia materiaaleja. Tällaisen lukumateriaalin tarjoamisessa opettajalla on tärkeä tehtävä.

Luettava teksti ei saa olla liian helppoa muttei myöskään liian haastavaa. Liian helppoa tekstiä on tylsää lukea, liian vaikea teksti taas ei innosta lukemaan. Suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille voisi siis esimerkiksi tarjota lyhyitä, selkokielisiä novelleja ennen kuin kielitaito kasvaa ja opiskelijan kielitaito riittää pidempien, yleiskielisten tekstien lukemiseen.

Haluan rohkaista erityisesti alkuvaiheen suomen kielen ryhmien opettajia kokeilemaan selkokielistä kaunokirjallisuutta omassa opetuksessaan. Aloittaa voi vaikkapa ihan parin sivun mittaisista novelleista, joista opiskelijat saavat uutta sanastoa, uusia fraaseja, kulttuuritietoa, lukukokemusta, onnistumisen tunteita ja toivon mukaan myös lukuelämyksiä.

Teksti: Miina Kakko

Kirjoittaja on Arffmanin kotoutumiskouluttaja sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja.

Nuotti-valmennukset jatkuvat! – Toivoa ja tukea uusille urille

Posted on 15 tammikuun, 2025 by saara.purtanen - Blogi

Nuotti-valmennus on Kelan tarjoamaa matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta 16–29-vuotiaille ammatillisen kehityksen ja elämänhallinnan tueksi. Valmennus on henkilökohtainen, maksuton ja valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu. Arffman on toteuttanut valmennusta vuodesta 2020 lähtien.

“Hyvin on mennyt Nuotti-valmennuksen jälkeen. Arjen hallinta ja kotityöt sujuu koko ajan paremmin, eikä tulevaisuuskaan pelota niin paljon. Oon etsinyt töitä, mutta en oo vielä vakituisempaa paikkaa saanut. Pääsin kuitenki mm. Postiin kiireapulaiseksi ja hetken tein ihan oman alan hommia somevastaavana.”

Nuotti-valmennus on parhaimmillaan käänteentekevä mahdollisuus uuteen alkuun elämässä

Nuotti-valmennus ehkäisee vaikeaa syrjäytymistä ja raskaampaa kuntoutusta. Valmennus on suunnattu syrjäytymisuhan alla oleville tai sitä kohti meneville nuorille, kertoo projektipäällikkö ja yhteisöpedagogi Sami Kurt Arffmanilta.

Valmentaja tukee nuorta aluksi arjen saamisessa tasapainoisemmaksi, jonka jälkeen katse kohdistetaan tulevaisuuteen. Valmennuksen tavoitteena on aina opintoihin tai työhön suuntaaminen, mikä voi tapahtua esimerkiksi koulutuskokeilun tai työhön tutustumisen kautta. Sami Kurtin Nuotti-asiakkaat ovat palanneet takaisin kouluun, hakeneet uudelle alalle, aloittaneet työt ja toteuttaneet haaveilemiaan asioita.

“Mulla menee tosi hyvin nykyään. Olen muuttanu, hommanu ajokortin takasin, hommannu myös koiran itelle. Olen alkanu työkokeiluun seurakunnalle, hoijan lapsia ja vedän erilaisia kerhoja.”

“ Viikon päästä alotan viimisen harjottelun ja sitte oon valmistunu. Vähän menny pitkäks opiskelu mutta maalisuoralla ollaan.”

Arffmanilla nuottivalmentajana työskentelevä Tanja Simonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, erityisopettaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Hän on havainnut, että monien Nuotti-valmennuksessa olevien nuorten taustalta löytyy rankkaa kiusaamista ja oppimisen haasteita. Tämä on johtanut sosiaalisten tilanteiden pelkoon, mikä on vaikeuttanut oman tulevaisuuden rakentamista. Monilta nuorilta löytyy taustalta myös neurokirjon haasteita.

Miten Nuotti-valmennus eroaa muista valmennuksista?

Nuotti-valmennukset ovat elämänmakuisia ja toiminnallisia. Valmentajat ovat mukana nuorten arjessa ja menevät mukaan sinne missä nuori tarvitsee tukea ja apua – kotiin, kauppaan, sairaalan päivystykseen tai työpaikalle. Valmennus on yhdessä tekemistä nuoren ehdoilla.

Luottamus on valmennuksessa keskeisessä roolissa ja sen saavuttamisesta päättää viime kädessä aina nuori. Valmentaja voi olla ainoastaan kiitollinen saadessaan nuoren luottamuksen. “On suuri kunnia, kun nuori kokee minut luottamuksen arvoiseksi” Sami Kurt sanoo.

“No p****e moro, iha hyvin menee. Tässä ajellaa työporukal justii kotia päin Kiirunasta. Ei kai tässä oikee mitää sen ihmeellisempää. Mulla on oma kämppä ja sitä tässä remppaan vapaa-aikana, ja oon töissä muuten.”

“Ihan hyvin on alkanu menemään, nyt yhden kuukauden ollut töissä ajamassa pakettiautoa. Nuotin jälkeen oli vähän vaikiaa löytää hommaa, niin kävin hetken raksapajalla ja sitten aukesi tämä työpaikka.”

Hae valmennukseen täyttämällä Kelan lomake KU143 ja lähettämällä se OmaKelan kautta tai postitse Kelaan. Lääkärinlausuntoa ei tarvita. Jos kaipaat apua hakemiseen, pyydä sitä tukihenkilöltäsi tai Arffmanin valmentajalta Roosa Piipposelta puh. 044 784 5899.

Päivitetty 11.2. uusi yhteyshenkilö.

Teksti: Taru Hallikainen

Kiovasta Suomeen yrittäjäksi – Oleksandr löysi uuden suunnan ukrainalaisten OmaValmennuksen avulla

Posted on 17 joulukuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Oleksandr on kotoisin Kiovasta Ukrainasta. Hän saapui Suomeen huhtikuussa 2023 perheensä kanssa, ja alkoi etsiä suuntaa ja merkitystä elämälleen uudessa ympäristössä.

Oleksandr oli Suomeen tullessaan kokenut verkkosivujen kehittäjä, hakukoneoptimoinnin asiantuntija ja web-kehittäjä. Jotta hänen työuransa pääsisi jatkumaan Suomessa mahdollisimman pian, hänelle suositeltiin Arffmanin OmaValmennus-palvelua.

Yksilöllisessä valmennuksessa paneuduttiin asiakkaan tarpeisiin

Oleksander tapasi Arffmanin OmaValmennuksen valmentajaa Julia Rihiä kerran kuukaudessa. Etätapaamisissa käsiteltiin ammatillista kehittymistä uuden kotimaan työelämän tarpeisiin ja myös Suomeen kotoutumista ylipäänsä. Oleksandr sai valmennuksessa kattavaa tietoa yrittäjyydestä, verotuksesta ja muista yrityksen perustamiseen liittyvistä suomalaisista käytännöistä. Valmennus tarjosi myös konkreettisia vinkkejä koulutuksista ja työmahdollisuuksista.

“Arffmanilla tutustutaan huolella asiakkaiden taitoihin, kokemuksiin ja tarpeisiin, jotta apu on mahdollisimman konkreettista. Valmentajani laaja tuki on helpottanut uuteen maahan sopeutumista todella paljon. Hän oli aina tavoitettavissa, vastasi nopeasti kysymyksiin ja seurasi työllistymisen tai koulutuksen etenemistä. Tämä loi vahvan tunteen luotettavuudesta ja tuesta,” Oleksander kiittelee.

Valmennus oli avain muutokseen

Valmennuksen aikana Oleksandr teki merkittäviä muutoksia elämässään. Hän aloitti yrittäjyyskurssin ja kehitti itsetuntemustaan. Perhekin hyötyi valmennuksesta, kun hänen vaimonsa sai hyviä vinkkejä kouluttautumiseen Suomessa.

“Valmentajani vahvisti uskoani yrittäjyyteen ja auttoi minua ymmärtämään, miten voisin hyödyntää osaamistani Suomessa. ” Oleksandr kertoo.

Nyt Oleksandr opiskelee suomenkielisessä kotoutumiskoulutuksessa ja osallistuu samalla yrittäjyyskurssille, joka on suunnattu Suomessa asuville ukrainalaisille. Kouluttautumisen päätavoite on varmistaa perheen hyvä elämä Suomessa ja auttaa myös tytärtä kotoutumaan Suomeen onnistuneesti.

Arffmanin osaava tiimi tukena kotoutumisen polulla

“Arffman on todellinen aarre niille, jotka haluavat tukea ammatilliseen kasvuun ja Suomeen kotoutumiseen,” Oleksandr kuvailee kiitollisena. Hän kehottaa muita kotoutujia tarttumaan mahdollisuuteen ja tutustumaan Arffmanin palveluihin.

“Arffmanin tiimi koostuu todellisista ammattilaisista, joilla on syvällinen ymmärrys Suomen koulutusjärjestelmästä ja työmarkkinoista. He ovat aina valmiita vastaamaan kysymyksiin ja auttamaan kaikissa vaiheissa – paperitöistä työnantajahaastatteluihin valmistautumiseen,” Oleksander kiittelee.

Oleksandrin tarina on esimerkki siitä, kuinka yksilöllisellä tuella ja oikeilla resursseilla voi löytää uuden alun – ja rohkeasti kulkea kohti unelmia uudessa kotimaassa.

Teksti: Julia Rih ja Saara Purtanen

Mielenterveyden johtaminen osana työelämän muutosta

Posted on 4 marraskuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat, ja sillä on vaikutuksia myös työtehtäviin ja työntekijöiden rooleihin. Näiden muutoksien keskellä ja tulevaisuuden työelämässä mielenterveyden johtaminen on yhä tärkeämpää. Mielenterveys ja sen aktiivinen edistäminen tulee ottaa huomioon työelämän murroksessa.

Suomen Nuorkauppakamarien toteuttama tuore johtajuusbarometri paljastaa, että mielenterveyden haasteet ja uudet teknologiat nähdään suomalaisen työelämän suurimpina muutostekijöinä seuraavan viiden vuoden aikana. Mielenterveysjohtaminen on myös osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista mielenterveysstrategiaa.

Työn merkityksellisyys on lähtökohta mielen hyvinvoinnille työelämässä

Mielenterveyden ja työhyvinvoinnin tukeminen alkaa yksilön ja työyhteisön vahvuuksien tunnistamisesta. Tärkeää on, että niin työntekijä kuin hänen esihenkilönsä ymmärtävät, millaiset asiat tekevät työstä kullekin merkityksellistä. Työnkuvan muokkaaminen yksilön vahvuuksien mukaan tukee työssä jaksamista ja mielenterveyttä.

Työn muokkausta hyödynnetään usein myös silloin, kun henkilön työkyvyssä tapahtuu muutoksia. Työnkuvan kartoitus, joustavat työaikajärjestelyt tai osa-aikainen työ tukevat kuitenkin monissa muissakin tilanteissa työntekijän hyvinvointia. Lisäksi työtä voidaan muokata myös yhteisöllisesti esimerkiksi työparityöskentelyn avulla.

Työyhteisön kulttuuri kannattelee mielenterveyttä

Työn merkityksellisyyteen vaikuttavat työtehtävien sisällön lisäksi tavat, joilla työtä tehdään, sekä työyhteisön kulttuuri ja ilmapiiri. Esihenkilön ja tiimin tuki vaikuttavat siihen, kuinka tärkeäksi työntekijä kokee oman ponnistelunsa.

Tiimin jäsenten on hyvä tuntea kunkin työtoverin henkilökohtaiset vahvuudet ja työskentelytavat. Lisäksi autonomian kokemus, arvostuksen osoitus ja luottamus lisäävät työn merkityksellisyyden kokemuksia. Arffmanin palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson kiteyttää asian hyvin:

“Huomaa hyvä ja kehu kollega kerran päivässä” on minusta hyvä toimintaohje itse kullekin. Usein keskitymme niin tiiviisti omaan työhömme ja tekemiseemme, että viestintä muun työyhteisön kanssa on vaarassa muuttua kovin ongelmakeskeiseksi. Osaltaan merkityksellisyyden tunnetta lisää se, kun jokainen ymmärtää, mihin isompaan kokonaisuuteen oma tehtävänkuva liittyy ja millä tavalla omat tekemiset tai tekemättä jättämiset linkittyvät toisten työhön sekä työmme tuloksiin. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen omaa työtä koskevassa päätöksenteossa on tärkeää silloinkin, kun päätös ei ole oman toiveen mukainen.

Arffmanin henkilöstöpäällikkö Kirsi Toivanen korostaa myös psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisen tärkeyttä mielenterveyden johtamisessa:

Psykologisesti turvallisessa työympäristössä työntekijät voivat ilmaista tunteensa ja huolensa ilman pelkoa seurauksista. Tämä vaatii avointa vuorovaikutusta ja sen huomioimista, että jokaisen hyvinvointi on tärkeää. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa, varhainen välittäminen, työkyvyn seuranta ja koulutukset ovat avainasemassa.

Muutoksen keskellä on hyvä olla jatkuvasti kuulolla

Anna-Leena Atkinson muistuttaa, että organisaation on myös oltava jatkuvasti valmis haastamaan omaa ajatteluaan ja korjaamaan käsityksiään. On muistettava, että se, mikä omasta mielestä saattaa näyttää reilulta ja perustellulta ratkaisulta, ei jonkun toisen mielestä sitä välttämättä ole.

Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä kunkin työyhteisön jäsenen on luontevaa kertoa kokemuksistaan, kuulla muita ja organisaation on siten mahdollista korjata toimintatapojaan tarvittaessa.

Mielenterveyden huomioiminen johtamisessa synnyttää työyhteisön, joka on enemmän kuin vain turvallinen ja mukava työpaikka – se on paikka, jossa jokainen voi kokea työnsä merkitykselliseksi ja tulla kuulluksi sekä arvostetuksi.

Teksti: Taru Hallikainen

Työhyvinvointi kriisissä: Miksi organisaation kannattaa panostaa palautumiseen ja myötäintoon?

Posted on 30 lokakuun, 2024 by saara.purtanen - Blogi

Pandemia jätti pysyvät jäljet suomalaisten työelämään eikä työhyvinvointi ole vieläkään palautunut aiemmalle tasolle. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vuosilta 2019–2024 kertoo karua kieltä: työn imu ja työkyky ovat laskeneet vuosi vuodelta, kun taas työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kasvussa. Erityisesti nuoret aikuiset uupuvat herkemmin kuin ennen, ja arviolta joka kymmenes työntekijä kamppailee työuupumuksen kanssa.

Pitkäaikainen kuormitus laskee työn laatua, lisää virheitä ja johtaa pahimmillaan sairauslomiin – ja jokainen sairauslomapäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 420 euroa. Mitä tämä tarkoittaa organisaatioille, jotka tavoittelevat korkeaa tuottavuutta, tehokkuutta ja houkuttelevaa työnantajamainetta? Lyhyesti sanottuna: työhyvinvointi ei ole enää valinnainen satsaus, vaan elintärkeä osa yrityksen menestystä.

Energinen työntekijä on kestävästi tuottava

Hyvä työyhteisö koostuu hyvinvoivista yksilöistä, ja tiimin menestys on suoraan riippuvainen työntekijöiden jaksamisesta. Työhyvinvointi ei siis ole vain työntekijän etu – se on myös tiimin ja koko organisaation menestyksen edellytys. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat sitoutuneempia, tuottavampia ja innostuneempia työssään.

Mitä siis organisaatio voi tehdä, jotta työyhteisö voi hyvin ja organisaatio menestyy? Pitää huolta työntekijöidensä palautumisesta ja luoda edellytykset hyvään yhteistyöhön ja myötäinnon syntyyn.

Työhyvinvointi ei synny itsestään. Jatkuva epävarmuus, roolikonfliktit ja tunnetyön kuormittavuus vievät veronsa, mutta palautumisen puute on usein se tekijä, joka syö työntekijän jaksamisen lopullisesti. Kun työntekijä ei palaudu, hänen kognitiivinen suorituskykynsä heikkenee: keskittymiskyky, muisti ja luovuus kärsivät. Tämä vaikuttaa suoraan työn tuloksiin.

Palautuminen on siis työnteon perusedellytys. Työnantajan on tärkeää varmistaa, että työntekijöillä on tilaa ja aikaa palautua – ei vain lomilla tai viikonloppuisin, vaan myös työpäivän aikana. Palautumiseen panostaminen ei ole vain kulu, vaan se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti parantuneena tehokkuutena, luovuuden nousuna ja vähentyneinä sairauspoissaoloina.

Hyvinvoivat yksilöt luovat myötäintoa tiimiin

Kun yksilön itsetuntemus saa kehittyä ja hän tunnistaa omat vahvuutensa, hän kukoistaa työssään. Kun lisäksi tiimin jäsenet tuntevat toisensa riittävästi, luottamus mahdollistaa syvempää yhteistyötä ja luovaa ajattelua.

Kun tiimillä on yhteinen selkeä tavoite ja sen jäsenet voivat hyvin yksilöinä, he luottavat itseensä sekä toisiinsa ja jakavat positiivisia tunteita. Tälläinen positiivinen kierre synnyttää tiimiin myötäintoa. Myötäintoinen ilmapiiri rohkaisee tiimin jäseniä kehittämään toistensa ajatuksia eteenpäin sekä vahvistaa tiimin yhteistä kehitystä ja sitoutumista.

“Kun tunnemme vahvuutemme ja toimimme niiden kautta, kulutamme vähemmän energiaa ja olemme tuottavia ja luovia,” kuvailee työhyvinvoinnin valmentaja Jouko Mikkola. “Parhaimmillaan myötäinnon lisääntyminen johtaa koko tiimin yhteiseen flow-tilaan.”

Myötäintoinen tiimi saavuttaa moninkertaisesti enemmän yhdessä kuin erikseen. Myötäinto vahvistaa myös tiimin resilienssiä, jolloin se kykenee paremmin sopeutumaan haasteisiin ja ylläpitämään korkeaa työmotivaatiota pitkällä aikavälillä.

Voimaa ja myötäintoa työyhteisöön Arffmanin työhyvinvointipalveiden avulla

Arffmanin työhyvinvointivalmennukset keskittyvät yksilöiden ja tiimien voimavarojen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Ne tarjoavat työkaluja, jotka auttavat parantamaan suorituskykyä ja resilienssiä ja löytämään yhteisen flow’n. Räätälöimme valmennukset organisaation tarpeiden mukaan tavoitteena luoda pitkäaikaisia ratkaisuja, jotka edistävät kestävää työhyvinvointia.

Kiinnostuitko? Lue lisää hyvinvointivalmennuksistamme nettisivuiltamme.

Teksti: Alisa Alanen