Kategoria: Blogi

MAKU-hankkeessa luodaan uusia moniaistisia oppimispelejä ammatilliseen kielenoppimiseen

Posted on 4 kesäkuun, 2024 by - Blogi

MAKU-hankkeessa luodaan uusia moniaistisia oppimispelejä ammatilliseen kielenoppimiseen

Euroopan unionin osarahoittama

Arffman on osatoteuttajana MAKU-hankkeessa (Moniaistinen kosketus uuteen kieleen), jossa etsitään uusia, moniaistisia lähestymistapoja Suomeen muuttaneiden osaajien ammatilliseen kielenoppimiseen. Kahden vuoden hanke on nyt ylittänyt puolen välin rajapyykin, joten pieni välitilinteko lienee paikallaan. 

Arffmanilta mukana ovat kouluttajat Netta Kivimäki ja Samu Heikinmatti. Hanketta hallinnoi palvelujohtaja Maaria Hytönen ja flat-rate-asiantuntijana toimii kouluttaja Tiina Lampén. Hankesuunnitelmassa Arffmanin tehtävänä on erityisesti verkossa tapahtuvien ammatillisen kielen oppimisratkaisujen kehittäminen. 

 
Hankkeen ääriviivat hahmottuvat

Maahanmuuttaneen työntekijän kielitaidon kehittyminen on merkittävää sekä työyhteisöön että laajemmin yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Jo pienillä teoilla, muutamilla sanoilla ja lauseilla sekä työyhteisön motivoinnilla on maahanmuuttaneelle valtava merkitys: kieli ja sen käyttö on autonomista toimijuutta, jota Arffman haluaa MAKU-hankkeen osatoteuttajana lisätä. 

MAKU-hankkeen ensimmäiset kuukaudet menivät hankekumppaneihin, Laureaan, Haaga-Heliaan ja kieliteknologiayritys Lingsoftiin tutustuessa sekä kokonaisuuden ja aikataulujen hahmottamisessa. Pian kuitenkin alkoi valjeta, että Arffmanin osaaminen kannattaisi keskittää erityisesti verkkopohjaisten kielenoppimispelien tuottamiseen. Muilla osatoteuttajilla oli sekä taitoa että intoa toteuttaa immersiivisiä 3D-ympäristöjä, kielenmallinnusta ja palvelumuotoilua, mikä on tukenut omaa tekemistämme ja tarjonnut uusia näkökulmia. 

Hankkeessa on haastateltu kattavasti yhteistyökumppanien tarpeita. Esille kehittämiskohteina on noussut erityisesti alkeistason sanaston oppiminen, työturvallisuus ja monikielisen työyhteisön kommunikointi.

 
Pelillisyydestä oppimisen työkaluiksi

Hankkeessa tuotetut oppimispelit haastavat etenkin lukemisen ja kuullunymmärtämisen taitoja, mutta mukana on myös jonkin verran kirjoitus- ja puhetehtäviä, joita voi harjoitella myös työkavereiden kanssa. Lähes kaikki hankekumppanit ovat toivoneet keinoja, joilla koko työyhteisö saadaan mukaan kielenoppijan perehdytykseen ja integraatioon.

Eräs suurimmista haasteista oli, miten luomme oppimispeleistä laajempia kuin perinteiset esimerkiksi Wordwallista tai Quizletista tutut kuva-sana-vastineparit. Tarkoitus oli kuitenkin tehdä moniaistista sekä mahdollisuuksien mukaan kommunikatiivista ja itsenäisesti verkossa opiskeltavaa materiaalia. Hankekumppanimme saivat kokouksissa varmasti korvansa täyteen Heikinmatin tivausta “Niin, mutta miten tämä on enemmän kuin kuvia ja sanoja? Mikä tässä on kommunikatiivista?”, johon hän ei hankkeen alkuvaiheessa kyennyt itsekään vastaamaan.   

Varsinkin aloittavan tason kielenoppijat tarvitsevat sanastoa, jota on vaikeaa opettaa ilman itse sanaa ja mahdollisesti omakielistä käännössanaa tai kuvatukea suomenkielisen sanan vastinparina. Perinteiset sanastoharjoitukset toimivat siis laajempien kokonaisuuksien suunnittelun lähtökohtina. Haasteeksi nousi, voisiko jollain nettipelialustalla laajentaa tätä kielenopetuksen yksinkertaista rakennuspalikkaa laajempaan, dynaamisempaan ympäristöön. Genially-alusta on tarjonnut vastauksen tähän ongelmaan. 

Ensin laadimme Arffmanin tiimissä yksinkertaisen demopelin, jota pilotoimme Arffmanin omassa kotoutumisen opetusryhmässä. Pelissä kielenoppimisen funktiona oli hätätilanteen tunnistaminen ja hätänumeroon soittaminen. Testi osoitti, että mukaan sai aitoa ja interaktiivista moniaistisuutta: tekstiä, kuvaa, ääntä ja videota. 

Tulevaisuudessa voimme laajentaa toiminnallisuutta hyödyntämällä esimerkiksi Spatialia, joka on yhteisöllinen 3D-alusta. Alustaa on tavallisesti käytetty toiminnallisiin peleihin sekä esimerkiksi virtuaalisena messutilana, mutta se tarjoaa myös virtuaalista toiminnallisen opetuksen tilan, jota ei ole toistaiseksi juuri hyödynnetty.

 
Hankkeen edistyminen ja tavoitteet

Kouluttaja ja suomen kielen opettaja Netta Kivimäki on kehittänyt oppimispelejä erityisesti hoiva- ja ravintola-alalle. Pelipohjia voi muokata helposti alakohtaisesti. Tulossa on mm. hotelli- ja puhtaanapitoalan pelejä samalla konseptilla.

Samu Heikinmatti kävi pitämässä luennon generatiivisesta tekoälystä oppimisen tukena Uudemaan ja Monihelin Asiantuntijuutta edistämässä – tekoälyn hyödyntäminen osana kotoutumistyötä -kumppanuuspäivässä 23.4.2024. Luennon jälkeen hän piti luennoille osallistuneille opintopiirin aiheesta. Lisäksi hän osallistui kahteen hankkeessa tuotetun ja Laurea Journalissa julkaistun artikkelin kirjoittamiseen flow’n fasilitoinnista opetuksessa. Artikkeleiden muut kirjoittajat ovat Berenice Rivera-Macias, Hilkka Lydén ja Alina Leminen Laureasta. 

Hankkeen osatoteuttajat esittelivät sekä valmista että kehitteillä olevaa hankemateriaalia i4L Living Labin avajaisissa Lohjalla 22.3.2024.

Toisen hankevuoden aikana viimeistellään ja pilotoidaan hankkeessa tuotettua materiaalia sekä Arffmanilla että yhteistyökumppanien kanssa. Hankkeen sisällä keskitytään rakentamaan kaikkien osatoteuttajien tuotannot yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka julkaistaan kaikille avoimeen käyttöön.

 
Samu Heikinmatti Asiantuntijuutta edistämässä – tekoälyn hyödyntäminen osana kotoutumistyötä -kumppanuuspäivässä 23.4.2024.

Samu Heikinmatti luennoi generatiivisesta tekoälystä oppimisen tukena Uudemaan ja Monihelin Asiantuntijuutta edistämässä – tekoälyn hyödyntäminen osana kotoutumistyötä -kumppanuuspäivässä 23.4.2024. 

Teksti: Samu Heikinmatti

Kuva: Janne Kuja-Lipasti

Työnhaun neuvontapalvelut ukrainalaisille päättyivät Lapissa ja Pohjanmaalla – kaksi vuotta apua ja tukea

Posted on 21 toukokuun, 2024 by - Blogi

Arffmanin työnhaun neuvontapalvelut ukrainalaisille Lapin ja Pohjanmaan alueilla ovat päättyneet tänä keväänä. Palvelun tavoiteena oli antaa Ukrainan pakolaisille tietoa TE-toimiston palveluista sekä auttaa heitä kotoutumisessa. 

Vajaan kahden vuoden aikana apua ja neuvoja sai valtava määrä Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä. Yksittäisiä asiakaskontakteja näissä palveluissa oli yhteensä lähes 25 000.

 
Ukrainalaisten neuvontapalvelu vastasi moniin eri tarpeisiin

Suurin osa asiakkaista oli ukrainalaisia, ja joukossa oli muutamia Ukrainasta tulleita muiden maiden kansalaisia. Heidän taustansa ja tarpeensa olivat moninaiset. He kaikki olivat sotaa paossa ja hakivat Suomesta tilapäistä suojelua. Suurin osa heistä oli valtavan paineen alla. 

Asiakkaita ohjattiin työnhaussa ja työnhakupapereiden laatimisessa sekä koulutusmahdollisuuksien etsimisessä ja niihin hakeutumisessa. Heidän hankalan  tilanteensa takia palvelu ei kuitenkaan rajoittunut työnhakuun, vaan asiakkaita tuettiin laajasti erilaisissa kotoutumiseen ja Suomeen sopeutumiseen liittyvissä asioissa. 

“Autoimme ukrainalaisia pakolaisia löytämään apua eri tilanteissa. Jaoimme tietoa rekrytointitapahtumista ja webinaareista, suomen kielen kursseista, ukrainalaisille suunnatuista koulutuksista ja heille sopivista avoimista työpaikoista. Pyrimme tekemään heidän Suomessa-oloajan mahdollisimman sujuvaksi ja helpottaa heidän stressiään. Omalla kielellä avun saaminen oli ukrainalaisille todella tärkeää”, kertoo palveluohjaaja Iryna Vereshchak.

 
Neuvontaa annettiin ukrainan ja venäjän kielillä

Asiakkaat eivät osanneet suomen kieltä eikä suurin osa englantiakaan, ja siksi palvelu toteutettiin ukrainan ja venäjän kielillä. Kielitaitoiset palveluohjaajamme toimivat toisinaan myös ukrainalaisten työnhakijoiden ja työnantajien tukena, kun tarvittiin esimerkiksi kielitukea työpaikkahaastattelussa. 

Palveluohjaaja Julia Rih toimi Lapin neuvontapalvelussa. Hän on itsekin paennut Ukrainasta sodan takia ja hänellä on ensikäden kokemusta siitä, millaista on hakea tilapäistä suojelua Suomessa.  

“Tässä palvelussa työskentely oli minulle todella merkityksellistä, sillä olen saanut auttaa toisia ukrainalaisia raskaiden aikojen läpi. Kun on itse käynyt läpi saman, tuntuu hyvältä tarjota muille apua ja neuvoja. Olen saanut nähdä, miten vahvoja ja sitkeitä ihmiset voivat olla vaikeissa tilanteissa. Hienoimpia hetkiä oli ne, jolloin ihmisten ylittivät alun esteet ja pääsivät elämän alkuun Suomessa”, Rih kertoo

 
Neuvontapalvelu tavoitti asiakkaita heti Suomeen saapuessa

Koska palvelu oli avoin kaikille eikä vaatimusta TE-toimiston asiakkuudesta ollut, osa asiakkaista tuli palvelun piiriin heti Suomeen saavuttuaan. He eivät vielä tienneet mitään siitä, miten elämä Suomessa tulisi järjestymään. 

Arffmanin palveluohjaajat jalkautuivat vastaanottokeskuksiin, jotta apua oli helppo löytää. Palvelu oli esillä ja neuvontaa annettiin lisäksi alueiden rekrytointi- ja koulutustapahtumissa. 

Palvelun työntekijät saivat todistaa, kuinka asiakkaat löysivät työtä, oppivat kieltä, asettuivat Suomeen, aloittivat opiskelun hankalasta tilanteesta huolimatta ja tulivat onnellisemmaksi kiitollisena saamastaan avusta. 

“Tätä työtä tehdessä tunteet nousivat usein pintaan. Kohtasimme jokaisen autettavan yksilöllisesti ja käytännön avun lisäksi pyrimme antamaan kokonaisvaltaista henkistä tukea”, kertoo projektipäällikkö Tiina Martimo. “Kuljimme heidän rinnallaan kotoutumisen matkalla auttaen etsimään ja löytämään mahdollisuuksia, sekä myös toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.”

Palvelussa tehtiin Lapin ja Pohjanmaan eri toimijoiden kanssa arvokasta, joustavaa ja rakentavaa yhteistyötä. “Yhdessä olemme tehneet paljon hyvää”, Martimo kiittää.

Kuvassa on palveluhjaaja Julia Rih (vas.) ja projektipäällikkö Tiina Martimo.

Teksti: Tiina Martimo, Julia Rih, Iryna Vereshchak ja Saara Purtanen

Ukrainalaisten työnhaun neuvontapalvelu käynnistettiin Lapissa toukokuussa 2022 pian sen jälkeen, kun Ukrainassa oli alkanut sota ja Suomeen tuli sieltä paljon ihmisiä tilapäistä suojelua hakemaan. Vajaassa kahdessa vuodessa palvelun puitteissa järjestettiin 1491 kasvokkaista tai videoyhteydellä pidettyä tapaamista. Lisäksi puhelu- tai viestikontakteja oli yhteensä 12 479. Palvelu päättyi maaliskuussa 2024.

Pohjanmaalla ukrainalaisten työnhaun neuvontapalvelu alkoi marraskuussa 2022. Puolentoista vuoden aikana Pohjanmaalla oli yhteensä 2681 kasvokkaista tapaamista sekä 8132 puhelin-, chat- ja sähköpostiohjausta. Palvelu päättyi toukokuussa 2024.

Tällä hetkellä Arffmanilla on käynnissä kolme ukrainalaisille työnhakijoille kohdennettua palvelua: omakieliset työhönvalmennukset Etelä-Karjalassa ja Kouvolassa sekä ukrainalaisten omavalmennus Varsinais-Suomessa.

Kasvokkain ja verkossa: Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

Posted on 24 huhtikuun, 2024 by - Blogi

 

Arffman tarjoaa perinteisten kotoutumiskoulutusten lisäksi kotoutumiskoulutuksia, jotka järjestetään verkossa. Verkkokotossa opiskelu on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Päivittäiset oppitunnit järjestetään videotapaamisina, ja lisäksi ryhmällä on keskustelukanava ja kurssin kotisivut internetissä. Mikäli opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta, Arffman lainaa tietokoneen kurssin ajaksi. Kotoutumisen ja kielitaidon lisäksi kotoutujan digitaidot kehittyvät huimasti.

Vaikka Verkkokoton opetus tapahtuu pääosin verkossa, pidämme kasvokkaisia tapaamisia erittäin tärkeinä. Sekä opettajat että kotoutujat työskentelevät pääsääntöisesti kotoa käsin, mutta järjestämme lähitapaamisia erityisesti kurssin alussa ja lopussa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä kurssin sujuvan alun ja kunkin osallistujan paikalliseen lähiympäristöön tutustumisen kannalta.

Tutustu Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 
Kenelle verkkokotoutumiskoulutus sopii?

Syitä kotoutumiskoulutuksen hankintaan etänä voi olla useita. “Tällä hetkellä meillä rullaa kahdenlaisia verkkokoulutuksia: Asiantuntijaryhmien opiskelijoilla on taustalla korkeakouluopintoja ja he suuntaavat asiantuntijatehtäviin myös Suomessa. Opiskelu yhdessä muiden korkeasti koulutettujen kanssa verkossa on monen mielestä mielekkäämpää kuin lähiopiskelu perusryhmässä”, kertoo Arffmanin Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

“Niin sanotut alueelliset koulutukset keräävät taas osallistujia useilta pieniltä paikkakunnilta, joiden lähialueilla ei ole tarpeeksi kotoutujia luokkaryhmän muodostamiseen. Heidän jatkopolkunsa ovat moninaisemmat”, Atkinson jatkaa.

 
Kotoutumiskoulutus alkaa kasvokkaisella tapaamisella

Verkkokotoutumiskoulutus aloitetaan orientaatioviikolla, jolloin verkko-opiskelun pohjaksi järjestetään lähitapaamisia. Vastuukouluttaja kiertää orientaatioviikolla eri paikkakunnilla tapaamassa opiskelijoita samalla kun toinen kouluttaja pitää oppitunteja verkossa.

Orientaatioviikon tapaamispaikat ja paikkakunnat valitaan opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Suurten kaupunkien lähellä asuvat opiskelijat kokoontuvat yhteen aloitustapaamiseen, ja sen lisäksi kouluttaja kiertää pienemmillä paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa ohjausta kädestä pitäen.

Verkkokouluttaja Vilja Välimäki on juuri aloittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen alueellisen koulutuksen, jossa opiskelee 20 kotoutujaa. “Tällä kertaa Tampereen ja Oulun kotoutujien tapaamisten lisäksi vierailin itse Ikaalisissa ja Nivalassa. Lisäksi minua aloituksessa avustaneet kouluttajat vierailivat Kuusamossa, Ruovedellä ja Virroilla tapaamassa siellä asuvia opiskelijoita”, Välimäki kertoo.

Jo orientaatioviikolla tarvitaan verkko-opettajan monipuolista osaamista monella tavalla. Mukana on kouluttajan ja opiskelijoiden kaikki kielitaito ja lisäksi pantomiimi ja käännössovellukset selvittävät ongelmia livenä varsin tehokkaasti. 

“Joidenkin opiskelijoiden kanssa voi alussa kommunikoida englanniksi, jolloin voin heti alkaa ohjata korkeakoulutettuja opiskelijoita esimerkiksi tutkinnon rinnastamisen kysymyksissä. Joidenkin kanssa taas harjoitellaan ilman yhteistä kieltä sitä, miten tietokone käynnistetään ja ja videoyhteys oppitunnille avataan”, Välimäki sanoo. 

 
Digitaidot ovat tärkeitä kotoutumisessa

Lähitapaamisten tarkoitus on luoda opiskelijalle vahva pohja tulevaa opiskelua varten. Orientaatiotapaamisen merkitys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden digitaidot ovat koulutuksen alussa heikot. “On helpompi neuvoa kädestä pitäen ‘klikkaa tästä’, kuin tehdä sama videoyhteydellä”, Vilja Välimäki toteaa. 

Alkukankeuksien jälkeen verkko-opiskelu hyödyttää kuitenkin usein eniten juuri niitä, joille se on aluksi vaikeinta. Suomi on digitaalinen yhteiskunta, ja kotoutumiskoulutuksen yhdeksän kuukautta on hyvä digitaitojen tehokurssi. Verkkokurssin taidot hyödyttävät opiskelijaa itseään tulevaisuudessa rutkasti. 

Orientaatiotapaamisten sisällöt räätälöidään ryhmäkohtaisesti digitaidoista ohjaukseen, mutta yhtä kaikki ne luovat pohjan luottamuksen rakentumiselle ja hyvälle opiskelulle yhteisessä ryhmässä. Seuraavan kerran tavataankin jo sujuvasti verkossa videoyhteyden ja chatin välityksellä! 

 
Lähitapaamisissa tutustutaan paikallisiin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin 

Ohjaus verkkokursseilla on aina yksilöllistä ja paikallista: Mitä opiskelumahdollisuuksia juuri tällä paikkakunnalla on? Mitä yrityksiä ja työnantajia on opiskelijan lähellä? Lähitapaamiset antavat arvokasta tietoa myös kouluttajalle, kun hän pääsee näkemään jo koulutuksen alussa, millaisella paikkakunnalla opiskelija asuu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen ylipäänsä. 

Verkkokoulutuksen aikana kouluttaja tapaa opiskelijan myös kahden kesken, kun hän vierailee kurssin loppupuolella työssäoppimispaikoissa. Samassa yhteydessä myös jatkosuunnitelman teko on usein ajankohtaista. Nämä tapaamiset tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia niin opiskelijalle, kouluttajalle kuin paikkakunnan työnantajillekin. 

“Kouluttajalle lähitapaamiset ovat yksilöllisen ohjauksen kannalta arvokkaita kohtaamisia ja tuovat samalla vaihtelua normaaliin etätyöarkeen. Tässä työssä ei viihdy, ellei ole valmis matkustamaan ja utelias tutustumaan uusiin paikkoihin!” kertoo kouluttaja Vilja Välimäki. 

 
Verkkokoton tiimi 2024 (1)

Arffmanin Verkkokoton kouluttajat tapasivat huhtikuussa 2024 tiimipäivillä Tampereella.

Teksti: Vilja Välimäki ja Saara Purtanen

Kuvat: Saara Purtanen 

Nuotti-valmennuksesta nuorelle suunta elämään

Posted on 4 huhtikuun, 2024 by - Blogi

Jokaisella nuorella on oikeus löytää oma paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Mutta miten päästä työelämään, kun osaamista ja työkokemusta ei vielä ole, eikä elämänhallintakaan ole vielä ihan kunnossa? Nuotti-valmennus auttaa nuoria löytämään yksilölliset polkunsa kohti tulevaisuutta. 

Nuotti-valmennus on Kelan tarjoamaa kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille ammatillisen kehityksen ja elämänhallinnan tueksi. Valmennus on maksuton ja valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu. Tähän kuntoutukseen ei poikkeuksellisesti vaadita lääkärintodistusta, vaan se myönnetään Kelan haastattelun ja keskustelun perusteella. 

Nuotissa nuori saa oman valmentajan, joka kulkee hänen rinnalla koko valmennuksen ajan. Tapaamisissa harjoitellaan elämänhallinnan taitoja ja vahvistetaan nuoren voimavaroja. Valmentaja auttaa nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja auttaa pohdinnoissa oman paikan löytämiseksi. Nuotti-valmennus on nuorelle parhaimmillaan käänteentekevä mahdollisuus uuteen alkuun elämässä.

 
Nuotti-valmennus löytyy usein verkoston avulla

Nuori harvemmin löytää Nuottiin itse, vaikka tällaisiakin tapauksia on. Useammin hänet on sinne ohjannut työntekijä sosiaali- tai nuorisotyöstä, oppilaitoksesta, Ohjaamosta tai mielenterveyspalveluista. Joskus nuoren läheinen on löytänyt palvelun ja auttanut nuorta hakeutumaan sen piiriin. 

Valmennus aloitetaan viipymättä Kelan päätöksen jälkeen. Ensitapaaminen pidetään nuoren haluamassa paikassa, usein hänen omassa elinympäristössään. Valmentaja ja nuori tutustuvat ja luottamuksellinen suhde rakennetaan rauhassa. Jos nuori tarvitsee IT-laitteita valmennusta varten, ne lainataan hänelle sen ajaksi. Jos on tarpeen, palvelun alussa nuorta autetaan hakemaan kuntoutusrahaa valmennuksen ajaksi.

 

Alussa asetetaan realistiset tavoitteet

Seuraavaksi kartoitetaan nuoren tilannetta ja tuen tarvetta ja määritellään valmennuksen tavoitteet yhdessä nuoren kanssa. Yhdessä nuoren kanssa laaditaan suunnitelma ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun nuori asettaa tavoitteet itse, se lisää sitoutumista. Valmentajan tehtävänä on auttaa nuorta sanoittamaan niitä. 

Tavoitteita asettaessa on tärkeää huomioida elämäntilanne kokonaisuudessaan, jotta tavoitteet ovat realistisia eikä niitä ole liikaa. Nuoren kanssa keskustellaan myös siitä, miten tavoitteeseen päästään ja sitoudutaan. Nuoren lähiverkosto otataan myös mukaan yhteistyöhön, sillä tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman lähipiirin ja palveluverkoston tukea.

Tyypillisiä tavoitteita on tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen, opiskelupaikan tai työpaikan löytäminen, arjenhallinnan tai elämäntapojen paraneminen, terveydelliset asiat, itsenäistyminen ja rohkeuden lisääntyminen sekä vapaa-ajan harrastusten ja liikunnan tuominen arkeen. Nuori saattaa tarvita käytännön apua monenlaisiin tilanteisiin. Laskujen ja verojen maksaminen tai asuntoasioiden hoitaminen voi olla nuorelle vielä uutta, ja arkirytmi on voinut kadota esimerkiksi koulun päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. 

 
Toiminnallisin menetelmin kohti tavoitteita

Valmennuksen aikana valmentaja ja nuori tapaavat säännöllisesti. Tavallisia kohtaamispaikkoja voi olla esimerkiksi kahvila, kirjasto, Arffmanin tilat tai nuoren koti. Yksi tapaaminen kestää tavallisesti yhden tunnin, mutta tarpeen mukaan se voi olla kahden tunnin mittainen. Yksilötapaamisia voi olla maksimissaan 20 tuntia. Osa tapaamisesta voidaan pitää etänä, jos se sopii nuoren tilanteeseen. Tavallisesti valmennuskertojen välillä pidetään yhteyttä viestein ja puheluin. 

Tavoitteiden saavuttamiseksi aletaan ottaa suunniteltuja askelia aikataulun mukaan. Toiminnalliset menetelmät ovat keskeisiä, sillä niiden avulla voidaan hakea rohkeutta kohdata haastavia tilanteita ja löytää itselle mieleistä tekemistä ja työkaluja kohdata arjen haasteita. Toiminnot riippuvat siitä, mitä nuori itse haluaa ja tarvitsee: valmentaja voi auttaa nuorta menemään rohkeasti erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, hoitaa nuoren kanssa arjen asioita, tehdä hänen kanssaan nuorelle uusia asioita tai tutustua eri harrastuksiin hänen kanssaan. 

Valmennuksen puolivälissä alkaa tavallisesti rohkeus nostamaan päätään ja suunta löytymään. Valmentajan tuella nuoren voimavarat ja itsetuntemus vahvistuvat.

Välillä arvioidaan sitä, ollaanko oikealla polulla kohti tavoitteita. Jos tilanteet muuttuvat, voidaan tavoitteitakin muokata. Tiivis yhteydenpito, nuoren rinnalla kulkeminen ja kannustaminen on tärkeää.

 
Valmennuksen myötä itsetunto vahvistuu ja suunta selkenee

Nuotti-valmennuksen lopussa saamme ilahduttavan usein nähdä itseään aidosti kunnioittavan nuoren, jolla on selvillä seuraavat askeleet elämässä. “On hienoa huomata, kun siivet alkaa kantaa ja nuoren elämään tulee rakenne. Nuori lähtee valmennuksesta keveämmällä askeleella ja on selkeä suunta.” kertoo Arffmanin Nuotti-valmentaja, projektipäällikkö Sami Kurt.

Verkoston kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää erityisesti valmennuksen tullessa päätökseen. Kun Nuotti-valmennus päättyy, verkostoissa tiedetään mitä on saavutettu ja miten polku jatkuu, jotta ne voivat tukea nuorta jatkossakin.

Nuotti-valmennuksen ensimmäinen jakso on viiden kuukauden mittainen. Sen päätyttyä voi tarpeen mukaan hakea jatkoa. 

 

Uusia tutkimustuloksia Nuotti-valmennuksesta ja nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta

Nuotti-valmennuksesta on kertynyt jo tutkittua tietoa. Kelan vuonna 2023 julkaiseman NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön -raportin mukaan Nuottiin osallistuneista kolme neljäsosaa koki, että valmennuksen aikana oli syntynyt luottamusta tulevaisuudessa pärjäämisestä. Vielä sitäkin useammat kokivat, että oli Nuotin aikana saanut suunnitella tulevaisuuttaan ja valmennus oli vahvistanut voimavaroja. Ohjaajista 79 prosenttia raportoi, että valmentautuva nuori oli löytänyt valmennuksen aikana elämäänsä mielekästä tekemistä.

Kelan Nuotti-valmennuksen maaliskuun 2024 kumppanuustapaamisessa esiteltiin Nuotti-valmennuksen palveluntuottajille tutkimustietoa Nuotti-valmennukseen ohjautuneista nuorista. Kelan tutkimuspäällikön Karoliina Koskenvuon mukaan nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutoksen myötä yhä useampi syrjäytymisriskissä oleva nuori on ohjautunut Kelan kuntoutuksen pariin. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrässä on kääntynyt Suomessa laskuun vuonna 2021. Nuotti-valmennukseen osallistuneiden ryhmässä perustoimeentulotukea saaneiden nuorten määrä laski ja ansiotuloa saavien määrä moninkertaistui. Esitys on luettavissa Kelan palveluntuottajille kohdennetuilla sivuilla. 

 
Arffmanin Nuotti-valmennuksessa vahvaa osaamista ja hyviä tuloksia

Arffman tarjoaa Nuotti-valmennusta koko Suomen alueella. ”Valmentajillamme on monipuolista, vahvaa kokemusta ja osaamista valmennus- ja kuntoutustyöstä nuorten parissa. Lisäksi organisaatiomme tarjoaa monipuolista osaamista urapolun rakentamiseen. Meillä on vahvat paikalliset verkostot, joiden kanssa työskentelemme. Toteutamme valmennuksia ketterästi erilaisissa tilanteissa, aina kunkin nuoren tarpeet yksilöllisesti huomioiden” kertoo palvelupäällikkö Kirsi Pajamäki.

Suurin osa, melkein puolet nuorista Arffmanin Nuotti-valmennuksessa aloittaa opiskelun tai palaa opintojen pariin valmennuksen päätyttyä. Neljäsosa jää odottamaan koulupaikkaa tai löytää ammatilliseen kuntoutukseen. Vajaa kymmenesosa pääsee töihin tai aloittaa kevytyrittäjänä. Samoin 10 prosenttia jää ilman jatkopolkua eri syistä, mutta heillekin varmistetaan verkoston tuki jatkossakin. 

 

 

 

Teksti: Saara Purtanen

Arffmanilta tukea kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen

Posted on 6 maaliskuun, 2024 by - Blogi

Kansainvälisten osaajien rekrytoiminen on ajankohtaista monissa yrityksissä, ja siksi Arffman on kehittänyt useita eri koulutuksia ja valmennuksia tukemaan yrityksiä siinä. Koulutuksia voi ostaa niin ELY-keskukset, työllisyyden kuntakokeilut kuin yritykset itsekin.

 
Kielikoulutuksia työpaikoille


Arffmanin Suomi-hubissa voi opiskella suomen ja ruotsin kieltä alkeista lähtien etäkoulutuksena riippumatta asuinpaikasta. Funktionaalinen opetustapamme rohkaisee osallistujia keskustelemaan ja käyttämään jo opittua kielitaitoa aktiivisesti. Tämä kielikoulutus sopii erinomaisesti myös heille, jotka ovat opiskelleet suomen kieltä ennenkin, koska opetusta järjestetään edistyneemmillekin. 

Koulutusta voidaan toteuttaa lisäksi alakohtaisesti, mikäli yritykseen on tulossa useita kv-osaajia yhtä aikaa. Arffmanilla on runsaasti kokemusta muun muassa filippiiniläisten hoitoalan ammattilaisten ryhmien kielikoulutuksista, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. 

Monet yritykset katsovat järkeväksi opettaa esihenkilöille ja työyhteisöille englantia, jotta uuden työntekijän vastaanottaminen sujuisi mutkattomammin. Myös tässä voimme auttaa. Lähes kaikilla suomalaisilla on vähintään peruskouluenglanti kielitaidon pohjana, ja Arffmanin keskustelutaitoihin painottuvalla opetuksella passiivinen kielitaito saadaan aktivoitua samalla kun opitaan työssä tarvittavaa täsmäsanastoa.


Lähtömaakoulutus ja työyhteisövalmennus


Arffman tarjoaa myös lähtömaakoulutusta kansainvälisten rekrytointien tueksi. Lähtömaakoulutus valmistaa maahanmuuttajia siirtymään toiseen maahan asumaan ja työskentelemään. Ohjelma voi sisältää kielenopetuksen lisäksi monenlaisia elementtejä, kuten kulttuurituntemusta, työelämätaitoja ja muuta tarpeellista tietoa, joka auttaa maahanmuuttajia integroitumaan uuteen yhteiskuntaan.

Voimme auttaa myös työyhteisöjä valmistautumaan uusin kansainvälisten osaajien vastaanottamiseen. Työyhteisövalmennus auttaa organisaatioita ottamaan huomioon erilaisuuden ja integroimaan monimuotoisuutta työyhteisöön. Se tarjoaa käytännön työkaluja ja resursseja tähän tarkoitukseen. Tämä valmennus keskittyy valmistamaan työntekijöitä ja johtoa monikulttuurisen työympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämä on tärkeää, koska eri kulttuureissa on toisistaan poikkeavia tapoja työskennellä ja kommunikoida, ja valmennuksen avulla pystytään vähentämään kaikkia kuormittavia väärinkäsityksiä. 

Näissä koulutuksissa suurin tilaajamme on ollut julkinen sektori, joka on ostanut koulutuksia sote-alan yksiköitä varten, ja kokemukset ovat olleet erinomaisia.


Monipuoliset palvelukokonaisuudet


Tarjoamme myös yhdessä Baronan ja Finland Relocation Servicesin kanssa pakettia, joka kattaa kansainvälisen rekrytoinnin, asettautumispalvelut sekä lähtömaa- ja työyhteisövalmennukset. Baronan palvelun avulla yrityksen ei tarvitse itse osata palkata ulkomailta. Finland Relocation Servicen asettautumispalvelut voivat sisältää avun muun muassa viranomaisten kanssa asioimiseen, asunnon, koulun ja päivähoitopaikkojen löytymiseen sekä pankkitilien ja puhelinliittymien avaamiseen. Pystymme näin yhdessä auttamaan yrityksiä monissa eri kansainväliseen rekrytointiin liittyvässä haasteessa.

Lisätietoja antaa:

Alisa Alanen
Myyntipäällikkö
+358 44 751 3877
alisa.alanen@edu.arffman.fi

Kansalliset osaamiskuvaukset terävöittämään ohjaustyötä

Posted on 6 maaliskuun, 2024 by - Blogi, Uutinen

 
Ihmisillä on oikeus saada laadukasta ohjausta

Elinikäisellä ohjauksella edesautetaan työllistymistä ja tuetaan sopivien koulutus- ja työurien rakentumista – nimensä mukaisesti läpi elämän. Sillä saadaan välittömiä hyötyjä sekä laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuuteen, hyvään ja itselle merkitykselliseen työelämään sekä uudistumiskykyyn. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. 

 
Kansalliset ohjausalan osaamiskuvaukset kehitettiin yhteistyössä

Ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisen kansalliset osaamiskuvaukset julkaistiin viime vuonna 2023. Ne tehtiin osana työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumia (2020–2028). Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos laati selvityksen ja koordinoi projektin, jossa hyödynnettiin yhteiskehittämisprosessia. Ensimmäinen yhteiskehittämisen kokoontuminen oli keväällä 2023 ja valmiit osaamiskuvaukset julkaistiin marraskuussa.

Yhteiskehittämisprosessissa oli mukana valtakunnallisesti erilaisissa ohjaustehtävissä toimivia ohjausalan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Osaamiskuvausten taustoituksessa hyödynnettiin vastaavia kansainvälisiä toteutuksia. Arffmanilta yhteiskehittämisprosessiin osallistui kehityspäällikkö Tiina Saarinen ja projektipäällikkö Taru Hallikainen.

 
Osaamisen kehikko kuvaa ohjausosaamisen eri osa-alueita

Ohjausosaaminen kattaa ohjaustehtävissä toimivien tiedot, taidot, arvot ja asenteen. Ydinosaaminen kattaa kaikille yleisiä ja yhteisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erikoisosaamiset painottuvat tietyssä ohjaustehtävässä tarvittavaan osaamiseen. 

Valmistuneessa osaamiskuvauskehikossa on kolme pääaluetta: professionaalisuus, asiakastyöosaaminen ja systeeminen osaaminen. Professionaalisuus sisältää muun muassa eettisen osaamisen, vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen sekä digitaalisen osaamisen. Asiakastyöosaamisen alle lukeutuu muun muassa tavoitteiden tarkastelu ja asettaminen sekä asiakaslähtöinen ja vaikuttava ohjausprosessi. Systeemiseen osaamiseen kuuluu muun muassa jatkuva kehittäminen sekä taito hyödyntää ohjausalan verkostoja. 

Osaamiskuvausten laatimisen taustalla on ohjausalan laadun, vaikuttavuuden ja eettisyyden varmistaminen. Yksittäisen ohjaajan ei tarvitse hallita syvällisesti kaikkia osa-alueita, mutta on hyödyllistä osata peilata, arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Tiimistä on tärkeää löytyä laajasti eri vahvuuksista käsin toimivia ohjausalan asiantuntijoita.  

 
Ohjausalan_ammattilaisten_osaamiskuvaukset

Yllä olevassa kuvassa näkyy ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten kehikko. Kuvaa voi tarkastella tarkemmin ohjaustyön osaamiskuvausten yhteiskehittämisen internetsivulla peda.net-verkkosivustolla.

 
Osaamiskehikon hyödyntäminen tulevaisuudessa

Osaamiskuvausta voidaan hyödyntää ohjausalalla toimivien sekä alalle tulevien koulutusten suunnittelussa, työnkuvien selkiyttämisessä, asiakaspalvelun parantamisessa, rekrytoinneissa ja hankinnoissa sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehikon pohjalta on mahdollista luoda myös ammattilaisten rekisteri ja sertifikaatti, jolla voi toimia ohjaajana.

Tulevaisuuden täydennyskoulutuksesta puhuttaessa nousi esille muun muassa vihreän siirtymän mukanaan tuoma kestävä ohjaus, antirasismi, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen sekä sukupuolitietoisuus. Sukupuolitietoisuudella tarkoitetaan ohjausta muun muassa sen edistämiseksi, että nykyistä useammalle alalle hakeutuisi tasaisesti kaikkien sukupuolten edustajia.

 

Kumppanuus keskiössä muuttuvassa maailmassa

Ohjausalalla tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa työtä. Asiakaslähtöisellä ja laadukkaalla ohjaustyöllä on toimintahorisontin kiihtyvässä muutoksessa yhä suurempi merkitys. Työ tehdään verkostoissa ja samalla yhteistä osaamista kehittäen. Kukaan ei pysty hallitsemaan pirstaloitunutta ja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä yksin. Myös verkostot saavat osaamiskuvauskehikosta työkaluja yhteiseen kumppanuuteen, tekemiseen ja kehittämiseen. 

 

Ohjaus on myös Arffmanin palvelujen ytimessä

Arffmanilla työskentelee tällä hetkellä satakunta ohjausalan osaajaa. Meillä kaikilla on kertyneen työ- ja elämänkokemuksen ja korkeakoulutuksen lisäksi monipuolinen kattaus lisä- ja täydennyskoulutuksia ohjausosaamisen eri osa-alueilta. Joukostamme löytyy muun muassa mentaalivalmentajia, lyhytterapeutteja, neuropsykiatrisia valmentajia, opinto-ohjaajia, uraohjaajia, työhönvalmentajia, kuntoutuksen ammattilaisia, työkyvyn kartoittamisen erikoisosaajia ja business coacheja.

Työmme on auttaa valmennukseen tulevia ihmisiä omassa elämässään eteenpäin. Tavoitteena on työkykyä, vahvuuksia ja osaamista vastaava työllistyminen. Autamme valmennuksissamme olevia asiakkaitamme ennen kaikkea tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, joten on selvää että olemme katsoneet usein peiliin ja pohtineet samaa myös omalla kohdallamme.

 

Linkkejä:

 

Teksti: Taru Hallikainen ja Tiina Saarinen

Lisää luovuutta työelämään – miten ja miksi?

Posted on 22 helmikuun, 2024 by - Blogi

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kirjoitti juuri eräässä artikkelissaan, että 70 prosenttia työnantajista sanoo luovan ajattelun olevan vuoden 2024 halutuin taito. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten tätä taitoa voi harjoittaa työyhteisössä?

Hyvin usein liitämme luovuuden taiteelliseen tekemiseen, mutta se on paljon muutakin. Luovuus on kykyä kyseenalaistaa vanhoja malleja, nähdä erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilla rohkeasti uutta. Se on yksinkertaisuudessaan halua tehdä asiat paremmin. Luovuutta voi ajatella ikäänkuin lihaksena: mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä vahvempi siitä tulee. Jos toimimme automaattisesti aina saman kaavan mukaan, luovuuden lihaksemme jää käyttämättä ja surkastuu.

Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti luova, sehän on oikeastaan elämämme perusta – opimme jo pienestä pitäen luovimaan tavallamme maailmassa. Usein luovuutta kuitenkin rajoittavat erilaiset tekijät, kuten epäonnistumisen ja häpeän pelko. Luovuutta ei myöskään voi pakottaa tai hallita. Miten sitten luovuuteen voi vaikuttaa?

Luovuus kukoistaa turvallisessa ja sallivassa ympäristössä, jossa otetaan huomioon myös yhteisön hyvinvointi. Stressi, painostava ilmapiiri ja tiukka kontrolli ovat puolestaan varmoja luovuuden kuristajia. Niinpä esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja asenteilla on suuri vaikutus siihen, kuinka rohkeasti uskalletaan ideoida, kehittää ja kokeilla. 


Näillä vinkeillä voit antaa työyhteisössä lisää tilaa luovuudelle:

  1. Luokaa salliva kokeilukulttuuri ja rohkaiskaa työntekijöitä kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja ideoita, vaikka ne eivät aina olisikaan käyttökelpoisia. Epäonnistumisetkin opettavat aina jotain arvokasta. Mitään uutta ei ikinä synny jos emme uskalla kokeilla!
  1. Antakaa aikaa ja tilaa luovuudelle. Järjestäkää luovaa ajattelua tukevia aktiviteetteja tai luovuustaukoja. Aivomme työstävät alitajunnassa tietoa lepotilassakin, usein siis pieni rentoutushetki tai kävelylenkki saattavat toimia jopa tehokkaammin kuin aktiivinen ratkaisun pohtiminen.
  1. Muistakaa positiivisen palautteen voima! Myönteinen palaute voi lisätä työntekijän ja yhteisön motivaatiota sekä kannustaa kehittämään taitoja. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus lisäävät usein myös työhyvinvointia.
  1. Arvostakaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Jokaisella on omanlainen tapa ajatella ja käyttää luovaa potentiaaliaan. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi kaikille. Kun työntekijöiden erilaisuus otetaan huomioon, mahdollistaa se monipuolisempia ideoita ja ratkaisuja.

Luovuus on parhaimmillaan sitä, että pidämme mielemme joustavina ja avoinna uudelle tuntemattomalle. Uskalletaan siis rohkeammin luottaa toisiimme ja kokeilla yhdessä!

Teksti: Emilia Haljala, luovuus- ja työelämävalmentaja

Työn iloa eläkkeellä

Posted on 18 tammikuun, 2024 by - Blogi

Hoiva-alan kouluttaja Anja Roikonen 10 vuotta Arffmanilla
 

Kun kotkalainen terveysalan lehtori Anja Roikonen jäi eläkkeelle syksyllä 2012, hänestä tuntui, ettei ura ole vielä ohi. 

Eläkkeen saavutettuaan moni haluaa viettää ansaittuja eläkepäiviä ja täyttyy elämän levolla ja harrastuksilla. Pitkän ja vaiheikkaan työuran jälkeen Roikosella kuitenkin vielä riitti annettavaa työelämälle. 

“Jos maratonejakin olen juossut tähän asti, niin miksi en töitäkin jaksaisi pienen tauon pidettyäni?” hän muistelee ajatelleensa.

Vuoden verran levättyään hän kiinnitti huomion avoimeen työpaikkaan lähihoitajien kouluttajana Arffmanilla. Hän haki ja sai paikan.

 
Opiskelijoita lähihoitajista sosiaali- ja terveysalan kotoutujiin

Arffmanin terveysalan kouluttaja Anja Roikonen on sen jälkeen kymmenen vuoden aikana ehtinyt opettaa erilaisissa hoiva-alan koulutuksissa usealla paikkakunnalla.

Ensimmäinen kurssi oli hoiva-avustajakoulutus Roikosen kotikaupungissa Kotkassa. Sen jälkeen hän koulutti lähihoitajia ensin Mikkelissä ja sitten Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Matka jatkui Suomussalmen kautta Keski-Suomeen kouluttamaan sosiaali- ja terveysalan perusteita. 

“Suoritin myös näyttömestaritutkinnon Arffmanilla ollessa, ja otin lähihoitajien osatutkintojen näyttöjä vastaan muun muassa Kuhmossa, Nurmeksessa ja Jyväskylässä.” Roikonen kertoo. 

Vuosina 2020–2023 Roikonen teki suurimman osan työajastaan hoiva-, sosiaali- ja terveysalalle suuntautuvissa kotoutumiskoulutuksissa, joita hän toteutti yhdessä suomen kielen opettaja Hannele Lipposen kanssa. Roikonen kiittelee Lipposta hyvästä yhteistyöstä vuosien aikana “Suuret kiitokset Hannelelle!”

Anja Roikosen työ Arffmanilla on ollut projektiluontoista: kun yksi kurssi on päättynyt, pian on yleensä tarjottu toista jossakin muualla. Roikoselle tällainen vaihtelu sopii mainiosti. 

 
Työ Arffmanilla on itsenäistä ja antaa sisältöä elämään 

Anja Roikosesta huokuu pitkä kokemus ja samalla avoin uteliaisuus elämää ja uuden oppimista kohtaan. Häntä kuunnellessa toivoo, että voisi itsekin löytää saman elämänasenteen.

”Ihminen kehittyy koko ajan, se ei lakkaa eläkkeelläkään. On hienoa oppia ja opiskella uusia asioita koko elämänsä ajan. Nautin siitä, miten opin uutta esimerkiksi lapsenlapsiltani”, hän iloitsee.

Arffman on kasvanut paljon kymmenessä vuodessa. Roikosen aloittaessa henkilökuntaa oli alle sata ja nyt heitä on yli kaksinkertaisesti. 

Työtä on ollut hyvä tehdä, Anja Roikonen sanoo. “Olen itsekin tehnyt aiemmalla työurallani esimiestyötä, ja minusta täällä Arffmanilla se on tosi modernia. Työntekijöillä vapautta ja itsenäisyyttä toteuttaa työtään. Tasa-arvo ja syrjimättömyys toteutuu oikeasti.” 

“Pidän myös opiskelijoista. Opiskelijat ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita näissä kotoutumiskoulutuksessa, joissa nyt opetan“, Roikonen kertoo.

Aluksi ystävät ja kollegat ammattikorkeakoulussa ihmettelivät Roikosen töihin menoa eläkkeellä. Tämä muuttui, kun ihmettelijät alkoivat itsekin eläköityä. “Nyt he ovatkin alkaneet kysellä, miten sinne Arffmanille voisi päästä töihin!” hän naureskelee.

 
Harrastukset ovat tärkeitä työn vastapainoksi

Roikonen juoksi viimeisen maratoninsa Uudessa-Seelannissa 64-vuotiaana, mutta on edelleen aktiivinen ja kävelee aina kuin mahdollista. Uusimpana harrastuksena on viime vuonna löytynyt ikonimaalaus.

Vielä ei kuitenkaan ole aika jäädä kokoaikaiseksi ikonimaalariksi. Jos uusia työprojekteja tarjotaan, Anja Roikonen on taas valmis lähtemään!

 
Blog Anja Roikonen (1)

Anja Roikonen on esimerkki siitä, että työelämässä ei ole ikärajaa.

Teksti ja kuva: Saara Purtanen

Täsmätyökykyisten työllistäminen puhutti Arffman LIVEssä

Posted on 4 joulukuun, 2023 by - Blogi, Tapahtuma

Toisessa Arffman LIVE -lähetyksessämme 16.11 aiheena oli osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus. Erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli tapahtumassamme kertomassa uusista osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja meiltä Arffmanin Taru Hallikainen kertoi Arffmanin käytännön palveluista ja tuloksista täsmätyökykyisiä työllistävissä palveluissa. Linkki tallenteeseen.

 
Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen?
 

Keyriläisen mukaan osatyökykyisyydelle ei ole yleistä määritelmää, mutta yleensä sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnsaannin ja -tekemisen mahdollisuudet on heikentyneet terveydentilan tai vamman takia. Vaikka termissä on sana “osa”, henkilö voi olla täysin työkykyinen kun työnkuva on räätälöity hänelle sopivaksi. TEM:issä käytetään termiä osatyökykyinen, mutta esim. Arffmanilla käytetään täsmätyökykyinen-termiä, jotta se kuvaisi työntekijän pystyvyyttä paremmin.

 
Tavoitteena työtä kaikille
 

Marianne Keyriläinen totesi puheevuoronsa aluksi, että terveyteen liittyvät tekijät ovat keskeinen työllistymistä heikentävä tekijä Suomessa (OECD 2020, Sosiaalibarometri 2023). Hänen mukaansa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa “Vahva ja välittävä Suomi” on selkeä tavoite, että kaikki mahdolliset työhön kykenevät löytäisivät oman työpaikan. 

Keyriläisen mainitsemia toimia osatyökykyisten työllistämiseen ovat mm. osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ja etuudet, työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyö, työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, työkykyohjelma, toimenpideohjelmat syrjinnän vähentämiseen, digihankkeet sekä osatyökykyisten palvelut osana koko TE-palveluiden palvelurakenteen uudistusta.


Palveluissa puretaan esteitä täsmätyökykyisten tieltä
 

Projektipäällikkö Taru Hallikainen aloitti puheenvuoronsa kertomalla Arffmanin kyvyillä ja valmiuksilla -palvelupilotin tuloksista: liki 50 prosenttia pilottiin osallistuneista työllistyi tai aloitti opiskelut, ja jos lasketaan mukaan muutkin selkeät asiakasta palvelevat siirtymät, prosentti on jopa 85.

Hallikaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen on pitkälti työllistymisen esteiden purkamista. Asiakkailla saattaa olla useitakin esteitä työllisyyden edessä, ja silloin muutoksiin menee paljon aikaa. Valmennusta saatetaan tarvita jopa yli vuoden ajan.

Arffmanin täsmätyökykyisiä valmentavissa palveluissa tukena on moniammatillinen tiimi (ammatinvalintapsykologi, uraohjaaja, nepsyvalmentaja, erityisopettaja, työkykykoordinaattori, yritysneuvoja). Palveluihin kuuluu työ- ja työllistymiskyvyn kartoitukset, digitaitojen parantaminen sekä verkostoyhteistyö. Olemme osa verkostoa, johon kuuluvat palvelun tarjoajan lisäksi esimerkiksi työnantajat, oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialueet, kuntakokeilut, te-palvelut, kela, nuorisotyö ja kielikoulutukset.

 
Tukea tarvitsevat niin työnhakijat kuin työnantajatkin
 

Hallikainen kiinnitti huomiota myös siihen, että työllistymisen edellytyksiä parannetaan ei vain työnhakijaa, vaan myös työnantajia tukemalla. Työnhakijan on tärkeää oppia sanoittamaan omaa työ- ja toimintakykyä, löytää itsestään psykologista vahvuutta ja optimismia sekä itsetuntemusta. Joskus työkyvyn haasteet piilevät työn ja perheen sovittamisen ongelmissa, ja apua tarvitaan siihen.

Hallikaisen mukaan työnantaja taas tarvitsee ymmärrystä siitä, että työ- ja toimintakyky määrittyy suhteessa työympäristöön. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen voidaan tarvita joitain töiden uudelleenjärjestelyjä. Monilla ei ole tarpeeksi tietoa palkkatuesta tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta työn ohessa. Monimuotoisuuden hyödytkin tulevat monille työnantajille uutena tietona: esimerkiksi vammaiset työntekijät voivat auttaa tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai autismin kirjolla oleva työntekijä voi viedä työyhteisön luovuuden uudelle tasolle.


Syrjintä ja ennakkoluulot karisevat rekrytointien myötä
 

Webinaarin lopussa esiintyjät vastasivat vielä katsojien kysymyksiin. TEMin Marianne Keyriläinen muistutti, että henkilö voi olla täysin työkykyinen toiseen tehtävään, vaikka työkyky ei välttämättä riitä toiseen tehtävään. Työllistymisen esteitä täytyy raivata pois: on tärkeää tarjota työnantajille tietoa sekä vähentää syrjintää ja ennakkoluuloja.

Taru Hallikainen toi lopuksi vielä esiin sen, että suurelle osalle työnantajista työnkuvien muokkaaminen on ihan tuttua jo olemassa olevien työntekijöiden ikääntyessä ja elämäntilanteiden vaihtuessa. Ensimmäisen täsmätyökykyisen rekrytoinnin jälkeen työnantajan varovaisuus yleensä karisee pois, ja jatkossa on helpompi tehdä lisää vastaavia rekrytointeja.

Arffman LIVE -lähetykset on suunnattu työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.

Teksti: Saara Purtanen, Markku Häikiö

Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.

Tallenteeseen

Sujuvampia siirtymiä perhevapaalta kohti työelämää

Posted on 29 marraskuun, 2023 by - Blogi

Uutta suuntaa etsimässä: Kokemuksia Perhevapaalta työelämään -valmennuksesta

Aloittaessamme uuden Perhevapaalta työelämään -valmennuksemme vuonna 2021 sen ensisijaisena tavoitteena oli tarjota tukea niille vanhemmille, jotka ovat perhevapaalla. Osallistujien ammattitaustalla tai tilanteella ennen perhevapaan alkamista ei ollut vaikutusta osallistumiselle. Riitti, että he olivat perhavapaalla ja suunnittelivat paluuta työelämään.

Yllätyimme iloisesti, kun asiakasmäärämme kohosi yhteensä lähes 1300 henkilöön Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kokonaisuudessaan hanke tavoitti koko maan laajuisesti noin 2300 asiakasta. Palveluun kuului yksilöllisesti räätälöity kolmen kuukauden mittainen valmennusjakso sekä kuuden kuukauden sisällä tapahtuva seurantatapaaminen.


Monipuolista tukea arkeen ja uraan

Palvelumme suunniteltiin perheiden tarpeisiin sopivaksi: lapset saivat tulla mukaan valmennustapaamisiin ja etäosallistuminen oli myös mahdollista. Valmennus sisälsi sekä yksilö- että ryhmävalmennusta 6-8 henkilön kokoisissa ryhmissä. Tampereella ja Helsingissä tapaamiset toteutettiin joustavasti joko kasvokkain, verkossa tai hybridinä.


Asiakashankinnassa menestyksekästä yhteistyötä

Teimme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi seurakuntien kanssa markkinoinnin ja asiakashankinnan suhteen jakamalla tietoa sekä esitteitä seurakunnan työntekijöille. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan moni heistä kuuli Perhevapaalta työelämään -palvelusta juurikin seurakuntansa kautta. Sosiaalinen media ja puskaradio olivat tärkeimpiä kanaviamme asiakkaiden tavoittamisen suhteen. Palvelumme puhututti muun muassa Mothers in Business -yhteisössä. Neuvoloiden ja päiväkotien kautta asiakkaat eivät yllättäen löytäneet palvelun piiriin, vaikka ne ovatkin keskeisiä tiedonlähteitä palvelun kohderyhmässä oleville.


Erityistä tukea ukrainalaisille

Palveluun osallistui myös yli 100 ukrainalaista perhevapaalla olevaa henkilöä. Heille tarjottiin erityisesti tukea julkishallinnon eri prosessien ymmärtämiseen, työnhakuun Suomessa sekä vertaistukea ryhmän kautta. Huomionarvoista on, että vaikka monet heistä toivat mukanaan vankan kokemuksen ja korkeakoulututkinnon, oman alan töitä oli vaikea saada.


Työllistyminen ja uran uudelleenmäärittely keskiössä

Valmennukseemme osallistuneista noin 85 prosenttia edisti työllistymistään valmennuksen aikana. Erityisesti hoitoalalla työskennelleet hakivat muutosta esimerkiksi vuorotyöhön ja työoloihin. Heistä useat päätyivätkin hakeutumaan opiskelemaan itselleen uutta ammattia, jossa työ on omaehtoisempaa.


Asiakastyytyväisyys ja kehitystarpeet

Asiakkaidemme palautteet ovat olleet valtavan positiivisia, ja he ovat korostaneet palvelun tarpeellisuutta. Erityisesti syksyisin palvelumme on ollut tukena väsyneille äideille, ja moni asiakas on kartuttanut palvelussa itseluottamusta ja itsevarmuutta ammatilliseen osaamiseen.


Päätöstilaisuus ja tulevaisuuden suunnitelmat

Marraskuun 6. päivä 2023 Perhevapaalta työelämään -hankkeesta pidettiin päätöstilaisuus, jossa mukana oli ELY-keskusten edustajia, ministereitä sekä palveluntuottajien edustajia yhdessä hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Arffmanilta mukana tilaisuudessa olivat valmentaja Tara Vallenius, projektipäällikkö Aleksanteri Kiviluoto sekä palvelujohtaja Mari Sundström. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa valmennuksen tuloksia ja paneelikeskustelussa asiakaskokemuksia. Tilaisuuden tallenne löytyy tästä linkistä.


Yhteenveto

Perhevapaalta työelämään -hanke on ollut menestys. Se on antanut monille vanhemmille tukea uuden suunnan etsimiseen ja vahvistanut heidän asemaansa työmarkkinoilla. Toivomme, että pääsemme myös tulevaisuudessa toteuttamaan vastaavanlaisia, perhevapaalla oleville vanhemmille suunnattuja palveluita.

Perhevapaalta valmennuspalvelun päätöstilaisuus

Perhevapaalta työelämään -palvelussa työskennelleet valmentajat kokoontuivat yhteen marraskuun alussa purkamaan kokemuksiaan palvelusta.

Teksti: Katja Saaros, Saara Purtanen