Tekijä: saara.purtanen

Nuotti-valmennuksesta nuorelle suunta elämään

Posted on 4 huhtikuun, 2024 by - Blogi

Jokaisella nuorella on oikeus löytää oma paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Mutta miten päästä työelämään, kun osaamista ja työkokemusta ei vielä ole, eikä elämänhallintakaan ole vielä ihan kunnossa? Nuotti-valmennus auttaa nuoria löytämään yksilölliset polkunsa kohti tulevaisuutta. 

Nuotti-valmennus on Kelan tarjoamaa kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille ammatillisen kehityksen ja elämänhallinnan tueksi. Valmennus on maksuton ja valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu. Tähän kuntoutukseen ei poikkeuksellisesti vaadita lääkärintodistusta, vaan se myönnetään Kelan haastattelun ja keskustelun perusteella. 

Nuotissa nuori saa oman valmentajan, joka kulkee hänen rinnalla koko valmennuksen ajan. Tapaamisissa harjoitellaan elämänhallinnan taitoja ja vahvistetaan nuoren voimavaroja. Valmentaja auttaa nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja auttaa pohdinnoissa oman paikan löytämiseksi. Nuotti-valmennus on nuorelle parhaimmillaan käänteentekevä mahdollisuus uuteen alkuun elämässä.

 
Nuotti-valmennus löytyy usein verkoston avulla

Nuori harvemmin löytää Nuottiin itse, vaikka tällaisiakin tapauksia on. Useammin hänet on sinne ohjannut työntekijä sosiaali- tai nuorisotyöstä, oppilaitoksesta, Ohjaamosta tai mielenterveyspalveluista. Joskus nuoren läheinen on löytänyt palvelun ja auttanut nuorta hakeutumaan sen piiriin. 

Valmennus aloitetaan viipymättä Kelan päätöksen jälkeen. Ensitapaaminen pidetään nuoren haluamassa paikassa, usein hänen omassa elinympäristössään. Valmentaja ja nuori tutustuvat ja luottamuksellinen suhde rakennetaan rauhassa. Jos nuori tarvitsee IT-laitteita valmennusta varten, ne lainataan hänelle sen ajaksi. Jos on tarpeen, palvelun alussa nuorta autetaan hakemaan kuntoutusrahaa valmennuksen ajaksi.

 

Alussa asetetaan realistiset tavoitteet

Seuraavaksi kartoitetaan nuoren tilannetta ja tuen tarvetta ja määritellään valmennuksen tavoitteet yhdessä nuoren kanssa. Yhdessä nuoren kanssa laaditaan suunnitelma ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun nuori asettaa tavoitteet itse, se lisää sitoutumista. Valmentajan tehtävänä on auttaa nuorta sanoittamaan niitä. 

Tavoitteita asettaessa on tärkeää huomioida elämäntilanne kokonaisuudessaan, jotta tavoitteet ovat realistisia eikä niitä ole liikaa. Nuoren kanssa keskustellaan myös siitä, miten tavoitteeseen päästään ja sitoudutaan. Nuoren lähiverkosto otataan myös mukaan yhteistyöhön, sillä tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman lähipiirin ja palveluverkoston tukea.

Tyypillisiä tavoitteita on tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen, opiskelupaikan tai työpaikan löytäminen, arjenhallinnan tai elämäntapojen paraneminen, terveydelliset asiat, itsenäistyminen ja rohkeuden lisääntyminen sekä vapaa-ajan harrastusten ja liikunnan tuominen arkeen. Nuori saattaa tarvita käytännön apua monenlaisiin tilanteisiin. Laskujen ja verojen maksaminen tai asuntoasioiden hoitaminen voi olla nuorelle vielä uutta, ja arkirytmi on voinut kadota esimerkiksi koulun päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. 

 
Toiminnallisin menetelmin kohti tavoitteita

Valmennuksen aikana valmentaja ja nuori tapaavat säännöllisesti. Tavallisia kohtaamispaikkoja voi olla esimerkiksi kahvila, kirjasto, Arffmanin tilat tai nuoren koti. Yksi tapaaminen kestää tavallisesti yhden tunnin, mutta tarpeen mukaan se voi olla kahden tunnin mittainen. Yksilötapaamisia voi olla maksimissaan 20 tuntia. Osa tapaamisesta voidaan pitää etänä, jos se sopii nuoren tilanteeseen. Tavallisesti valmennuskertojen välillä pidetään yhteyttä viestein ja puheluin. 

Tavoitteiden saavuttamiseksi aletaan ottaa suunniteltuja askelia aikataulun mukaan. Toiminnalliset menetelmät ovat keskeisiä, sillä niiden avulla voidaan hakea rohkeutta kohdata haastavia tilanteita ja löytää itselle mieleistä tekemistä ja työkaluja kohdata arjen haasteita. Toiminnot riippuvat siitä, mitä nuori itse haluaa ja tarvitsee: valmentaja voi auttaa nuorta menemään rohkeasti erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, hoitaa nuoren kanssa arjen asioita, tehdä hänen kanssaan nuorelle uusia asioita tai tutustua eri harrastuksiin hänen kanssaan. 

Valmennuksen puolivälissä alkaa tavallisesti rohkeus nostamaan päätään ja suunta löytymään. Valmentajan tuella nuoren voimavarat ja itsetuntemus vahvistuvat.

Välillä arvioidaan sitä, ollaanko oikealla polulla kohti tavoitteita. Jos tilanteet muuttuvat, voidaan tavoitteitakin muokata. Tiivis yhteydenpito, nuoren rinnalla kulkeminen ja kannustaminen on tärkeää.

 
Valmennuksen myötä itsetunto vahvistuu ja suunta selkenee

Nuotti-valmennuksen lopussa saamme ilahduttavan usein nähdä itseään aidosti kunnioittavan nuoren, jolla on selvillä seuraavat askeleet elämässä. “On hienoa huomata, kun siivet alkaa kantaa ja nuoren elämään tulee rakenne. Nuori lähtee valmennuksesta keveämmällä askeleella ja on selkeä suunta.” kertoo Arffmanin Nuotti-valmentaja, projektipäällikkö Sami Kurt.

Verkoston kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää erityisesti valmennuksen tullessa päätökseen. Kun Nuotti-valmennus päättyy, verkostoissa tiedetään mitä on saavutettu ja miten polku jatkuu, jotta ne voivat tukea nuorta jatkossakin.

Nuotti-valmennuksen ensimmäinen jakso on viiden kuukauden mittainen. Sen päätyttyä voi tarpeen mukaan hakea jatkoa. 

 

Uusia tutkimustuloksia Nuotti-valmennuksesta ja nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta

Nuotti-valmennuksesta on kertynyt jo tutkittua tietoa. Kelan vuonna 2023 julkaiseman NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön -raportin mukaan Nuottiin osallistuneista kolme neljäsosaa koki, että valmennuksen aikana oli syntynyt luottamusta tulevaisuudessa pärjäämisestä. Vielä sitäkin useammat kokivat, että oli Nuotin aikana saanut suunnitella tulevaisuuttaan ja valmennus oli vahvistanut voimavaroja. Ohjaajista 79 prosenttia raportoi, että valmentautuva nuori oli löytänyt valmennuksen aikana elämäänsä mielekästä tekemistä.

Kelan Nuotti-valmennuksen maaliskuun 2024 kumppanuustapaamisessa esiteltiin Nuotti-valmennuksen palveluntuottajille tutkimustietoa Nuotti-valmennukseen ohjautuneista nuorista. Kelan tutkimuspäällikön Karoliina Koskenvuon mukaan nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutoksen myötä yhä useampi syrjäytymisriskissä oleva nuori on ohjautunut Kelan kuntoutuksen pariin. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrässä on kääntynyt Suomessa laskuun vuonna 2021. Nuotti-valmennukseen osallistuneiden ryhmässä perustoimeentulotukea saaneiden nuorten määrä laski ja ansiotuloa saavien määrä moninkertaistui. Esitys on luettavissa Kelan palveluntuottajille kohdennetuilla sivuilla. 

 
Arffmanin Nuotti-valmennuksessa vahvaa osaamista ja hyviä tuloksia

Arffman tarjoaa Nuotti-valmennusta koko Suomen alueella. ”Valmentajillamme on monipuolista, vahvaa kokemusta ja osaamista valmennus- ja kuntoutustyöstä nuorten parissa. Lisäksi organisaatiomme tarjoaa monipuolista osaamista urapolun rakentamiseen. Meillä on vahvat paikalliset verkostot, joiden kanssa työskentelemme. Toteutamme valmennuksia ketterästi erilaisissa tilanteissa, aina kunkin nuoren tarpeet yksilöllisesti huomioiden” kertoo palvelupäällikkö Kirsi Pajamäki.

Suurin osa, melkein puolet nuorista Arffmanin Nuotti-valmennuksessa aloittaa opiskelun tai palaa opintojen pariin valmennuksen päätyttyä. Neljäsosa jää odottamaan koulupaikkaa tai löytää ammatilliseen kuntoutukseen. Vajaa kymmenesosa pääsee töihin tai aloittaa kevytyrittäjänä. Samoin 10 prosenttia jää ilman jatkopolkua eri syistä, mutta heillekin varmistetaan verkoston tuki jatkossakin. 

 

 

 

Teksti: Saara Purtanen

Kansalliset osaamiskuvaukset terävöittämään ohjaustyötä

Posted on 6 maaliskuun, 2024 by - Blogi, Uutinen

 
Ihmisillä on oikeus saada laadukasta ohjausta

Elinikäisellä ohjauksella edesautetaan työllistymistä ja tuetaan sopivien koulutus- ja työurien rakentumista – nimensä mukaisesti läpi elämän. Sillä saadaan välittömiä hyötyjä sekä laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuuteen, hyvään ja itselle merkitykselliseen työelämään sekä uudistumiskykyyn. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. 

 
Kansalliset ohjausalan osaamiskuvaukset kehitettiin yhteistyössä

Ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisen kansalliset osaamiskuvaukset julkaistiin viime vuonna 2023. Ne tehtiin osana työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaa Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumia (2020–2028). Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos laati selvityksen ja koordinoi projektin, jossa hyödynnettiin yhteiskehittämisprosessia. Ensimmäinen yhteiskehittämisen kokoontuminen oli keväällä 2023 ja valmiit osaamiskuvaukset julkaistiin marraskuussa.

Yhteiskehittämisprosessissa oli mukana valtakunnallisesti erilaisissa ohjaustehtävissä toimivia ohjausalan ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Osaamiskuvausten taustoituksessa hyödynnettiin vastaavia kansainvälisiä toteutuksia. Arffmanilta yhteiskehittämisprosessiin osallistui kehityspäällikkö Tiina Saarinen ja projektipäällikkö Taru Hallikainen.

 
Osaamisen kehikko kuvaa ohjausosaamisen eri osa-alueita

Ohjausosaaminen kattaa ohjaustehtävissä toimivien tiedot, taidot, arvot ja asenteen. Ydinosaaminen kattaa kaikille yleisiä ja yhteisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erikoisosaamiset painottuvat tietyssä ohjaustehtävässä tarvittavaan osaamiseen. 

Valmistuneessa osaamiskuvauskehikossa on kolme pääaluetta: professionaalisuus, asiakastyöosaaminen ja systeeminen osaaminen. Professionaalisuus sisältää muun muassa eettisen osaamisen, vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen sekä digitaalisen osaamisen. Asiakastyöosaamisen alle lukeutuu muun muassa tavoitteiden tarkastelu ja asettaminen sekä asiakaslähtöinen ja vaikuttava ohjausprosessi. Systeemiseen osaamiseen kuuluu muun muassa jatkuva kehittäminen sekä taito hyödyntää ohjausalan verkostoja. 

Osaamiskuvausten laatimisen taustalla on ohjausalan laadun, vaikuttavuuden ja eettisyyden varmistaminen. Yksittäisen ohjaajan ei tarvitse hallita syvällisesti kaikkia osa-alueita, mutta on hyödyllistä osata peilata, arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Tiimistä on tärkeää löytyä laajasti eri vahvuuksista käsin toimivia ohjausalan asiantuntijoita.  

 
Ohjausalan_ammattilaisten_osaamiskuvaukset

Yllä olevassa kuvassa näkyy ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten kehikko. Kuvaa voi tarkastella tarkemmin ohjaustyön osaamiskuvausten yhteiskehittämisen internetsivulla peda.net-verkkosivustolla.

 
Osaamiskehikon hyödyntäminen tulevaisuudessa

Osaamiskuvausta voidaan hyödyntää ohjausalalla toimivien sekä alalle tulevien koulutusten suunnittelussa, työnkuvien selkiyttämisessä, asiakaspalvelun parantamisessa, rekrytoinneissa ja hankinnoissa sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehikon pohjalta on mahdollista luoda myös ammattilaisten rekisteri ja sertifikaatti, jolla voi toimia ohjaajana.

Tulevaisuuden täydennyskoulutuksesta puhuttaessa nousi esille muun muassa vihreän siirtymän mukanaan tuoma kestävä ohjaus, antirasismi, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen sekä sukupuolitietoisuus. Sukupuolitietoisuudella tarkoitetaan ohjausta muun muassa sen edistämiseksi, että nykyistä useammalle alalle hakeutuisi tasaisesti kaikkien sukupuolten edustajia.

 

Kumppanuus keskiössä muuttuvassa maailmassa

Ohjausalalla tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa työtä. Asiakaslähtöisellä ja laadukkaalla ohjaustyöllä on toimintahorisontin kiihtyvässä muutoksessa yhä suurempi merkitys. Työ tehdään verkostoissa ja samalla yhteistä osaamista kehittäen. Kukaan ei pysty hallitsemaan pirstaloitunutta ja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä yksin. Myös verkostot saavat osaamiskuvauskehikosta työkaluja yhteiseen kumppanuuteen, tekemiseen ja kehittämiseen. 

 

Ohjaus on myös Arffmanin palvelujen ytimessä

Arffmanilla työskentelee tällä hetkellä satakunta ohjausalan osaajaa. Meillä kaikilla on kertyneen työ- ja elämänkokemuksen ja korkeakoulutuksen lisäksi monipuolinen kattaus lisä- ja täydennyskoulutuksia ohjausosaamisen eri osa-alueilta. Joukostamme löytyy muun muassa mentaalivalmentajia, lyhytterapeutteja, neuropsykiatrisia valmentajia, opinto-ohjaajia, uraohjaajia, työhönvalmentajia, kuntoutuksen ammattilaisia, työkyvyn kartoittamisen erikoisosaajia ja business coacheja.

Työmme on auttaa valmennukseen tulevia ihmisiä omassa elämässään eteenpäin. Tavoitteena on työkykyä, vahvuuksia ja osaamista vastaava työllistyminen. Autamme valmennuksissamme olevia asiakkaitamme ennen kaikkea tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, joten on selvää että olemme katsoneet usein peiliin ja pohtineet samaa myös omalla kohdallamme.

 

Linkkejä:

 

Teksti: Taru Hallikainen ja Tiina Saarinen

Täsmätyökykyisten työllistäminen puhutti Arffman LIVEssä

Posted on 4 joulukuun, 2023 by - Blogi, Tapahtuma

Toisessa Arffman LIVE -lähetyksessämme 16.11 aiheena oli osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus. Erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli tapahtumassamme kertomassa uusista osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja meiltä Arffmanin Taru Hallikainen kertoi Arffmanin käytännön palveluista ja tuloksista täsmätyökykyisiä työllistävissä palveluissa. Linkki tallenteeseen.

 
Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen?
 

Keyriläisen mukaan osatyökykyisyydelle ei ole yleistä määritelmää, mutta yleensä sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnsaannin ja -tekemisen mahdollisuudet on heikentyneet terveydentilan tai vamman takia. Vaikka termissä on sana “osa”, henkilö voi olla täysin työkykyinen kun työnkuva on räätälöity hänelle sopivaksi. TEM:issä käytetään termiä osatyökykyinen, mutta esim. Arffmanilla käytetään täsmätyökykyinen-termiä, jotta se kuvaisi työntekijän pystyvyyttä paremmin.

 
Tavoitteena työtä kaikille
 

Marianne Keyriläinen totesi puheevuoronsa aluksi, että terveyteen liittyvät tekijät ovat keskeinen työllistymistä heikentävä tekijä Suomessa (OECD 2020, Sosiaalibarometri 2023). Hänen mukaansa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa “Vahva ja välittävä Suomi” on selkeä tavoite, että kaikki mahdolliset työhön kykenevät löytäisivät oman työpaikan. 

Keyriläisen mainitsemia toimia osatyökykyisten työllistämiseen ovat mm. osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ja etuudet, työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyö, työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, työkykyohjelma, toimenpideohjelmat syrjinnän vähentämiseen, digihankkeet sekä osatyökykyisten palvelut osana koko TE-palveluiden palvelurakenteen uudistusta.


Palveluissa puretaan esteitä täsmätyökykyisten tieltä
 

Projektipäällikkö Taru Hallikainen aloitti puheenvuoronsa kertomalla Arffmanin kyvyillä ja valmiuksilla -palvelupilotin tuloksista: liki 50 prosenttia pilottiin osallistuneista työllistyi tai aloitti opiskelut, ja jos lasketaan mukaan muutkin selkeät asiakasta palvelevat siirtymät, prosentti on jopa 85.

Hallikaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen on pitkälti työllistymisen esteiden purkamista. Asiakkailla saattaa olla useitakin esteitä työllisyyden edessä, ja silloin muutoksiin menee paljon aikaa. Valmennusta saatetaan tarvita jopa yli vuoden ajan.

Arffmanin täsmätyökykyisiä valmentavissa palveluissa tukena on moniammatillinen tiimi (ammatinvalintapsykologi, uraohjaaja, nepsyvalmentaja, erityisopettaja, työkykykoordinaattori, yritysneuvoja). Palveluihin kuuluu työ- ja työllistymiskyvyn kartoitukset, digitaitojen parantaminen sekä verkostoyhteistyö. Olemme osa verkostoa, johon kuuluvat palvelun tarjoajan lisäksi esimerkiksi työnantajat, oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialueet, kuntakokeilut, te-palvelut, kela, nuorisotyö ja kielikoulutukset.

 
Tukea tarvitsevat niin työnhakijat kuin työnantajatkin
 

Hallikainen kiinnitti huomiota myös siihen, että työllistymisen edellytyksiä parannetaan ei vain työnhakijaa, vaan myös työnantajia tukemalla. Työnhakijan on tärkeää oppia sanoittamaan omaa työ- ja toimintakykyä, löytää itsestään psykologista vahvuutta ja optimismia sekä itsetuntemusta. Joskus työkyvyn haasteet piilevät työn ja perheen sovittamisen ongelmissa, ja apua tarvitaan siihen.

Hallikaisen mukaan työnantaja taas tarvitsee ymmärrystä siitä, että työ- ja toimintakyky määrittyy suhteessa työympäristöön. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen voidaan tarvita joitain töiden uudelleenjärjestelyjä. Monilla ei ole tarpeeksi tietoa palkkatuesta tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta työn ohessa. Monimuotoisuuden hyödytkin tulevat monille työnantajille uutena tietona: esimerkiksi vammaiset työntekijät voivat auttaa tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai autismin kirjolla oleva työntekijä voi viedä työyhteisön luovuuden uudelle tasolle.


Syrjintä ja ennakkoluulot karisevat rekrytointien myötä
 

Webinaarin lopussa esiintyjät vastasivat vielä katsojien kysymyksiin. TEMin Marianne Keyriläinen muistutti, että henkilö voi olla täysin työkykyinen toiseen tehtävään, vaikka työkyky ei välttämättä riitä toiseen tehtävään. Työllistymisen esteitä täytyy raivata pois: on tärkeää tarjota työnantajille tietoa sekä vähentää syrjintää ja ennakkoluuloja.

Taru Hallikainen toi lopuksi vielä esiin sen, että suurelle osalle työnantajista työnkuvien muokkaaminen on ihan tuttua jo olemassa olevien työntekijöiden ikääntyessä ja elämäntilanteiden vaihtuessa. Ensimmäisen täsmätyökykyisen rekrytoinnin jälkeen työnantajan varovaisuus yleensä karisee pois, ja jatkossa on helpompi tehdä lisää vastaavia rekrytointeja.

Arffman LIVE -lähetykset on suunnattu työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.

Teksti: Saara Purtanen, Markku Häikiö

Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.

Tallenteeseen