Siru Kovala Tarja-Liisa Qvintuksen ohjaamassa näytelmässä
“Suurenmoista” Jyväskylän Huoneteatteri  2011. Valokuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Siru Kovala

Miten aloitit tänään aamusi? 

Päiväni lähtee käyntiin kaurapuurolla, jonka jälkeen pikapyrähdys työpaikalle eli korttelin ympäri takaisin kotiin etätöihin. 

Avaa vähän ammatillista tarinaasi? 

Kouluttauduin Tampereen yliopistossa nuorisotyöhön ja teatterialalle. Nuo kaksi pirstaloitunutta alaa ovat tarjonneet itselleni sopivassa paketissa ihmiseksi kasvamisen ainekset. Koulutukseni on taannut moninaisissa – usein haastavissa – asiakaspalvelutehtävissä menestyksekkäästi toimimiseen rutkasti sellaista osaamispääomaa, jota ei välttämättä tulisi heti ajatelleeksi. 

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 

Ei ole olemassa tyypillistä työpäivää. Onneksi on rutiineja, ilman niitä en selviäisi. Olen saanut olla mukana käynnistämässä valmennuksia ja perehdyttämässä uusia työntekijöitä eri puolille Suomea. Tarvittaessa hyppään liikkuvaan junaan jo alkaneeseen palveluun, jos tilanne sitä vaatii. Moninaiset työtehtäväni vaihtelevat valtakunnallisista koordinointitehtävistä Te-verkkoasioinnin neuvontaan ja  työnhaun webinaarien vetämiseen.

Minkä koet suurimmaksi saavutukseksesi? 

Rehellisyys ja nöyryys elämän ja ihmisten edessä – päivittäin.

Missä haluaisit kehittyä paremmaksi? Mistä haaveilet?

Haluisin matkustaa ekologisesti, joten ehkäpä lisään virtuaalimatkailun osuutta kunnes kaukomatkailusta tulee kestävämpää. Haluaisin oppia myös uusia kieliä ja virvoittaa ruotsin, ranskan ja saksan kielen taitoni sekä jatkaa englannin kielen päivittäistä käyttämistä.

Ketä ihailet ja miksi? 

Listaanko kaikki ne eri alojen taiteilijat…;)?. Vastaan silti, että ihailen lapsia. Heitä on Suomessa aika vähän, he ovat siis vähemmistöryhmä. Lapsilla on monesti tallella mielen ja kehon yhteys sekä luontainen uteliaisuus elämää ja ihmisiä kohtaan. 

Koetko itsesi onnekkaaksi? 

Tärkeimmissä ihmissuhteissa olen ollut onnekas. Rakkaudessa ja ystävyydessä on elämäni jatkumo. Työ on epätyypillisin elämänalueeni jatkuvine yllätyksineen ja muutoksineen. 

Jos saisit 100000 euroa yrityksen perustamiseen,
millaisen startupin pistäisit pystyyn ja mihin käyttäisit rahat? 

Perustaisin kansainvälisen startupin, joka yhdistää köyhyyden poistamisen, kansainväliset yhteydet ja ympäristönsuojelun. 

Mitä sinusta ei välttämättä arvaisi?

Rakastan taidetta, erityisesti teatteria, koska se sisältää parhaimmillaan monia muita taidelajeja. Näytellessäni saan olla minä, mutta jossain ihan muualla ja täysin erilaisissa olosuhteissa. Teatteri on yhdenlaista ajatteluamme avartavaa virtuaalimatkailua. Teatteriharrastus on myös hieno tapa verkostoitua ja tutustua eri alojen ammattilaisiin. Monien heidän kanssaan olen myös ystävystynyt. Teatteri on yksi tekemällä oppimisen hienoimpia ilmentymiä. Sillä on paljon annettavaa muun muassa eri alojen oppilaitoksille, mutta myös suomalaiselle työelämälle. Teatteri on osaavien ihmisten laboratorio: kiitos valaisun, lavastuksen, puvustuksen, kampausten, meikkien, markkinoinnin, viestinnän (erityisesti sosiaalisen median), valokuvauksen, musiikin, runouden ja sosiaalisen innostamisen osaajille – ihanille ohjaajille! 

Antti Kansanen

Miten aloitit tänään aamusi?

Aloitan aamuni sähköposteilla. Jos valtakunnassa on kaikki mallillaan eikä pikaista reagointiani tarvita, nautin aamun uutistarjonnasta imelän teen ja sämpylän kera. 

Avaa vähän ammatillista tarinaasi?

Lokakuussa tuli täyteen 21 vuotta Arffmanilla, missä aloitin 90-luvun lopulla ympäristörakentamisen kouluttajana. Vuosien varrella olen päässyt työskentelemään useissa eri tehtävissä yrityksessämme ja se on ollut rikkaus. Olen ollut Arffmanilla myös osakkaana ja mukana yrityksen hallitustyöskentelyssä.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillistä työpäivää ei ole, mutta pääosa työpäivistäni on yhteydenpitoa sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Työ on pitkälti tulevan toiminnan suunnittelua, toimintaympäristön ennakointia sekä nopeaa ja luovaa reagointia siinä hetkessä vastaan tuleviin tilanteisiin. Työhöni sisältyy myös paljon matkustamista, joten suuntaan noin 50% aamuistani auton keulan johonkin päin Suomineidon helmaa.

Minkä koet suurimmaksi saavutukseksesi? 

Olen pystynyt säilyttämään työn imun pitkän työurani aikana. Jatkuvasti kehittyneet ja sopivasti haastaneet työtehtävät sekä työkaverit, joiden kanssa olen saanut työskennellä, ovat pitäneet mielenkiinnon yllä ja antaneet voimia.

Missä haluaisit kehittyä paremmaksi? 

Vahvuuteni liittyvät asiakkaiden palvelemiseen ja ihmisten kohtaamisen. Vaikka koen tulevani hyvin toimeen ihmisten kanssa, on aina mahdollista kehittyä vieläkin paremmaksi ja oppia uutta. Mottoni onkin “silloin kun kuvittelet tietäväsi kaiken, et edes tiedä kuinka vähän tiedät”.

Koetko itsesi onnekkaaksi? 

Kyllä, olen onnellinen perusasioiden äärellä; olen onnistunut yhdistämään hyvin perheen ja työn. Minulla on myös rentouttavia harrastuksia, jotka palauttavat sopivasti työviikon jälkeen. Mökkeilen, kalastan, matkustelen ja harrastan vaimon pienellä painostuksella puutarhanhoitoa. Olen myös pitkäjänteinen penkkiurheilun harrastaja – sydämessäni sykkii keltamusta sydän 🙂

Jos saisit 100000 euroa yrityksen perustamiseen, millaisen startupin pistäisit pystyyn ja mihin käyttäisit rahat?

Minulla oli 2000-luvulla, Arffmanin työni ohessa  viisi vuotta omakin yritys, joka työllisti 3-5 ihmistä. Tiedän siis mitä yrittäjyys vaatii ja mitä se antaa, sekin kokemus on jo kerran koettu.

Mitä sinusta ei välttämättä arvaisi?

Minusta tuli isänpäivän kynnyksellä isoisä. Vietän isänpäivää uudesta roolista nauttien.