Tekijä: Iryna Hakkarainen

Paras Polku Työhön LIVE täyttää 1 vuotta!

Posted on 9 kesäkuun, 2021 by - Uutinen

Arffmanin Paras Polku Työhön Live on tuottanut viikoittain yhtäjaksoisesti nyt kokonaisen vuoden työnhakuun ja urasuunnitteluun liittyvää tietoa ilmaiseksi kaikille katsojille ja kuuntelijoille. Erityisesti työnhakijoille suunnattu Paras Polku Työhön omaa YouTube kanavan lisäksi LinkedIn ja Facebook ryhmät, missä jaetaan ajankohtaista tietoa ja vinkkejä työnhakuun liittyen.


Miksi Paras Polku Työhön perustettiin?


Palvelujohtaja Mari Sundström toteaa työnhakuun liittyvän paljon hiljaista tietoa, mikä ei ole helposti löydettävissä. Työnhaku on yksilöitynyt ja eri toimialoilla on vaihtelevia työnhaun käytänteitä ja kanavia. Mari Sundström kertoo, miksi Paras Polku Työhön -sarja perustettiin

— Me Arffmanilla nautimme jakaa tietoa kollegoiden kanssa. Siitä saa innostusta työhön ja pysyy ajan hermolla. Ei ole realistista ajatella, että jokainen työllistämisen asiantuntija seuraisi kaikkea. Eikä se ole edes tarpeen. Aina yhdessä olemme enemmän. Tätä monipuolista työnhakuun liittyvää keskustelua halusimme lähteä johdonmukaisesti edistämään myös talon ulkopuolelle.

Mari Sundström korostaa vielä sitä, että työllistäminen on Arffmanin yhteiskunnallinen tehtävä. Paras Polku Työhön -sarjan kautta tieto on saatu kulkemaan kaikkiin palveluihin valtakunnallisesti, palveluiden yli sekä yhteistyöverkostoon.

— Koimme ettei se ole meiltä pois jakaessamme tietoa ja hyvää eteenpäin laajemminkin. Jos asiakkaamme palvelu on virallisesti päättynyt, haluamme Paras Polku Työhön kanavien myötä antaa hänelle kokemuksen että täällä edelleen ollaan.


Miten Paras Polku Työhön -sarjan teemat muodostuvat?


Paras Polku Työhön -sarjan teemat muodostuvat ajankohtaisten asioiden ympärille nopeallakin aikataululla. Arffmanilla kuunnellaan herkällä korvalla asiakkaita ja asiantuntijaverkostoa. Mari Sundström yllättyi, kuinka helposti Paras Polku Työhön -sarja on houkutellut vierailijoita mukaan eri tahoilta.

Vieraita Paras Polku Työhön LIVEissä on ollut esimerkiksi eri oppilaitoksilta, Baronalta, KEHA keskukselta, Saranen Consultingilta, Levi Wellness Clubilta ja tietysti talon sisältä omasta tiimistämme Arffmanilta!


Entä millaista itse LIVEn vetäminen on?


Arffmanin palvelujohtaja Sanna Mathlin koki Paras Polku Työhön LIVEn ensimmäiset vedot jännittävinä, kun kyseessä oli aivan uusi konsepti. Pikkuhiljaa pystyi luottamaan, että tekniikka toimii ja itsekin pärjää yllättävissä tilanteissa, joita vuosi on tuonut tullessaan. 

LIVE tilanteissa on osattava valmistautua kaikkeen, sillä koskaan ei voi tietää etukäteen, mitä tuleman pitää. Sanna Mathlin kertoo, kuinka suurin yllätys LIVEn aikana tapahtui Euroopan laajuisen Zoomin yhteysongelman aikana, joka esti LIVEn pitämisen. 

— Se olikin ainut kerta, kun live piti perua. Vuosi on ollut todella antoisa. Meidän mahtavat vieraat ovat mielellään osallistuneet liven tekoon ja jakaneet osaamistaan työnhakijoille. Liveähän voi halutessaan seurata kuka vain. Emme halunneet rajoittaa sitä vain omille valmennusasiakkaille.

— Liven houstina on ollut etuoikeutettu asema päästä keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ympäri maan. Joka vierailijalta olen oppinut jotain.


Kaiken keskiössä on polku työhön


Paras Polku Työhön LIVEissä aiheina on ollut muun muassa oman osaamisen kartoittaminen ja myyminen, piilotyöpaikat ja niiden löytäminen, erilaiset työnhaun kanavat kuten LinkedIn ja henkilöstöpalvelut, vinkit työhaastattelussa onnistumiseen, motivaation ylläpitäminen työnhaussa, yrittäjyys ja sen eri muodot, sekä useita onnistumistarinoita valmennuksiimme osallistuneilta henkilöiltä näihin aiheisiin liittyen.

Livet on tallennettu Paras Polku Työhön YouTube kanavalle ja niitä voi hyödyntää omassa työnhaussa ja urasuunnittelussa kahden viikon ajan livelähetyksen jälkeen. Tallenteita on lisäksi hyödynnetty laajalti eri valmennuspalveluidemme toteutuksissa.


Paras Polku Työhön jatkuu


Jatkamme Paras Polku Työhön LIVE lähetyksiä myös jatkossa ja sitä suunnitellaan kysynnän ja tarpeen mukaan. Lähitulevaisuuden aiheina ovat muun muassa oman osaamisen myynti. Myöhemmin syksyllä LIVEssä käsitellään esimerkiksi tulevaisuuden työnhaun keinoja, opiskelumahdollisuuksia sekä rekrykoulutuksia. Näihin keskusteluihin seuraamme liittyvät asiantuntijat esimerkiksi Duunitorilta sekä Talentgatelta.

Tutustu Arffmanin Paras Polku Työhön -toimintaan LinkedIn tai Facebook ryhmien kautta ja tule mukaan seuraamaan LIVE lähetyksiä keskiviikkoisin klo 12-13 YouTubesta!

Det är viktigt att kunna få integreras på svenska

Posted on 28 toukokuun, 2021 by - Blogi

På måndag, 24.5.2021 började Arffmans andra svenskspråkiga integrationsutbildning på nätet. Vi har 18 studeranden från Helsingfors, Borgå, Tammerfors, Åbo, Närpes, Vasa, Grankulla och Nurmijärvi.

Jag kommer bra ihåg en kvinna som bodde i Kimito som studerade med oss på den finskspråkiga integrationsutbildningen. Det var ju konstigt, hennes man var finlandssvensk, barnen pratade svenska i skolan och i hemmet, hela området pratade svenska och hon var tvungen att lära sig finska eftersom det inte fanns någon annan valmöjlighet för henne. Jag kommer också ihåg när vi hade studeranden från Närpes och Nagu vilka båda två är helt svenskspråkiga områden. Det liknade en situation där någon lär sig finska som främmande språk eftersom det absolut inte fanns möjlighet att praktisera språket där. Många av studerandena skulle gärna stannat kvar men det blev omöjligt eftersom man inte kunde studera svenska. Därför är det ju så viktigt att i vårt tvåspråkiga land kunna själv välja finska eller svenska som integrationsspråk.

Arffman har också Suomi-hubi, en tjänst för de som arbetar eller som annars inte har möjlighet att delta i integrationsutbildningen. Jag är verkligen stolt över att det just nu ser ut  som att vi också har de första kunderna som vill lära sig svenska. Jag är glad att det finns ansvarsfulla arbetsgivare i Finland som betalar för arbetstagares språkundervisning. Det gynnar samhället i stort.

För min del har det också varit en spännande resa. Jag måste erkänna att även våra lärare, Catarina Mikkonen och Cecilia Grönvik, pratar flytande finska och jag kände mig oartig när vi träffades första gången live och jag inte kunde kommunicera på deras modersmål. Nu har jag bott i Sverige under tre månaders tid och jag har tvingat mig själv att kommunicera på svenska. För mig är det ett sätt att visa respekt. 

Det är en bra början att vi har en svenskspråkig integrationsutbildning på nätet, men utbildningen börjar en gång per år och det är inte en så flexibel lösning. I framtiden, för ett verkligt inkluderande samhälle, behöver invånare som pratar främmande språk lära sig tillräckligt bra svenska för att kunna jobba som statliga tjänstemän. Jag vet att det finns god vilja att fixa den här saken och jag har en känsla att den nästa god praxisen hittas hos Arffmans svenskspråkiga team.  

Skriven av: Raisa Haikala

Ilmoittaudu Elokuun YKI-testiin!

Posted on 28 toukokuun, 2021 by - Uutinen

YKI-ilmoittautuminen aukeaa 1.6. kello 10.00

Ilmoittaudu elokuun YKI-testiin tiistaina 1.6.2021 kello 10.00. 

YKI-testin paikat loppuvat koko maassa nopeasti, ja sinun täytyy toimia nopeasti.

Näin toimit nopeasti: 

  • Ota lähellesi tunnistautumista varten verkkopankkitunnukset, varmennekortti tai puhelimen mobiilivarmenne. 
  • Ole valmis ilmoittautumaan tasan kello 10.00. Viiden minuutin kuluttua kaikki paikat ovat yleensä jo loppuneet.
  • Katso ohjevideo ennen ilmoittautumista.
  • Harjoittele ennen ilmoittautumista: Löydätkö nopeasti vapaat paikat sinun kaupungista?

Elokuun YKI-testi pidetään koko Suomessa 28.8.2021. 

Ilmoittaudu Arffmanin YKI-testiin Helsingissä

Ilmoittaudu YKI-testiin koko Suomessa

Suomi-hubi LIVE: Mikä on YKI-testi ja miten ilmoittaudut YKI-testiin

YKI-testiin valmistautuminen: Suomi-hubin YKI-intensiivi

6 vuotta, 630 opiskelijaa. Toinen raportti kotoutumiskoulutuksesta verkossa on nyt julkaistu.

Posted on 20 toukokuun, 2021 by - Blogi

Loppuvuonna 2019 julkaisimme ensimmäisen raportin Arffmanin verkossa toteutettavasta kotoutumiskoulutuksesta. Raportti oli kattava ja saimme siitä paljon kiitosta, kun toimme numerot tarinoiden rinnalle. Tuolla raportilla sekä sen pohjalta syntyneellä vertaisarvioidulla artikkelilla (Hartikainen ym. 2020) Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset tulivat huomioiduksi myös Työ- ja elinkeinoministeriötä ja OECD:n kansainvälistä migraatiojaostoa (International Migration Division) myöten. Syksyllä 2020 Arffmanin verkkotiimi sai isännöidä Saksan sisäministeriötä, kun he halusivat benchmarkata Arffmanin kehittämää mallia.

Uskoimme alusta asti, että onnistumme. Uuden raportin data täydentää ja tarkentaa aikaisempaa, kun uusia tuloksia löytyy esimerkiksi kielitaidon kehityksestä moduuleittain. Koulutuksiin on uskallettu ohjata entistä enemmän myös opiskelutaidoiltaan hitaampia oppijoita. Uusin data sisältää myös kokonaisen latinalaisten aakkosten vahvistamisen ryhmän, joka toteutettiin kokonaisuudessaan verkossa. 

Pandemia piti huolen massiivisesta digiloikasta, mutta on huomattava, että kaikki verkossa pakon edessä toteutettu kotoutumiskoulutus ei ole sama asia kuin verkkoon suunniteltu kotoutumiskoulutus. Sekä opettajat että opiskelijat voivat oppia olemaan verkossa, mutta Arffmanin Verkkokoto on pitkällisen kehittämistyön tulos, jossa onnistumiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Tämä raportti ei ota kantaa siihen, miten ja miksi koulutus onnistui, mutta kehotan seuraamaan Marja Aholan ja Anita Hartikaisen tutkimusta aiheesta.  

Itse suljen tällä raportilla myös yhden vaiheen elämästäni taakse ja teen sen suurella ilolla, sillä Arffmanin Verkkokoto on suurempi kuin koskaan ennen. Keväällä 2021 palasimme sekä juurillemme Lappiin että valloitimme täysin uusia alueita neljän ELY-alueen yhteishankinnalla; opiskelijamme asuvat Lapin lisäksi Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Lisäksi ylpeydellä voin seurata, kun ruotsinkielinen Verkkokoto Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa aloittaa jo toisen ryhmänsä ja tarjoaa tärkeän kotoutumisen mahdollisuuden ruotsiksi ja tukee entisestään kotoutumista myös Suomen ruotsinkielisille alueille.

 

Verkkokoton raportti 2015-2021

Ruotsissa 19.5.2021

Raisa Haikala

Uutta työtä kohti vie Momentum

Posted on 7 huhtikuun, 2021 by - Uutinen

On välitilinpäätöksen paikka: Mitä osaan? Mitä haluan? Onko takkiin tarttunut matkan varrella koulutuksen lisäksi muutakin kuin tutkintoja? Mitä taitoja minulla on? Miten pystyn sen sanoittamaan niin, että viesti menee perille tulevalle työnantajalleni?

— Siinä vaiheessa, kun ihminen etsii uutta työpaikkaa, on tehtävä itsensä kanssa välitilinpäätös. Se on yleensä aika syvällinen prosessi ja vie aikaa, ja aikaa siihen on myös annettava, sanoo hankepäällikkö Sami Lopakka.

 
Timantit jakoon heti huhtikuussa

Lopakan johdolla käynnistyy huhtikuussa pohjoissuomalaisten korkeakoulutettujen työllistymiseen tähtäävä Momentum-hanke. Siitä voivat ottaa tukea työnhakuunsa niin työttömänä kuin työssäkin, mahdollisesti YT-uhan alla, olevat. Loppuvaiheen opiskelijoitakin toivotaan mukaan ennakoimaan tulevia työkuvioitaan.

— Me heitämme timantit jakoon ensin ja aloitamme huhtikuussa kuudella verkkovalmennuspäivällä. Huhtikuun 9. päivänä avataan hanke jääkiekkouransa päättäneen  maailmanmestarin Lasse Kukkosen johdolla ja pohditaan urheilun psyykkisen valmennuksen oppeja työelämässä.

Seuraavaksi 14. huhtikuuta on vuorossa koko Momentum-hankkeen ydinajatuksen, proaktiivisen työnhakemisen ja piilotyöpaikkojen löytämisen päivä. 

— Proaktiivisuus on sitä, että ei jää odottelemaan työpaikkailmoituksia vaan toimii itse jo ennen niitä. Reaktiivisena ilmoitukseen vastaajana on usein jo myöhässä, Lopakka selventää hankkeen lähtökohtia ja samalla modernin työnhaun perusajatusta.

Arffman tekee yhteistyötä Momentum-hankkeen kanssa, ja niinpä huhtikuun seuraavista neljästä verkkovalmennuspäivästä peräti kolme on Arffmanin valmentajan Kirsi Pajamäen luotsaamia. Pajamäki opastaa oman osaamisen kartoittamisen ja sanoittamisen sekä vetovoimaisen CV:n kanssa sekä valmentaa hakemuksen tekoon ja työhaastatteluun. 

 
Jotain vanhaa, jotain uutta

Ihan perinteinen kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke Momentum ei ole. Lopakka kertoo, että aiempien hankkeiden palautteista on opittu ja Momentumissa ne siirretään nyt käytäntöön. Yksi selkeästi tunnistettu urasuunnittelun aukko ammottaa korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien kohdalla.

— Englanninkielisen palvelun tarve on kasvanut jatkuvasti. Siksi osa tarjonnastamme on sekä suomeksi että englanniksi. Toukokuussa on tulossa webinaareja, työpajoja ja esimerkiksi LinkedIn-urailtapäivä.

Muita moderneja keinoja ovat henkilökohtaiset urasparraukset sekä podcast.

— Vertaistukea tarjoavien pienryhmäsparrauksien lisäksi meille tulee syksyllä myös henkilökohtaista sparrauksia, joissa annetaan vihoviimeinen silaus työnhakusuunnitelmaan tai vaikka työhakemukseen.

Podcastilla puolestaan on mahdollista reagoida nopeastikin osallistujien tarpeisiin ja kutsua vaikka asiantuntija haastateltavaksi. Kaikki webinaarit ja podcastit jäävät katsottaviksi hankkeen  Urapedia-sivulle.

Kolmivuotista Momentum-hanketta organisoi Pohjois-Suomen omatoimisen työllistymisen tuki PSOTTY ry. Se on osallistujille ilmainen. Rahoittajatahoja on yhteensä kolmisenkymmentä. Niiden joukossa on pohjoissuomalaisia kuntia, yliopistoja ja ammattiliittoja sekä päärahoittaja Euroopan sosiaalirahasto. Arffman tekee yhteistyötä Momentum-hankkeen kanssa.

Ilmoittaudu Momentum-hankkeen tilaisuuksiin täältä: https://www.momentumweb.fi/fi/Tulossa.html

Kuvateksti: Pohjois-Suomen korkeakoulutettujen työnhaun tukena ovat Venla Vuorjoki, Sami Lopakka ja Hanna Kela. 

Suomi-hubi LIVE on 1-vuotias

Posted on 23 maaliskuun, 2021 by - Uutinen

Arffmanin aidosti monikielinen Suomi-hubi LIVE on tuottanut työllistymisen kannalta hyödyllistä tietoa ilmaiseksi kaikille vuoden. Erityisesti vieraskielisille ja kotoutujille suunnattua Suomi-hubin YouTube-kanavaa seuraa jo liki 2 000 tilaajaa, ja joka viikko sadat katsojat saavat kanavalta huippuhyödyllistä tietoa työn tekemisestä Suomessa. 

— Suomi-hubi LIVEssä on tietoiskuja koulutuksista, työnantajien esittelyitä, koulutusorganisaatioiden ja yritysten puheenvuoroja sekä työllistymistarinoita, Suomi-hubi LIVE -lähetyksiä koordinoiva Anna-Leena Atkinson tiivistää sisällön.

 
Kaiken keskiössä on työ

 

Kaiken toiminnan ydin on työ: työssä tarvittava osaaminen, työnhakutaidot, työelämätaidot, työllistyminen. Kuluneen vuoden aikana Suomi-hubi LIVEn vieraana on ollut sinnikäs insinööri, joka teki 117 työhakemusta ennen kuin sai Suomessa oman alansa töitä. On kuultu työnhakijasta työnantajaksi ryhtynyttä ravintoloitsijaa ja avattu itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. On esitelty hygieniapassia ja anniskelupassia, suomalaisten työpaikkojen lahjakäytäntöjä ja annettu eväitä niin kesätyöpaikkojen kuin korkeakouluihin hakemiseenkin.

Tulevia aiheita ovat muun muassa vuosilomat, työturvallisuuskortti, tulityökortti, ensiapukortti, YKI-testi sekä kausityöt. Monikielinen ja interaktiivinen lähetys tulkataan yleensä ainakin englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, venäjäksi ja persiaksi. Lähetyksen aikana katsojat voivat lähettää kysymyksiä chatiin ja saada kysymyksiin myös vastauksia.

— Joskus meillä saattaa olla puhujana ihminen, joka ei vielä osaa suomea. Asiantuntijuushan ei ole kielestä kiinni. Silloin lähetys tulkataan myös helpolla suomen kielellä, Atkinson sanoo.

 
Suomi-hubi on iso kokonaisuus

 

Maksuton Suomi-hubi LIVE on osa Arffmanin Suomi-hubi-kokonaisuutta, kuukausimaksullista verkkokielikoulutusta, jossa opiskellaan eri alojen ammattikieltä, arkikieltä, valmistaudutaan Yleiseen kielitestiin ja saadaan tukea työnhakuun. Suomi-hubissa ei tarvitse odotella hakuajan tai kurssin alkamista vaan opiskelemaan pääsee heti huomenna. Ammattitaitoisten ja läsnäolevien opettajien ja pienryhmän kanssa voi opiskella päivittäin itselle sopivalla taitotasolla. Suomi-hubi-kokonaisuus on esittelyssä Suomi-hubi LIVEssä tämän viikon torstaina 25.3.2021. 

 
 
Osallistu lähetykseen

 

Suomi-hubi LIVE -lähetyksen näet joka torstai kello 12.30 – 13.30 Suomi-hubin YouTube kanavalla. Lähetys kestää noin tunnin, ja se sopii erinomaisesti esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumis-, VALMA- tai ammatillisen koulutuksen tuntisisällöksi. Live-lähetyksen jälkeen videot ovat katsottavissa kaksi viikkoa.

Kotoutujasta kotoutumisen asiantuntijaksi

Posted on 6 maaliskuun, 2021 by - Blogi

 

Kun puhelin viime toukokuussa soi, Inabat Seytnazarova yllättyi täydellisesti. Kuopion TE-palvelut tarjosi hänelle töitä. Kotoutumiskoulutus oli vielä kesken, työnhakukaan ei ollut aktiivisessa vaiheessa, mutta TE-keskuksessa oltiin hänet pantu merkille jo aiemmin. 

 

Useaa kieltä puhuva, englannin kielen tohtori, motivoitunut, miellyttävä ja ahkera nuori nainen oli saapunut Suomeen vuonna 2018 ja aloittanut äitiysloman jälkeen 2019 ensimmäisen suomen kielen kurssinsa. Kun suomen kielen taito seuraavana vuonna ylsi keskitasolle, TE-palvelut tarttui saaliiseensa kiinni ja kutsui työhaastatteluun. Hämmentynyt Inabat Seytnazarova sopersi puhelimeen, että ettehän te edes tiedä, millainen ihminen minä olen. Mutta hyvin siinä lopulta kävi.

 

— Työskentelen nyt Kuopion TE-palveluissa kotoutumisen asiantuntijana eli autan ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita ihmisiä. Teen heille kotoutumissuunnitelmia, haastattelen uudet asiakkaat, vastaan kysymyksiin puhelinpalvelussa ja laadin KELAlle lausuntoja, Inabat Seytnazarova kertoo.

 

Oma kokemus auttaa

 

Kun maahanmuuttajien kotoutumista edistämässä on itsekin maahanmuuton kokenut henkilö, on helpompi ymmärtää asiakasta. 

— Tiedän sen prosessin, jonka maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi, ja haluan antaa asiakkaille samanlaista palvelua kuin haluaisin itsekin saada. Painotan asiakkaille, miten tärkeää on integroitua Suomeen: oppia kieltä ja ymmärtää kulttuuria.

Suomeen muuton jälkeen kotoutumisaikaa on vain kolme vuotta. Sinä aikana aikuisen ihmisen pitäisi oppia suomea riittävästi, että voi hakeutua töihin tai ammattikoulutukseen. Kansalaisuutta voi hakea vasta, kun kielitaito yltää sille tasolle, että pystyy itse hoitamaan niin arkiset asiointinsa vaikkapa lääkärissä kuin juttelemaan esimerkiksi naapurin kanssa.

 
Kuka puhuu työkkäriä

 

Siirtyminen kielenoppijasta työntekijäksi on melkoinen harppaus. Siitäkin Inabat Seytnazarovalla on nyt omakohtainen kokemus.

— Alussa oli tosi vaikeaa tehdä työtä suomen kielellä ja jutella työkavereiden kanssa. Asiakkaiden kanssahan minä voin puhua englannin lisäksi venäjää ja farsia, jotka ovat äidinkieliäni

Nyt menossa on toinen puolen vuoden määräaikainen työsopimus. Kielitaito karttuu päivittäin ja perustyö asiakkaiden parissa on joka päivä helpompaa. Palaverit työpaikalla tuottavat vielä päänvaivaa. Joskus työkaverit eivät muista huomioida suomea toisena kielenä puhuvaa kollegaansa ja puhuvat asioista nopeasti ja vaikeilla sanoilla. Silloin pitää pyytää hiljentämään puhetahtia tai selittämään, mitä jokin sana tarkoittaa. Jos suomen sanat eivät riitä, kielen voi vaihtaa myös englanniksi.

— Minun kollegani ovat hyvin ymmärtäväisiä ja auttavat kyllä, jos en ymmärrä. Kaikki ovat iloisia siitä, että on myös ulkomaalainen asiantuntija työporukassa.

Eivätkä kokousten superbyrokraattiset asiat aina avaudu äidinkielisille suomalaisillekaan. 

— Kerran pomo chattasi kokouksen aikana, ettei ole syytä olla huolissaan. Ei hän itsekään ymmärrä tätä asiaa vielä, Inabat Seytnazarova nauraa.

 

Kotoutumisen asiantuntija Inabat Seytnazarova puhuu sujuvasti viittä eri kieltä, ja niistä jokainen on hyödyllinen töissä. Kuopioon asettunut perhe nauttii vapaa-ajasta ja ulkoilusta varsin suomalaiseen tapaan luistelemalla.

Yksilöllinen apu tehostaa työllistymistä

Posted on 28 tammikuun, 2021 by - Uutinen

Kuvittele tämä: Olet itsellesi uuden edessä. Et tiedä, miten se tehdään. Et tiedä, miten sinne päästään. Ympäristö huutaa: Mene jo! Yritä edes! Sinulla vain ei ole aavistustakaan, mistä edes lähteä liikkeelle.

— Meidän asiakkaanamme voi olla nuori, joka ei ole koskaan ollut työhaastattelussa, koska ei ole koskaan hakenut työpaikkaa. Hän ei tiedä, miten se tehdään, koska hänellä ei ole mallia siitä. Meidän tehtävämme silloin on auttaa, kertoo valmentaja Heli Vuori.

 

Tehostetusti töihin -valmennuksessa etsittiin alle 30-vuotiaille ammattiin valmistuneille nuorille työllistymismahdollisuuksia. Arffmanin Pohjois-Pohjanmaan valmennustiimillä oli viime vuoden helmikuusta marraskuun loppuun saakka asiakkainaan yhteensä 233 nuorta, jotka saivat yksilöllistä, ratkaisukeskeistä ja ammattimaista tukea työnhakuunsa. Valmentajat auttoivat heitä tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, antoivat työnhakua edistäviä tehtäviä ja sopivat seuraavista tapaamisista. Palvelussa tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa työhakemuksia ja ansioluetteloita, kartoitettiin avoimia ja piilotyöpaikkoja sekä opiskelumahdollisuuksia.

— Nuorten avoimuus on etu: he ovat olleet valmiita kokeilemaan ja muuttamaan suuntaa. He ovat uskaltaneet antaa uusille ideoille mahdollisuuden, valmentaja Kirsi Pajamäki kertoo.

 

Yksilöllisiä unelmia

 

Oli visuaalisesti ja sosiaalisesti lahjakas nuori kokki, jonka kanssa käytiin neljän kuukauden ajan keskusteluja, ja viimein hänelle itselleenkin kirkastui, että hän on todella hyvä myymään. Sitten oli se nuori ihminen, jolla oli paljon koulutusta ja joka oli taitava käsistään, mutta elämä oli murjonut ja heitellyt kiviä tielle liikaa. Ja oli vielä se viihdealasta haaveileva nuori, jonka unelma oli päästä töihin Antti Tuiskun tiimiin.

— Unelmat ovat tosi tärkeitä. En koskaan sano nuorelle ensimmäiseksi ei, sanon aina joo. Kun nuori saa sanoitettua, missä hän on hyvä ja mitä hän osaa, työnhaun merkitys alkaa selkeytyä ja muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Jokin kynnys ylittyy ja ihminen lähtee liikkeelle, Heli Vuori pohtii.

 

Tuloksina elämän suunnanmuutoksia

 

Vuoren, Pajamäen ja Tanja Simosen työn tuloksena neljä viidestä heidän ohjauksessaan olleesta nuoresta sai työtä, opiskelupaikan tai otti jonkin muun konkreettisen askeleen kohti työelämää. Se tarkoittaa konkreettisesti 179 ihmistä. Liki puolet palveluun osallistuneista, 105 henkilöä, sai työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. 

Tuloksena oli koko joukko elämän suunnanmuutoksia: 19 täysiaikaista vakituista työpaikkaa, kuusi osa-aikaista vakituista työpaikkaa, 17 yli puoli vuotta kestävää määräaikaista työpaikkaa, 26 lyhytaikaista osa-aikaista työpaikkaa, 32 päätöstä lisäopinnoista, joista kahdeksan päätti hankkia korkeakoulutuksen, seitsemän toisen asteen koulutuksen, yhdelle taas sopi oppisopimuskoulutus. Osa nuorista tunsi, että juuri tässä elämänvaiheessa heitä vie parhaiten elämässä eteenpäin työkokeilu tai Kelan kustantama ammatillinen kuntoutus.

 

Tulossidonnainen malli on tehokas

 

Kymmenen kuukauden mittaisen Tehostetusti työhön -valmennuksen tulokset osoittavat selkein numeroin, että tulossidonnainen malli toimii.

— Malli on kannustava myös palveluntuottajalle: kun teemme työt hyvin, meidät palkitaan. Yhteiskunta maksaa palkkion valmennuksesta tulosten perusteella, joten veronmaksajien rahoja käytetään näin viisaasti, tiivistää mallin taloudellisuuden valmennuspalveluista Arffmanilla vastaava liiketoimintajohtaja Olli Jääskeläinen.

Kun ottaa vielä huomioon koronan kurittaman Suomen työmarkkinatilanteen erityshaasteet, voidaan Arffmanilla olla todella tyytyväisiä tulokseen.

— Korona vaikutti niin, että kauppa- ja ravintola-ala vetivät heikosti. Sieltä on ollut ihmisiä lomautettuna ja osa-aikatöissä paljon, Kirsi Pajamäki kertoo. 

— Teollisuus ja rakentaminen sitä vastoin työllistivät nuoria ajankohtaan nähden hyvin kesän 2020 aikana, Heli Vuori jatkaa. 

Entä mitä näille nuorille kuuluu? Kokki sai töitä tavaratalosta, ja vaikka koronan vuoksi määräaikainen työsuhde loppui, kokemus onnistuneesta työnhausta jäi. Elämänmurjoma nuori työllistyi myynnin pariin, kuten oli toivonutkin. Antti Tuiskun tiimistä haaveileva nuori sai töitä toisaalta, mutta  viihdealalta kuitenkin. Unelmat toteutuvat, mutta eivät itsekseen. 

 

Ekatyö-kumppanuuskokeilu

 

Tehostetusti työhön -valmennus oli osa Kelan, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, TE-palveluiden sekä Oulun, Pudasjärven ja Raahen kaupunkien yhteistä Ekatyö-kumppanuuskokeilua, joka päättyi vuoden 2020 loppuun. Reilun vuoden mittaisen kokeilun aikana etsittiin ammattikoulutetuille alle 30-vuotiaille työttömille työnhakijoille töitä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Arffman oli yksi kolmesta Tehostetusti työhön -valmennuksen toteuttajasta.

 

“Kiitos Helille kannustuksesta ja omien hyvien puolien löytämisestä sanoiksi.” Näin muotoili kokemuksensa eräs Heli Vuoren (kuvassa) valmennettavista.

 

Valmentaja Kirsi Pajamäen (kuvassa) valmennettava tiivisti saamansa palvelun näin: “Mielestäni Kirsi Pajamäki hoiti asiansa paremmin kuin hyvin ja osasi ohjata minua hyvin, sekä löysi työnhakuuni liittyen oleellisia kehityksen kohtia, joita yhdessä mietimme.”

Henkilökohtaisuutta työnhakupalveluihin

Posted on 13 tammikuun, 2021 by - Blogi

Yksi sana: henkilökohtaistaminen. TE-palveluiden suunnitteilla oleva uusi maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten yksilölliseen työnhakuun tähtäävä työllisyydenhoitomalli voi onnistua keskittymällä työntekijöiden osaamiseen ja päämääriin tutkintojen ja työkokemuksen sijaan. Näin työllisyyden hyvän hoitamisen ytimen näkee Tiina Aho, 58. 

Idänkaupassa eri toimialoilla vuosia työskennellyt Tiina Aho on etsinyt uutta työtä nyt kahdeksan kuukautta. Hän ei ole vieläkään päässyt henkilökohtaiseen keskusteluun työvoimaneuvojan kanssa. Aho ei ole erityisen tyytyväinen TE-palveluista saamaansa palveluun.

 

Uravalmennus oivallutti

 

Aho ei odota valmiita työtarjouksia kotiovelle vaan yksilöllisesti kohdennettua tukea työnhakuun. Tätä hän koki saavansa Arffmanin Urapolku-valmennuksesta. 

— Kun näin valmennuksen alussa kolmen viikon ohjelman jäsenneltynä, totesin, että nyt ollaan oikealla polulla. Lähdin mukaan valmennukseen oikeastaan verkostoituminen mielessäni, mutta sainkin erittäin hyvin jäsennellyn kurssin, käytännönläheistä ja älyllisesti antoisaa ydintietoa ja opin asioita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Kirjoitin kynä sauhuten muistiinpanoja.

Valmennuksessa vahvasti esille tuotua oman osaamisen sanoittamista Aho vielä harjoittelee. Ennen valmennusta sen merkitys ei tuntunut tärkeältä ja se tuntui vaikealta.

 

Viestinnässä kehitettävää

 

Valmennuksesta Tiina Aho sai tiedon sähköpostilla — kahteenkin otteeseen.

—Ensimmäisessä sähköpostissa tieto meni minulta ohi. Monen muun asian joukossa oli maininta valmennuksesta, mutta en näin kokeneena ja paljon nähneenä työntekijänä kokenut, että olisin tarvinnut työnhakuvalmennusta. En edes juurikaan ajatellut, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Toinen sähköpostitiedote oli houkuttelevampi, sillä siinä TE-palvelut tarjosi valmennusta yli 50-vuotiaille. Se tuntui heti kohdennetummalta.

— Valitettavasti siihen valmennukseen ei ilmoittautunut tarpeeksi ihmisiä, joten ilmoittauduin lopulta kaikenikäisille tarkoitettuun ryhmään. Harmi, ettei valmennuksen sisältöä avattu jo ensimmäisessä sähköpostissa. Olisin tietenkin hakenut jo aiemmin mukaan valmennukseen, jos olisin tiennyt tarkemmin, mitä se sisältää.

 

Mittava uudistus tulossa

 

Hallitus suunnittelee työllisyyden hoitoon mittavaa uudistusta viimeistään vuoteen 2022 mennessä. Vastuuta siirretään valtiolta kunnille ja työvoimapalveluista halutaan yksilöllisempiä. Työministerin Tuula Haataisen mukaan suunta olisi kontrolloinnista kohti auttamista.

 

Ahon mielestä uudistus tulee tarpeeseen, mutta luottamus lopputulokseen horjuu. Suunnittelutyössä tarvitaan myös ruohonjuuritason kokemusta työttömänä olemisesta.

— Vaatii suunnittelijoilta uusiutumiskykyä, jotta nykyisestä mallista päästään yksilöä huomioivaan malliin. Vanhat tavat eivät avaa uusia ovia.

Aholla on ehdotus palvelumuotoilijoille: entäpä jos työttömille työnhakijoille tarjottaisiin palveluseteleitä, joilla kukin voisi itse hakeutua yksityiselle sektorille hankkimaan henkilökohtaista tukea työnhakuun?

— Jos TE-palvelut ei pysty itse järjestämään henkilökohtaista neuvontaa, miksi sitä ei ostettaisi ulkopuolisilta palveluntarjoajilta?  

 

Tiina Ahon ajatuksia työllisyyspalveluiden kehittämiseksi

 

Palvelukokemus miellyttäväksi
Tarvitaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaisuutta, luottamusta ja joustavuutta.

Rekrykoulutukset työnantajien tietoon
Suurin osa työnantajista ei ole kuullutkaan näistä vaikka ne olisivat matalan kynnyksen keinoja täsmäkouluttaa potentiaalista työvoimaa juuri omaan tarpeeseen.

Palvelusetelit

Jos henkilökohtaista apua ei ole saatavilla TE-palveluissa, voisiko apua tarvitseva itse valita sopivan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta?

Tavoitettavuus kuntoon

TE-palvelut on neuvontaelin, mutta yhteyden saaminen sinne on vaikeaa. Oma Asioinnin kautta jätettyyn yhteydenottopyyntöön vastataan 5 – 7 arkipäivän kuluessa. Odottavan aika on pitkä.

Valtakunnalliselle palvelunumerolle oikeus tehdä muutoksia tietoihin
Vain oma toimisto voi tehdä tietoihin muutoksia. Muutosoikeuksien lisääminen palvelunumeron työntekijöille nopeuttaisi asioiden etenemistä.

Palkkatuen ehtoja kevyemmiksi

Jos palkkatuki konkreettisesti auttaa työpaikan saamisessa, kannattaa se ottaa avuksi vaikka heti.

Mahdollisuus kouluttautua

Työttömyyden aikana on järkevää pitää ammattitaitoa yllä. Tällä hetkellä myös lyhyet kurssit tulee ilmoittaa TE-toimistolle, mistä seuraa uusi työvoimapoliittinen selvitys ja tauko päivärahaan. Menettelystä olisi järkevää luopua, onhan työnhakija joka tapauksessa sitoutunut ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Kurssit eivät ole siihen esteenä.

Algoritmit avuksi ja tietojärjestelmät kuntoon

Nykyisiin tietojärjestelmiin voitaneen upottaa hälytys, kun sopivan profiilin työnhakija ja tarjolla oleva työpaikka kohtaavat järjestelmässä. Oma Asioinnissa ei tällä hetkellä ole vapaata kenttää, johon työnhakija ja/tai neuvoja voivat lisätä tarpeelliseksi katsomiaan lisätietoja, esimerkiksi ammatinvalintatestin tuloksia. Erilaiset työnhakijan käymät kurssit kannattaisi lisätä työnhakijan tietoihin, koska ne saattavat edesauttaa uuden työn löytymistä.

Perinteisen työnhaun mallista tähän päivään

Voitaisiinko esimerkiksi verkossa järjestää entistä enemmän työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tapahtumia? 

Erikoisaikojen etätyö koettelee jaksamista

Posted on 22 joulukuun, 2020 by - Blogi

Pitää olla valveilla ettei tässä tilanteessa uuvu, kun töitä on paljon ja vain minä voin sanoa ei. Ajoissa. 

Näin tiivisti Arffmanin syksyn henkilöstöpäivän annin eräs arffmanilainen. Henkilöstöpäivä järjestettiin tänä vuonna jo toista kertaa  — ja jo toista kertaa verkossa. Erikoisaikojen etätyö vaatii tuekseen erityisiä toimia niin itsensä kuin muidenkin suuntaan. Siksi marraskuisen perjantai-iltapäivän keskiössä olivat työssäjaksaminen ja työhyvinvointi.

Henkilöstöpäivän vieraana älykkäästä itsensä johtamisesta puhui filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka. Kahdeksan kirjaa johtamisesta julkaissut valmentaja ja toimitusjohtaja vertaa itsensä johtamista yritykseen: Osaanko Oy Minä Ab:n vastuullisena toimitusjohtajana pitää itse huolta hyvinvoinnistani? Osaanko arvioida omaa tilannettani? Visioinko tavoitteeni ja itselleni merkityksellisen elämän riittävän selkeästi? Uudistunko ja kehitynkö? Pidänkö kehon ja työn lisäksi huolta myös mielestä, tunteista ja arvoista?

 

Kohtaamisia digitaalisissa kahvihuoneissa

 

Reilut sata arffmanilaista kaikkialta Suomesta kokoontui Sydänmaanlakan luennon jälkeen pienryhmiin pohtimaan keinoja parempaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Jamboard-taulut täyttyivät ideoista: tarvitaan pieniä tiimejä ja digitaalisia kahvihuoneita, lisää it-tukea, ulkoilua valoisaan aikaan, tukea niin esihenkilöiltä kuin kollegoiltakin, aitoja kohtaamisia tiimin kanssa, selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

Joillekin etäily alkaisi jo riittää. On ikävä työkavereita ja ihan eläviä ihmiskontakteja. Joillakin alueilla kouluttajat valmistautuivat henkilöstöpäivän aikana siirtämään luokkaopetuksen jälleen verkkoon, kun koronatilanne jälleen kiihtyy. Ja kiihtyihän se. Marraskuun lopussa siirryttiin taas kokonaan verkkoon melkein kaikkialla Suomessa.

Kun lähikohtaamista tarjoiluineen ei tälläkään kertaa voitu järjestää, henkilökunnan tykyetujen käyttöön valjastettu  e-Passi toimi nyt jo toista kertaa tarjottimena. Kukin voi sillä makunsa mukaan hankkia itselleen mieluisaa syötävää joko henkilöstöpäivänä tai loppuvuoden aikana.

 

Toiveita tapaamisesta

 

Seuraavien henkilöstöpäivien järjestelyt riippuvat edelleen isosta K:sta ja silloisesta tautitilanteesta. Palautteissa korostui toive kohdata koko porukalla fyysisesti tai edes hybridijärjestelyin ja voida tutustua uusiin kollegoihin ja tavata vanhoja tuttuja. 

Ohjelmassa saisi silloinkin mieluusti olla pätevää sisältöä asiantuntijalta, esimerkiksi  maahanmuuttotutkijalta, Migristä tai vaikkapa ulkoministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hyvinvointiteeman, ajankäytön hallinnan sekä jaksamisen teemoihin toivottiin edelleen jatkoa, sillä monet kokevat teeman tärkeäksi. Myös tilaa luottamusmiehen puheenvuorolle toivottiin.

No, mitäpä henkilöstö tykkäsi? Palautekyselyn ruusuja ja risuja satoi laariin samoista suunnista: Päivän teemasta tykättiin ja ei tykätty, jooga oli parasta ikinä ja aivan huuhaata, musiikki oli mahtavaa ja kelvotonta. Vain yhdestä palaute oli sataprosenttisen yksimielistä: esihenkilöstön miesoletettujen movemberviikset — niin hienoja!