Tekijä: Iryna Hakkarainen

Vetoapua maahanmuuttajan työuralle

ーPitää olla konkreettisia tekoja, ei vain puhetta. Kaikkien organisaatioiden pitää kantaa oma osansa yhteiskuntavastuusta.

Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu puhuu maahanmuuttajien työurista ja niiden mahdollistamisesta. Kun kielitaito on vielä kehitysvaiheessa, kotimaassa suoritetulla tutkinnolla voi heittää vesilintua tai sen täydentäminen suomalaisia vaatimuksia vastaavaksi vie vuosia ja työelämän verkostot täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, tarvitaan vetoapua.

Maunu tarjosi vetoapua Warunee Heinämäelle ja otti tämän harjoittelijaksi Tampereen yliopiston viestintä ja markkinointi -yksikköön .

ーHelposti jäädään kiinni ajatukseen, että kaikki viestinnän ja markkinoinnin toimialueeseen kuuluvat työt vaativat aina pelkästään hyvää kielitaitoa eikä nähdä, mitä kaikkea voi tehdä ilman erinomaista kielitaitoa. Esimerkiksi visuaalinen viestintä  eli kuvaaminen, kuvankäsittely ja kuvapankkien ylläpito ovat tärkeitä viestinnälle ja markkinoinnille ja ne onnistuvat hyvin.

Maunu haluaa vähän herätellä suomalaisia organisaatioita ja haastaa muutkin kuin kaupat, päiväkodit ja vanhainkodit tarjoamaan työssäoppimispaikkoja maahanmuuttajille. Niitä tarvitaan, koska kotimaassaan lääkäriksi kouluttautuneesta ei tarvitse Suomessa tulla lähihoitajaa eikä opettajasta koulunkäyntiavustajaa. 


Shortseissa töihin ja suklaata kaikille


Warunee Heinämäen tehtävänä oli valokuvata yliopiston arkea kuvapankkiin, sillä valokuvien tarve on valtava. Hän sai käteensä järjestelmäkameran ja työpöydälleen kuvankäsittelyohjelman. Valokuvaaja
Jonne Renvall antoi perehdytyksen kumpaankin. Neljän työssäoppimisviikon aikana Warunee Heinämäki kulki yliopiston tiloissa kuvaamassa sekä toimeksiantoja että toteutti omia ideoitaan, käsitteli kuvat ja syötti kuvat tietoineen kuvapankkiin. 

ーSe oli tosi hyvä kokemus. Näin siellä, mitä ihmiset tekevät yliopiston viestinnässä ja millaisia kursseja yliopistossa on, Warunee Heinämäki kertoo.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluvan työssäoppimisjakson aikana on tarkoitus paitsi käyttää suomen kieltä suomenkielisessä ympäristössä, myös tutustua suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin.

ーOlin yllättynyt siitä, miten minua kohdeltiin. Jos olisin Thaimaassa työharjoittelussa, pelkäisin koko ajan, että teen virheen. Suomessa on erilaista. Kaikki olivat todella ystävällisiä ja ohjaaja sanoi, että tee rauhassa ja älä stressaa. Valokuvaajalla oli töissä shortsit päällä, ja yksi työntekijä toi kaikille suklaata.

Saamapuolella oli myös yliopiston viestintä. Uusi ihminen ei vain tupsahda tyhjästä ja loksahda automaattisesti paikoilleen työyhteisössä.

ーHarjoittelija tuo mukanaan tietysti oman osaamisensa ja oman persoonansa. Harjoittelun valmisteleminen on myös sykäys miettiä, miten meillä työt on järjestetty. Tässä tapauksessa huomattiin esimerkiksi, että olisi yleisemminkin hyvä miettiä esimerkiksi varakoneiden ja ohjelmistolisenssien määrää ja käyttöä.  


Lisää suomea ja sitten opiskelemaan


Kotimaassaan biolääketiedettä ja ravitsemusterapiaa opiskellut Warunee Heinämäki aikoo vaihtaa ammattia. Hän on jo siirtynyt kotoutumiskoulutuksesta eteenpäin ja opiskelee nyt Tampereen ammattikorkeakoulussa
Sujuvasti soteen -kurssilla. Tulevaisuuden haaveena on valmistua sosionomiksi, ja viestinnän ja markkinoinnin työtkin kiinnostavat. 

ーMutta ensin minun pitää oppia lisää suomen kieltä. Sosionomiopintoihin pitää olla B2-tason kielitaito, ja minulla on nyt vasta B1.

Kielitaidon arviointiin käytettävän eurooppalaisen viitekehyksen mukaan B1-tasolla pystyy hoitamaan itse arkiset asiansa suhteellisen vaivattomasti ja sujuvasti suomeksi ja lukemaan tavallisia arkitekstejä. B2-tasolla kielitaito on kehittynyt jo itsenäiseksi niin, että pystyy lukemaan suomenkielistä oppimateriaalia ja pysyy myös mukana opetuksessa. Warunee Heinämäellä on nyt kymmenen kuukautta aikaa saavuttaa tämä tavoite ja edistää unelmaansa omaasta tulevaisuudestaan Suomessa.

 

Kuva: Warunee Heinämäki haki kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolle Tampereen yliopiston viestintään. Viestinnässä hänelle järjestettiin työtehtäviä, jotka onnistuivat vielä kehittyvällä kielitaidolla.

Ukrainalaisten kausityöt loppumassa, mistä töitä jatkossa – suurimpana haasteena kielitaito

Suomessa olevien tuhansien ukrainalaisten kausityöntekijöiden työt ovat kesäsesongin päättyessä pian loppumassa. Ukrainassa yhä jatkuvan sodan vuoksi merkittävä osa näistä sotaa paenneista ukrainalaisista on jäämässä Suomeen, mutta työllistymisen esteenä on erityisesti puutteellinen suomen ja englannin kielen taito. Polkuja työelämään tarjoavat palveluyhtiö Barona sekä sen tytäryhtiön Arffmanin valmennukset ja koulutukset.

Suomeen on yleensä kesäisin saapunut yli 15 000 ukrainalaista kausityöntekijää. Tänä vuonna, aiemmista vuosista poiketen, kausityötä ovat tehneet pääosin sotaa paenneet ukrainalaiset. Maatalouden kesäsesonki on päättymässä, ja siten heiltä ovat työt loppumassa.

“Aiempina vuosina kesän päätteeksi ukrainalaiset kausityöntekijät palasivat Ukrainaan, mutta tänä vuonna on ymmärrettävästi toisin. Valitettavasti kotona ei ole työtä tai normaalia arkea vaan sotatilassa oleva kotimaa. Näyttäisi siltä, että varsin moni valmistautuu jäämään Suomeen pidemmäksi aikaa”, toteaa Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela ja jatkaa:

“Ukrainalaiset ovat erittäin halukkaita huolehtimaan omasta toimeentulostaan ja työllistymään, mutta valitettavasti heidän työllistymisensä maatalouden ulkopuolelle on haastavaa. Suurin este on kielitaidon puute. Yleensä ukrainalaiset eivät osaa suomea eivätkä myöskään juuri englantia. Motivaatio ja halu kielen oppimiseen on kuitenkin kova, ja se on tärkeintä.”

Koskelan mukaan myös puutteelliset työnhakutaidot sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintamallien heikko ymmärrys vaikeuttavat työllistymistä. Puutteellisen kielitaidon lisäksi esimerkiksi ansioluetteloiden puuttuminen tai vaikeus sanoittaa omaa osaamistaan on haasteena muille aloille hakeutumisessa.

Ratkaisuina monipuoliset valmennukset

Yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti olisi tärkeää saada valtaosa työhaluisista ja kyvykkäistä ukrainalaisista töihin erityisesti työvoimapula-aloille. Tämä koskee myös sotaa paenneita ukrainalaisista, joista sisäministeriön selvityksen mukaan reilu neljännes haluaa jäädä Suomeen. Lisäksi lähes puolet vielä pohtii tulevaisuuden suunnitelmiaan, ja heillekin avainkysymys on sopivan työpaikan löytäminen Suomesta.

Baronalla ja Arffmanilla on kokemusta erilaisista ratkaisuista ukrainalaisten työllistämiseen. Barona rakensi keväällä Ukrainan sotaa paenneille ukrainalaisille alustan, jonka kautta he ovat voineet hakea töitä ja saada lisätietoa hätämajoituksesta tai muista käytännön asioista.

Töitä on löytynyt eniten ravintoloista, pesuloista ja teollisuusyrityksistä.

“Jotta ukrainalaiset voivat aloittaa seuraavan vaiheen elämässään ja työllistyä ympärivuotisesti Suomeen, useat heistä tarvitsevat tukea. Suomen kielen opiskelu on avainasemassa, ja sen tueksi meiltä löytyy nyt suomen kielen koulutusta verkossa täysin alkeista lähteville”, Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen kertoo.

“Ukrainalaisten jäädessä Suomeen he siirtyvät kuntien ja TE-palveluiden piiriin, ja tässä me kykenemme
auttamaan kuntia. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla järjestämme ELY-keskuksen tilaamaa palveluneuvontaa ukrainalaisille heidän äidinkielillään. Pirkanmaalla olemme käynnistämässä ukrainalaisille työnhakijoille räätälöityjä ryhmiä, joissa yhdistyy suomen kielen opetus ja samalla vahva tuki työllistymiseen. Tarjoamme ukrainalaisille myös kotoutumiskoulutuksia ja omalla kielellä tuettuja työnhakuvalmennuksia”, Arffmanin valmennuspalveluista vastaava johtaja Olli Jääskeläinen sanoo.

Kokemusten mukaan työnantajilla on halu auttaa ja työllistää ukrainalaisia, kunhan sekä työnhakija että työnantaja saavat tarvittavan tuen työsuhteen aloittamiseen. Lisäksi myös yritykset voivat tehdä oman osansa.

“Haluamme myös kannustaa kaikkia osaajapulasta kärsiviä yrityksiä pohtimaan oman työpaikan kielivaatimuksia. Onko suomen tai englannin kielen osaaminen välttämätöntä? Pärjäisikö työssä myös näiden kielten vähäisemmällä tuntemuksella? Tarjolla on myös joustavia tulkkipalveluita, jotka helpottavat pääsemään alkuun. Kielitaito kyllä kehittyy työn ohessa, tärkeintä on päästä nopeasti työnsyrjään kiinni ja jatkaa kielen opiskelua matkan varrella”, Elina Koskela toteaa. Baronan ukrainan- ja englanninkielinen alusta, jonka kautta voi hakea työpaikkaa ja saada muuta tärkeää lisätietoa, löytyy täältä: https://barona.fi/tyopaikat/job-opportunities-for-ukrainians-in-finland

Lisätietoja:

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona
+35840 757 9227
elina.koskela@barona.fi

Jouni Lukkarinen, toimitusjohtaja, Arffman
+35844 725 9320
jouni.lukkarinen@edu.arffman.fi

Ilmoittaudu marraskuun YKI-testiin!

YKI-ilmoittautuminen alkaa 2.9.2022 kello 10.00


Suomen kielen keskitason YKI-testi järjestetään 12.11.2022  koko maassa.

Ilmoittautumisaika marraskuun YKI-testiin 2.9.2022 – 30.9.2022.

YKI-testin paikat loppuvat koko maassa nopeasti, ja sinun täytyy toimia nopeasti.

Näin toimit nopeasti: 

  • Ota lähellesi tunnistautumista varten verkkopankkitunnukset, varmennekortti tai puhelimen mobiilivarmenne. 
  • Ole valmis ilmoittautumaan tasan kello 10.00. Viiden minuutin kuluttua kaikki paikat ovat yleensä jo loppuneet.
  • Katso ohjevideo ennen ilmoittautumista.
  • Harjoittele ennen ilmoittautumista: Löydätkö nopeasti vapaat paikat sinun kaupungista?

Ilmoittaudu YKI-testiin koko Suomessa

Ilmoittaudu Arffmanin YKI-testiin Helsingissä 



Oletko menossa YKI-testiin?

Voit valita 2 tai 1 kuukauden Suomi-hubi YKI-intensiivin.

Suomi-hubi YKI-intensiivissä harjoittelet keskitason YKI-testin tehtäviä ja opit suomea.

Lue lisää

Tiedätkö miten ilmoittautua ja miksi on hyvä osallistua YKI-testiin?  Videolla Saara Purtanen kertoo mikä on YKI-testi, miksi ja kenelle se on tärkeää, kuinka ilmoittautua ja valmistautua YKI-testiin.
💡Videolla puhumme suomea, ruotsia, venäjää, englantia, arabiaa, persiaa ja ukrainaa.

Ilmoittaudu lokakuun YKI-testiin!

YKI-ilmoittautuminen alkaa 22.8.22 kello 10.00


Suomen kielen keskitason YKI-testi järjestetään 8.10.2022 koko maassa.

Ilmoittautumisaika lokakuun YKI-testiin 22.-31.8.2022.

YKI-testin paikat loppuvat koko maassa nopeasti, ja sinun täytyy toimia nopeasti.

Näin toimit nopeasti: 

  • Ota lähellesi tunnistautumista varten verkkopankkitunnukset, varmennekortti tai puhelimen mobiilivarmenne. 
  • Ole valmis ilmoittautumaan tasan kello 10.00. Viiden minuutin kuluttua kaikki paikat ovat yleensä jo loppuneet.
  • Katso ohjevideo ennen ilmoittautumista.
  • Harjoittele ennen ilmoittautumista: Löydätkö nopeasti vapaat paikat sinun kaupungista?

Ilmoittaudu YKI-testiin koko Suomessa

Ilmoittaudu Arffmanin YKI-testiin Helsingissä 



Oletko menossa YKI-testiin?

Voit valita 2 tai 1 kuukauden Suomi-hubi YKI-intensiivin.

Suomi-hubi YKI-intensiivissä harjoittelet keskitason YKI-testin tehtäviä ja opit suomea.

Lue lisää

Tiedätkö miten ilmoittautua ja miksi on hyvä osallistua YKI-testiin?  Videolla Saara Purtanen kertoo mikä on YKI-testi, miksi ja kenelle se on tärkeää, kuinka ilmoittautua ja valmistautua YKI-testiin.
💡Videolla puhumme suomea, ruotsia, venäjää, englantia, arabiaa, persiaa ja ukrainaa.

Suomi-hubissa myös ammatillista englantia

Mitä tehdä, kun työntekijällä ja esihenkilöllä ei ole yhteistä kieltä? Huitoa käsillä? Esittää pantomiimia? Huutaa kovempaa? Vai hankkia työntekijälle yhteisen kielen kielitaitoa? Arffman tarjoaa Suomi-hubin kielikoulutuksessaan myös ammatillisen englannin kielen opetusta verkossa. Kahdeksan viikon aikana haetaan omalla työpaikalla tarvittavaa sanastoa ja rutiinia englannin puhumiseen.


Englannin kielen kouluttajalla Vanessa Herwartzilla on opetuksessaan tällä hetkellä kaksi pienryhmää. Toisessa opiskelevat Unilever-Ingmanin tuotannon työntekijät, toisessa vuoropäälliköt. Kun Sipoon jäätelötehdas suljetaan, työntekijöillä on edessään uuden työn haku, ja silloin hyvä kielitaito on etu. 

ー Tunneilla haetaan erityisesti varmuutta ja itseluottamusta englannin puhumiseen. Taitoahan suomalaisilla kyllä on, mutta uskallusta puuttuu, Herwartz sanoo.

Englantia Burger Kingin suomalaisille esihenkilöille opettava August Kuusipalo vahvistaa havainnon. 

ー Ero kotoutumiskoulutuksessa suomea opiskelevien ja suomalaisen englantia opiskelevien välillä on iso. Siinä kun kotoutumiskoulutuksessa ryhmät ovat innokkaita ja haluavat näyttää, että osaavat uutta kieltä, suomalaisia pitää vähän kosiskella ja houkutella puhumaan. 

Yhteisen kielen tarve kasvaa, kun suomalainen työelämä jatkaa monikulttuuristumistaan. Erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla, alkutuotannossa sekä elintarvikealalla työvoimapula on jatkuvaa. Monella vieraskielisellä on kiire päästä kiinni työelämään, ja silloin ei malttaisi enää istua kielikurssilla. Toisaalta vieraskielisten työntekijöiden kielitaito kohenee työelämässä luontevalla tavalla ajan mittaan, mutta ennen sitä tarvitaan jotain yhteistä kieltä. Usein se on englanti.


Kuin luokkaopetusta mutta verkossa

 

Opetus toimii näin: Opiskelija saa linkin opettajan Zoomiin, jossa kokoonnutaan sovittuun aikaan. Opettaja tarjoilee materiaalin omalta näytöltään ja innostaa opiskelijat puhumaan. Opiskelijat voivat osallistua tunnille joko tietokoneellaan tai mobiililaitteellaan. Alussa voidaan vähän lämmitellä päivän teemaa, joka voi olla vaikkapa small talk tai sähköpostien englannin kieli. 

Vaikka opiskellaan verkossa, opiskelija ei ole yksin. Tukena on pienryhmä ja oma opettaja, ja tunnin aikana voi kommunikoida aivan kuten luokkaopetuksessakin. Opettaja tekee tunnista muistiinpanot ja äänittää tallenteen, jotka opiskelija löytää ryhmänsä omalta verkkosivulta. Näin opiskelija voi kerrata tunnin aiheen tai osallistua tunnille jälkikäteen, ellei ajankohta ole ollut sopiva. Mukavaa ja vaivatonta, eikö?

Kiinnostuitko? Ota yhtettä:


Anna-Leena Atkinson
+358 44 350 6452
anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi


Jasmi Qvick 

+358 50 471 1004  
jasmi.qvick@edu.arffman.fi

Työura omiin käsiin valmennuksella

ー Ihan varmasti elämä kantaa, sanoi valmentajani Aleksanteri Kiviluoto ja puski minua eteenpäin. Hän vakuutti, että tämän äitiysloman sijaisuuden jälkeen saan itse valita työni. Niin kova homma se on.

Miia-Sarika Sarkkinen hehkuu uskoa tulevaisuuteen ja voimaa, joka kantautuu jostain syvältä sisältä. Maaliskuun alusta alkaen hän on vastannut Lempäälän kunnan koko kotihoidon toiminnasta. Kotihoidon palveluvastaavalla on 42 vakituista alaista ja sen lisäksi liuta sijaisia, ostopalveluhenkilöstöä ja keikkalaisia. Sarkkisen tehtävänä on huolehtia, että kotihoito pelaa. Väkeä on tarpeeksi töissä ja niille, jotka eivät ole töissä, on sijaiset. Työvuorot on tehty. Ja nyt tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikana Sarkkisen tehtävä on työskennellä oman tonttinsa muutosjohtajana.


Entinen ahdisti

Vielä 3,5 vuotta sitten Sarkkinen työskenteli entisen työnantajansa palkkalistoilla kotihoidossa. Sitten syntyi iltatähti, ja oli aikaa hengitellä hetki työelämästä. Ajatus paluusta takaisin vanhaan työhön suoraan sanoen ahdisti, mutta vakituinen työpaikka painoi puntarissa paljon. 

ー Olin ollut 15 vuotta samalla työnantajalla, ja vaikka asiakkaat ja työkaverit olivat aivan ihania, itse työ ei enää motivoinut. Samaan aikaan olin liki kauhuissani, miten löytäisin työn, jossa pääsisin kehittämään alaa ja työtä. Halusin esihenkilöksi. Mutta miten ihmeessä osaisin tuoda työmarkkinoilla esille oman osaamiseni?

Ihan tuulesta temmattuja Sarkkisen haaveet eivät olleet. Hän oli opiskellut vanhustyöhön erikoistuneen lähihoitajan koulutuksensa päälle ensin geronomin ammattikorkeakoulututkinnon ja täydentänyt vanhempainvapaan aikana tätä vielä geronomin ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Paperit olivat kunnossa, mutta sielu huusi ravintoa.


Valmennuksella valoon

Sitten jostain, ehkä Instagramista, osui silmään Perhevapailta työelämään -valmennus

ー Joka kerta, kun olin keskustellut valmentajani kanssa, olin täynnä voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Keskustelujen jälkeen tein usein ratkaisevia liikkeitä.

Oman valmentajan lisäksi tukena oli muutaman hengen pienryhmä, joka oli samassa tilanteessa. Ryhmätapaamisissa vaihdettiin kokemuksia ja pohdittiin yhdessä työnhakua. 

ー Kuuntelin, miten toiset ovat hakeneet töitä ja päässeet haastatteluihin. Mietin, miksi itse  arastelen hakea paikkoja. Voinko minäkin? Uskallanko? Kehtaanko?

Nyt ajatusmaailma on toinen. Arkuuden ja vakityöstä kiinni pitämisen tilalle on tullut rohkeus ja luottamus tulevaisuuteen. Ensi vuoden tammikuuhun päättyvän sijaisuuden jälkeinen tilanne ei edes ahdista, sillä valmennuksen ansiosta näköalattomuus on vaihtunut tulevaisuudenuskoon. 

ー Ei minun tarvitse olla missään eläkevirassa. Osaan nyt tunnistaa hyvän itsessäni ja tiedän, että minun ei tarvitse olla täydellinen. Tiedän omat vahvuuteni ja heikkouteni. Ei tarvitse peitellä, jos en osaa jotain. Minulla on myös oikeus pyytää työnantajalta siihen apua. Voi, kunpa jokainen työnhakija saisi tämän saman valmennuksen!

Perhevapaalta työelämään -valmennus kestää noin kolme kuukautta. Uusia valmennusasiakkaita Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta otetaan vastaan kesäkuun 2022 loppuun saakka.  

Hae valmennukseen Uudellamaalla tästä linkistä.

Hae valmennukseen Pirkanmaalla tästä linkistä.

Toistoa, toistoa, toistoa

Suomenkielinen versio
Toisen kielen oppiminen vaatii heittäytymistä

Kuin muukalainen tiputettu kylttien keskelle. Kylteissä käsittämättömiä viestejä, joista ei saa mitään selvää. Entä jos jokin niistä varoittaa vaarasta enkä ymmärrä? Siltä Gustavo Pereirasta tuntui vielä viime vuoden syksyllä. Hän oli saapunut Tampereelle, vaimonsa kotimaahan Suomeen, ja tiesi, että edessä on maailman vaikeimmaksi sanotun kielen opiskelu.

ー Nyt tuntuu mahtavalta, että ymmärrän kylttien tekstin. Pystyn jo puhumaan kahvilassa itse, ja tuntuu siltä, että olen osa Suomea ja suomalaisuutta. 

Gustavo Pereira opiskelee suomea verkossa. Nopeasti etenevä kotoutumiskoulutusryhmä akateemisille täyttää arkipäivät aamusta iltapäivään ja sen päälle hän tekee kotitehtävät. Pelkkä kieliopin ja sanaston tankkaaminen ei riitä. Toisen kielen oppimiseen tarvitaan enemmän: heittäytymistä uuteen kieleen ja päivittäisen elämän kielen vaihtamista. Eikä se ole millään tavalla vaivatonta.

Gustavo Pereira on vaihtanut puhelimensa kielen suomeksi, asioi suomeksi, katsoo televisiota suomeksi, etsii YouTubesta kiinnostavia suomenkielisiä videoita ja lukee kirjoja selkosuomella. Muutamassa kuukaudessa hän on ottanut kielen haltuun niin, että kesällä, vain puoli vuotta opintojen alkamisesta, hän on täysin valmis menemään oman alansa työpaikalle kieliharjoitteluun.

ー Totta kai minua jännittää ja tietenkin teen virheitä. Sehän kuuluu tähän prosessiin. Eikä arjen tilanteessa ole aikaa jäädä miettimään kielioppia vaan pitää vain puhua.

Kaava menee näin: Vaimo puhuu asiointitilanteessa, Gustavo kuuntelee. Kun hän on kuullut samat fraasit tarpeeksi monta kertaa, hän tuntee jo tilanteen käsikirjoituksen ja voi puhua myös itse. Kotonakin vaimo antaa mallia kielestä. Gustavo kysyy, vaimo vastaa. Ei edes yritetä rakentaa hienoja, monimutkaisia lauseita vaan pysytään arkisten tarpeiden tasolla ja tavoitellaan mahdollisimman autenttista suomea. Puhutaan niin kuin suomalaiset puhuvat eikä kikkailla ollenkaan. Gustavo kysyy saman uudelleen, vaimo vastaa kärsivällisesti samaan kysymykseen, sillä toistoa tarvitaan.

ー Ehkä noin kymmenen toiston jälkeen muistan, miten asia sanotaan. Sen lisäksi tarvitsen paljon suomen kieltä ympärilleni. Parasta on, kun on kiinnostunut jostain asiasta ja etsii siitä tietoa suomeksi. Saatan katsoa saman retkeilyaiheisen YouTube-videon monta kertaa peräkkäin suomen- tai englanninkielisillä teksteillä.

Aivan oma lukunsa on suomalaisten syvä kiintymys lemmikkeihinsä, erityisesti koiriin. Tässäkin Gustavo Pereira on nähnyt mahdollisuuden: oman koiran ulkoilutus kotikulmilla on mahdollisuus käyttää suomea. Välillä kieli saattaa vaihtua englanniksi tai sitten puhutaan suomea ja englantia limittäin. Se on ihan ok. Tärkeintä kun on, että tulee ymmärretyksi. 

 

Opi suomea!
  • Käytä uutta kieltä heti ensimmäisestä päivästä alkaen.
  • Älä pelkää virheitä. Niitä tulee aina. Ei haittaa!
  • Hyödynnä kieliympäristö: lue kyltit, laput, ilmoitukset; kuuntele radiota, televisiota, musiikkia, muita ihmisiä; kirjoita listat, viestit, muistilaput suomeksi; puhu suomea aina, kun voit.
  • Toista paljon. Hyvin harva oppii sanat ja rakenteet heti.
  • Pelaa internetissä pelejä: Wordwall, Quizlet
  • Sukella suomen kieleen. Hyväksy, että suomen kielellä on erilainen tapa ilmaista asiat kuin äidinkielelläsi. Älä yritä kääntää äidinkielen lauseita suomeksi.
  • Kielioppia voi oppia muutenkin kuin pänttäämällä. Opettele ensin joukko sanoja ja lauseita, että pääset alkuun kielessä.
  • Pyydä apua ympäristöltä. Puhu suomenkielisten ystävien ja perheen kanssa välillä suomea. Puoli tuntia päivässä on oikein hyvä!

Tue suomen oppijaa!
  • Tarjoa mahdollisuus käyttää suomea. Älä käännä puhetta heti englanniksi.
  • Anna onnistua. Onnistumisen ja pärjäämisen kokemus kannustaa ja auttaa jaksamaan.
  • Salli keskeneräisyys. Kaikkia virheitä ei tarvitse korjata.
  • Puhu hitaasti ja äännä selkeästi. Toista tarvittaessa. 
  • Käytä helppoja sanoja ja lauseita.
  • Kohtele vertaisena. Ihminen ilmaisee itseään tarkimmin äidinkielellä. Vieraalla kielellä ilmaisu on vaikeampaa.

Ilmoittaudu elokuun YKI-testiin!

YKI-ilmoittautuminen alkaa 1.6.22 kello 10.00

Suomen kielen keskitason YKI-testi järjestetään 27.8.2022 koko maassa.

Ilmoittautumisaika elokuun YKI-testiin 1.-10.6.2022.

YKI-testin paikat loppuvat koko maassa nopeasti, ja sinun täytyy toimia nopeasti.


Näin toimit nopeasti: 

  • Ota lähellesi tunnistautumista varten verkkopankkitunnukset, varmennekortti tai puhelimen mobiilivarmenne. 
  • Ole valmis ilmoittautumaan tasan kello 10.00. Viiden minuutin kuluttua kaikki paikat ovat yleensä jo loppuneet.
  • Katso ohjevideo ennen ilmoittautumista.
  • Harjoittele ennen ilmoittautumista: Löydätkö nopeasti vapaat paikat sinun kaupungista?



Ilmoittaudu YKI-testiin koko Suomessa

Ilmoittaudu Arffmanin YKI-testiin Helsingissä


Oletko menossa YKI-testiin?

Voit valita 2 tai 1 kuukauden Suomi-hubi YKI-intensiivin.
Suomi-hubi YKI-intensiivissä harjoittelet keskitason YKI-testin tehtäviä ja opit suomea.
Lue lisää

Tiedätkö miten ilmoittautua ja miksi on hyvä osallistua YKI-testiin?  Videolla Saara Purtanen kertoo mikä on YKI-testi, miksi ja kenelle se on tärkeää, kuinka ilmoittautua ja valmistautua YKI-testiin.
💡Videolla puhumme suomea, ruotsia, venäjää, englantia, arabiaa, persiaa ja ukrainaa.

Etelä-Pohjanmaan nuorten työnhakuvalmennus

Kirsi Pajamäki. Kuva Feenix visual 

 
Etelä-Pohjanmaalla saa apua työllistymiseen

ー Parasta oli, että katsottiin asioita yhdessä eikä vain heitetty syvään päähän ja sanottu, että koita pärjätä, kertoo eteläpohjanmaalaisten nuorten työllistymispalveluun osallistunut Maria.

Etelä-Pohjanmaan nuorten työllistymisvalmennuksessa 24-vuotias Maria ja muut osallistujat saivat työnhakunsa tueksi oman valmentajan, työnhaun personal trainerin, jonka kanssa pureuduttiin työnhaun ytimeen: oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, CV:n ja työhakemuksen laatimiseen sekä valmistauduttiin työpaikkahaastatteluihin.

Puolivuotinen valmennus ja työnhaku tuottivat tulosta, ja Maria, entinen kirjakaupan myyjä, vastailee nyt Verohallinnon puhelinpalvelussa asiakkaiden kysymyksiin. Työ sopii kirjasto- ja tietohallinnon tradenomille hyvin. Valmentajalleen, Kirsi Pajamäelle, Maria lähettää terveisiä.

ー Olen kiitollinen siitä monipuolisesta avusta ja tuesta, jota sain. Hienoa, että on olemassa tällainen matalan kynnyksen paikka, joka auttaa uuden työn etsimisessä.

 
Sosiologi löysi OMA-valmentajaksi

Mila, 27-vuotias valtiotieteen maisteri, on juuri aloittanut uuden työn Seinäjoella kuntakokeilun OMA-valmentajana. Ennen sitä hän työskenteli Ilmajoella etsivässä nuorisotyössä. Kun Kirsi Pajamäki tuli juttelemaan työpaikan nuorille tarjolla olevasta työllistymisen tuesta, koukkuun tarttuikin uransa alussa oleva ohjaaja, joka haki omaa paikkaansa työmarkkinoilla.

ー Kun Kirsi lähti, minulle jäi sellainen olo, että hänen apunsa olisi tarpeen. Sosiologin koulutukseni on laaja, ja halusin selvittää omia ajatuksiani ja kiinnostuksen kohteitani Kirsin kanssa. 

Tärkeimpänä Milan käteen jäi taito tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan. CV ei tänä päivänä enää ole pelkkä luettelo koulutus- ja työpaikoista vaan lukijan, eli juuri sopivaa työntekijää etsivän työnantajan, pitäisi saada siitä käsitys henkilöstä paperin takana.

ー Kirsi haastoi minua. Hän kysyi: Miten sanot tämän omin sanoin? Mitä opit? Mitä teit? Lopputulos oli se, että avasin CV:ssä enemmän ja syvemmin sitä, mitä olen oppinut.

Kolmen etätapaamisen tuloksena Milalla oli uudistettu CV, lista työpaikoista, joita voisi hakea sekä kyky etsiä piilotyöpaikkoja.

ー Ja onhan todella hyvä asia, että  tässä nykyisessä työpaikassani OMA-valmentajana myös itselläni on kokemus työnhakuvalmennuksesta.

 
Apua muuttuvassa työnhaussa

Työnhakutaidot ovat taitoja siinä missä muutkin, eli niitä voi opetella ja vahvistaa. Työnhaku myös muuttuu koko ajan ja haastaa tätä kautta sekä työnhakijaa että työnantajia.

ー Usein suurin kysymys liittyy kohtaamiseen: miten uutta työtä hakevat henkilöt löytävät ne työnantajat, joiden kanssa osaamiset ja intressit kohtaavat, kertoo Nuorten työllistymispalvelun valmentaja ja projektipäällikkö Kirsi Pajamäki. 

Nuorten kanssa on kartoitettu ja sanoitettu heidän osaamistaan, heitä on tuettu työnhaun monipuolistamisessa, käyty läpi osaamisen ja motivaation sanoittamista CV:ssä ja hakemuksessa, tutkittu piilotyöpaikkamahdollisuuksia sekä sparrattu haastatteluihin. Lisäksi on selvitetty opiskeluvaihtoehtoja, tuettu työkokeilupaikkojen hankinnassa sekä työllistymiseen liittyen käyty läpi muun muassa työsuhdeasioita ja mitä minnekin ilmoittaa. Valtaosa palveluun osallistuneista nuorista on työllistynyt palvelun aikana, osalla prosessit ja työnhaku on vielä kesken. 

Nuorten työllistymispalveluun on mahdollista hakeutua 31.5.22 asti. Palvelu on maksuton ja vapaaehtoinen, kesto ja sisältö yksilöllistä. Toiminta on tarkoitettu alle 30-vuotiaille eteläpohjanmaalaisille nuorille, työnhaun, työllistymisen ja urasuunnitelmien tueksi. Hae palveluun Arffmanin verkkosivulla: https://www.arffman.fi/palvelumme/tyonhakijoille/nuorten-tyollistymispalvelu/. Hakeminen ei vielä sido aloittamaan toimintaa. Lopullisen valinnan palveluun hyväksymistä tekevät TE-toimisto ja kuntakokeilu. Palvelun rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ilmoittaudu toukokuun YKI-testiin!

YKI-ilmoittautuminen alkaa 19.4.22 kello 10.00

Suomen kielen keskitason YKI-testi järjestetään 21.5.2022 koko maassa.

Ilmoittautumisaika toukokuun YKI-testiin 19.-29.4.2022.

YKI-testin paikat loppuvat koko maassa nopeasti, ja sinun täytyy toimia nopeasti.


Näin toimit nopeasti: 

  • Ota lähellesi tunnistautumista varten verkkopankkitunnukset, varmennekortti tai puhelimen mobiilivarmenne. 
  • Ole valmis ilmoittautumaan tasan kello 10.00. Viiden minuutin kuluttua kaikki paikat ovat yleensä jo loppuneet.
  • Katso ohjevideo ennen ilmoittautumista.
  • Harjoittele ennen ilmoittautumista: Löydätkö nopeasti vapaat paikat sinun kaupungista?



Ilmoittaudu YKI-testiin koko Suomessa

Ilmoittaudu Arffmanin YKI-testiin Helsingissä


Oletko menossa YKI-testiin?

Voit valita 2 tai 1 kuukauden Suomi-hubi YKI-intensiivin.
Suomi-hubi YKI-intensiivissä harjoittelet keskitason YKI-testin tehtäviä ja opit suomea.
Lue lisää