Tekijä: Iryna Hakkarainen

Työllisyydenhoidon trendit puhuttivat Arffman LIVE -sarjan debyytissä

Työllisyysalan livesarja Arffman LIVE käynnistettiin torstaina 14.9. Sarjan ensimmäisessä lähetyksessä työllisyydenhoidon asiantuntija Olli Oosi Owal Groupista ja Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen keskustelivat työllisyydenhoidon trendeistä.

Työllisyyden hoito on tasapainottelua muutosten keskellä

Olli Oosi tarkasteli työllisyydenhoitoa palvelujärjestelmänä, jolla pyritään turvaamaan työ perustuslaillisena oikeutena jokaiselle. Oosin mukaan työllisyyspalvelujen järjestäminen on tasapainottelua palvelua saavan ihmisen tarpeiden ja yhteiskunnallinen ohjauksen ja kontrollin välillä. Työllisyydenhoito on erilaisten paradoksien hallintaa mahdollisimman tehokkaasti.

Työllisyyspalveluissa on käsillä iso muutos, kun palvelujen järjestämisen siirtyessä valtiolta kunnille myös poliittinen ohjaus siirtyy kuntien päätöksentekoon. Palvelujen järjestäjiä tulee lisää ja palvelujen kirjo on laajempi kuin ennen. Palvelujen rahoitusmallit muuttuvat yhä enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisiksi, ja yhteistyö eri palvelujen välillä korostuu. 

Kun vastuu siirtyy kunnille, kotoutumisen palvelujen ekosysteemi muuttuu kokonaisuudessaan paikalliseksi. Se antaa tilaa uudenlaisille mahdollisuuksille. Muutoksien keskellä kuitenkin työllisyyden hoidon ydin säilyy. Keskiössä on vuorovaikutus palveluita tarjoavan ja palvelua tarvitsevan asiakkaan välillä, sekä asiantuntijuuteen ja vertaisuuteen perustuva suhde viranomaisten ja palveluja toteuttavien tahojen välillä. 

Jouni Lukkarinen toi esiin yhteiskuntaan vaikuttavat muutosvoimat: työvoimapulan, huoltosuhteen heikkenemisen ja kestävän maahanmuuton välttämättömyyden. Tilanne on uusi ja vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Erityisesti maahan muuttaneen ja täsmätyökykyisen työvoiman työllistäminen on tärkeää.

 
Kansainvälisten osaajien kotoutumiseen uusia ratkaisuja

Molemmat puhujat kiinnittivät huomiota myös kotoutumiseen. Oosin mukaan trendi on, että kotoutumispalvelut siirtyvät selvemmin osaksi työllisyyspalveluja. Kotolakiin kirjataan uusia palveluja ja tehtäviä, mutta samalla kotoutujien velvollisuudet tiukentuvat. 

Lukkarinen totesi kotoutujien tarvitsevan kielitaidon lisäksi nopeaa polutusta työelämään. Virtuaalisesti ja etänä toteutettavat palvelut mahdollistavat kielen opiskelun samalla, kun kotoutuja käy työssä. 

Lukkarinen huomautti myös, että joskus ongelma ei ole työnhakijassa, vaan yhteiskunnan ja yrtysten kyvyssä ottaa hänet vastaan: Myös yritykset tarvitsevat tukea, jos kansainvälisen osaajan tai täsmätyökykyisen palkkaaminen on sille uusi tilanne. Joskus taas työllisyyden esteenä on maahan muuttaneen työntekijän perheen kotoutumisen tai perheenyhdistämisen haasteet. Perheen huomioiminen on tärkeä osa tehokasta kotoutumista.

Ratkaisu yhden työnhakijan kohdalla voi olla hyvinkin helppo, mutta järjestelmälle tuntematon: esimerkkinä Lukkarinen mainitsi tilanteen, jossa asiakas tarvitsee auton tai puhelimen työtä varten. On tärkeää antaa palveluntarjoajille vapautta innovoimiseen, jotta työllisyyspalvelut saavat vaikuttavuudeltaan parhaimmat palvelut. Tulevaisuus tehdään yhdessä!

Yleisön kysymykset innoittivat lopuksi vielä keskusteluun tekoälyn mahdollisuuksista, kohtaanto-ongelmasta ja siitä, että palveluntarjoajien työn ja vaikuttavuuden esiin tuominen ja tutkiminen on todella tärkeää. Työllisyyden asiantuntijoiden täytyy myös päivittää osaamistaan ja pitää huolta, että he jatkossakin tuntevat koko monipuolistuvan palvelujärjestelmän kentän.

Arffman LIVE -lähetysten tavoitteena on jakaa tietoa työllisyyden hoidon toimijoille ja asiantuntijoille sekä muille alasta kiinnostuneille ympäri Suomea. Haluamme herättää keskustelua ja kehittää innovaatioita tällä alalla. Haluamme tehdä Arffman LIVEstä välttämättömän kaikille, jotka haluavat pysyä alan trendien ja parhaiden käytäntöjen etulinjassa.

Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.

Työvoimakoulutus vie uusille urille

Tällä viikolla 11.-15.9.2023 vietetään valtakunnallista työvoimakoulutusviikkoa. Työvoimakoulutus on käytännöllinen ja taloudellinen tapa täydentää osaamistaan tai uudelleenkouluttautua aivan eri alalle. Työvoimakoulutuksilla voi olla joidenkin korvissa huono kaiku, mutta ne ovat erittäin laadukkaita ja hyvin toteutettuja koulutuksia. 


Työvoimakoulutukset Arffmanilla

Arffmanilla on vankka kokemus työvoimakoulutusten järjestäjänä yhteystyössä TE-toimistojen ja kuntakokeilujen kanssa. Tärkein painopisteemme on maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, jossa ahertaa jatkuvasti yli 100 kotoutujaryhmää ympäri Suomen. Sen lisäksi tarjoamme työvoimakoulutuksia mm. täsmätyökykyisille sekä sote-alasta tai media-alan uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille. 


Minustako somevaikuttaja tai virtuaalituottaja?

Digitaalinen maailma avaa jatkuvasti uusia uramahdollisuuksia, ja siksi olemme tarttuneet tähän teemaan myös Arffmanilla. Tällä hetkellä haemme osallistujia jo kuudetta kertaa toteutettavaan virtuaali- ja monimediatuottajan koulutukseen. Aivan uutena aluevaltauksena lokakuussa on alkamassa myös somevaikuttajan koulutus. Näitä media-alan verkkokoulutuksia tarjotaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta toisinaan osallistujia otetaan mukaan muualtakin Suomesta.

 

Mistä uusi ura, kun vanha uuvuttaa?

Täsmätyökykyisten työvoimakoulutuksia tarjotaan Pohjois-Pohjanmaalla. Ne on tarkoitettu sote-alan sekä asiakaspalvelu- ja toimistotyön osaajille, joiden työkyky on heikentynyt ja jotka sen takia etsivät uudenlaista työnkuvaa tai työsuhdetta. Koulutukseen liittyy osaamisen päivittämisen lisäksi työharjoittelu, joka antaa mahdollisuuden uudenlaisen työn kokeilemiseen. Monet kurssille hakeutuvat pitävät työharjoittelua houkuttelevana, koska se tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa uuteen työpaikkaan tai työnkuvaan. Parhaassa tapauksessa harjoittelu poikii työpaikan, joka sopii omaan työssäjaksamiseen paremmin. 

 

Kiinnostuitko? Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu mukaan!

🔹Somevaikuttajaksi 60 päivässä

🔹Virtuaali- ja monimediatuottajan koulutus

🔹Täsmätyöhön sote-alalle

🔹Täsmätyö toimisto- ja asiakaspalvelu

🔹Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus

Tapahtuma: Arffman LIVE -lähetyssarja työllisyysalan ammattilaisille alkaa syyskuussa!

Innokkaina ilmoitamme Arffman LIVE lähetysten sarjan debyytistä syyskuussa. Lähetys on suunniteltu erityisesti työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Lähetyksen tavoitteena on yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Tavoitteemme on tehdä LIVEstä välttämätön kaikille, jotka haluavat pysyä alan trendien ja parhaiden käytäntöjen eturintamassa.

Nykyisen nopeiden muutosten ja kehittyvän dynamiikan työmaailmassa on tärkeää kokoontua, jakaa oivalluksia ja tehdä yhteistyötä ammattilaisten kesken. Arffman LIVE pyrkii olemaan alusta, joka mahdollistaa nämä ratkaisevat keskustelut yhdistäen asiantuntijoita ja muita kiinnostuneita ympäri Suomea.

Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita ja huolenaiheita. 

 
Merkitse Kalenteriisi!

📣Arffman LIVE -verkkotapahtuma: Työllisyyden hoidon trendit! 

🗓️ Aika: 14.9.2023 klo 14:30 – 15:30 

📍Paikka: Arffmanin YouTube kanava 

Verkkotapahtumassa kuulet aiheesta suoraan kovimmilta asiantuntijoilta. Olli Oosi avaa minne työllisyyden hoito on kehittymässä ja mitä alalla toimijoiden tulee ehdottomasti ottaa huomioon tulevaisuudessa. Lisäksi Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen esittelee Arffmanin uusimpia työllisyyden hoidon ja kotouttamisen innovaatioita, palveluita ja tuloksia – sekä kertoo miksi juuri Arffman on myös jatkossa julkisen sektorin luotetuimpia kumppaneita.

Tapahtuma on avoin kaikille, eikä ennakkoon ilmoittautuminen ole tarpeen. Liity tilaajaksi Youtube-kanavallemme, niin saat ilmoituksen, kun live-lähetys alkaa.

Lähetyksen jälkeen on varattu aikaa keskustelulle ja kysymyksille.

Ja jos et pääse osallistumaan livenä, ei hätää – tallennamme lähetyksen!


Tutustu puhujiimme:


Olli Oosi, Senior partner, Owal Group Oy

Olli Oosi on toiminut elinkeino- ja työllisyyspalvelujen kehittämisessä jo melkein parinkymmenen vuoden ajan. Hänellä on laaja-alainen kokemus työllisyyden hoidon kentästä ja sen suunnista, etenkin lukuisten selvitysten sekä analyysien tuottajan roolissa. Ollin aiheena tänään on ”Työllisyyden hoidon trendit”. Minne työllisyyden hoito on kehittymässä? Millainen on tuleva toimintaympäristö ja mitä alalla toimijoiden tulee ehdottomasti ottaa huomioon tulevaisuudessa? 

Jouni Lukkarinen, toimitusjohtaja, Arffman Finland Oy

Arffman on Suomen suurin yksityinen työllisyydenhoidon palveluiden tuottaja ja maahanmuuttajien kotoutumiskouluttaja 30 vuoden kokemuksella. Tärkein tehtävämme on saada työtä hakevat ihmiset ja työpaikat kohtaamaan. Jouni Lukkarinen toimii Arffmanin toimitusjohtajana ja on yksi alan kovimmista osaajista Suomessa. Esityksessään hän kertoo Arffmanin viime aikaisista työllisyyden hoidon ja kotouttamisen erityisistä innovaatioista, palveluista ja tuloksista.

16.10. blog Arffman LIVE Työllisyyden hoidon trendit

Oppisopimus tutuksi nuorille

Kohti oppisopimusta -pilotti osoitti, että nuorille suunnatut työvoimapalvelut ovat tarpeellisia. Nuoret saivat rohkeutta ja etenivät itselle tärkeitä tavoitteita kohti. Arffman oli mukana toteuttamassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa nuorille pilottia, joka oli Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama. 


Pohjois-Pohjanmaalla toteutustapoina olivat työvoimakoulutus ja oppisopimuspainotteinen työnhakuvalmennus sekä Lapissa yksilövalmennus, johon sisältyi myös ryhmätapaamisia. Sekä koulutuksissa että valmennuksissa nuoret etenivät kohti omia tavoitteitaan ja unelmiaan. Osa ei ollut työllistynyt aiemmin ammatillisista opinnoista huolimatta ja monella oli kesken jääneitä opintoja. Pilotin aikana heidän tulevaisuuden suunnitelmat ja työelämävalmiudet vahvistuivat. Palvelun aikana solmittiin työ- ja oppisopimuksia sekä aloitettiin muita opintoja. 


Pilotti osoitti, että nuorten työelämävalmiuksia ja urasuunnitelmia vahvistavia palveluja tarvitaan.
Nuoret itse kokivat koulutuksen hyödyllisenä ja tärkeänä. He kertoivat saaneensa uutta ajankohtaista tietoa työelämästä, koulutusmahdollisuuksista sekä työnhausta.

Koulutuksessa oli hyvät ja selkeät tavoitteet. Kouluttajat panostivat koulutukseen erittäin hyvin. Tulevaisuudessa tällaisia tarvitaan varmasti vielä enemmän.”

Avaa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n uutiskirje ja tutustu TOTTA-työvoimakoulutukseen osallistuneen Arttu Huovisen kokemukseen koulutuksesta. TOTTA-lyhenne tulee nimestä Tähtäimenä oppisopimuksella työhön ja tulevaisuuden ammattiin.

https://ely-pop.viestitys.fi/messages/view/1275/0/fe48131a95ff22ead6186cdb5cc63508



Teksti: Pilotin toteuttajat Taru Hallikainen ja Päivi Luukkonen

Kotoutumista ruotsin kielellä (Integration på svenska)

Suomeksi

Turun keskiaikaisen linnan uumenista löytyy iloisesti rupatteleva pieni ryhmä. Keskustelussa ruotsin ja englannin kieli vaihtelee sopuisasti, kun kotoutumisryhmä vaihtaa kuulumisiaan ja kertaa linnan historiasta oppimiaan asioita. 

Suomen historia on saanut alkunsa näillä seuduilla, ja vuosisatojen ajan se on kaikunut linnan muureista ruotsin kielellä. “Turun linna historiallinen linkki Ruotsiin. Maamme historia on alkanut täällä, ja asiat ovat tapahtuneet ruotsin kielellä.” sanoo kurssin kouluttaja Catarina Mikkonen. Vaikka ruotsinkieliset ovatkin nykyään vähemmistö, varsinkaan täällä historiamme juurilla kielen asemaa ei tulisi mieleen kyseenalaistaa.


Arffmanin Verkkokoto on monikielinen opiskeluyhteisö


Turun linnassa rupatteleva joukko on kotoutujia Arffmanin ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta. Tänään historialliseen linnaan on tutustumassa ryhmän 20 opiskelijasta kuusi Turussa tai lähiseudulla asuvaa. 

Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus on noin vuoden mittainen monimuotokurssi. Ruotsin kielen lisäksi kurssilla tutustutaan suomenruotsalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja suomen kielen alkeisiin. Kurssin keskeinen osa on työelämä- ja työnhakutaitojen opiskelu sekä kuuden viikon mittainen työharjoittelu. Kurssin kielitaitotavoite on B1, eli itsenäisen kielenkäyttäjän taito arkielämän tilanteissa.

Kotoutumiskoulutus järjestetään Arffmanin Verkkokotossa, jossa järjestetään myös suomenkielistä kotoutumiskoulutusta. Verkkokoto on Suomen ensimmäinen ruotsin- ja suomenkielisten reaaliaikaiseen verkko-opetukseen perustuvien kotoutumiskoulutusten kehittäjä. Ensimmäinen verkkokurssi oli vuonna 2014, ja sen jälkeen Verkkokotossa on kehitetty verkko-opetuksen pedagogiikkaa jo 9 vuoden ajan. Ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkoivat maaliskuussa 2020. 


Ruotsin kieli kotouttaa oman asuinseudun lisäksi pohjoismaiseen yhteisöön


Vietnamilainen
Duyen Nguyen on tullut aikanaan Suomeen opiskelemaan Vaasan ammattikorkeakouluun kansainvälistä liiketaloutta. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun, jossa on asunut nyt kaksi vuotta. Hän valitsi ruotsinkielisen kotoutumisen, koska se auttaa työnhaussa Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, joissa suomalaista korkeakoulutusta arvostetaan.

Unkarilainen Ágnes Tothne ja ukrainalainen Olha Astakhova asuvat Turunmaan saaristossa. Ruotsin kielen opiskelu oli heille luonnollinen valinta, sillä saaristo on ruotsinkielinen. Molempien lapsetkin opiskelevat ruotsinkielisessä koulussa.

Olha Astakhova kertoo, että hän voi muutaman kuukauden opiskelun jälkeen jo keskustella ruotsiksi, kun keskustelukumppani puhuu hitaasti. Hän puhuu ruotsia ystäviensä kanssa ja lukee paikallisia sanomalehtiä. “Joka päivä tulee puhuttua jotakin ruotsiksi. Kun kieltä käyttää koko ajan, se kehittyy ja pysyy yllä.” Erityinen onnistumisen kokemus oli, kun hänet kutsuttiin Paraisten seurakuntaan esittelemään itsensä ja kertomaan elämästään. Koko esitys ja yleisön kysymykset olivat ruotsin kielellä. “Minua jännitti, mutta kaikki meni hyvin.” hän iloitsee.


Monimuoto-opiskelu tarkoittaa etäopiskelua ja yhteisiä tapaamisia


Ágnes Tothne on ensimmäistä kertaa Turun linnassa käymässä ja on nauttinut tästä vierailusta. Hän asuu miehensä ja lastensa lastensa kanssa Houtskarissa. Samalla kurssilla opiskeleva puoliso on jäänyt lasten kanssa kotisaarelle. Koska kurssin tapaamisia on eri kaupungeissa, vanhemmat osallistuvat tapaamisiin vuorotellen. Mies aikoo osallistua kurssin Helsingin-tapaamiseen seuraavalla viikolla. 

Ruotsinkielisessä kotoutumiskoulutuksessa opiskelu on monimuotoista. Päivittäisen verkko-opiskelun lisäksi tavataan parin viikon välein kasvokkain. Ryhmän Turun alueen opiskelijoiden kesken on käyty Turun linnan lisäksi muun muassa kirjastossa, työväenopistossa, maahan muuttaneiden neuvontapisteessä Monitorissa, yliopiston apteekissa ja marttojen keittiössä. Lisäksi tutustuttiin muihin Turun alueen kotoutujiin Arffmanin Turun toimipisteessä.

Ruotsinkieliset koulutukset kokoavat kotoutujia pääasiassa Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta, mutta myös muilta alueilta otetaan halukkaita mukaan. Tällä hetkellä eniten opiskelijoita on Turun seudulla ja Uudellamaalla, joten säännöllisiä tapaamisia on Turun lisäksi Helsingissä ja Raaseporissa. Suomessa voi valita kotoutuskieleksi suomen tai ruotsin riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Arffmanin ruotsinkielinen monimuotoinen kotoutumiskoulutus mahdollistaa sen, että kuka tahansa kotoutuja Suomessa voi valita ruotsin kielen, niin kuin laki edellyttää. 


Opiskelijoiden palaute kurssista on kiittävää


Ágnes Tothne kiittelee kurssin opettajia: “Arvostan opettajiamme todella paljon. He ovat avuliaita, ja matkustavat todella paljon tapaamisten takia. Olen myös huomannut, että he osaavat ottaa vastaan palautetta. Catarina on rauhallinen opettaja, ja hän selittää opittavat asiat hyvin selkeästi ja perusteellisesti. Pekka taas on energinen opettaja, ja oppitunnit ovat vauhdikkaita ja kiinnostavia. On tosi hienoa, että meillä on erilaisia opettajia rikastuttamassa kurssia.” hän sanoo.

Kurssitoveri, ranskalainen Pascal Donzelot kehuu myös kurssin pedagogiikka ja monikulttuurista ilmapiiriä “Meitä on täällä todella monia kansalaisuuksia, mikä tekee ryhmästä rikkaan.” Donzelot osaa sujuvasti useita kieliä. Hän valinnut kotoutumiskielekseen ruotsin siksi, että puolison suku on ruotsinkielistä. Hän uskoo myös, että ruotsi on suomea helpompi omaksua, ja siksi tie työelämään on näin nopeampi.

Duyen Nguyenin mukaan kotoutumiskoulutuksessa on parasta joustavuus ja se, että opetusta on päivittäin. “Kokoaikainen opiskelu tekee mahdolliseksi nopean kielenoppimisen. Kurssilla on myös paljon työharjoittelua, jonka avulla pääsee sisään suomalaiseen työelämään.”


Seuraava kurssi alkaa syksyllä 2023

Seuraavat Arffmanin ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkavat syyskuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Kohderyhmänä on työttömät työnhakijat. Palvelun hankinta painottuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, mutta koska se toteutetaan pääosin verkossa, siihen otetaan kotoutujia myös muilta alueilta.


Lisätietoja: 

https://www.arffman.fi/wp-content/uploads/2023/03/ruotsinkielinen-verkkokoto.pdf 

https://www.arffman.fi/wp-content/uploads/2023/03/ruotsinkielinen-verkkokoto_engl.pdf 


Catarina Mikkonen
catarina.mikkonen@edu.arffman.fi  p. +358 44 475 7320

Anna-Leena Atkinson, anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi, p. +358 44 350 6452


Teksti: Saara Purtanen

Ruotsinkielinen käännös: Jesper von Hertzen

Kuva: Agnes, Olha, Pascal, Duyen, Catarina

Ruotsinkielinen monimuotokotoutumiskoulutus

Tietoja:

  • monimuotokoulutus, johon kuuluu reaaliaikainen etäopetus ja lähitapaamisia
  • pituus 260 päivää
  • työelämäjakso 6 viikkoa
  • kielitaitotavoite B1

Svenskspråkigt flerformsintegrationsutbildning

Fakta:

  • flerformsutbildning med distansundervisning i realtid samt fysiska träffar
  • längd 260 dagar
  • arbetspraktik 6 veckor
  • språknivåmål B1

Digitaaliset ratkaisut parantamaan vaikuttavuutta

Digitalisaatio ja digitaalisten palvelujen kehittäminen on Arffmanille tärkeää. Sujuvilla digitaalisillla palveluilla tavoittelemme työllisyysvaikutuksia helpottamalla ja nopeuttamalla tiedonkäsittelyä, hyödyntämällä tekoälyä työnhaussa sekä mahdollistamalla asiakkaille sujuvan palvelukokemuksen. 

Digitaalisen kehityksen varmistamiseksi Arffman on perustanut sovelluskehitystiimin. Puolentoista vuoden ajan työskennellyt sovelluskehitystiimi on kehittänyt ohjelmia asiakkaiden, viranomaisten ja työntekijöiden tarpeisiin: Alku, VIP ja työntekijöiden Oma Arffman mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman pääsyn palvelujen ja ajantasaisen tiedon luo. Ne kokoavat dataa eri tietojärjestelmistä ja tarjoavat asiakkaalle sekä häntä ohjaaville asiantuntijoille koottua tietoa työnhaun ja kehittymisen tueksi. 

Sovelluskehitystiimissä työskentelee tietohallintojohtaja Antti Ryynäsen lisäksi kaksi kokoaikaista ohjelmistokehittäjää ja yksi muun työn ohella työskentelevä. Junior Developerit Kimi Korpela ja Joonas Kirvesmäki keskittyvät sovelluskehitykseen ja Tommi Räsänen vastaa sovellusten tietosuoja-asioista yhdessä Ryynäsen kanssa.

Euroopan komission tietosuoja-asetus haastoi käymään läpi kaikkien asiakastietojen sijainnin ja tietojärjestelmien haavoittuvuudet. “Meille on ensisijaisen tärkeää, että henkilöstön ja asiakkaiden tietoja käsitellään tietosuojavaatimusten mukaisesti.” kertoo tietosuojakoordinaattori Tommi Räsänen.

Työnhakija-asiakkaiden Alku


Alku
-portaali on tarkoitettu Arffmanin työnhakija-asiakkaille. Alkuun kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla, minkä jälkeen käyttäjälle avautuu pääsy omiin tietoihinsa. 

Alku-portaalista löytyvät linkit tarvittaviin verkkomateriaaliin, ryhmien keskusteluihin ja webinaareihin. Näkymä vaihtelee asiakaskohtaisesti, sillä kukin käyttäjä näkee vain oman palvelunsa ja sen käytössä olevat ohjelmat ja linkit. 

Asiakas pystyy täyttämään Alku-portaalissa työnhakuprofiilinsa ja päivittämään yhteystietonsa itse. Kun työnhakuprofiili on tehty, hän saa hän ehdotuksia työpaikkailmoituksista, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin hänen profiiliaan. Tämä mahdollistaa myös perinteisestä hakuvahdista poikkeavat ehdotukset ja havainnot joko asiantuntijan, tekoälyn tai molempien yhdessä tekemänä.

VIP-portaali viranomaisille


Viranomaisia varten Arffman sovelluskehityksessä on kehitteillä viranomaisportaali,
VIP. VIPin kautta TE-toimistojen, ELY-keskusten ja kuntakokeilujen työntekijät pääsevät tiettyihin järjestelmissämme oleviin tietoihin. 

Kun aiemmin palvelusta on sen päätyttyä lähetetty raportti, VIPin avulla pystytään avaamaan viranomaisille reaaliaikainen näkymä tietoihin, ja niihin pääsee aina tarvittaessa käsiksi. 

VIPissä viranomaiset voivat muun muassa itse lisätä uuden asiakkaan tiedot palveluun. Portaali edistää saumatonta tiedon liikkumista palveluntuottajan ja palvelua hankkivan tahon välillä.

Päivä taitajana Oulu 2023 – Suuri työnvarjostupäivä Arffmanilla

Viime torstaina 20.4. Arffmanin Oulun toimistolla oli mukavan erilainen työpäivä. Kahdeksasluokkalainen Ella Jääskeläinen ja 16-vuotias Anni Törmä saapuivat päiväksi tutustumaan Arffmanin toimintaan. Oulun kaupungin järjestämä Päivä taitajana -tapahtuma oli saanut useat yläkoulu- sekä lukioikäiset hakemaan työnvarjostuspäivään, jonka ideana oli antaa nuorille aitoja kokemuksia työelämästä.


Mitä meillä Arffmanilla tehdään?


Ella ja Anni aloittivat päivän Pohjois-Pohjanmaan palvelupäällikön Kirsi Pajamäen kanssa. Kirsi esitteli heille Arffmanin monipuolista toimintaa ja kertoi työelämän muutoksesta sekä työllisyys- ja kotoutumispalveluiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. 

Keskustelun lomassa sanoitettiin yhdessä molempien nuorten osaamista ja mietittiin tulevaisuuden osaamistarpeita. Kirsi pohti heidän kanssaan myös urasuunnitelmia ja nosti esiin asioita, joita kannattaa miettiä ennen tulevia valintoja. Ella sai erityisen hyviä vinkkejä haaveilemansa ammattitanssijan uran yhdistämisestä johonkin toiseen varasuunnitelmaan. 


Millaista suomen kielen opiskelu kotoutumiskoulutusryhmissä onkaan?


Seuraavaksi Ella ja Anni vierailivat verkossa toteutettavassa kotoutumiskoulutusryhmässä. Kouluttaja Saara Purtasen opiskelijat ottivat vieraat iloisesti vastaan, ja kumpikin pääsi pienryhmään tekemään keskusteluharjoitusta. Keskustelutehtävän aiheena oli itsensä ja oman kodin esittely. Nuoret solahtivat nopeasti ryhmiinsä, ja niissä vitsailtiin ja juteltiin paljon muustakin.

Anni mietti oppitunnin jälkeen, kuinka sitä arkielämässä helposti unohtaa kohdata ihmiset aidosti ja taustat huomioiden. Esimerkkinä hän nosti suomen kielen osaamisen, johon sai hänen mielestään hyvin erilaisen näkökulman vierailemalla oppitunnilla. Ella taas oli vaikuttunut kuullessaan erilaisista taustoista tulevien ihmisten tarinoita.


Viestintää ja ChatGPT:n huumaa


Iltapäivällä tytöt tutustuivat Hanna Ruuskan johdolla ChatGPT:n ihmeelliseen maailmaan. Tekoälyltä kysyttiin esimerkiksi, voiko tekoälyyn luottaa ja mitkä ovat mahdollisia tekoälyn uhkia tulevaisuudessa. Tekoälyä käytettiin myös työhakemuksen kirjoittamisessa. Sen jälkeen siirryttiin päivästä kertovan somepostauksen luonnosteluun ja tämän blogitekstin pohjatyöhön. 

Ella ja Anni nostivat esille, että vierailu ja keskustelut päivän aikana herättivät ajatuksia esimerkiksi urapolun mahdollisuuksista sekä siitä, kuinka omia tietoja ja taitoja voi kehittää jatkuvasti; oppiminen on koko elämän mittainen prosessi. Oulun BusinessAsemalla järjestetyssä päätöstapahtumassa kävi ilmi, että monella nuorella oli ollut lievää jännitystä etukäteen sen suhteen, mitä heistä ajatellaan ja miten heitä kohdataan työyhteisöissä. Ellan ja Annin mukaan oli hienoa huomata, kuinka heidät otettiin Arffmanilla vastaan ja kohdattiin yhdenvertaisina. 


Paneelikeskustelu Oulun BusinessAsemalla


Suuren työnvarjostuspäivän päätöstapahtumassa Oulun BusinessAsemalla oli mukavaa pientä ohjelmaa sekä paneelikeskustelu, johon meiltä Arffmanilta osallistui Hanna Ruuska. Myös Arffmanilla työnvarjostajina olleet nuoret olivat lavalla ja kertoivat rohkeasti työnvarjostuspäivästä omasta näkökulmastaan. 

Paneelin keskusteluissa nousi erityisesti esiin, kuinka yläkoulun ja lukion opon tunneilla urapolut käydään läpi hyvin suurpiirteisesti ja suoraviivaisesti. Moni nuori oli päivän aikana huomannut, kuinka samassa yrityksessä voi olla samankaltaisella taustalla ihmisiä erilaisissa tehtävissä, sekä vastaavasti, kuinka erilaisista taustoista samaan yritykseen voidaan päätyä työkavereiksi. 

Kaiken kaikkiaan päivä oli kaikille erittäin opettavainen ja antoisa. Päivän aikana huomasimme konkreettisesti sen, miten tärkeää on, että nuoret saavat nähdä työelämää!

Yhteistyössä

unnamed (3) (1)
Arffman logo

Arffman mukana MAKU-hankkeessa kehittämässä ammattikielen oppimismenetelmiä

FI_co-funded by VERTICAL RGB_POS

Tänä keväänä on polkaistu käyntiin kaksivuotinen maahanmuuttaneiden työkielen opetusta kehittävä MAKU-hanke. Hankkeessa kokeillaan, tutkitaan ja kehitetään luovia lähestymistapoja työelämässä tarvittavan kielen omaksumiseen. Uusissa menetelmissä hyödynnetään virtuaalisia ja lisättyjä todellisuuksia ja kehitetään moniaistista kielenoppimista. MAKU-lyhenne tulee sanoista moniaistinen kosketus uuteen kieleen.

Arffmanin tehtävänä hankkeessa on uudistaa ja kehittää erityisesti verkkoon vietävää työelämälähtöistä kielenopetusta. Lisäksi hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja testataan ja pilotoidaan Arffmanin projekteissa. Arffmanin lisäksi hankkeessa ovat mukana Laurea-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ja kieliteknologiayritys Lingsoft oy.

Arffmannilla hanketta koordinoi Maaria Hytönen, ja mukana ovat myös suomen kielen kouluttajat Samu Heikinmatti ja Netta Kivimäki. Tarpeen mukaan hyödynnämme kehitystyössä myös muita asiantuntijoitamme.

Lisätietoja antaa Maaria Hytönen (maaria.hytonen@edu.arffman.fi)

Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
#rakennerahastot #ESRplus

*kuva: TKI-asiantuntija Laura Tahvanaisen teos ”Monimuotoinen yhteiskehittäminen (2023)”

Kyvyillä ja valmiuksilla töihin – palvelupilotti täsmätyökykyisille

Palvelupilotti on osa työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaa valtakunnallista työkykyohjelmaa, jolla pyritään vähentämään osatyökykyisten työllistymisen esteitä. Täsmätyökyky sanana vahvistaa ja kiinnittää huomion työnhakijan olemassa olevaan työkykyyn ja mahdollisuuksiin.  

“Mulla on lupa toteuttaa sellaisia asioita, 

joita pidän tärkeinä ja joihin mulla on kykyjä”


Täsmätyökyvyn taustalla monia syitä


Asiakkaat ohjautuivat pilottiin Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden työkykykoordinaattoreiden sekä kuntakokeilun kautta. Kaikkiaan palvelussa aloitti 191 asiakasta. Osa asiakkaista oli palveluun tullessaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja toiveena oli saada eläkkeen oheen lisäansioita. 

Työkyvyn ja osaamisen sanoittaminen


Kun osallistujat saivat apua työkyvyn tunnistamiseen ja sanallistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja kartoittamiseen, moni havahtui siihen, että tarvitsee lisää koulutusta.
Asiakkaita hakeutui pilotin aikana täydennyskoulutukseen sekä kokonaan uudelle alalle rekrykoulutuksen, toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopintojen kautta. Pilotin aikana solmittiin myös oppisopimus. Palvelu sisälsi myös asiakkaiden digitaitojen vahvistamista ja ohjausta. 

Pilotissa lisättiin työnantajien ja yrittäjien tietoisuutta täsmätyökykyisten palkkaamisesta ja taloudellisista kannustimista, kuten palkkatuesta ja työolosuhteiden järjestelytuesta. Pilotin asiakkaita kiinnosti myös yrittäjyys, ja palvelun aikana osa hakeutui yrittäjyyskoulutukseen. Kaksi asiakasta aloitti yritystoiminnan pilotin aikana. 

Yksi pilotin anti oli aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö järjestöjen ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden tilanteen edistämiseksi.  


Pilotin vaikuttavuus


Palvelun päättyessä asiakkaista oli työllistynyt
noin 30 prosenttia ja opiskelemassa oli noin 14 prosenttia. Vaikuttavuus oli kohderyhmä huomioiden hyvä, sillä kaikkiaan lähes puolet asiakkaista päätyi työhön tai opiskelemaan. Palvelussa jäi ainoastaan 14,7 prosenttia asiakkaista vaille minkäänlaista seuraavaa siirtymää. 

Asiakkaat arvioivat omaa hyvinvointiaan palvelun alussa ja lopussa itsearviointimenetelmällä. Selkeällä enemmistöllä tapahtui oman arvionsa mukaan muutosta parempaan hyvinvoinnissa. Myös pilotin ulkopuolinen arvioija Owall Groupista totesi, että pilotin vaikuttavuus tälläkin saralla oli hyvä. 

Asiakkaiden kokemus oli, että he hyötyivät palvelussa yhdessä tekemisestä ja yhdessä ajattelusta, joka avasi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia heidän tulevaisuuteen ja lisäsi hyvinvointia, itsetuntemusta ja itseluottamusta. 

Lisätietoa:

Pilotin aikana syntyneistä toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä kirjoitettiin “Käsikirja täsmätyökykyisten ohjaukseen ja palveluun”. Kirja löytyy täältä.

Taru Hallikainen,
projektipäällikkö, valmentaja, FM

arffman Käsikirja täsmätyökykyisten kuva

Vahvana kohti uusia haasteita – katse Arffmanin menneeseen ja tulevaan vuoteen

Vuosi 2022 muistetaan historiankirjoissa vaikeana: Euroopassa alkoi sota, josta johtuva inflaatio ja energiakriisi nostivat kustannuksia niin kotitalouksissa kuin liike-elämässäkin. Hankalasta vuodesta huolimatta Arffmanin toiminta on jatkunut ja palvelut kehittyneet. 

Viime vuoden aikana meillä työskenteli parhaimmillaan noin 250 työntekijää, mikä oli enemmän kuin koskaan ennen. Liikevaihtomme kasvoi ennätyssuureksi lähes 15 miljoonaan euroon. Työnhakuvalmennuksemme laajenivat, ja samalla pidimme paikkamme Suomen suurimpana yksityisenä kotoutumiskouluttajana. Palveluidemme piirissä oli vuoden aikana noin 10 000 upeaa asiakasta. 

 
Valmennuksen avulla töihin


Vuoden 2022 aikana työnhaun valmennuksemme monipuolistuivat ja kasvoivat kohisten. Asiakasmäärä kaksinkertaistui. Uudenlaisia hankkeita käynnistettiin monipuolisesti. Erityisesti yksilöpalveluita on nyt enemmän, niitä tarjottiin muun muassa täsmätyökykyisille ja nuorille. Ryhmämuotoista valmennusta taas saivat esimerkiksi perhevapaalta töihin palaavat vanhemmat

Useat valmentajistamme kouluttautuivat lisää, jotta he voivat auttaa täsmätyökykyisiä asiakkaitamme entistäkin paremmin. Maahanmuuttajille tarjottaviin valmennuksiin taas saimme vahvistusta kotoutumispalveluiden asiantuntijoilta. 

 
Kansainväliset hankkeet tuovat osaajia Suomeen


Kansainvälisen rekrytoinnin hankkeissa tavoitteena on saada maailmalta hoiva-alan ammattilaisia Suomeen töihin. Ammatillisista suomen kielen koulutuksistamme valmistui viime vuonna yli 200 Suomeen rekrytoitua filippiiniläistä sairaanhoitajaa. Uutena palveluna aloitimme hoiva-alan koulutuksen Intiassa: vuoden aikana starttasi kaksi ryhmää yhteistyössä Taitotalon ja Winnovan kanssa. 

Hoiva-alan ammatillisen koulutuksen alkaminen merkitsee meille myös juurille palaamista, sillä meillä on ollut hoiva-alan ammatillista koulutusta Arffmanin alkutaipaleella.

 
Kielitaito on avain työelämään

Kielikoulutuksemme ovat laajentuneet myös kotimaassa. Aloimme tarjota työnantajille työpaikkasuomen lisäksi myös englannin ja ruotsin kielikoulutuksia. 

Suomi-hubissa suomen opiskelijoiden kielitaito nousi uudelle tasolle, ja YKI-intensiivi auttoi matkalla kohti YKI-testiä. Suomen kielen opetukseen lisättiin alkeistason oppitunteja, joissa käytetään apukielenä englannin ja venäjän kieltä. Suomi-hubissa opiskeli vieraskielisiä valmennusasiakkaitamme ja yritysasiakkaidemme työntekijöitä sekä itsenäisiä suomenoppijoita.

Kotoutumiskoulutuksissamme aloitti vuoden aikana yhteensä 115 ryhmää eri puolella Suomea. Suurin osa oli perinteistä luokkakoulutusta, mutta myös verkkokoulutus porskutti vahvana. Suomenkielisen verkkokoton painopistealueet olivat viime vuonna Lapissa ja Pirkanmaalla. Ruotsinkieliset verkkokoulutukset taas kokosivat kotoutujia Etelä-Suomesta ja Pohjanmaalta. 

 
Työnhaun ja kielenoppimisen tukea ukrainalaisille 

Ukrainalaisten tarpeisiin vastasimme järjestämällä heille suunnattuja palveluja: Työnhakuvalmennukseen palkattiin ukrainankielisiä valmentajia, ja yhdistimme ryhmävalmennuksiin myös suomen kielen opiskelua. Lapissa ja Pohjanmaalla annoimme palveluneuvontaa ukrainaksi ja venäjäksi. Ukrainalaisia opiskelijoita näkyi enemmän myös kotoutumiskoulutuksissa. 

 
Juhlaa ja jälleennäkemisiä

Vuosi 2022 oli monin tavoin iloisten jälleennäkemisten vuosi. Tapaamisia ja juhlia järjestettiin taas vapaasti koronan rajoittamien vuosien jälkeen. Myös Arffmanilla useat tiimit tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. Vuoden huipentumana kesäjuhlamme Haikon kartanossa keräsi henkilöstön nauttimaan Suomen kesästä parin vuoden tauon jälkeen. 

 
“Me uskomme sinuun” – totta jo 30 vuotta


Tänä vuonna juhlimme 30-vuotista Arffmania. Kolmen vuosikymmenen ajan olemme uskoneet asiakkaisiimme, ja he ovat uskoneet meihin. Saamme iloita siitä, että kumppanimme arvostavat meitä uudistumiskykyisenä yhtiönä, jolla on pitkä kokemus työllistämispalveluista. 

Juhlavuotena tavoitteemme on kasvaa edelleen: Kielikoulutuksemme laajenee Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen kursseilla. Pidämme huolen siitä, että ulkomailta työllistetyt sairaanhoitajat saavat edelleen kielikoulutusta eettisesti ja laadukkaasti. Ammatillisen koulutuksen puolella lisäämme oppisopimuskoulutusten määrää.

 
Muutos rohkaisee meitä uudistumaan


TE-palvelut uudistuvat ja siirtyvät tulevina vuosina kuntien vastuulle. Nämä muutokset tarjoavat meille haasteen uudistua tekemään asiat entistäkin paremmin. 

“Olemme hyvässä tilanteessa, kun mannerlaatat jytisevät muutosten keskellä. Pitkä 30 vuoden historiamme osoittaa, että pystymme aina menemään eteenpäin ja löytämään kasvua tilanteessa kuin tilanteessa.” toteaa toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

Tavoitteemme on olla jatkossakin julkiselle sektorille paras mahdollinen kumppani, jolla on uudet innovatiiviset toimintamallit ja sitoutuneet asiantuntijat. “Arffman on työllistämispalveluiden suunnannäyttäjänä nyt, kun olemme suuntaamassa uuteen maailmaan.” Lukkarinen jatkaa.