Tekijä: Antti Ryynänen

Työnhakuklubilta startti kohti uutta

Työnhakuklubi_ARFFMAN_3

Työnhakuklubin konsepti saa kävijöiltä kiitoksia

Jyväskylässä ja muualla Keski-Suomessa toimiva Arffman JobCenterin Työnhakuklubi tarjoaa joustavaa valmennuspalvelua työnhakijoille. Klubin työnhakua tukeva konsepti on Suomessa toistaiseksi ainoa laatuaan.

JobCenterin Työnhakuklubi on työnhakua tukeva valmennus, jonne voi hakeutua TE-palvelujen kautta. Kutsun saatuaan työnhakija osallistuu viiden päivän mittaiselle valmennusjaksolle.

Valmennusviikon aikana edetään työnhaun kanavien monimuotoisuudesta oman osaamisen tunnistamiseen ja työnhaun dokumenteista työhaastatteluun. Työnhaun dokumenttien osuudessa perehdytään toimiviin hakemus- ja ansioluettelomalleihin sekä sähköisiin työnhakujärjestelmiin.

”Aloitusviikon tavoitteena on päivittää työnhaun taidot tähän päivään”, tiivistää Työnhakuklubin valmentaja Piia Järvenpää. ”Perehdymme yhdessä työnhaun kanaviin sekä piilotyöpaikkoihin ja kokeilemme, miten some toimii omassa työnhaussa.”

OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMISESTA HAASTATTELUHARJOITUKSIIN

Yhtenä valmennusteemana on oman osaamisen tunnistaminen.

”Työnantajat eivät etsi työntekijää vaan osaamista, johon heillä on sillä hetkellä tarvetta. Jos et tiedä, mitä osaat, et myöskään pysty perustelemaan, miksi olisit hyvä työntekijä yritykselle. Siksi oman osaamisen tunnistaminen ja sen esiintuominen on tärkeä osa hakuprosessia”, toteaa Järvenpää.

Klubiviikko päättyy työhaastatteluvinkkeihin. Haastattelua myös harjoitellaan asiakkaiden kanssa. Käytännönläheinen haastatteluharjoitus on saanut klubilaisilta paljon hyvää palautetta.

Tavoitteena on, että klubilaiset löytävät valmennuksen avulla itselleen sopivan työpaikan. Jos työn etsintä on käynnissä vielä kolmen kuukauden kuluttua, klubilaiset palaavat toiselle valmennusjaksolle, jonka aikana syvennetään aiemman viikon teemoja ja tuodaan esiin erilaisia vaihtoehtoja työllistyä.

Jatkoviikon ohjelma koostuu työnhaun valmiuksien kartoituksesta, työnhaun uusista tuulista, yrittäjyydestä sekä jatkosuunnitelmista. Ryhmätilanteissa pyritään kannustavaan ilmapiiriin ja avoimeen keskusteluun, jossa otetaan esimerkkejä myös ajankohtaisista teemoista.

VALTTIKORTTEINA VALINNANVAPAUS JA JOUSTAVUUS 

Työnhakuklubi on ryhmämuotoista valmennusta, mutta ohjelma tarjoaa paljon mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkeen, vaan tarjolla olevista teemoista voi valita itselleen kiinnostavimmat ja hyödyllisimmät. Esimerkiksi yrittäjyydestä kiinnostuneet voivat valita yrittäjyysluennon lisäksi omatoimisen tehtävän itsensä työllistämisestä. Asiakkaat ovat usein kiinnostuneet myös sivutoimisesta yrittäjyydestä sekä kevytyrittäjyydestä.

Ohjelmaan voi aloituspäivää lukuun ottamatta osallistua klubitilan lisäksi myös webinaarimuodossa. Joustavat osallistumismahdollisuudet palvelevat erityisesti pienten lasten vanhempia ja syrjäseuduilla asuvia. Molemmilla klubiviikoilla valinnanvapautta lisäävät vielä verkko-oppimisympäristössä tehtävät etätehtävät, joilla voi korvata osan valmennuspäivistä.

Vuonna 2017 startanneen Työnhakuklubin kautta tukea on saanut tähän mennessä noin 3 500 työnhakijaa.

”Sekä klubikävijöiltä että TE-toimistolta saatu palaute on ollut erinomaista. Erityisesti on kiitetty ajantasaista tietoa, käytännönläheisiä esimerkkejä sekä joustavia osallistumismahdollisuuksia”, toteaa Arffmanin valmennuksista vastaava koulutuspäällikkö Tuija Vainio. •

 

Kävijöiden palautteita Työnhakuklubista:

”Erityisen hyvää oli monipuoliset suoritustavat sekä asiantuntevat ohjaajat, joilta sai kysellä paljon lisäkysymyksiä. Rento ja avoin ilmapiiri kannusti keskusteluun.”

”Minusta oli hienoa, että klubiin pystyi osallistumaan etänä ja tekemällä tehtäväkokonaisuuksia itsenäisesti. Kiitos joustavista osallistumismahdollisuuksista!”

”Oli mukavaa, kun oli vaihtoehtoja, miten kurssin suorittaa.”

”Klubin suoritustavat olivat monipuoliset ja laadukkaat. Klubin vetäjät olivat mielenkiintoisia ja avuliaita.”

”Valmentajat mukavia ja tsemppaavia. Sain uusia vinkkejä ja neuvoja työnhakuun liittyen, joita en ollut aiemmin tullut edes ajatelleeksi.”

 

Kotokoulutuksen tavoitteena työelämä

Arffman_kotoutumiskoulutus_syksy_2018

Turun paikallismedia Aamuset tutustui kotoutumiskoulutukseemme ja haastatteli koulutuspäällikkö Tiia-Maarit Posaa:

Kotoutujalle Suomi tutuksi

Arffman kotouttaa Turussa maahanmuuttajia työelämän tarpeisiin

Maahanmuuttajien työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan suomen kieltä ja työelämän tarpeita opetushallituksen opetussuunnitelman mukaisesti. Turussa TE-toimiston kautta maahanmuuttajakoulutusta tarjoava Arffman järjestää vuosittain noin 16 opiskeluryhmää ja opiskelijoita on vuosittain mukana noin 300. Niihin pääsee mukaan hakeutumalla työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Arffman työllistää Turussa 20 työntekijää ja koko Suomessa 200 henkilöä kotoutumiskoulutuksen sekä työllisyydenhoidon palveluiden parissa.

– Meillä on Suomessa työvoimapulaa ja täällä on tilaa tekijöille. Tarkoitus on auttaa mistä löytää töitä tai jatkokoulutusta sekä antaa riittävät kielelliset valmiudet työntekoon sekä valmiudet suomalaiseen työelämään koulutuksen kautta. Meillä Turussa näihin koulutuksiin osallistuu 80 eri kansallisuutta, kertoo Turun Arffmanin yksikön koulutuspäällikkö Tiia-Maarit Posa.

Ely-keskukset kilpailuttavat yrityksiä ja koulutuksen järjestäjiä, ja ostavat sitten kotokoulutuksia.

– TE-toimisto lähettää meille asiakkaita yksi ryhmä kerrallaan. Ryhmiä on eritasoisia opiskelijan taustan mukaan. Koulutuksia on kolme tasoa joista pisin on 270 päivää, keskimmäinen 240 päivää ja lyhin 200 päivää. Niihin voi päästä mukaan aika joustavasti, vaikka ryhmä olisikin jo alkanut.

Posan mukaan kotoutumiskoulutuksissa kiinnitetään huomiota opiskelijoihin yksilöinä, ja jokaiselle kartoitetaan alussa sopiva ryhmä tämän tason mukaisesti.

– Jokainen opiskelija kohdataan yksilönä ja suunnittelemme tälle sopivan urapolun yhdessä opiskelijan kanssa. Kukaan ei päätä koulutusta ilman uraohjausta. Teemme myös jatkuvaa yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa.

Posa kertoo koulutuksen auttavan työntekijöitä orientoitumaan mistä löytää työtä tai jatkokoulutusta.

– Jatko-opiskelun taholla ei tueta sellaiselle alalle menemistä mikä on työttömyyden kourissa, vaan haemme aloja joilla on työvoimapulaa. Turussa TE-toimiston teettämän kyselyn mukaan lähes 90% meidän opiskelijoista pääsee jatko-opiskeluun tai töihin. Yleensä on joku muu elämäntilanne taustalla, jos eivät ole päässeet.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluu myös työssäoppimisjakso, jonka kautta saa työkokemusta sekä tuntumaa työelämään.

– Työelämäopettaja on mukana opettamassa työssäoppimisessa. Aina kun tulee ongelma, niin opettaja voi tulla auttamaan.

Koulutuksessa on kahdenlaisia opettajia opetuksen tukena sekä työelämään valmentavia että kielten opettajia. Opetuskielenä toimii suomi.

– Meillä on suomen kielen maistereita kielten opettajana. ELY-keskuksilla on tiukat vaatimustasot opettajille, joten pätevä ammattitaso vaaditaan.

Teksti: Marianne Rovio / Aamuset 1.11.2018
Kuva: Tiia-Maarit Posa

 

Lue artikkeli Aamuset-sivustolta:
Arffman tekee kotoutujille Suomea tutuksi – Aamuset 1.11.2018

Kotoutuminen onnistuu myös verkossa

Verkkokoto_Arffman2

Verkkokotoutumiskoulutusta käsiteltiin viikonloppuna Etelä-Suomen Sanomissa,  Keskisuomalaisessa ja Savon Sanomissa julkaistussa artikkelissa. Alla katkelma artikkelista sekä linkki, jonka takaa jutun voi lukea kokonaisuudessaan.

 

Kotoutus sujuu myös verkko-opiskeluna

”Kotona on helpompi kuunnella opettajaa”

Kun syyrialaisen Fiad Alin, 39, lapset lähtevät aamuisin kouluun, Ali avaa kannettavan tietokoneensa ja aloittaa omat opintonsa.

Kuopiolainen Ali osallistuu kotoutumiskoulutukseen verkossa. Hän kävi aiemmin suomen kielen alkeiskurssilla ammattiopistossa mutta sanoo pitävänsä enemmän verkko-opiskelusta.

– Kotona on helpompi kuunnella opettajaa. Luokassa oli liikaa ihmisiä ja ääntä, Ali sanoo.

Ali tuli Suomeen kaksi vuotta sitten turvapaikanhakijana ja sai oleskeluluvan. Hän haluaa kouluttautua bussikuskiksi. Mutta ensiksi olisi opittava kieltä ja päästävä ammattiopistoon.

Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ely-keskuksesta sanoo, että verkko-opetus on pilotti, jonka tuloksiin ely-keskus on ollut tyytyväinen. Ely ostaa verkkokoulutuksen yksityiseltä koulutuspalveluyritys Arffmanilta.

– Oppilailta saatu palaute on pääosin positiivista, ja oppimistulokset ovat hyviä. Verkko-opetuksen ansiosta kaikkien maahanmuuttajien ei tarvitse matkustaa kurssin takia Kuopioon, Iisalmeen tai Varkauteen, Mattsson kertoo.

Verkko-opetus on osoittautunut toimivaksi tavaksi järjestää kotoutumiskoulutusta etenkin pitkien välimatkojen maakunnissa, sanoo neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

– Se lisää alueellista tasa-arvoa, kun voidaan koota verkossa tasoryhmiä laajemmalta alueelta sen sijaan, että järjestettäisiin vain lähiopetusta.

Kotoutumiskoulutukseen liittyvät huolet nousivat keskusteluun pari vuotta sitten. Kun ely-keskukset kilpailuttivat palveluita, yksityiset konsulttifirmat valtasivat alaa julkisin varoin pyöritetyiltä oppilaitoksilta.

Firmojen epäiltiin käärivän voittoja opetuksen laadun kustannuksella, muun muassa järjestämällä ”etäopetusta” verkossa. Huomiota herätti, että monin paikoin tarjouskilpailuissa painotettiin 70 prosenttia hintaa ja vain 30 prosenttia laatua.

Arffmanin koulutuspäällikkö Raisa Haikala uskoo, että epäluulot johtuvat vääristä käsityksistä. Yhtiö on noussut muutamassa vuodessa Suomen suurimmaksi kotoutumiskouluttajaksi. Verkkokurssien ohella yhtiö järjestää myös lähiopetusta.

– Meidän verkko-opetuksemme ei ole perinteistä etäopetusta, jossa opiskelijat suorittavat itsenäisesti tehtäviä. Opettaja on koko ajan läsnä, ja opetus perustuu vuorovaikutukseen.

Teksti: Janne Laitinen / Uutissuomalainen

Lue koko artikkeli:
Kotoutus sujuu myös verkko-opiskeluna – Keskisuomalainen 27.10.2018

Arffman mukaan Työhönkuntoutuksen palveluverkostoon

Työhönkuntoutumisen palveluverkosto_ARFFMAN

Arffman on valittu Työhönkuntoutuksen palveluverkoston valtakunnalliseksi palveluntuottajaksi ja tuottaa jatkossa verkoston kautta työkyky- ja kuntoutuspalveluja.

Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on ammatillisen kuntoutuksen tilaajien ja palveluntuottajien yhteistyöve​​rkosto​, jonka tavoitteena on palveluiden, osaamisen ja yhteistyön kehittäminen verkoston toimijoiden kesken. Yhteisenä työvälineenä kuntoutustoimeksiantoje​​n hoitamisessa toimii KuntoutuNET-verkkopalvelu.

Työhönkuntoutumisen palveluverkostossa toimivat tilaajina jäseniksi liittyneet työeläkeyhtiöt sekä eläkekassat ja -säätiöt ja tuottajina ammatillisia kuntoutuspalveluita tarjoavat yritykset ja yhteisöt ympäri Suomea.

KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYTTÄ!
Kehityspäällikkö
Kai Hyttinen
+358 44 733 4250
kai.hyttinen@arffman.fi

Lisätietoa:
www.palveluverkosto.fi

Verkko-SIB − maahanmuuttajien väylä töihin

ARFFMAN_KotoSIB

Haluatko töihin? Tarvitsetko apua työpaikan etsimisessä? Koto-SIB-ohjelma voi auttaa sinua löytämään töitä. Nyt voit osallistua myös verkossa kaikkialta Suomesta. Ilmoittaudu mukaan Verkko-SIBiin!

Työpaikan löytäminen ilman kontakteja on vaikeaa. Myös kurssipaikkoja täytyy joskus odottaa. Verkko-SIBiin pääset nopeasti. Verkossa opiskeleminen on kivaa ja meillä on hyvät opettajat. Koto-SIBin idea on mennä töihin heti, kun mahdollista.

Verkko-opiskeluun tarvitset internetin, kännykän (iOS tai Android) / tabletin tai tietokoneen. Jos sinulla ei ole omaa internetiä tai laitetta, voit opiskella myös lähimmässä Arffmanin toimipisteessä mikäli mahdollista. Sinun ei tarvitse olla hyvä tietotekniikassa. Jos osaat käyttää internetiä, se riittää.

Syksyllä 2018 Koto-SIB-ohjelmia on käynnissä seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Helsinki, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Verkko-SIB pyörii non-stop ja verkko-opetukseen voi osallistua mistä päin Suomea tahansa.

Hae nyt mukaan Arffmanin Koto-SIB-ohjelmaan, niin kerromme milloin seuraavat ryhmät alkavat!

LUE LISÄÄ JA HAE MUKAAN:
ARFFMAN Koto-SIB

Töihin! − Nuorten valmennuspalvelut starttasivat

ARFFMAN_nuoret3

Tuntuuko työpaikan löytäminen vaikealta? Tai jäikö koulu tai opiskelu kesken? Tai mietitkö vielä, mikä se oma ala ylipäänsä olisi ja miten sinne pääsisi?

Nuorille, alle 30-vuotiaille työnhakijoille on nyt tarjolla uudenlaisia palveluja, joiden kautta voi saada yksilöllistä apua työnhakuun tai opiskelupaikan etsimiseen.

Sen oikean työn ja oman polun löytämiseen on monia erilaisia reittejä. Valmentajiltamme saa konkreettista apua, toimivia vinkkejä ja selkeitä vastauksia työnhakuun liittyviin kysymyksiin:

  • Tietoa erilaisista opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista sekä erilaisista työnhaun ja itsensä työllistämisen mahdollisuuksista.
  • Apua omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä oman alan löytymiseen.
  • Käytännön tukea työnhakuun ja oman osaamisen ja opintojen täydentämiseen.
  • Sparrausapua hakemuksen, CV:n ja haastattelutaitojen hiomiseen.
  • Vinkkejä oman osaamisen markkinointiin.

Tutustu tarkemmin nuorille suunnattuihin palveluihimme:
arffman.fi/nuoret

Verkkokoulutuksen neljä elementtiä

ARFFMAN_Blogi_Verkkokoulutuksen elementit

Kun aloitin, ajattelin, että se saadaan toimimaan jotenkin. Kun olin tehnyt sitä tovin, huomasin, että se toimii yhtä hyvin. Nyt en enää vaihtaisi muuhun, sillä se toimii paremmin.

Kun luodaan uutta, tarvitaan riittävän rohkeita, kekseliäitä ja hullujakin sieluja tekemään yhteistyötä. Sen piti olla mahdotonta. Oppia haettiin myös muualta, aina Australiasta asti, mutta käytännössä kuitenkin S2-opettajat sukelsivat verkko-opetuksen maailmaan pää edellä ja henkeä vetämättä.

Verkossa ei kukaan saa jäädä yksin, ei työssä eikä opiskelussa. Kaiken ydin on vuorovaikutus. Hieno alusta verkko-opetukselle on tyhjä kuori: vain opettaja antaa välineelle merkityksen. Meillä verkko-opettaja ei kysy: ”Mitä voin tällä välineellä tehdä?” Opettaja kysyy: ”Millä välineellä voin tämän tehdä?”

Kolme ja puoli vuotta väsymätöntä kehitystyötä ovat johtaneet neljään peruselementtiin onnistuneen verkko-opetuksen takana. Kun verkkokoulutus toteutetaan neljällä elementillä, oppiminen on parhaimmillaan.

Koulutuksen vahva peruskallio, maa, on jokin paikka, johon kaikki verkkokoulutuksen oleelliset tiedot on kerätty. Väline voi olla esimerkiksi blogi tai appi, mutta myös jokin ns. alustoista, jotka vain valitettavan usein eivät ole riittävän ketteriä ja monipuolisia. Tärkeää on, että peruskallion on oltava helppo muistaa, helppo käyttää ja mieluiten sellainen, että se ei edellytä kirjautumista.

Toinen tärkeä elementti on virtaava vesi, joka kuvastaa jotakin pikaviestintä. Pikaviestimenä voi toimia mikä tahansa chattipalvelu, kuten Skype, Messenger tai WhatsApp. Viestintä on nopeaa, hauskaa, emojeilla voidaan korvata joskus kielen puutteita tai kuvata päivän tunnelmia, jotka eivät välity samalla tavalla kuin luokkaan livenä astuttaessa.

Mielenkiintoista on, että verkkokoulutuksessa opiskelijat voivat olla jopa läheisempiä opettajalleen kuin perinteisessä luokkaopetuksessa; onhan opettaja päivittäin kylässä sinun kotonasi ja riittävän lähellä mutta samalla sopivan kaukana, että hänelle voi kertoa yksityiselämän murheita. Chatissa voidaan myös ohjata silloin, kun mikään ei toimi, ja kaitsea eksyneitä opiskelijoita oikeisiin paikkoihin tai oikeiden tehtävien äärelle.

Kolmas on verkkokoulutuksen sydän, kiivaasti pamppaileva ja polttava tuli. Tämä tuli on verkkokoulutuksen kallein elementti ja ratkaisee sen, miten koulutus lopulta onnistuu. Tuli on reaaliaikainen vuorovaikutus, jossa opiskelija voi nähdä opettajan ja kanssaopiskelijat sekä puhua heidän kanssaan.

Yksinkertaisimmillaan yhteisöllisyyttä voidaan luoda jo ruudun jakamisella ja ryhmäpuheluilla kevyissä ja ilmaisissa palveluissa, kuten Skypessä. Kuitenkin pitkiin, useita tunteja päivässä kestäviin koulutuksiin kannattaa hakea järeämpää työkalua, kuten Adobe Connectia tai Zoomia, jotka mahdollistavat pedagogisesti monipuolisempia ratkaisuja ja antavat opettajalle myös välineitä ryhmänhallintaan.

Neljäs elementti on ilma, joka kuvastaa oppimista. Jatkuva oppiminen ja oman oppimisen reflektointi, sen näkeminen ja kokeminen on yhtä tärkeää kuin ilma, jota hengitämme. Oppijan on koettava, että hän oppii ja hän tarvitsee oppimaansa. Ilma on opittava asia. Se on syy, että koulutus järjestetään.

Tuli vaatii ilmaa roihutakseen, vettä ei ole ilman happea ja maa − mitä maa olisi ilman taivasta? Jos opetussisällöt ovat silkkoa sisältä, ei verkko sitä pelasta.

Kuinka vahvana tuli roihuaa?
Kuinka vakaa on maa jalkojemme alla?
Kuinka vapaana ja virkistävänä vesi virtaa?
Kuinka raikasta ilma on hengittää?

Siitä alkaa verkko-opettajan työ.

 

− RAISA HAIKALA, koulutuspäällikkö

Verkkokoto ehdolla Vuoden kotoutumisteoksi

ARFFMAN_Verkkokoto
Verkkokoto-koulutus on mukana Vuoden kotoutumisteon finaalikolmikossa.

 

Pitkät etäisyydet vaikeuttavat monen maahanmuuttajan osallistumista tarjolla oleviin koulutuksiin. Verkkokoto-koulutuksen avulla maahanmuuttajat voivat nyt osallistua esimerkiksi kotoutumiskoulutuksiin erilaisissa elämäntilanteissa eri puolilla Suomea.

Arffman on toteuttanut erilaisia maahanmuuttajakoulutuksia jo vuodesta 1999 – niin perinteisenä luokkaopetuksena kuin verkossa. Ensimmäiset verkkokotoutumiskoulutukset käynnistyivät keväällä 2015.

− Nyt olemme päässeet toteuttamaan erilaisia verkkokoulutuksia jo ympäri Suomea. Opiskelijoita on ollut Porvoosta Nuorgamiin ja Kemiöstä Ilomantsiin, toteaa Arffmanin aluejohtaja Antti Kansanen.

Koulutusta asuinpaikasta riippumatta

Käytännössä esimerkiksi verkkokotoutumiskoulutus ei juuri poikkea luokassa järjestetystä kotoutumiskoulutuksesta. Vain vuorovaikutuksen väline on erilainen ja luokkahuoneena toimii opiskelijan koti − ja sen myötä koko yhteiskunta.

Etuna on, että verkkokoulutusta voidaan hyödyntää kieli- ja koulutustaustoiltaan erilaisten maahanmuuttajien kotoutumispalveluissa riippumatta siitä, missä päin Suomea opiskelija sattuu asumaan.

− Joustavat ja paikasta riippumattomat opiskelujärjestelyt ovat tulevaisuuden tapa toimia. Ne mahdollistavat koulutukseen osallistumisen myös niille, joille se aiemmin on ollut pitkien etäisyyksien ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi hankalaa tai käytännössä jopa mahdotonta, Kansanen sanoo.

Ovi ulkomaailmaan

Verkkokoto-koulutuksen ytimessä on vuorovaikutus, joka rakennetaan samoilla keinoilla kuin luokkahuoneessa: puhumalla, näkemällä ja kuulemalla. Tunteiden ilmaisemisen tukena voidaan käyttää esim. emojeja, jotka helpottavat kommunikaatiota etenkin silloin, kun kielen opettelu on vasta alussa.

Verkkokoulutuksista on löytynyt vertaistukea myös maahanmuuttajille, jotka ovat kokeneet olonsa aiemmin ulkopuolisiksi.

− On ollut ilo seurata esimerkiksi pakolaistaustaisten opiskelijoiden kotoutumista verkossa ja kotipaikkakuntien tarjoamia tukitoimia. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on ollut saumattoman toimivaa esimerkiksi Rautalammilla ja Nauvossa, kertoo koulutuspäällikkö Raisa Haikala, joka on ollut rakentamassa verkkokotoa alusta asti.

Monella pienellä paikkakunnalla kaivataan lisää asukkaita ja työvoimaa, mutta laadukkaiden kotoutumispalvelujen järjestäminen on juuri paikkakunnan pienuuden ja sijainnin vuoksi aiemmin voinut olla haastavaa. Verkkokoulutus-mahdollisuus onkin osoittautunut erityisen tärkeäksi syrjäseudulla asuville maahanmuuttajille.

− Osa opiskelijoista asuu alueilla, joissa ei välttämättä ole muita ihmiskontakteja kuin oma perhe ja lähikauppa. Verkkokoulutus on heille kuin ovi ulkomaailmaan.

Erinomaisia tuloksia

Verkkokotoutumiskoulutusten tulokset ovat olleet erinomaisia ja opiskelijat ovat olleet erittäin sitoutuneita Verkkokoton toimintaan. Esimerkiksi keskeytysten määrä kolmen ja puolen vuoden ajalta on laskettavissa yhden käden sormilla.

Kotoutumiskoulutusten lisäksi Arffmanin Verkkokoto-tiimi tarjoaa joustavaa Verkko-SIB-koulutusta, jonka kautta maahanmuuttajat saavat apua työnhaussa. Nopeaan työllistymiseen tähtäävän SIB-koulutuksen osallistujilla ja sitä kautta työllistyneillä on myös oikeus olla mukana palvelussa kolmen vuoden ajan, jolloin pystytään varmistamaan työpaikkojen pysyvyys ja toisaalta antamaan tukea muuttuvissa elämäntilanteissa. Verkko-SIB toimii ympäri Suomea ja haku on käynnissä jatkuvasti.

Työelämässä jo oleville on puolestaan tarjolla Työpaikkasuomi-koulutusta, joka edistää ulkomaisten työntekijöiden sopeutumista yhteiskuntaan ja tarjoaa tukea työpaikan viestintätilanteisiin.

− Tavoitteenamme on jatkossakin taata palvelut tasapuolisesti kasvukeskusten ulkopuolella, mutta samalla tarjota verkkoa vaihtoehdoksi opiskelijoille, joita perinteinen luokkakoulutus ei palvele, linjaa Antti Kansanen.

 

Suomen Pakolaisavun juttu Vuoden kotoutumisteko 2018 -finalisteista:
Vuoden kotoutumisteko -tunnustukselle valittu kolme kärkiehdokasta

Syksyn YKI-testit ja YKI-treenit

ARFFMAN_YKI_2018

Ilmoittaudu nyt YKI-testiin!

Haluatko hakea Suomen kansalaisuutta? Ilmoittaudu mukaan marraskuun YKI-testiin!

YKI-TESTI 10.11.2018:

arffman.fi/yleinen-kielitutkinto-YKI-testi

Tule mukaan myös YKI-treeniin!

Kaipaatko lisätreeniä YKI-testiin? Järjestämme yleiseen kielitutkintoon valmentavan intensiivikurssin Vantaalla 16.10.-8.11.2018. Tule mukaan ja onnistu!

YKI-treeni on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka haluavat suorittaa yleisen kielitutkinnon keskitason. Vaatimuksena on kielitaso B1.1. Kurssilla harjoitellaan kaikkia YKI-testin alueita: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen. Harjoituksia tehdään myös kielistudiossa.

Opetusta on yhteensä 72 tuntia. Lähiopetusta on iltapäivisin tiistaina ja torstaina klo 16.30–20.00.

Ilmoittautumisaika: 31.8.–15.10.2018
Kurssipaikka: ARFFMAN Vantaa, Koivuvaarankuja 2, 4. krs, 01640 Vantaa

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN:
arffman.fi/YKI-treeni

Miten syntyy vaikuttavaa kotouttamista?

ARFFMAN_blogi

Arffman on tämän vuoden aikana käynnistänyt useamman uuden kotouttamiskokeilun. Pilottihankkeita on startattu pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Oulussa sekä verkossa. Olemme tuottamassa palveluita suuressa vaikuttavuusinvestointihankkeessa, jossa maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä pyritään edistämään mallilla, joka on niin rahoituksellisesti kuin sisällöltään täysin uudenlainen Suomessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama ja yksityisellä pääomalla rahoitettava Kotouttamisen SIB -hanke on poikkeuksellinen projekti, jossa meille palveluntuottajille annetaan suhteellisen vapaat kädet tuottaa mahdollisimman vaikuttavia palveluita maahanmuuttajille ja yrityksille, jotta työpaikat ja tekijät kohtaavat tehokkaammin.

Kotouttamista on pitkään tehty suomen kielen oppiminen edellä, painottaen kouluttautumista ja kielen osaamista. Tie työelämään on pitkä ja samalla maahanmuuttajien työllisyysaste on muihin maihin verrattuna huolestuttavan alhainen, vaikka monessa työssä selviäisi vähemmälläkin kielitaidolla. Myös muuttajien aikaisempi osaaminen jää liian usein näkymättömiin ja työnhaku on suhteettoman monimutkaista.

SIB-hankkeen tavoitteena on nopeuttaa työttömien maahanmuuttajien työllistymistä, ratkaista kohtaanto-ongelmaa ja rahoittaa vain vaikuttavia palveluita – eli sellaisia, joissa asiakas pääsee työhön ja pysyy työsuhteessa. Asiakkaiden tilannetta seurataan usean vuoden ajan ja palveluiden vaikuttavuutta mitataan käyttämällä tietokantoja, kuten vero- ja kelatietoja.

Hankkeessa tuotetaan räätälöityjä lyhytkoulutuksia ja luodaan kumppanuuksia yritysten kanssa. Me Arffmanilla kokeilemme mm. uudenlaista koulutusta englanninkielisille korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, jossa annetaan tukea työnhakuun, mentorointia suomalaisilta työelämässä olevilta sekä järjestetään työharjoittelujakso sellaisessa yrityksessä, jossa on aito työvoiman tarve. Samalla käynnissä on myös rakennus- ja siivousalan SIB-koulutuksia mm. Jyväskylässä ja Oulussa. Osa koulutuksesta pyritään tuottamaan verkko-opetuksena, jotta osallistujia voi olla pienempi määrä useammalta paikkakunnalta.

Kotouttamisen SIB-hanke on haastava kokeilu, joka vaatii toimiakseen ajan ja joustavuuden lisäksi kotouttamisosaamista sekä uskallusta tehdä uutta. Parhaimmillaan hanke muuttaa työelämän ja rekrytoinnin käytäntöjä ja samalla mahdollistaa monentyyppistä ja entistä yksilöllisempää kotoutumista. Jotta tavoite saavutetaan, meidän pitää uskaltaa rikkoa vanhoja kaavoja ja aidosti miettiä, mikä on vaikuttavaa työtä johon kannattaa keskittyä ja mitkä toimimattomat tavat taas voidaan heittää romukoppaan.

–KATJA MANNERSTRÖM, asiakkuuspäällikkö

ARFFMAN_Katja Mannerström