Suomen suurin henkilöstöpalveluyritys Barona Oy on ostanut 19.11.2019 valtakunnallisen valmennus- ja koulutusyritys Arffman Finland Oy:n. Vuodesta 1993 toimineen Arffmanin keskeistä osaamista ovat työnhakijoiden ja työntekijöiden osaamis- ja urapalvelut sekä aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät palvelut. Yritysjärjestelyn myötä Baronan työelämäpalveluiden tarjonta laajenee entisestään työllisyydenhoidon ja aikuisten maahanmuuttajien toimialan markkinajohtajalla. Samalla konserni valmistautuu palvelemaan yhä laajemmin yritysten, kuntien ja yhteiskunnan kokonaistavoitteita.
-Olemme saavuttaneet viime vuosien operatiiviset tavoitteet ja kasvaneet toimialamme suurimmaksi yksityiseksi yhtiöksi. Olen erittäin innostunut seuraavasta loogisesta askeleestamme liittyä osaksi Baronaa. Järjestelyn avulla pystymme palvelemaan yhä paremmin yhteiskunnan kunnianhimoisia tavoitteita 75 %:n työllisyysasteesta ja maahanmuuttajien yhä paremmasta integroitumisesta suomalaiseen työelämään, toteaa Arffman Finland Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen
Arffman Finland Oy jatkaa yrityskaupan jälkeen itsenäisenä osakeyhtiönä Barona konsernissa. Jouni Lukkarinen jatkaa Arffman Finland Oy:n toimitusjohtajana. Järjestelyllä ei ole välittömiä henkilöstövaikutuksia. Kaikki sopimukset ja yhteyshenkilöt nykyisten asiakkaiden kanssa pysyvät ennallaan.
Järjestelyn myötä alalle syntyy työnhakijan ja työantajan kohtaantoa parantava sekä työvoiman osaamisen kehittämistä kasvattava asiantuntijakeskittymä. Arffman osana Baronan työelämäpalveluita muodostaa kokonaisuuden, joka tuottaa vaikuttavia työllisyyttä parantavia palveluita aina osatyökykyisistä ja työelämänsä alkupäässä paikkaa hakevista jo urallaan meritoituneisiin uutta suuntaa hakeviin asiantuntijoihin. Arffman tuo konserniin laaja-alaisen osaamisensa maahanmuuttajien kotouttamisesta osaksi suomalaista työkulttuuria.
-Me Baronassa haluamme mahdollistaa työllistymisen kaikille halukkaille. Joidenkin työnhakijaryhmien osalta tämä tarkoittaa hyvinkin erikoistuneita palveluita. Esimerkkinä näistä erikoistuneista palveluista ovat Arffmanin maahanmuuttajien kotoutumispalvelut. Arffmanin kotoutumispalvelut ja Baronan työllistämisen palvelut yhdistämällä voimme tarjota tehokkaan työllistymisreitin kansainvälisille työnhakijoille, joiden potentiaali on monilla tavoin vielä hyödyntämättä. Työvoimapulassa painiville yrityksille voimme jatkossa tarjota sellaisten työnhakijoiden osaamista, jotka saattaisivat jäädä yrityksiltä muutoin tunnistamatta, kertoo Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.
Arffman on Suomen suurin aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskouluttaja ja merkittävä valmennus- ja työllisyydenhoidon valtakunnallinen palveluiden tuottaja. Yhtiö työllistää 135 koulutus- ja valmennusalan ammattilaista ja toimii kaikilla 15 ELY-keskusalueella. Kohtaamme päivittäin yli 1500 asiakasta ja meillä on käynnissä yli 100 palvelua 50 paikkakunnalla valtakunnallisesti. Arffman kehitti Suomen ensimmäisenä palveluntuottajana kokonaan verkossa toteuttavat reaaliaikaiset maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukset ja on ainoana yksityisenä palveluntuottajana järjestänyt SOTE-alan tutkintokoulutusta.
Barona on pohjoismainen henkilöstöalan yritys, joka tekee jatkuvasti työtä kehittääkseen työelämää paremmaksi. Barona löytää vuosittain työpaikan yli 30 000 ihmiselle yli 700 asiantuntijan ja HR-ammattilaisen voimin. Barona toimii kansainvälisesti 10 maassa ja Suomessa yli 30 paikkakunnalla.
Etelä-Pohjanmaalla työnhakijat voivat nyt osallistua työnhakuvalmennukseen vaikka kotisohvalta.
”Verkkovalmennuksen etuna on, että valmennukseen pääsee osallistumaan helposti, asuipa missä päin tahansa”, toteaa valmentaja Susanna Honko.
Verkkovalmennus on muutenkin suunniteltu joustavaksi, jotta se sopii mahdollisimman monenlaisiin elämäntilanteisiin. Osallistujat voivat vaikuttaa esimerkiksi valmennuksen aloitusajankohtaan ja suoritusaikaan. Valmennuksen voi suorittaa omaan tahtiin kahden viikon kuluessa sen aloittamisesta.
”Verkkovalmennus vastaa sisällöltään viiden päivän ryhmävalmennusta, toteutus vain on erilainen. Asiat tehdään pieninä paloina ja asiakkaan oman aikataulun mukaan.”
Verkkovalmennuksen aiheita ovat mm. työnhaun asiakirjat, erilaiset työnhakukanavat ja työhaastatteluun valmistautuminen sekä oman osaamisen markkinointi. Valmennuksen aikana mm. laaditaan työhakemus ja ansioluettelo tai päivitetään jo olemassa olevia työnhaun asiakirjoja.
Valmennus antaa ulkopuolista näkökulmaa ja tuoreita ajatuksia
”Valmentajan rooli on tuoda uusia näkökulmia työhakuun, yksin jää helposti turhaan jumiin tilanteensa kanssa”, Susanna Honko toteaa.
Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi valmennukseen sisältyy itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. ”Tehtävistä sovitaan aina yhdessä ja niissä keskitytään valmennettavalle itselleen tärkeiden työnhaun taitojen kehittämiseen.”
Verkkovalmennukseen osallistumiseen tarvitaan vain tietokone ja puhelin sekä perustaidot niiden käyttöön. ”Muutamat asiakkaat ovat pikkuisen joutuneet harjoittelemaan tietokoneen käyttöä, mutta asiat on aina saatu sujumaan mukavasti.”
”Hyvää palautetta on tullut etenkin siitä, että harjoituksia voi tehdä silloin kun itselle sopii. Myös valmennuksen sisältö ja sen monipuolisuus on myös saanut kiitosta. Etenkin vinkit piilotyöpaikkojen hakuun ovat olleet monille tärkeitä ja hyödyllisiä.”
Mietinnässä työllistyminen, alan vaihto tai opiskelupaikan haku?
Tuntuuko, että osaamisesi ja ammattitaitosi vaatisivat kehittämistä? Osaamis- ja ammattitaitokartoitus on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat erillistä, tavallista perusteellisempaa osaamisen tai ammattitaidon kartoittamista.
Tavoitteena on selvittää ammatillisen osaamisen taso ja mahdolliset osaamisen puutteet. Tarkemmat sisällöt ja niiden painotukset räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaisesti. Palvelun kesto on enintään 10 päivää.
Henkilökohtaisessa palvelussa kartoitamme osaamisesi ja ammattitaitosi, toisin sanoen teemme osaamisesi ja ammattitaitosi näkyväksi. Kartoituksen tuloksena työ- tai opiskelupaikan tai muun soveltuvan ratkaisun haku helpottuu. Pohdimme yhdessä, mikä ratkaisu soveltuu parhaiten nykyiseen tilanteeseesi ja autamme konkreettisen ratkaisun löytämisessä.
Tällä hetkellä toteutamme ammattitaitokartoituksia Lapin alueella.
Työpaikkasuomi-koulutus tarjoaa työpaikan tarpeisiin räätälöityä kielikoulutusta.
Arffman aloittaa Työpaikkasuomi-koulutukset Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla.
Työpaikkasuomi-koulutuksen avulla työnantaja voi auttaa ulkomaisia työntekijöitään sopeutumaan ja työskentelemään entistä sujuvammin. Myös Suomeen yrityksen perustanut maahanmuuttaja voi hankkia koulutuksen itselleen ja alaisilleen. Vaatimuksena on vain, että työntekijöillä on oltava oleskelulupa Suomeen.
Työpaikkasuomi-koulutuksen tavoitteet mietitään yhdessä kouluttajan, työnantajan ja työntekijän kanssa. Työpäivät sujuvat vaivattomammin, kun työntekijät hallitsevat työelämän ja arjen tärkeät viestintätilanteet ja työssä tarvittavan ammattisanaston. Koulutuksen sisältöjä voivat olla esimerkiksi suomalainen työkulttuuri, työturvallisuus, lainsäädäntö ja verotus, hätätilanteet, vapaa-aika ja arjen asiointi suomeksi.
Työnantaja voi vaikuttaa sisällön lisäksi myös koulutuksen kestoon, paikkaan ja ajankohtaan. Kielikoulutus voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena, arkisin tai viikonloppuisin, työpaikan oman ryhmän kesken tai useamman työnantajan yhteisessä koulutusryhmässä.
Kaipaatko lisätreeniä YKI-testiin? Järjestämme yleiseen kielitutkintoon valmentavan intensiivikurssin Vantaalla 2.-24.1.2019. Tule mukaan ja onnistu!
YKI-treeni on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka haluavat suorittaa yleisen kielitutkinnon keskitason. Vaatimuksena on kielitaso B1.1. Kurssilla harjoitellaan kaikkia YKI-testin alueita: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen. Harjoituksia tehdään myös kielistudiossa.
Opetusta on yhteensä 72 tuntia. Lähiopetusta on iltapäivisin tiistaina ja torstaina klo 16.30–20.00. HUOM! Ensimmäinen opetuskerta poikkeuksellisesti keskiviikkona 2.1. 16.30-20.00.
Kauppalehti kävi tututumassa Arffmanin Kouvolan kotoutumiskoulutukseen:
Opettajilta edellytetään pedagogista osaamista ja hyvää pelisilmää
Suhtautuminen ulkomaalaisten maahanmuuttoon on viime vuosina kuumentanut suomalaisten tunteita ennennäkemättömällä tavalla. Tilastokeskuksen uusin ennuste kuitenkin osoittaa, että alentuneen syntyvyyden vuoksi väestöpyramidi romahtaa, ellei asialle tehdä jotain.
Täsmälääke tilanteen korjaamiseen olisi maahanmuuton tuntuva lisääminen, mutta poliittisesti kysymys on tulenarka. Potentiaalisten maahanmuuttajien kirjo ulottuu lisäksi huippuluokan asiantuntijoista marginaaliryhmiin. Ja huippueksperteistä taistelevat toki kaikki eurooppalaiset kilpailijamaatkin.
Kouvolassa Arffman kouluttaa maahanmuuttajia historiallisessa kasarmimiljöössä, joka valmistui ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjän keisari Nikolai II:n ukaasilla. Aikanaan alueella toimi myös Karjalan prikaati.
Aluejohtaja Risto Rantala kertoo, että Arffmanilla on Kouvolassa meneillään puolen tusinaa opetusryhmää, joissa opiskelee noin sata kotokoulutettavaa. Vakituisia opettajia on kahdeksan. Valtakunnallisesti Arffmanilla työskentelee yli 200 koulutus- ja valmennusalan ammattilaista.
Opetusryhmän koko on yleensä 15–20 henkeä, ja ääritapauksessa opiskelijoiden lähtömaita on yhtä monta. Useimmat kouluttajat ovat peruskoulutukseltaan suomen kielen opettajia.
”Maahanmuuttajien kouluttaminen edellyttää rautaista ammattitaitoa. Opettajalta vaaditaan pedagogista osaamista, elämänkokemusta ja hyvää pelisilmää”, Rantala korostaa.
Hän muistuttaa, että opiskelijoiden kirjo on hyvin heterogeeninen, mikä voi johtaa yllättäviin ongelmiin. Kuinka opettajan tulisi reagoida, jos naisopiskelija ei halua istua oppitunnilla miespuolisen henkilön vieressä tai jos islaminuskoiset haluavat järjestää rukoushetken kesken oppitunnin?
Opettajat kotokoulutuksessa ovat pääsääntöisesti naisia. Aiheutuuko heille ongelmia machokulttuureista tulevien miesopiskelijoiden kanssa?
”Tämä on erittäin harvinaista. Jos opiskelijoiden käytöksessä alkaa esiintyä asiattomuuksia puheiden tai tekojen tasolla, niin asiaan puututaan välittömästi”, Risto Rantala vakuuttaa.
Eri taustoista
Arffmanin opiskelijoiden suurimmat lähtömaat pääkaupunkiseudulla:
Jokainen meistä haluaa tehdä työtä, jolla on merkitys. Mutta mistä tiedämme, mikä on meille juuri se oikea työ? Millaisessa työssä olemme parhaimmillamme ja pääsemme kukoistamaan? Ja onko sellaista olemassa jossakin valmiina hyllyllä odottamassa? Tärkeintä lienee, että työn vaatimukset ja osaaminen vastaavat toisiaan ja työ sytyttää ja innostaa tekijäänsä. Työnhakutaitojen merkitys työllistymisessä on kiistaton, mutta työtä hakevan tulisi tunnistaa myös omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä vahvistaa intuitiokykyään, jottei unelmien työpaikka livahda ohitse.
Havahduin hiljattain pohtimaan sitä, miten ihmiset löytävät unelmiensa työn. Ja mistä ylipäätään tunnistaa mikä se on? Joillekin ammatinvalinta on kutsumus, jotkut löytävät unelmiensa työn kokeilemalla useita työtehtäviä. Osa ei välttämättä koskaan löydä omaa paikkaansa työelämässä, tai edes saa näytön paikkaa.
Kun tänä päivänä TE-toimiston asiakkaista lähes tai jopa puolet on työssä tai erilaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa olevia työnhakijoita, niin voisi olettaa, että moni heistä on matkalla kohti unelmiensa työtä. Ja kuinka moni työssä olevista työtä hakemattomista hiljaisesti etsiikään ”sitä oikeaa työtä”, omaa oksaansa työelämässä. Puhumattakaan suuresta määrästä työmarkkinoiden ulkopuolella olevista potentiaalisista osaajista, erilaisista elämäntilanteista työtä kohti menossa olevista, työhön takaisin palaamassa olevista tai uuteen työhön kuntoutuvista lahjakkuuksista.
Työmarkkinatilanteen ollessa heikko, ihmiset hakeutuvat niihin töihin, joita on saatavilla. Kun työmarkkinatilanne paranee, he alkavat hakeutua töihin, jotka vastaavat heidän osaamistaan, koulutustaan, työkokemustaan ja toiveitaan. Osaavan työvoiman saatavuuden kannalta olisi kaikkien etu, että ihmiset ovat sellaisessa työssä, jossa he ovat parhaimmillaan.
”JOTENKIN VAAN TUNTUI SILTÄ”
Asta Raami toteaa kirjassaan Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä (2016), että tarvitsemme työelämässä laajasti ajattelevia ihmisiä, jotka osaavat yhdistää terävän päättelyn kirkkaaseen intuitioon − ihmisiä, jotka kykenevät näennäisesti mahdottomien ongelmien ratkaisuun. Moniko meistä kuitenkaan osaa hyödyntää sisäistä tietoaan ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa?
Toisaalta kun ihmisiltä kysytään perusteluja tärkeille päätöksille ja ratkaisuille, vastauksena on usein ”jotenkin vaan tuntui siltä”. Ihminen taitaa siis olla paljon viisaampi kuin itse tietääkään. Intuitiossa on kyse ns. sisäisestä näkökyvystä, ”mielen silmälaseista”. Intuitiota käytettäessä tiedetään ennen kuin tiedetään − vaikka ei tiedetä, miksi tai miten tiedetään.
Raami nostaa esille myös intention merkityksen intuition hyödyntämisessä. Kun suuntaamme mielemme jotain tavoitetta kohti, ei-tietoinen mielemme alkaa työskennellä tavoitteen suuntaisesti. Intuitio alkaa hakea, yhdistellä ja suodattaa kaikkea, mikä mahdollisesti liittyy tavoitteen saavuttamiseen. Jos olemme liian tiukasti mieleen rakentuneessa suunnitelmassa, saatamme helposti sivuuttaa ympäröivät mahdollisuudet. Näin voi käydä myös työnhaussa. Jos etsimme työtä vain tietyn ammatin tai toimialan perusteella, voivat unelmiemme työpaikat jäädä tunnistamatta.
Työelämä, työ, työtehtävät ja ammatit ovat jatkuvassa muutoksessa. Tässä muutoksessa yhä useampi meistä joutuu − tai saa − etsiä omaa paikkaansa useita kertoja työuransa aikana. Oma oksa saattaakin löytyä aivan muualta kuin mistä olemme tottuneet sitä etsimään. On siis osattava etsiä avoimien työpaikkojen lisäksi piilossa olevia työpaikkoja sekä ennen kaikkea osattava katsoa oman mielen sisälle.
TERÄVÄÄ PÄÄTTELYÄ JA KIRKASTA INTUITIOTA TYÖNHAKUUN
Työnhakutaitoja kehitettäessä olisi tärkeää kehittää myös intuitiokykyä ja rohkeutta sukeltaa omaan mieleen. Pinnan alta voi löytyä monenlaista yllättävää, sekä työllistymistä edistäviä että estäviä asioita.
Työnhaussa tulisi rohkaista ihmisiä omien rajoittavien uskomustensa raivaamiseen. Aina kun mieli vastustaa jotakin asiaa tai ideaa, olisi erityisen tärkeää kiinnittää siihen huomiota. Aivan yhtä tärkeää on huomioida ajatukset, jotka jäävät mielen kiertoradalle tai palaavat takaisin yhä uudestaan.
Intuitiokyvyn kehittämisessä tärkeintä on oman intention suuntaaminen. Kun mieli saa selkeän tavoitteen, se alkaa työskennellä tavoitteen ratkaisemiseksi. Tärkeää on myös kehittää havainnointikykyä, eli kykyä tunnistaa hiljaisia signaaleja. On myös kehitettävä erottelukykyä, sillä valtavasta tietomäärästä pitää pystyä tunnistamaan tavoitteen saavuttamista edistävät merkitykselliset intuition signaalit. Jos intuition voimaa osaa hyödyntää, se toimii parhaimmillaan kuin ”sisäinen hakukone”.
Vaikka avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, tavoitteellisessa ja tehokkaassa työnhaussa on syytä olla kaikki keinot käytössä. Arffman JobCenterin Työnhakuklubilla sekä muissa valmennuspalveluissamme kiinnitetään jo huomiota konkreettisten työnhakutaitojen lisäksi myös sisäisen tiedon tunnistamiseen ja sen hyödyntämiseen. Vielä kehitysvaiheessa olevan Työmarkkinatorin hakupalvelukin perustuu aivan uudenlaiseen malliin: palvelu ehdottaa työpaikkoja hakijan osaamisen ja toiveiden perusteella.
Omaa älyä, tekoälyä ja intuitiota sekä toimijoiden asiantuntijuutta ja intuitioita yhdistämällä meillä on hyvät mahdollisuudet luoda myös kohtaanto-ongelmaa helpottava ekosysteemi. Yhdessä olemme rikkaampia, viisaampia ja taitavampia. Asiantuntijuus on ihmisten päiden välissä.
Eräs suomalainen yrittäjä totesi kerran viisaasti, että aivan kuin puulla, ihmisellä on pyrkimys kasvaa täyteen mittaansa. Tarpeen tullen meidän on osattava ”järjestää itsemme pois kasvun tieltä” ja kuunnella järjen äänen lisäksi myös intuition ääntä.
”Jos tahtoo löytää jotain uutta, pitää uskaltaa olla eksyksissä.” – Asta Raami –
– KAI HYTTINEN, kehityspäällikkö ja kasvupalveluasiantuntija
Tule mukaan KEKO Projektiosaaja -yhteistyöyritysten joukkoon ja löydä yrityksenne tarpeisiin juuri sopiva projektiosaaja.
Pohjois-Pohjanmaalla starttaa keväällä 2019 KEKO Projektiosaaja -koulutus. Haemme nyt koulutukseen mukaan yrityksiä, jotka haluavat organisaatioonsa lisää projektiosaamista.
KEKO-koulutus on yritysten kehittämiskoulutusta, jossa sekä yritys että koulutukseen osallistuja saa itselleen tarvittavaa osaamista. KEKO Projektiosaaja -koulutus on helppo ja edullinen tapa kouluttaa projektiosaaja oman organisaation tarpeisiin. Autamme tarvittaessa myös oikean osaajan löytämisessä.
Koulutus on työvoimakoulutusta ja siihen voivat hakea projektimuotoisesta työstä kiinnostuneet TE-toimiston asiakkaat. Koulutus kestää yhteensä 6 kuukautta ja siihen sisältyy 3 kuukauden työssäoppimisjakso.
Teoria ja työssäoppimisjakso yhdistetään koulutuksessa siten, että sisältö vastaa yrityksen tarpeisiin ja hyödyttää aidosti sekä yritystä että opiskelijaa. Koulutuksen kustannus yritykselle on yhteensä 2 000 €, eli noin 650 €/työssäoppimiskuukausi.
Yritys- ja opiskelijahaku on käynnissä, joten kannattaa toimia nopeasti!
Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää:
Päivi Korhonen
+ 358 44 765 4688
paivi.korhonen@arffman.fi