Päivitys ilmoitukseen: Tammikuun testi täyttyi heti.
Tammikuun jälkeen seuraava YKI-testi järjestetään lauantaina 27.3.2021 tiloissamme Helsingissä (Kornetintie 3, katutaso). Ilmoittautumisaika tähän testiin on 1. – 28.2.2021
Lisätietoa ja ilmoittautuminen:
www.arffman.fi/yki
– Työnhaku on muuttunut todella paljon. Se on siirtynyt aiempaa enemmän rekryfirmoille, ja sosiaalisen median rooli on kasvanut. Kanavat ovat ylipäätään monipuolistuneet.
Marja Karvoselta lähtivät työt alta. Pitkän linjan myyntialan ammattilaisen edessä olikin yllättäen työnhaku. Rutiinia – saati modernin työnhaun keinoja – Karvosella ei ollut, sillä edellisiin töihin hän oli joko ajautunut tai hänet oli houkuteltu.
Avuksi tulivat Arffmanin työnhakuvalmennus TyöSIB ja valmentaja Sanna Mathlin.
– Parasta on ollut, että olemme hioneet Sannan kanssa CV:n ja työnhakupaperit uusiksi. Aikaisemminhan saatettiin lähettää sama CV kaikille firmoille, mutta se ei enää käy. Nyt CV on räätälöitävä kuhunkin tarpeeseen erikseen. Se ei ole enää vain luettelo vaan erillisiin osiin jaettu kuvaus hakijasta ja hänen osaamisestaan.
Työhakemuskaan ei ole enää samanlainen kuin ennen. Siinä kun joskus muinoin työnhakuilmoitukseen lähetettiin vastaukseksi hakemusteksti, nykyisin sen vaihtoehtoina ovat omilla tiedoilla täytettävä verkkolomake, videohakemus tai vaikkapa itsensä brändääminen, että tulisi löydetyksi.
– LinkedIn pitää ehdottomasti olla kunnossa, jos hakee toimihenkilötöitä. Sannan avulla olen ymmärtänyt, että siellä on toistettava oikeita sanoja, että tulisi työnantajien ja headhuntereiden hauissa näkyviin. Itse olen lisännyt sanaa sales todella moneen kertaan ja moneen paikkaan. Se kun on minun työnhaussani oleellisin sana.
Lisäksi Karvonen on varmistanut, että hänen tietonsa LinkedInissä ovat ajantasalla ja että perus-CV:stä löytyy myös tulostettava versio potentiaalista työnantajaa varten. Eikä tässä vielä kaikki: nyt pitäisi jo pikkuhiljaa alkaa myös henkilöbrändäyshommiin.
– Minun täytyisi alkaa julkaista sisältöä LinkedInisssä. Pitäisi hioa strategiaa postauksiin, joilla rakennan omaa henkilöbrändiäni, jotta tulisin paremmin huomatuksi. Mutta täytyy sanoa, että vaikka olen tottunut esiintyjä ja hyvä puhuja, tässä minullakin on vielä kynnystä.
Ikävä töihin on kova, ja siksi Karvonen puskee uuden työpaikan löytymisen eteen töitä hartiavoimin. Jos Karvonen kokee osaavansa homman, hän hakee sitä. Tittelillä ei ole niin väliä.
Helppoa työn löytyminen ei ole. Nyt 52-vuotias Karvonen on ehtinyt elämänsä aikana myydä niin lääkkeitä kuin muotiakin. Hän on ollut myymälänhoitajana, myyntijohtajana ja ollut mukana pyörittämässä kuutta ravintolaa. Hän harrastaa ruokaa ja viinejä. Ja kun hän hakee Alkoon osa-aikaiseksi myyjäksi, hän ei ylipätevänä pääse edes haastatteluun.
– Se on kuin märkä rätti päin naamaa. Kun tietää, että osaisi ja olisi työnantajalle hyödyllinen työntekijä, mutta asiat eivät vain etene.
– Kannustan osallistumaan TyöSIBin webinaareihin ja Meet-tapaamisiin. Sieltä saa positiivista taustatukea ja tsemppiä. Vaikka asiat olisivat jo tuttuja, joka kerta tulee jotain uutta. Ja tärkeintä on, että tapaamisten jälkeen herää taas into työnhakuun.
Marja Karvonen hakee työtä myyntialalta. Sosiaalisen median lisäksi videohakemukset ja video-CV ovat tulleet tutuiksi.
Elokuun YKI-testi on täynnä, mutta ei hätää, sillä seuraava YKI-testi järjestetään lauantaina 3.10.2020 tiloissamme Helsingissä (Kornetintie 3, katutaso).
Ilmoittautuminen on avoinna. Toimithan pian, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!
Lisätietoa ja ilmoittautuminen:
www.arffman.fi/yki
Tietenkin laadulla on merkitystä. Kotoutumiskoulutusten kilpailutuksissa laatu pisteytetään: kouluttajien pätevyys, koulutuksen tukihenkilöstö, toteutussuunnitelma sekä työnantaja- ja oppilaitosyhteistyö ovat laatutekijöistä tärkeimmät.
– Myös hinnasta saa pisteitä, mutta suurimmassa osassa kilpailutuksia hinta ei ole määräävä tekijä vaan laadulliset seikat painavat enemmän, kertoo Arffmanin myyntijohtaja Jussi Räikkönen.
Myyntijohtajan mukaan Arffmanin kustannustehokkuuden takana ovat ennen kaikkea tilat. Arffman ei sido pääomaa seiniin vaan vuokraa tilat. Vuokrattavat tilat täyttävät palvelua tilaavan tahon tarkat laatuvaatimukset ja ovat koulutustoimintaan soveltuvat. Kokonaan etäopetuksena toteutettava Verkkokoto ei edes tarvitse kiinteitä tiloja, sillä sekä työ että opiskelu hoituvat kotoa käsin Arffmanin tuottaman välineistön avulla. Tehokkuutta lisätään myös resursoimalla henkilöstötarvetta ketterästi: koko ajan on oikea määrä ihmisiä tekemässä tuottavaa työtä juuri oikeassa paikassa.
Kouluttajien pätevyysvaatimukset määrittelee ELY, ja ne ovat samat kaikille palveluntuottajille. Kaikkien on täytettävä samat kriteerit. Pisteitä saa työkokemuksesta, korkeakoulutuksesta, S2-opinnoista, pedagogisista opinnoista sekä lisäkoulutuksista.
– Me voimme palkata vain pätevyydet täyttäviä opettajia. Jopa sijaisille on asetettu joissakin sopimuksissa pätevyysvaatimukset. ELY-keskukset valvovat toimintaa systemaattisesti ja säännöllisesti, kertoo Arffmanin kotoutumiskoulutuksista vastaava palvelujohtaja Tiia Posa.
– Laatu lähtee halusta tehdä hyvää työtä. Jokaisen työntekijän panos vaikuttaa. Meillä jokainen on merkityksellinen ja arvostettu työyhteisön jäsen eikä kukaan jää yksin. Arffman myös tukee kouluttajien jatkokouluttautumista. Henkilöstöpäivät, tiimipäivät ja kotopäivät ovat olleet tärkeässä roolissa, kun ollaan haettu yhtenäistä linjaa ja yhtenäistä toimintatapaa, Tiia Posa listaa.
Osallistavan johtajuuden mallilla tavoitellaan työntekijöiden kokemusta siitä, että omaan työhönsä voi vaikuttaa. Arffman antaa raamit, joiden sisällä toimia, ja opettaja on oman työnsä asiantuntija ja toteuttaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla.
– Vapaus tuo mukanaan vastuuta, ja meidän henkilöstömme on tottunut vastuun kantamiseen. Moni on oivaltanut Arffmanin esimiestoiminnan joustavuuden ja viehättynyt siitä. Henkilöstölle on myös avattu yrityksen toimintaa enenevässä määrin. On tärkeää, että henkilöstö tietää, mitä tehdään, milloin ja miksi. Näin vastuunkanto hyvästä laadusta leikkaa läpi koko talon, Tiia Posa summaa.
Toteuttamissuunnitelmat vaihtelevat kunkin ELY-alueen toiveiden mukaan. Merkittävimpiä pisteytettäviä tekijöitä ovat sisältö, toteutustapa, opetusmenetelmät, oppimisympäristöt, opintojen henkilökohtaistaminen, opintojen räätälöitävyys ja ammatillisuus, opiskelijoita ohjaavien henkilöiden pätevyys ja kokemus sekä työssäoppimisen toteutus ja ohjaus. Nämäkin kriteerit ovat kaikille kilpailutukseen osallistuville palveluntuottajille samat.
Jokainen kotoutumiskoulutus tähtää lopulta työllistymiseen joko suoraan koulutuksesta tai jatkokoulutuspaikan kautta.
– Merkittävä lisäarvo Arffmanille on mahdollisuus tarjota opiskelijoille heidän omia tavoitteitaan vastaavia työpaikkoja. Tämän mahdollistavat Arffmanin vuosia kestänyt laaja alueellinen yhteistyö eri työnantajien kanssa ja kuuluminen osaksi Barona-konsernia, joka työllistää vuosittain yli 30 000 ihmistä erilaisiin tehtäviin aina rakennuksilta palvelualoille, Jussi Räikkönen sanoo.
Yrittäjä, haluatko viisi tuntia ilmaista, yksilöllistä neuvontaa juuri sinun yrityksesi tarpeisiin? Oletko palkkaamassa ensimmäistä työntekijää tai rekrytoimassa lisää?
Työllistä taidolla on Arffmanin, ELY-keskuksen ja TE-palveluiden yhteistyöprojekti, jossa me Arffmanin asiantuntijat perehdytämme modernin rekrytoinnin saloihin ja autamme kehittämään työnantajaosaamistasi.
Autamme sinua laskemaan työntekijän palkkaamisen kustannukset ja annamme ajantasaista tietoa työlaista, työhyvinvoinnista ja perehdyttämisestä. Vinkkaamme työntekijöiden hankintakanavista sekä neuvomme alihankinnassa ja henkilöstövuokrauksessa.
Kuuntelemme sinua ja sparraamme haastavassa tilanteessa. Olemme aidosti kiinnostuneita sinun tilanteestasi, ja organisaationa olemme mukana samassa junassa. Joskus ulkopuolinen näkökulma voi auttaa eteenpäin.
Yritykset lomauttavat. Me kannustamme suunnittelemaan työvoiman hankintaa. Kuulostaako hullulta?
Työllistämisen tieto ja taito kannattaa hankkia nyt, kun on hiljaisempaa. Kun poikkeusaika on ohi, voi olla kiire hankkia tekeviä käsiä ja osaamista tarpeeseen. Työvoimatarpeiden ennakoiva suunnittelu antaa sinulle kilpailuetua. Jos sinulla oli ennen kriisiä haasteita saada työntekijöitä, sama tilanne on todennäköisesti edessäsi myös tulevaisuudessa. Sillä ei ole merkitystä, tarvitsetko lisätyövoimaa kohta vai joskus myöhemmin. Ole valmiina!
Asiantuntijan kanssa tehdyllä suunnitelmalla säästät aikaa ja rahaa. Saat tietoa, kustannuksista ja ajantasaisesta työlainsäädännöstä. Saat vinkkejä hyvän työnantajamielikuvan rakentamiseen. Kaikkea tätä voit hyödyntää oikeanlaisten osaajien houkuttelemiseksi.
Työnantajamielikuvan kehittäminen ei käy hetkessä. Siksi se kannattaa aloittaa ajoissa. Autamme määrittämään haettavan profiilin ja onnistumaan mätsäyksessä. Työllistä taidolla on palvelu, joka sinun kannattaa hyödyntää juuri nyt. Et maksa mitään. Saat hyödyllistä tietoa, joka rikastuttaa vielä tulevaisuudessa.
Luodaan yhdessä uskoa tulevaisuuteen. Olemme muutoksessa, jota ei voi pysäyttää. Oma toiminta on sopeutettava sellaiseksi, että uudessa ajassa on mahdollisuus pärjätä. Älä siis siirrä syksyyn vaan toimi nyt! Siinä me olemme tukenasi, sillä me uskomme sinuun.
Työllistä taidolla auttaa työvoiman hankinnassa
Työllistä taidolla on maksuton palvelu, jossa yrittäjä saa asiantuntijalta yksilöllistä palvelua työvoiman hankkimisesta ja työnantajuudesta. Palvelu on tarkoitettu korkeintaan kymmenen henkilöä työllistäville yrityksille. Sen tarjoavat ELY-keskus ja TE-palvelut yhteistyössä Arffmanin kanssa.
Teksti: Mari Sundström ja Mari Kokkonen
– Noinkohan me tulemme näkemään näitä asiakkaita enää luokassa? kutkutti valmentaja Ritva Partasen mielessä pari koronakuukautta sitten.
Uusi seitsenpäiväinen Haku päälle -valmennusryhmä oli juuri aluillaan. Asiakkaat olivat kokoontuneet Arffmanin tiloihin Jyväskylässä ja olivat valmiita oppimaan uutta työnhausta. Joku ehkä vähän epäili, mahtaako vanhalle ketulle vielä löytyä uutta uraa saati opittavaa, toisen mieli oli avoimempi ja kaipaus takaisin työelämään kova. Kukaties valmentajilla voisi olla hihoissaan pari uutta ässää tai ehkä hyvä tuntuma moderniin työnhakuun ja sen toimiviin keinoihin. Silloin oli torstai.
Perjantaina valmentajatyöpari Ritva Partanen ja Tiina Saarinen kehottivat asiakkaitaan valmistautumaan viikonlopun aikana etäopiskeluun ja lukemaan sähköpostinsa varmuuden vuoksi sunnuntai-iltana.
Ja niin kävi, että sinä maaliskuisena maanantaina kaikki Arffmanin opetus- ja valmennuspalvelut siirtyivät verkkoon – jo ennen hallituksen korona-ajan ohjeistuksia. Maanantaiaamuna kaikki Haku päälle -valmennettavat olivat osanneet poimia sähköposteistaan videokokouslinkin ja olivat paikalla Google Meetissä, kuten valmentajat olivat ohjeistaneet.
Luova luonnontieteilijä. Valmentaja Tiina Saarinen on valmentajakaksikon luova luonnonvoima.
Yksin ei kenenkään tarvinnut digiloikkia. Verkkoon siirtymisessä apua ovat tarvittaessa saaneet niin valmentajat kuin valmennettavatkin.
– Nuorethan ovat pääosin tykänneet etäopetuksesta, mutta joillekin vanhemmille asiakkaillemme tässä on ollut haastetta, valmentajat kertovat.
Ne, jotka eivät työelämässä ole vielä tottuneet tietokoneen käyttöön, oppivat sen viimeistään nyt. Ja vaikka uudet asiat vaativat voimia, itsensä haastaminen kannattaa. Modernilla työelämällä on modernin työelämän keinot, ja ne on hyvä tuntea niin duunarin kuin tohtorinkin.
– Jännittää avata kamera ja puhua mikrofoniin vieraille ihmisille, Ritva Partanen antaa esimerkin.
– Ja uusi verkko-opiskelun tekniikkakin saattaa ahdistaa, Tiina Saarinen jatkaa.
Valmennusasiakkaille on toimitettu tarvittaessa tietokone mikkeineen, mokkuloineen ja ohjeineen kotiovelle saakka. Arffmanin it-tuen palvelut ovat olleet myös asiakkaiden käytössä.
– Ja sitten on tullut iloista palautetta asiakkailta, että hei, minä osasin! Minä opin jotain uutta ja ylitin itseni. Minä ajattelen, että silloin ihminen on saanut tästä digiloikasta itselleen eväitä jatkoa varten, Ritva Partanen kertoo.
Monipuolinen humanisti. Valmentaja Ritva Partanen taitaa ihmisten kohtaamisen. Kotitoimistossa työnjohdosta vastaa Timi-koira.
Valmentajille verkko-opetus oli jo entuudestaan tuttua. Siirtyminen luokasta kotitoimistoon ja verkkoon kävi sujuvasti ja sukkelaan.
– Me olemme pitäneet webinaareja ja valmentaneet asiakkaitamme eri tavoin verkossa ennenkin, joten homma oli jo hanskassa. Jonkin verran kuviteltua enemmän aikaa on vienyt materiaalien muuttaminen verkkoon sopivaksi, mutta itse valmennuksen sisältöhän on sama kuin luokassakin, Ritva Partanen kertoo.
Ihan sellaisenaan lähivalmennusta ei voi siirtää verkkoon.
– Verkossa meillä on erilaiset aikataulut. Aamupäivällä nähdään verkossa ja iltapäivällä on enemmän räätälöityä ohjelmaa, pienryhmätyöskentelyä ja yksilöllisiä tehtäviä. Me olemme myös lähettäneet asiakkaille materiaalia, jota he sitten työstävät. Ja iltapäivällä me voimme soittaa ja jutella kunkin kanssa kahdestaan, avaa kurssipäivää Tiina Saarinen.
Eikä verkko valmentajan työnkuvaa miksikään muuta: se on edelleen valmennettavien vahvuuksien tunnistamista, työnhaun kanaviin ja sosiaalisen median saloihin tutustuttamista, piilotyöpaikkojen esiinkaivamista, aktiivisuuden ja oman osaamisen myymisen merkityksen korostamista ja kannustamista.
– Meidän ammattitaitoamme on, että luodaan ryhmään sisäinen luottamus ja saadaan nekin mukaan, jotka epäilevät. Pitää osata puhua hetkeen sopivalla tavalla ja kohdata asiakas yksilönä ja omien asioidensa asiantuntijana. Kuuntelutaito on valmentajan tärkeä vahvuus, Ritva Partanen sanoo..
Valmentajan työtä tehdään koko persoonalla, kaikella kertyneellä elämänkokemuksella ja valmiudella räjäyttää valmennettavan näkökulma uusiksi. On pelkästään eduksi, että oma työura ja elämä eivät ole aina soljuneet suunnitellusti. Silloin riittää ymmärrystä myös valmennettavien kokemien haasteiden edessä.
– Työllistymistä edesauttaa joustava ja avoin mieli uusia mahdollisuuksia kohtaan, minkä vuoksi on tärkeää, että mekään emme todellakaan katso asioita vain Jyväskylä-kuplasta käsin. Joskus on sanottava asiakkaalle, että työllistymisen kannalta saattaa olla tarpeen harkita muuttoa toiselle paikkakunnalle tai Eurooppaan, itse kymmenen vuotta sitten maailmalta Suomeen palannut Tiina Saarinen sanoo.
Teksti: Mari Kokkonen
Kuvat: Tiina Saarinen ja Ritva Partanen
Nyt pitää keksiä uusia leluja ja äkkiä. Valmentaja Siru Kovalan henkilökohtainen kovalevy oli kuumenemassa pitkäkestoisesta etätyöskentelystä. Kotitoimiston seinät Jyväskylässä alkoivat kaatuilla päälle ilman ihmiskontakteja. Oli helppo vastata isosti kyllä, kun Arffmanin henkilöstöpäällikkö Kirsi Toivanen ehdotti jaettua vetovastuuta koko henkilöstölle tarkoitetuista verkkotauoista.
– Jos tarjotaan, ota se, ajattelin. Halusin varmistaa, että verkkotaukoja on jatkossakin, sillä nämä eivät ole minulle vain pieni happihyppely työpäivän keskellä vaan verkkotaukojen ansiosta voin paremmin, Siru Kovala sanoo.
Arffmanin verkkotauot ovat vartin mittaisia henkilöstön kohtaamisia Google Meetissä. Joka tiistai ja torstai kello 12.00 jokainen arffmanilainen on kutsuttu mukaan virkistäytymään vaihtuvien teemojen äärelle. Huhtikuun lopulta saakka tarjolla on ollut taukojumppaa, yhteislaulua, runonlausuntaa ja valokuvakavalkadeja. Tulossa on ainakin katsaus puutarhuroinnin alkeisiin, käsitöitä ja pikaperehdytys hapanjuurileivontaan. Kutsu löytyy jokaisen omasta Arffman-kalenterista, ja kutsussa olevaa Meet-linkkiä klikkaamalla voi liittyä yhteiseen verkkotaukoon.
Verkkotauoissa on kyse paitsi virkistäytymisestä, myös työhyvinvoinnista ja verkostoitumisesta. Etätoimistossa ei ole työkaveria katsomassa perään ja huomauttamassa, jos stressi tai väsymys uhkaa. Arffmanilaisia on joka puolella Suomea, joten oman työpaikan kahvihuonekaan ei verkkotaukoa voisi korvata.
– Minä saan kaiken voimani muilta ihmisiltä. Verkkotauoilla myös tutustuu muihin, ja on helpompi olla yhteydessä myöhemmin, kun tuntee jo vähän. Verkkotauot luovat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, ja siitä syntyy lisäarvoa koko yritykselle. Toivon, että verkkotaukoja jatketaan vielä korona-ajan jälkeenkin, Siru Kovala summaa.
Teksti: Mari Kokkonen
Kuva: Janne Kuja-Lipastin vetämä laulutuokio. Sirun vetämä naamajumppa.
Se ei ole pikajuoksijan hommaa, kun yrityskulttuuria lähdetään muuttamaan. Enemmänkin on kyse maratonista. Strategiaa tai yksittäistä toimenpidettä voi muuttaa lennosta, mutta kokonaisen kulttuurin muuttamiseen tarvitaan aikaa. Arffmanilla on jo vuosia käännetty ison laivan kurssia kohti yhteisöllisyyttä, selkeitä tavoitteita ja yhteistä kieltä. Viimein tulokset ovat näkyvissä.
Tuoreesta Arffmanin henkilöstön tyytyväisyyttä mittaavasta kyselystä käy ilmi, että henkilöstö on nyt tyytyväisempää kuin koskaan ennen. Kaikilla kyselyn osa-alueista yli 80 prosenttia henkilöstöstä on antanut korkeat arvosanat. Organisaatioon ja ilmapiiriin liittyviin tekijöihin peräti 93 prosenttia vastaajista on erittäin tyytyväisiä. Kolme neljästä arffmanilaisesta suosittelisi Arffmania työpaikkana muillekin, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen antaa pitkäjänteisestä ja kärsivällisestä työstä vuolaat kiitokset esimiestiimille.
– En tiedä, onko meillä koskaan ennen ollut näin vahvaa esimiestiimiä, ja se näkyy tuloksissa. Yhteisöllisyyttä täytyy johtaa. Jos läsnäolon tunteeseen ei systemaattisesti panosteta, yhteisöllisyyttä ei synny. Taustalla näkyy sekin, että olemme alkaneet puhua yhtenäisen Arffmanin kieltä.
Jouni Lukkarinen korostaa tunteen ja tunnelman merkitystä. Kun työ tehdään aivopääomalla ja ala on ihmisvetoinen, on ratkaisevan tärkeää, kuinka paljon kukin jaksaa antaa itsestään. Erityishaastetta Arffmanilla on siinä, että henkilöstöä on ympäri Suomea, muutamia Suomen ulkopuolellakin. Silti halutaan olla vahvasti läsnä, yhdessä.
Toiminta ohjautuu arvoista, jotka otetaan tosissaan. Strategia ei ole vain sanojen helinää papereilla vaan se elää arjessa ihmisten tekoina.
– Kun tietää, mitä odotetaan, myös tuloksia tulee. Tiimeissä ihmiset ovat oikeilla paikoillaan ja he tietävät roolinsa ja vastuualueensa. On vaikea olla tyytyväinen ja onnellinen omassa työssään, jos ei tiedä, mitä odotetaan.
Erityisen kiinnostavan historiallisen hyvästä tuloksesta tekee se, että kysely on tehty poikkeusoloissa korona-aikaan, jolloin koko henkilöstö tekee etätyötä.
– Kun korona iski Suomeen oli kaksi vaihtoehtoa: lamaantua ja luovuttaa tai tarttua härkää sarvista ja alkaa itse muotoilla tulevaisuutta aktiivisesti. Me valitsimme jälkimmäisen. Toimimme niin, että emme joutuisi lomauttamaan ketään, ja siirsimme palvelut verkkoon. Me olimme tässä kriisissä toiminnan tasolla ihan oikeasti ketterä yritys, Jouni Lukkarinen kertoo.
Toimitusjohtaja uskoo, että hyvät tulokset olisivat olleet näkyvissä ilman koronaakin, mutta korona yhdisti ihmisiä entisestään. Luokkaopetukseen ja -valmennukseen tottuneille kokonaan verkkoon siirtyminen oli valtava ponnistus, mutta ennakkoluulottomuudella ja rohkeudella siitäkin selvittiin ja seitsemisenkymmentä ryhmää loikkasi digiin varsin vikkelästi.
– Meillä oli tietenkin se etu, että verkossa toimiminen on jo meillä dna:ssa. Verkkokoton ja muiden verkkovalmennusten ja -koulutusten myötä meillä on toimiva malli ja kokemusta verkko-opetuksesta jo yli viisi vuotta.
Moderni yrityskulttuuri korostaa yhteisöllisyyttä, läsnäoloa, yksilön kohtaamista, luottamusta ja antaa tilaa omalle ajattelulle. Ihmisyydelle on tilaa.
– Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Jos yrityksen kulttuuri on niin myrkyllinen, että pelätään epäonnistua, kohta aletaan pelätä jo onnistumistakin. Iloisen mokailun periaate on parempi, Jouni Lukkarinen sanoo.
Arffman tekee henkilöstökokemuskyselyn kolme kertaa vuodessa. Toukokuussa julkaistuun kyselyyn vastasi 69,2 prosenttia henkilöstöstä eli 90 ihmistä 135:stä. Kyselyssä kartoitetaan johtamiseen, ilmapiiriin, hyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä kokemuksia asteikolla 1ー5. Kategoriat ovat Inspiroiva johtaminen ja kulttuuri, Organisaatioon ja ilmapiiriin liittyvät tekijät, Hyvä esimiestyö ja yksilöiden kehittäminen, Työhön liittyvät tekijät sekä Yksilöiden hyvinvointi ja työkyky. Testin on kehittänyt Työeläkeyhtiö Varma, ja testi on laajalti käytössä kautta Suomen.
Teksti: Mari Kokkonen
Kuva: Arffman-viestintä
Me emme edes tiedä vielä, mihin kaikkeen se sinua vie, pohti Satu Ukkosen tuleva esimies Mari Sundström puhelimessa ja tarkoitti Satu Ukkosen osaamista. Ne olivat taikasanat, jotka saivat tekemään valinnan kahden kiinnostavan työpaikan välillä. Iso kasvuyritys vei voiton, ja Satu Ukkosesta tuli palveluasiantuntija Arffmanille.
Kasvatustieteiden maisterille oli kertynyt osaamista kasvatuksen, koulutuksen ja hallinnon aloilta. Nyt oli aika ottaa käyttöön koko paketti, koko ihminen. Ja se on Satu Ukkosen mielestä mahtavaa.
– Se lähti ihan ensimmäisestä puhelusta. Tuli heti tunne, että me puhumme samaa kieltä. Tämä työ on minulle lottovoitto. Pääsin omille juurilleni takaisin tekemään tätä ihanaa työtä.
Satu Ukkosen toimenkuva saa olla jatkuvasti pienessä liikkeessä. Hän on jo ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut tutustua eri tiimeihin ja palveluihin sekä saanut itse vaikuttaa työtehtäviinsä. Etätyökin on Satu Ukkosen oma valinta, ja silloin työ kulkee mukana vaikka purjeveneeseen.
Palveluasiantuntijana hän tekee juuri nyt työtään osana tarjoustiimiä, jossa työ on verkostojen rakentamista. Lisäksi hän on apuna organisaation eri palveluissa siellä, missä apua tarvitaan.
– Ensisijainen tehtäväni on rakentaa yritys- ja oppilaitoskontakteja. Meidän tavoitteenamme on, että opiskelijamme työllistyvät ja heidän osaamisensa kehittyy meidän palveluidemme myötä, Satu Ukkonen avaa työnkuvaansa.
Laajat ja vahvat verkostot tarkoittavat opiskelijoille ja asiakkaillemme koto-koulutuksissa sekä valmennuksissa mahdollisuuksia työllistyä, löytää työssäoppimispaikkoja sekä muita työllistymisvaihtoehtoja. Koko henkilöstölle vahva verkosto turvaa töiden jatkuvuuden. Kilpailutuksissa vahvoilla ovat yritykset, joilla on vahvaa näyttöä työllistämistuloksista. Yrityksille Satu Ukkosen ja muun tarjoustiimin työ mahdollistaa työvoiman saatavuuden.
– Tämähän on ihmissuhdetyötä. Välillä puhun kuin ruuneperi, Satu Ukkonen nauraa.
Puoli vuotta uudessa työssä on kulunut, eikä hehkutukselle tule loppua. Satu Ukkonen rakastaa uuden oppimista, ja sitä palveluasiantuntijan työssä riittää.
– Olen vielä ihan noviisi, mutta eri tiimit opettavat minua koko ajan ymmärtämään enemmän. Töitä tehdään välillä tiukoilla aikatauluilla, ja pidän siitä. Me emme todellakaan vain puuhastele vaan organisaatiossa on todellinen tekemisen meininki.
Arffmanilla Satu Ukkonen on aistinut vahvan yhteisöllisen kehittämisotteen. Se näkyy uudistushalukkuutena, hyvänä tiimityöskentelynä ja vuorovaikutuksena sekä esimerkiksi johdon läsnäolona.
– Kaikesta näkee, että meillä on yhteinen tavoite, ja se ohjaa kaikkien arffmanilaisten työtä. Tällaisella oppivan organisaation ja positiivisen vuorovaikutuksen ilmapiirillä on suora vaikutus omaan kehittymiseeni. Se antaa voimaa tehdä oman työnsä mahdollisimman hyvin.
Mutta kaikkein tärkeintä on, että työssä saa olla ihminen. Saa tehdä virheitä, saa kertoa mielipiteensä ja tulee kuulluksi eikä ole kolmas palikka vasemmalta vaan tulee kohdelluksi yksilönä.
– Täällä minä saan olla minä ja tehdä työtäni rehellisesti ja itseäni kuunnellen, Satu Ukkonen sanoo ja kiteyttää tuntonsa Tommy Tabermannin runon ensimmäisiin säkeisiin: Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen.
Teksti: Mari Kokkonen
Kuva: Satu Ukkosen kotialbumi
Seuraava suomenkielen keskitason YKI-testi järjestetään lauantaina 28.3.2020 tiloissamme Helsingissä (Hiomotie 6 A, 3. krs).
Paikat täyttyivät muutamassa päivässä. Varasijalle voi vielä ilmoittautua osoitteessa yki.opintopolku.fi.
Toukokuun YKI-testi järjestetään lauantaina 23.5.2020 ja ilmoittautuminen sinne avautuu maanantaina 20.4.2020.
Lisätietoa www.arffman.fi/yki