Miten Verkkokoto todella toimii?

Työstimme tarinoiden tueksi Verkkokoton kvantitatiivisen raportin ajalta 4/2015 – 6/2019. Se sisältää tietoa 329 opiskelijasta, jotka ovat suorittaneet joko koko kotoutumiskoulutuksensa tai osan siitä verkossa. Koulutusta toteutettiin tänä aikana seitsemällä eri ELY-alueella ja 130 paikkakunnalla ympäri Suomen. Eniten oppilastyöpäiviä käytettiin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, joissa oli myös määrällisesti eniten opiskelijoita.

Verkkokoton opiskelijat kartalla. Kuva: Iryna Hakkarainen

Koulutukseen osallistuneista suurin osa, 64%, oli naisia ja 42% opiskelijoista oli syntynyt 1980-luvulla. Äidinkieliä oli yhteensä 48, joista suurimmat kielet olivat venäjä (24%), arabia (15%) ja thai (11%).

Työharjoittelupaikoista 57% oli yksityisellä sektorilla ja joka kolmannella (33%) oli koulutuksen päättyessä työ- tai opiskelupaikka. Negatiivinen keskeyttämisprosentti koulutuksissa oli 3. Keskeytysten syyt olivat muutto pois Suomesta, terveydelliset syyt, poissaolot (4 keskeytystä) ja se, ettei saa Kelan tukea opintojen aikana. Opiskelemaan päässeistä joka neljäs (27%) aloitti ammatillisessa koulutuksessa ja lähes joka viides (19%) aloitti koulutuksen korkeakoulussa tai yliopistossa.

Kaikista koulutukseen osallistuneista (mukaan lukien keskeyttäneet tai 1-2 moduulia opiskelleet) 36% saavutti vähintään kotoutumiskoulutuksen tavoitetason B1.1. Vähintään 200 päivää verkossa opiskelleista tavoitetason saavutti joka toinen (52%).

Arffmanin Verkkokoton lähtökohtana on ollut saavutettavuus kielellisesti, pedagogisesti ja teknisesti. Koulutusta on järjestetty myös sekundäärisesti luku- ja kirjoitustaidottomille ja tietoteknisesti heikoille opiskelijoille. Verkko-opetus on reaaliaikaista vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Työharjoittelupaikoilla käydään fyysisesti kuten perinteisissäkin kotoutumiskoulutuksissa ja opiskelijoita tavataan säännöllisesti lähitapaamisissa.

Koko raportti täällä on luettavissa täällä:

Verkkokoton raportti 2015-2019

Arffmanin #Verkkokoto tekee valtakunnallista paikallisella twistillä.

Kirjoittaja
Raisa Haikala, palvelujohtaja