Imeekö työ vai vetääkö eläke?

Eläköitymisikä on noussut. Eläkeiässä tehdään yhä enemmän töitä. Ikääntyvien työllisyys on ennätyslukemissa. Tuttuja ja mieluisia uutisia viime vuosien varrelta. Silti yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyyden riski nousee edelleen. Yhteinen tavoitteemme on joustava suuntautuminen ja ohjaus mahdollisimman pitkään työuraan, samalla kun eläköitymisen ja työelämän raja hämärtyy.

Työnhakija oman tilanteensa päällä

Työttömäksi jouduttuaan ikääntynyt työntekijä joutuu keskelle asenteiden ja normien hallitsemaa valtaverkostoa. Työnhakutilanteen asenteet juontuvat suurelta osin työnhakijan työelämäkokemuksista, oman tilanteen hallinnasta sekä voimavaroista. Taloudellisen tilanteen ohella työelämään suuntautumiseen vaikuttavat merkittävästi koettu fyysinen ja henkinen kunto, edellisessä työssä karttunut osaaminen sekä uuden oppimisen valmiudet.

Eläkejärjestelmän ohjaus

Normien osalta merkittävimmät tekijät ovat sekä eläketurvan että työttömyysturvan ehtojen jatkuva suuntaaminen kohti myöhempää eläköitymistä ja nopeampaa työllistymistä. Työeläkkeistä esimerkiksi osa-aikaeläke on korvattu osittain varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Joustava järjestely antaa työnantajalle oivan mahdollisuuden ikääntyneiden työntekijöiden ammattitaidon ja hiljaisen osaamisen siirtämisen yrityksen sekä koko yhteiskunnan hyödyksi.

Eläkettä voi nykyisin kerryttää viisi vuotta eläkeiän jälkeen ja eläke kertyy pääosin koko työuralta. Lisäksi vanhuuseläkkeen alaikäraja on sidottu elinajanodotteen muutokseen. Työttömyysturvan lisäpäivien perusteella pitkäaikaistyöttömälle myönnettävä vanhuuseläke puolestaan mahdollistaa ansiotyön rajoituksitta. Kuntoutettavan työntekijän tarpeesta lähtevät työeläkelaitosten ja Kelan järjestämät ammatilliset kuntoutukset kuuluvat myös ikääntyvien tukipalettiin.

Työttömyysturvan ja työvoimapolitiikan ohjaus

Iäkkäiden työttömien oman sosiaalisen verkoston normien ohella asenteita pyritään ohjaamaan työttömyysturvan muutosten avulla. Esimerkiksi yleiseen työttömyysturvaan tehtyjen heikennysten lisäksi lähes normiksi muodostuneen työttömyysputken lisäpäivien alaikärajaa on asteittain nostettu 55 vuodesta 61 vuoteen.

Toisaalta työllistymistä tukevat työvoimapoliittiset toimet ovat jatkuvan kehittämisen kohteena. Muistin virkistämiseksi tässä esimerkkejä: suojaosa, työkokeilu, oppisopimus, palkkatuettu työllistyminen, kuntien työllistämisvelvoite, kuntien osarahoittama työmarkkinatuki, aktiivimalli, työvoimakoulutukset sekä erilaiset työttömien opiskelumahdollisuudet. Kolmannen sektorin toimijat puolestaan tukevat työttömiä omalla sarallaan tuottaen arvokkaita palveluja ja työmahdollisuuksia.

Kehittyvätkö yleiset asenteet samaan tahtiin

Normit ovat siis nopein askelin muuttuneet työllisyyttä tukevaan suuntaan. Ovatko työelämässä muovautuvat asenteet irtisanomisia, ikääntyviä työntekijöitä ja työttömiä kohtaan pysyneet kehityksen mukana? Jos asenteiden muutoksella ei pystytä horjuttamaan taustalla vaikuttavaa ikäeriytynyttä yhteiskuntamallia, työnhaku- ja uravalmentajat saavat yhä haasteellisempia tehtäviä ikääntyvien työnhakijoiden parissa. Asenteet ovat kaikilla ja vaikuttavat kaikkialla, eivät pelkästään työttömien mielissä.

Työttömyyspuhe ja hiljainen tieto

Uudelleen työllistymisen perusta luodaan työelämässä jatkuvaan oppimiseen ja työhyvinvointiin pyrkivässä työkulttuurissa. Työkaluja työllistymisen tukemiseen löytyy, uusia keksitään ja entisiä teroitetaan. Työttömien syyllistämisen ja uhrikuvien luomisen sijaan tarvitaan työllistymistä tukevien käytännön toimien tueksi työttömyyttä vastustavaa puhetta. Kutsu työnhakuvalmennukseen on tarjous, josta ei kannata kieltäytyä.

Ikääntyneen työvoiman hiljainen tieto siirtyy koko työuran aikana. Esimerkiksi työttömyyden jo kohdanneita ikääntyneitä osaajia voitaisiin hyödyntää järjestelmällisessä seuraajasuunnittelussa ja mentoroinnissa. Hiljaista ja kovaakin tietoa voi siirtyä myös yritysten välillä. Ikääntyneen työntekijän oletettua tuottavuusvajetta korvaavaa organisaatio-osaamista on valitettavasti vaikea todentaa. Lopulta päätökset palautuvat yrityksen taloudelliseen tavoitteeseen, jolloin tarvitaan avointa ja arvostavaa paikallista sopimista. Omiin arvoihin ja työkykyyn sopiva työ kuuluu kuitenkin kaikille. Työuravalmentajien ohjauksessa varttuneelle, työhön suuntautuneelle työnhakijalle löytyy tarvittaessa uusi ja yksilöllinen polku työelämään. Työhakuvalmennus antaa puolestaan konkarille uusia työnhaun välineitä nykyisillä verkottuneilla työnhakumarkkinoilla.

Laulun sanoja muuttaen, nämä ajat ovat meitä varten.

Hannu Pakkala
YTM, 55v

Kirjoittaja oli harjoittelussa Arffmanin Keski-Suomen valmennuspalveluissa. Hänen maisterintutkielmansa käsitteli työttömyysputkea puoltavia ja vastustavia mielipiteitä diskursiivisen hallinnan näkökulmasta.