Mielenterveyden johtaminen osana työelämän muutosta
- Blogi
- |
- 04.11.2024
Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat, ja sillä on vaikutuksia myös työtehtäviin ja työntekijöiden rooleihin. Näiden muutoksien keskellä ja tulevaisuuden työelämässä mielenterveyden johtaminen on yhä tärkeämpää. Mielenterveys ja sen aktiivinen edistäminen tulee ottaa huomioon työelämän murroksessa.
Suomen Nuorkauppakamarien toteuttama tuore johtajuusbarometri paljastaa, että mielenterveyden haasteet ja uudet teknologiat nähdään suomalaisen työelämän suurimpina muutostekijöinä seuraavan viiden vuoden aikana. Mielenterveysjohtaminen on myös osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista mielenterveysstrategiaa.
Työn merkityksellisyys on lähtökohta mielen hyvinvoinnille työelämässä
Mielenterveyden ja työhyvinvoinnin tukeminen alkaa yksilön ja työyhteisön vahvuuksien tunnistamisesta. Tärkeää on, että niin työntekijä kuin hänen esihenkilönsä ymmärtävät, millaiset asiat tekevät työstä kullekin merkityksellistä. Työnkuvan muokkaaminen yksilön vahvuuksien mukaan tukee työssä jaksamista ja mielenterveyttä.
Työn muokkausta hyödynnetään usein myös silloin, kun henkilön työkyvyssä tapahtuu muutoksia. Työnkuvan kartoitus, joustavat työaikajärjestelyt tai osa-aikainen työ tukevat kuitenkin monissa muissakin tilanteissa työntekijän hyvinvointia. Lisäksi työtä voidaan muokata myös yhteisöllisesti esimerkiksi työparityöskentelyn avulla.
Työyhteisön kulttuuri kannattelee mielenterveyttä
Työn merkityksellisyyteen vaikuttavat työtehtävien sisällön lisäksi tavat, joilla työtä tehdään, sekä työyhteisön kulttuuri ja ilmapiiri. Esihenkilön ja tiimin tuki vaikuttavat siihen, kuinka tärkeäksi työntekijä kokee oman ponnistelunsa.
Tiimin jäsenten on hyvä tuntea kunkin työtoverin henkilökohtaiset vahvuudet ja työskentelytavat. Lisäksi autonomian kokemus, arvostuksen osoitus ja luottamus lisäävät työn merkityksellisyyden kokemuksia. Arffmanin palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson kiteyttää asian hyvin:
“Huomaa hyvä ja kehu kollega kerran päivässä” on minusta hyvä toimintaohje itse kullekin. Usein keskitymme niin tiiviisti omaan työhömme ja tekemiseemme, että viestintä muun työyhteisön kanssa on vaarassa muuttua kovin ongelmakeskeiseksi. Osaltaan merkityksellisyyden tunnetta lisää se, kun jokainen ymmärtää, mihin isompaan kokonaisuuteen oma tehtävänkuva liittyy ja millä tavalla omat tekemiset tai tekemättä jättämiset linkittyvät toisten työhön sekä työmme tuloksiin. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen omaa työtä koskevassa päätöksenteossa on tärkeää silloinkin, kun päätös ei ole oman toiveen mukainen.
Arffmanin henkilöstöpäällikkö Kirsi Toivanen korostaa myös psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomisen tärkeyttä mielenterveyden johtamisessa:
Psykologisesti turvallisessa työympäristössä työntekijät voivat ilmaista tunteensa ja huolensa ilman pelkoa seurauksista. Tämä vaatii avointa vuorovaikutusta ja sen huomioimista, että jokaisen hyvinvointi on tärkeää. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa, varhainen välittäminen, työkyvyn seuranta ja koulutukset ovat avainasemassa.
Muutoksen keskellä on hyvä olla jatkuvasti kuulolla
Anna-Leena Atkinson muistuttaa, että organisaation on myös oltava jatkuvasti valmis haastamaan omaa ajatteluaan ja korjaamaan käsityksiään. On muistettava, että se, mikä omasta mielestä saattaa näyttää reilulta ja perustellulta ratkaisulta, ei jonkun toisen mielestä sitä välttämättä ole.
Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä kunkin työyhteisön jäsenen on luontevaa kertoa kokemuksistaan, kuulla muita ja organisaation on siten mahdollista korjata toimintatapojaan tarvittaessa.
Mielenterveyden huomioiminen johtamisessa synnyttää työyhteisön, joka on enemmän kuin vain turvallinen ja mukava työpaikka – se on paikka, jossa jokainen voi kokea työnsä merkitykselliseksi ja tulla kuulluksi sekä arvostetuksi.
Teksti: Taru Hallikainen