Kotoutumista ruotsin kielellä (Integration på svenska)

Turun keskiaikaisen linnan uumenista löytyy iloisesti rupatteleva pieni ryhmä. Keskustelussa ruotsin ja englannin kieli vaihtelee sopuisasti, kun kotoutumisryhmä vaihtaa kuulumisiaan ja kertaa linnan historiasta oppimiaan asioita. 

Suomen historia on saanut alkunsa näillä seuduilla, ja vuosisatojen ajan se on kaikunut linnan muureista ruotsin kielellä. “Turun linna historiallinen linkki Ruotsiin. Maamme historia on alkanut täällä, ja asiat ovat tapahtuneet ruotsin kielellä.” sanoo kurssin kouluttaja Catarina Mikkonen. Vaikka ruotsinkieliset ovatkin nykyään vähemmistö, varsinkaan täällä historiamme juurilla kielen asemaa ei tulisi mieleen kyseenalaistaa.

Arffmanin Verkkokoto on monikielinen opiskeluyhteisö

Turun linnassa rupatteleva joukko on kotoutujia Arffmanin ruotsinkielisestä kotoutumiskoulutuksesta. Tänään historialliseen linnaan on tutustumassa ryhmän 20 opiskelijasta kuusi Turussa tai lähiseudulla asuvaa. 

Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus on noin vuoden mittainen monimuotokurssi. Ruotsin kielen lisäksi kurssilla tutustutaan suomenruotsalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, ja suomen kielen alkeisiin. Kurssin keskeinen osa on työelämä- ja työnhakutaitojen opiskelu sekä kuuden viikon mittainen työharjoittelu. Kurssin kielitaitotavoite on B1, eli itsenäisen kielenkäyttäjän taito arkielämän tilanteissa.

Kotoutumiskoulutus järjestetään Arffmanin Verkkokotossa, jossa järjestetään myös suomenkielistä kotoutumiskoulutusta. Verkkokoto on Suomen ensimmäinen ruotsin- ja suomenkielisten reaaliaikaiseen verkko-opetukseen perustuvien kotoutumiskoulutusten kehittäjä. Ensimmäinen verkkokurssi oli vuonna 2014, ja sen jälkeen Verkkokotossa on kehitetty verkko-opetuksen pedagogiikkaa jo 9 vuoden ajan. Ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkoivat maaliskuussa 2020. 

Ruotsin kieli kotouttaa oman asuinseudun lisäksi pohjoismaiseen yhteisöön

Vietnamilainen Duyen Nguyen on tullut aikanaan Suomeen opiskelemaan Vaasan ammattikorkeakouluun kansainvälistä liiketaloutta. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun, jossa on asunut nyt kaksi vuotta. Hän valitsi ruotsinkielisen kotoutumisen, koska se auttaa työnhaussa Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa, joissa suomalaista korkeakoulutusta arvostetaan.

Unkarilainen Ágnes Tothne ja ukrainalainen Olha Astakhova asuvat Turunmaan saaristossa. Ruotsin kielen opiskelu oli heille luonnollinen valinta, sillä saaristo on ruotsinkielinen. Molempien lapsetkin opiskelevat ruotsinkielisessä koulussa.

Olha Astakhova kertoo, että hän voi muutaman kuukauden opiskelun jälkeen jo keskustella ruotsiksi, kun keskustelukumppani puhuu hitaasti. Hän puhuu ruotsia ystäviensä kanssa ja lukee paikallisia sanomalehtiä. “Joka päivä tulee puhuttua jotakin ruotsiksi. Kun kieltä käyttää koko ajan, se kehittyy ja pysyy yllä.” Erityinen onnistumisen kokemus oli, kun hänet kutsuttiin Paraisten seurakuntaan esittelemään itsensä ja kertomaan elämästään. Koko esitys ja yleisön kysymykset olivat ruotsin kielellä. “Minua jännitti, mutta kaikki meni hyvin.” hän iloitsee.

Monimuoto-opiskelu tarkoittaa etäopiskelua ja yhteisiä tapaamisia

Ágnes Tothne on ensimmäistä kertaa Turun linnassa käymässä ja on nauttinut tästä vierailusta. Hän asuu miehensä ja lastensa lastensa kanssa Houtskarissa. Samalla kurssilla opiskeleva puoliso on jäänyt lasten kanssa kotisaarelle. Koska kurssin tapaamisia on eri kaupungeissa, vanhemmat osallistuvat tapaamisiin vuorotellen. Mies aikoo osallistua kurssin Helsingin-tapaamiseen seuraavalla viikolla. 

Ruotsinkielisessä kotoutumiskoulutuksessa opiskelu on monimuotoista. Päivittäisen verkko-opiskelun lisäksi tavataan parin viikon välein kasvokkain. Ryhmän Turun alueen opiskelijoiden kesken on käyty Turun linnan lisäksi muun muassa kirjastossa, työväenopistossa, maahan muuttaneiden neuvontapisteessä Monitorissa, yliopiston apteekissa ja marttojen keittiössä. Lisäksi tutustuttiin muihin Turun alueen kotoutujiin Arffmanin Turun toimipisteessä.

Ruotsinkieliset koulutukset kokoavat kotoutujia pääasiassa Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta, mutta myös muilta alueilta otetaan halukkaita mukaan. Tällä hetkellä eniten opiskelijoita on Turun seudulla ja Uudellamaalla, joten säännöllisiä tapaamisia on Turun lisäksi Helsingissä ja Raaseporissa. Suomessa voi valita kotoutuskieleksi suomen tai ruotsin riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Arffmanin ruotsinkielinen monimuotoinen kotoutumiskoulutus mahdollistaa sen, että kuka tahansa kotoutuja Suomessa voi valita ruotsin kielen, niin kuin laki edellyttää. 

Opiskelijoiden palaute kurssista on kiittävää

Ágnes Tothne kiittelee kurssin opettajia: “Arvostan opettajiamme todella paljon. He ovat avuliaita, ja matkustavat todella paljon tapaamisten takia. Olen myös huomannut, että he osaavat ottaa vastaan palautetta. Catarina on rauhallinen opettaja, ja hän selittää opittavat asiat hyvin selkeästi ja perusteellisesti. Pekka taas on energinen opettaja, ja oppitunnit ovat vauhdikkaita ja kiinnostavia. On tosi hienoa, että meillä on erilaisia opettajia rikastuttamassa kurssia.” hän sanoo.

Kurssitoveri, ranskalainen Pascal Donzelot kehuu myös kurssin pedagogiikka ja monikulttuurista ilmapiiriä “Meitä on täällä todella monia kansalaisuuksia, mikä tekee ryhmästä rikkaan.” Donzelot osaa sujuvasti useita kieliä. Hän valinnut kotoutumiskielekseen ruotsin siksi, että puolison suku on ruotsinkielistä. Hän uskoo myös, että ruotsi on suomea helpompi omaksua, ja siksi tie työelämään on näin nopeampi.

Duyen Nguyenin mukaan kotoutumiskoulutuksessa on parasta joustavuus ja se, että opetusta on päivittäin. “Kokoaikainen opiskelu tekee mahdolliseksi nopean kielenoppimisen. Kurssilla on myös paljon työharjoittelua, jonka avulla pääsee sisään suomalaiseen työelämään.”

Seuraava kurssi alkaa syksyllä 2023

Seuraavat Arffmanin ruotsinkieliset kotoutumiskoulutukset alkavat syyskuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Kohderyhmänä on työttömät työnhakijat. Palvelun hankinta painottuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, mutta koska se toteutetaan pääosin verkossa, siihen otetaan kotoutujia myös muilta alueilta.

Lisätietoja: 

https://www.arffman.fi/wp-content/uploads/2023/03/ruotsinkielinen-verkkokoto.pdf 

https://www.arffman.fi/wp-content/uploads/2023/03/ruotsinkielinen-verkkokoto_engl.pdf 

Catarina Mikkonen catarina.mikkonen@edu.arffman.fi  p. +358 44 475 7320

Anna-Leena Atkinson, anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi, p. +358 44 350 6452

Teksti: Saara Purtanen

Ruotsinkielinen käännös: Jesper von Hertzen

Kuva: Agnes, Olha, Pascal, Duyen, Catarina

Djupt inne i det medeltida Åbo slott finns en liten grupp människor som språkar glatt. Språket i diskussionen växlar smärtfritt mellan svenska och engelska, när integrationsgruppen samtalar om det senaste, och går igenom saker som de lärt sig om slottets historia.

Finlands historia fick sin början i dessa trakter, och under århundraden har svenskan ekat mot slottets murar. ”Åbo slott är en historisk länk till Sverige. Vårt lands historia har börjat här och det har skett på svenska”, säger kursens utbildare Catarina Mikkonen. Trots att svenskspråkiga nuförtiden är i minoritet är det ingen som ifrågasätter språkets ställning, framför allt inte här i vår historias vagga.

Arffmans Verkkokoto är en mångspråkig studiegemenskap

Gruppen som diskuterar på Åbo slott består av personer som integrerats via Arffmans integrationsutbildning. Av kursens 20 deltagare är sex av dem som bor i Åbotrakten på plats i dag för att stifta bekantskap med det historiska slottet.

Den svenskspråkiga integrationsutbildningen är en drygt ett år lång flerformskurs. Utöver det svenska språket får kursens deltagare bekanta sig med finlandssvensk och finländsk kultur och det finländska samhället, och med grunderna i finska språket. Det centrala i kursen är att studera arbetslivet och arbetssökning, samt arbetspraktik, som räcker sex veckor.. Kursens mål är att deltagarna ska nå B1-nivån, det vill säga att man kan klara sig på egen hand i vardagen.

Integrationsutbildningen på svenska ingår i samma team som det finskspråkiga online integrationsutbildnings teamet. Det här är den första integrationsutbildningen som ordnats online på svenska och finska i Finland. Den första kursen på nätet ordnades 2014 och efter det har man i Verkkokoto redan under nio års tid utvecklat pedagogiken för undervisning över nätet.

De svenskspråkiga integrationsutbildningarna började i mars 2020.

Genom det svenska språket öppnas inte bara dörrarna till Finland och den egna regionen utan också till den nordiska gemenskapen

Duyen Nguyen kom i tiderna från Vietnam till Finland för att studera internationell företagsekonomi vid yrkeshögskolan i Vasa. Efter att hon fått sin examen flyttade hon till Åbo där hon nu har bott i två år. Hon valde den svenskspråkiga integrationen eftersom den hjälper henne i arbetssökningen såväl i Finland som i de övriga nordiska länderna, där den finländska högskoleutbildningen står högt i kurs.

Ágnes Tothne från Ungern och Olha Astakhova från Ukraina bor i Åbolands skärgård. Att studera svenska var ett naturligt val för dem eftersom skärgården är svenskspråkig. Bägges barn  går i skola på svenska.

Olha Astakhova säger att hon efter några månaders studier redan kan diskutera på svenska, förutsatt att diskussionspartnern talar långsamt. Hon talar svenska med sina vänner och läser lokala dagstidningar. ”Jag talar lite svenska varje dag. När man använder språket hela tiden utvecklas det och blir starkare.” Speciellt nöjd kände hon sig när församlingen i Pargas bad henne presentera sig själv och berätta om sitt liv. Hela presentationen gick på svenska och publikens frågor likaså. ”Jag var spänd men allt gick bra”, säger hon glatt.

Flerformsstudier innebär distansstudier och gemensamma träffar

Ágnes Tothne besöker Åbo slott för första gången och stortrivs. Hon bor med sin man och deras barn på Houtskär. Mannen som också studerar på samma kurs har stannat hemma på ön med barnen. Föräldrarna deltar turvis i träffarna som arrangeras i olika städer. På träffen i Helsingfors nästa vecka är det mannens tur att delta.

Studierna är varierande i den svenskspråkiga integrationsutbildningen. Utöver de dagliga studierna online träffas man ansikte mot ansikte med ett par veckors mellanrum. Med dem av gruppens studerande som bor i Åbotrakten har man förutom Åbo slott besökt bland annat bibliotek, arbetarinstitut, servicepunkten Monitori för personer som flyttat till Finland, Universitetsapoteket och marthornas kök. Dessutom har man på Arffmans utrymmen i Åbo stiftat bekantskap med andra som håller på att integreras i Åbotrakten.

De svenskspråkiga utbildningarna samlar människor som ska integreras framför allt från Egentliga Finland, Nyland och Österbotten, men också från andra områden välkomnas intresserade med. För närvarande finns det flest studerande i Åbotrakten och i Nyland vilket innebär att regelbundna träffar ordnas i Åbo, Helsingfors och Raseborg. I Finland kan man välja finska eller svenska som sitt integrationsspråk oberoende av var i Finland man bor. Arffmans svenskspråkiga integrationsutbildning möjliggör att vem som helst kan välja att integreras på svenska i Finland – precis som lagen förutsätter.

Studerande ger kursen berömligt vitsord

Ágnes Tothne tackar kursens lärare: ”Jag uppskattar våra lärare verkligen mycket. De är hjälpsamma och reser väldigt mycket på grund av träffarna. Jag har också märkt att de är bra på att ta emot respons. Catarina är en lugn lärare som klart och grundligt förklarar de saker som man ska lära sig. Pekka är för sin del en energisk lärare vars lektioner är fartfyllda och intressanta. Det är väldigt fint att det finns olika slags lärare som berikar kursen”, säger hon.

Kurskamraten Pascal Donzelot från Frankrike berömmer också kursens pedagogik och mångkulturella atmosfär. ”Vi är jättemånga nationaliteter här vilket är en rikedom”. Donzelot behärskar flera språk. Han har valt svenska som integrationsspråk eftersom hans bättre hälft kommer från en svenskspråkig släkt. Han tror dessutom att det är lättare att lära sig svenska än finska, och att han på det sättet kommer snabbare in i arbetslivet.

Enligt Duyen Nguyen är det bästa med integrationsutbildningen dess flexibilitet och det att utbildningen sker på daglig basis. ”Studier på heltid möjliggör att man snabbt lär sig språket. Till kursen hör också en hel del arbetspraktik som hjälper en att ta sig in på den finländska arbetsmarknaden.”

Följande kurs börjar hösten 2023

Arffmans följande svenskspråkiga integrationsutbildningar startar i september 2023 och i februari 2024. Målgruppen är arbetslösa arbetssökande, främst i Egentliga Finland, Nyland och Österbotten, men eftersom kursen i huvudsak ordnas på nätet, välkomnas också personer från andra delar av landet.

Tilläggsinformation:

Catarina Mikkonen, telefon: +358 44 475 7320

Anna-Leena Atkinson, telefon: +358 44 350 6452

Text: Saara Purtanen

Översättning: Jesper von Hertzen

Foto: Agnes, Olha, Pascal, Duyen, Catarina