Vetoapua maahanmuuttajan työuralle

ーPitää olla konkreettisia tekoja, ei vain puhetta. Kaikkien organisaatioiden pitää kantaa oma osansa yhteiskuntavastuusta.

Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu puhuu maahanmuuttajien työurista ja niiden mahdollistamisesta. Kun kielitaito on vielä kehitysvaiheessa, kotimaassa suoritetulla tutkinnolla voi heittää vesilintua tai sen täydentäminen suomalaisia vaatimuksia vastaavaksi vie vuosia ja työelämän verkostot täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, tarvitaan vetoapua.

Maunu tarjosi vetoapua Warunee Heinämäelle ja otti tämän harjoittelijaksi Tampereen yliopiston viestintä ja markkinointi -yksikköön .

ーHelposti jäädään kiinni ajatukseen, että kaikki viestinnän ja markkinoinnin toimialueeseen kuuluvat työt vaativat aina pelkästään hyvää kielitaitoa eikä nähdä, mitä kaikkea voi tehdä ilman erinomaista kielitaitoa. Esimerkiksi visuaalinen viestintä  eli kuvaaminen, kuvankäsittely ja kuvapankkien ylläpito ovat tärkeitä viestinnälle ja markkinoinnille ja ne onnistuvat hyvin.

Maunu haluaa vähän herätellä suomalaisia organisaatioita ja haastaa muutkin kuin kaupat, päiväkodit ja vanhainkodit tarjoamaan työssäoppimispaikkoja maahanmuuttajille. Niitä tarvitaan, koska kotimaassaan lääkäriksi kouluttautuneesta ei tarvitse Suomessa tulla lähihoitajaa eikä opettajasta koulunkäyntiavustajaa. 

Shortseissa töihin ja suklaata kaikille

Warunee Heinämäen tehtävänä oli valokuvata yliopiston arkea kuvapankkiin, sillä valokuvien tarve on valtava. Hän sai käteensä järjestelmäkameran ja työpöydälleen kuvankäsittelyohjelman. Valokuvaaja Jonne Renvall antoi perehdytyksen kumpaankin. Neljän työssäoppimisviikon aikana Warunee Heinämäki kulki yliopiston tiloissa kuvaamassa sekä toimeksiantoja että toteutti omia ideoitaan, käsitteli kuvat ja syötti kuvat tietoineen kuvapankkiin. 

ーSe oli tosi hyvä kokemus. Näin siellä, mitä ihmiset tekevät yliopiston viestinnässä ja millaisia kursseja yliopistossa on, Warunee Heinämäki kertoo.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluvan työssäoppimisjakson aikana on tarkoitus paitsi käyttää suomen kieltä suomenkielisessä ympäristössä, myös tutustua suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin.

ーOlin yllättynyt siitä, miten minua kohdeltiin. Jos olisin Thaimaassa työharjoittelussa, pelkäisin koko ajan, että teen virheen. Suomessa on erilaista. Kaikki olivat todella ystävällisiä ja ohjaaja sanoi, että tee rauhassa ja älä stressaa. Valokuvaajalla oli töissä shortsit päällä, ja yksi työntekijä toi kaikille suklaata.

Saamapuolella oli myös yliopiston viestintä. Uusi ihminen ei vain tupsahda tyhjästä ja loksahda automaattisesti paikoilleen työyhteisössä.

ーHarjoittelija tuo mukanaan tietysti oman osaamisensa ja oman persoonansa. Harjoittelun valmisteleminen on myös sykäys miettiä, miten meillä työt on järjestetty. Tässä tapauksessa huomattiin esimerkiksi, että olisi yleisemminkin hyvä miettiä esimerkiksi varakoneiden ja ohjelmistolisenssien määrää ja käyttöä.  

Lisää suomea ja sitten opiskelemaan

Kotimaassaan biolääketiedettä ja ravitsemusterapiaa opiskellut Warunee Heinämäki aikoo vaihtaa ammattia. Hän on jo siirtynyt kotoutumiskoulutuksesta eteenpäin ja opiskelee nyt Tampereen ammattikorkeakoulussa Sujuvasti soteen -kurssilla. Tulevaisuuden haaveena on valmistua sosionomiksi, ja viestinnän ja markkinoinnin työtkin kiinnostavat. 

ーMutta ensin minun pitää oppia lisää suomen kieltä. Sosionomiopintoihin pitää olla B2-tason kielitaito, ja minulla on nyt vasta B1.

Kielitaidon arviointiin käytettävän eurooppalaisen viitekehyksen mukaan B1-tasolla pystyy hoitamaan itse arkiset asiansa suhteellisen vaivattomasti ja sujuvasti suomeksi ja lukemaan tavallisia arkitekstejä. B2-tasolla kielitaito on kehittynyt jo itsenäiseksi niin, että pystyy lukemaan suomenkielistä oppimateriaalia ja pysyy myös mukana opetuksessa. Warunee Heinämäellä on nyt kymmenen kuukautta aikaa saavuttaa tämä tavoite ja edistää unelmaansa omaasta tulevaisuudestaan Suomessa.

Kuva: Warunee Heinämäki haki kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolle Tampereen yliopiston viestintään. Viestinnässä hänelle järjestettiin työtehtäviä, jotka onnistuivat vielä kehittyvällä kielitaidolla.