Tiedolla johtaen maailman parhaaksi?

Elämme työn muutoksen osalta historiallisen kiivasta aikakautta. Käynnissä oleva digitaalinen kehitys muuttaa teollisen aikakauden vanhoja luutuneita työn muotoja. Tehtäviä häviää ja uusia syntyy tilalle. Elinkeinoelämän tehokkuuden näkökulmasta yritysten osaamistarpeiden ennakointi ja ketterä osaamisperustainen reagointi niihin korostuu. Samaan aikaan julkisen talouden paineet ravistelevat hyvinvointiyhteiskunnan perusteita.

Ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje haastaa meitä yhä tehokkaampiin terveyden- ja työllisyydenhoidon palveluihin. Käynnissä oleva maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus hakee ratkaisuja näiden ongelmien taklaamiseen. Suomi on ollut kansainvälisesti esimerkkimaa opetuksen ja oppimisen sekä teknologiakehityksen saralla – nyt meillä on mahdollisuus toistaa tämä ”Suomen ihme” myös elinvoimaisuuden kasvattamisessa ja työllisyydenhoidon palveluissa.

Mikä on tärkeintä onnistuneessa työllisyydenhoidon palvelussa − on se sitten julkisen, yksityisen tai yhteistyössä ko. tahojen toteutettavan hybridimallin tuottamaa? Ytimessä täytyy aina olla aikaansaatu muutos ja sen mittaaminen. Millä tavalla yksilön elämä muuttuu saadun palvelun ansiosta? Mikä on palvelusta aikaansaatu tulos yksilön osalta, muutoinkin kuin työsuhteen solmimisen tai opiskelupaikan saamisen osalta? Millainen kansantaloudellinen ja maakunnallinen kustannus työttömyydestä kertyy ja mikä on vaihtoehtoiskustannus, jos yritykset eivät pysty kasvamaan työvoimapulan takia?

Mitä et voi mitata sitä et voi ohjata. Mitä et voi ohjata, sitä et voi johtaa.

Tietoa tulee kerätä, analysoida ja jakaa palveluiden tilaajille ja palveluntuottajille, jotta saadaan yhteinen, parempi ymmärrys markkinoiden dynamiikasta. Tämän ymmärryksen kasvattamiseen tarvitsemme palvelua hankkivien ja tuottavien tahojen lisäksi myös asioihin perehtyneitä ammattilaisia – kotimaisia ja tarvittaessa myös ulkomaalaisia. Yhteisen markkinavuoropuhelun avulla pääsemme arvioimaan, mikä on palveluntuottajien tarvitsema normaali tuotto-odotus palveluntuotannosta korvaamaan siitä syntyvän riskin ja mikä on yhteiskunnan saama taloudellinen hyöty työttömyyden vähenemästä ja verokertymän kasvusta.

Työllä on yksilön hyvinvoinnille suuri henkilökohtainen merkitys, mikä näkyy ympäröivässä yhteiskunnassa myös ns. pehmeinä mittareina. Kaikkea emme siis voi mitata, mutta onnistuaksemme tässä koko Suomea ravistelevassa suureessa haasteessa tarvitsemme avointa faktoihin pohjautuvaa keskustelua palveluiden kustannustehokkaasta tuottamisesta.

Muutoksessa on tärkeä muistaa, että mikään vanha ei saa olla niin pyhää, etteikö sitä voi asettaa kriittisen tarkastelun alaiseksi ja parantaa.

Tervetuloa big data ja tiedolla johtaminen!

– JOUNI LUKKARINEN, toimitusjohtaja